Perhonjoen nahkiaisen kuoriutuvia toukkia Perhonjoen tila ja kalakannat KIP Ympäristöpäivä Kokkola, 12.6.2015 Jukka Pakkala, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Esityksen sisältö Perhonjoki eli Vetelinjoki Vesienhoito ja Perhonjoen tila Perhonjoen säännöstely Perhonjoen kalakannat - Nahkiainen - Taimen - Siika - Rapu - Kaitforsin kalatie Perhonjoen happamuus Tulevaisuus
Perhonjoen vesistöalue - Valuma-alueen koko 2 524 km2 - Keskivirtaama 22 m3/s (max 250) - HS-maita 2-5 % valuma-alueesta - Peltoa noin 22 000 ha - Turvetuotantoa n. 3 000 ha - Asukasmäärä n. 20 000 hlöä
Perhonjoen vesistöalue ja vesistöjärjestelyt Alaosan järjestely 1960-1970 (järjestely-yhtiö, valtion työnä) - 1 milj.m3 perkaus 10 km matkalla, pengerrys, pohjapadot tulvasuojelu ja kuivatustoiminta tehostui Keskiosan järjestely 1980-luku (VH/Perhonjoki Oy) - järviryhmän säännöstelyhanke, virkistys- ja voimataloushanke Yläosan järjestely 1960-luvulla (VH) -tekojärvien rakentaminen, tulvasuojelu Uittoa helpottavat perkaukset 1930-1960- luvuilla (uittoyhdistys, valtion työnä), Uittosäännön purku 1994 ja kalataloudellinen kunnostus keski- ja yläjuoksulla (EPO-ELY) Useita eril kuivatushankkeita ja kunnossapitoa (järjestely-yhtiöt) -mm. Såkabäckenin perkaus 1990-luvulla, Hömossadiketin osit. kääntö Perhonjokeen, Kainobäckenin perkaukset jne.
Laki vesienhoidosta Vesienhoidon tavoitteena vesimuodostumien hyvä ekologinen ja kemiallinen tila Vesienhoidon suunnittelukaudet; 2009-2015, 2016-2021, 2022-2029 Valtioneuvoston vahvistamat alueelliset vesienhoitosuunnitelmat (+toimenpideohjelmat) Vesimuodostumien tyypittely ja luokittelu Kuormituksen arviointi Toimenpiteet tavoitetilan saavuttamiseksi; perustoimenpiteet ja täydentävät toimenpiteet Aikataulu ja resurssit Seuranta Jatkoaika tavoitetilan saavuttamiseksi
Vesienhoidon keskeiset kysymykset Perhonjoella
Perhonjoen ekologinen tila Tavoitteena hyvä ekologinen tila Muuttujia - Vedenlaatu - Vesikasvillisuus - Piilevät - Pohjaeläimet - Kalat Huomioitava HYMO-muuttuneisuus Luokittelu suhteessa vesimuodostuman tyypin vertailutilaan
Ihmisen toiminnan aiheuttamaa kuormitusta tulee vähentää 30-50 % Perhonjoen fosforikuormitus noin 65 tn (2014) Maatalouden osuus kuormituksesta 60 % Tavoitteena vähentää 20-50 % nykyisestä fosforikuormituksesta Kasvipeitteisyyden lis., lannan käytön tehostamien, optimoitu lannoitus, neuvonta
Kuormituksen vähentämistavoite Yhdyskunnat 25 % Haja-asutus 75 % Teollisuus 10 % Turkistuotanto 75 % Turvetuotanto 50 % Metsätalous 25 %
Perhonjoen keskiosan järviryhmän säännöstelyhanke Valtion (EPO-ELY) lupa Vesihallituksen ja Perhonjoki Oy:n välinen sopimus 1977 Tulvasuojelu, vesivoima ja virkistyskäyttö Järviryhmän veden pinnan nosto 2 m (vesipinta-ala kasvoi 90 % 870 ha) vuonna 1981 Kaitforsin voimalaitos (7,5 MW, 25 GWh/a, 21 m, l-säätö) Toistaiseksi voimassa oleva lupa (l-säätö) Järviryhmän virkistyskäyttö lisääntynyt Haittoja (hydrologia ja luonnontalous) Rakenteiden kunnossapito ym Velvoitteet (tarkkailut, haittojen kompensaatiot) Lupaehtojen tarkistus vireille AVIin 2017
Perhonjoen virtaama Kaitforsin voimalaitoksen alapuolella 16.10.2014
Perhonjoen tarkkailut alkoivat 1980-luvun Veden laatu Vesikasvillisuus Pohjaeläimet (mäkäräongelma) Luonnonsuojelualueet Kalakannat ja kalastus Nahkainen ja sen pyynti Rapu ja ravustus Hydrologiset tark. T/K-toiminta Säännöstely keventynyt Kallista, yli milj. mk/a alussa ja jatkuvat
Perhonjoen vesistöalueen kalat Paikalliskalat - kivisimppu, kivennuoliainen, ahven, made, säynävä, särki, hauki, lahna, sulkava, Lähivaeltajat - made, harjus, hauki, seipi,.. Vaelluskalat - lohi, taimen ja vaellussiika ( lehtisiika ) Nahkiainen - nahkiainen ja pikkunahkiainen Jokirapu * Vieraslajit - kirjolohi, puronieriä(?) - täplärapu (!)
Perhonjoen kalakannat ja saaliit Jokien vaelluskalakannat romahtivat 1950-1960-luvulla kalastus merelle - Kalastus Pohjanmaan joissa 1800-1900-luvuilla (Paula Tuomi-Nikula, 1981) jokikalastuksen merkitys elinkeinona! - Kuivatustoiminta, jokien perkaukset, uitto, maankäyttö, voimalaitosten rakentaminen, vierasainepäästöt, merialueen kalastus, säännöstely - Velvoiteistutukset alkavat 1980-luvulla - Kalastuskuntien istutukset - Valtion yleishyödylliset istutukset (LUKE) Perhonjoen istutusten arvo >150 t /a - Elinympäristöjen kunnostus; Perhonjoki 1990-luvulla, Lestijoki 2014-2015
Pohjanmaan jokien kalakantojen heikkeneminen 1960 luvulla nahkiaisen ammattimainen pyynti lisääntyy 1980-luvulla siirrytään virtapaikkojen mertapyynnistä rysäpyyntiin Nahkiaiskannat heikkenivät 1980-luvulla (?) Meressä 1-2 kesää, joessa 5-6 vuotta Nahkiainen
Nahkiaisen elinkierto Kuvat: Salla Korkiakangas Teksti: Kimmo Aronsuu
Nahkiaispopulaatiot ovat taantuneet* Nahkiaista on pyydetty Euroopassa ravinnoksi vuosisatojen ajan Nahkiaispopulaatioiden koko ja saaliit ovat pienentyneet huomattavasti 1900- luvulla Joissakin Euroopan maissa nahkiainen on jo hävinnyt alueellisesti kokonaan tai populaatiot ovat taantuneet niin paljon, että nahkiaisen pyynti on kielletty (Englanti) Nahkiaisia pyydetään kuitenkin vielä monissa Itämereen laskevissa joissa mm. Puolassa, Baltian maissa, Ruotsissa ja Suomessa * Aronsuu, K. 8.5.2015
Pyynti on vielä Perämerellä aktiivista, mutta saaliit ovat pienentyneet* Keskimääräinen saalis (yks./vuosi) vuosina 2006-2010 Suomessa nahkiaisten pyynti on painottunut Perämereen laskeviin jokiin, joista saadaan 80 90 % kokonaissaaliista Suomessakin nahkiaissaaliit ja hyvin todennäköisesti myös nahkiaispopulaatiot ovat pienentyneet huomattavasti viime vuosikymmenten aikana * Aronsuu, K. 8.5.2015
Keskimääräinen vuosisaalis, miljoonia yksilöitä Nahkiaispopulaatioiden pienentyminen on yhdistetty ihmistoiminnan aiheuttamiin haittoihin* 3 Jokien patoaminen Perkaukset ja pengerrykset Virtaamien säännöstely Heikentynyt veden laatu Elinympäristöjen muuttumisen vaikutukset nahkiaisen eri elämänvaiheisiin tunnetaan melko huonosti Pyynnin vaikutusta nahkiaispopulaatioihin ei ole juurikaan tutkittu * Aronsuu K., 8.5.2015 2 1 0 1970-luku 1980-luku 2000-luku Tuunainen P., Ikonen E. & Auvinen H. 1980. Lampreys and Lamprey Fisheries in Finland. Can. J. Fish. Aq. Sci. 37: 1953-1959. Mäkelä, H. & Kokko, H. 1990. Nahkiaiskantojen hoito. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 208. Kaski, O. ja Oikarinen, J. 2011. Nykytilaselvitys 2011 Nahkiainen Perämeri Tornio Kokkola alue. Nahkiainen ennen, nyt ja tulevaisuudessa -hanke. Etelä- ja Pohjois-Iin kalastuskunnat. 27 s. + liitteet.
Perhonjoen keskiosan järviryhmän säännöstely ja nahkiainen Luvan haltija Suomen valtio, EPO-ELY Säännöstelyn haitta pyynnille korvattu (n. 1 milj. ) Velvoite siirtää aikuisia nahkiaisia joen keskijuoksulle (12 500 kpl/a) Velvoite istuttaa vuosittain 15 milj. vastakuoriutunutta nahkaisen toukkaa jokeen Velvoite tarkkailla hoitotoimenpiteiden tuloksellisuutta ja säännöstelyn vaikutuksia Vaatinut tarkkailumenetelmien kehittämistä (tk-toiminta) Nahkiaisen viljelymenetelmien kehittäminen Lupaehtojen tarkistus v. 2017
Koetoiminta alkoi 1985 Velvoite vuodesta 1996 lähtien Vuodesta 2011 lähtien viljelyvastuu LUKE:lla - emojen talvisäilytys - mädin lypsy toukokuussa - mädin haudonta - toukkien kasvatus ja istutus jokeen ennen jussia - istutettu noin 250 milj. kpl - LUKE:n ongelmat (-40 milj. kpl) Nahkiaisen viljely
Perhonjoen nahkiaiskannat ja saalis
Perhonjoen meritaimen Ei omaa kantaa tai kanta erittäin pieni (?) Tuhoutunut ihmisen toiminnan seurauksena! Istutusten myötä kotiutumassa Perhonjokeen on noussut vuosina 2012-2014 satoja meritaimenia, jokisuun koepyynnin saalis >130 kpl/a Vuonna 2013 80 yksilöä viljelyyn (LUKE; 80 % Lestijoen kantaa) Joen oma smolttituotanto arvioimatta Sähkökalastuksen saalis 1 kpl! Jokivaiheen kesto 2-4 vuotta
Perhonjoen meritaimen Kotiutusistutukset Luontainen lisääntyminen vielä vähäistä (1 havainto 0+ ikäisestä!)
Meritaimenen ongelmat moninaiset, A.Huhmarniemi/LUKE Suomessa istutetaan yli milj. taimenta vuodessa tuotto huono ja jokiin nousevien kalojen määrä pieni poikasten laatu, istutuspaikat jne. pyydetään pieninä muun pyynnin sivusaaliina uusi kalastuslaki, alamitta 60 cm ja rauhoitus 2019!
Isosiika, ns. lehtisiika kadonnut (?) Siika nousee syksyllä jokeen kudulle Poikaset kuoriutuu keväällä ja kulkeutuvat heti mereen Perhonjoen säännöstelyn istutusvelvoite; 110 000 kpl/a (kesänvanha poikanen) Perämeren siikaistutukset kannattavia (LUKE) Perhonjokeen noussee tuhat siikaa (Lahnakoski-Pelon pohjapadolle saakka, 35 m) Joen oma tuotto vain litra poikasia säännöstely, ph, habitaatit Elinvoimainen vaellussiikakanta, kun veden ph>5,5 (Keinänen, 2002) Vaellussiika
Perhonjoen vaellussiikojen poikastuotto
Yksikesäisten siikojen kasvatus Keväällä mädistä kuoriutuneet poikaset istutetaan lr-lampeen Lampi tyhjennetään syksyllä ja poikaset istutetaan jokisuulle Taloudellisesti kannattavaa Piililammessa
Siirtoistutettiin 1800-luvun lopulla, vieraslaji (?) Saaliit suurimmillaan 1960- luvun alussa, 0,2-0,4 milj. kpl/a rapuja joessa miljoona Saaliin arvo yli 400 000 /a Kannan arvo yli 10 milj. Rutto 1963 1971 ja vieläkin Maankuivatus (happamuus) Vesistöjärjestelyt Vierasaineet (kasvinsuojeluaineet) Perhonjoen rapu
Selvitys Perhonjoen ravusta ja elinolosuhteiden muutoksesta Raportti; 76 sivua ja 26 500 sanaa haitta-arvio sopimus osakaskuntien kanssa 2013 Kunnostuksia ja rapuistutuksia (n. 0,7 milj. Hakemus kunnostuksen osalta on nyt AVI:ssa Toteutunee 2016-2018 ELY:n rapuvelvoite
Please, ei täplärapua Perhonjokeen! Vieraslaji ja kantaa ongelmallista ruttotyyppiä (PsI) Voimakas predaattori Ei lisäänny kylmissä jokivesissä (mätimuna vaatii kehittyäkseen lämpöä myös syksyllä) Ei pese aktiivisesti mätimuniaan kiintoaine ja humus ongelma Saaliin arvo huonompi kuin jokiravulla
Valmistui syksyllä 2006, (0,6 milj. ), EPO-ELYn velvoite - Kaitforsin vähävetinen uoma, 3 km (kynnyksiä 4 kpl) - juoksutukset; 1,1 m3/s, 0,8 m3/s ja n. 0,4 m/s - luonnonmukainen kalatie, 300 m - tekninen osuus, noin 10 m - ongelmia; houkutusvirtaama, pituus, kynnykset alivirtaamilla, ahdas yli 10 kg kaloille? - toimii kaikilla lajeille, mutta ns. läpäisyteho selvittämättä Kaitforsin kalatie
Sääkskosken/Kaitforsin kalatie vuonna 2009 Kuva K. Nousiainen 33
Mitoitusvirheen korjaus
Kalateiden toimivuutta voidaan selvittää mm. VAKI-laskurin avulla
Perhonjoen alin nousueste on tällä hetkellä Pirttikosken voimalaitospato Kaustisella Ehdollinen kalatievelvoite
Perhonjoen korkeuskäyrät ja sulfaattipitoisuus
Perhonjoen ph-luku 2006-2010
Rannikon jokien happamuus Onko luonnollista! Hapan valunta: Stressaa jokien ja jokisuiston eliöstöä (lisääntyminen, kasvu, alttius taudeille jne) Muuttaa ajoittain radikaalisti lajistoa (kalakuolemat, pioneerilajit ) Vaelluskalojen jokivaiheen elinkierto 1-6 vuotta (onko geenit turvassa!) Jokien HYMO-muuttuneisuus, moniongelmainen, ajallinen ja maantieteellinen jatkumo Yksi keskeisistä kysymyksistä vesienhoidon suunnittelussa Vesienhoidon suunnittelun ongelma (?): pienten happamien rannikkojokien tyyppiä ei ole
Tavoite hyvä ekologinen ja kemiallinen tila (VHS) - happamuus, kiintoaine, veden ruskettuminen, Nousuesteiden poisto, elinympäristökunnostukset, istutukset Raputalous on taloutta Merialueen, jokisuun ja joen kalastuksen järjestäminen Voimatalous, onko muuta vesistön käyttöä? Paikallinen sitoutuminen tärkeää LUONTOELÄMYKSIÄ lapsille, nuorille, aikuisille, saavutettavuus Yhteys mereen, luonnon monimuotoisuus Ruokahuolto! Tulevaisuus
KIITOS ja lämmintä kesää kaikille