KAINUUN JA KOILLISMAAN KALALEADER-OHJELMA VUOSILLE 2014 2020

KAINUUN JA KOILLISMAAN KALALEADER-OHJELMA VUOSILLE 2014 2020 Ammatti -kalastus Kalanjalostus Kalankasvatus

Sisältö 1. Kainuun ja Koillismaan kalaleader toiminta-alue... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Vesistöt ja kalakannat... 4 1.3. Elinkeinokalatalous ryhmän alueella... 5 1.3.1 Ammattimainen sisävesikalastus... 5 1.3.2 Vesiviljely... 6 1.3.4. Kalanjalostus... 7 1.4. Kalastusmatkailu... 7 2. 2007-2013 Ohjelmakauden kokemukset... 7 3. SWOT-analyysi... 9 3.1. Vahvuudet ja mahdollisuudet... 9 3.2 Heikkoudet ja uhat...10 4. Visio 2020...11 5. Strategia...12 5.1. Yhteistyö...12 5.2. Erilaiset rahalähteet ja taloudellinen toimintaympäristö...12 5.3. Jatkuva oppiminen, teknologian hyväksikäyttö, fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi...12 5.4. Pienet investoinnit...13 6. Toimintalinjat...13 6.1. Lisäarvoa elinkeinokalatalouteen...13 6.1.1 Lähiruoka trendi ja muut ilmiöt kassavirraksi...13 6.1.2 Jalostusasteen nosto...13 6.1.3 Matkailu- ja vientimahdollisuudet todeksi...14 6.2. Elinkeinon uudistaminen kestävällä tavalla...14 6.2.1 Vajaasti hyödynnettyjen kalalajien käytön lisääminen...14 6.2.2 Vesiympäristön hoitaminen suunnitelmalliseksi...15 6.2.3 Vesiviljelyn toimintaedellytykset kuntoon...15 6.2.4 Moderni markkinointi käyttöön...16 6.2.5. Kala-alan jatkuvuuden turvaaminen...16 7. Tulokset...16 7.1. Määrälliset tulokset...16 7.2. Laadulliset tulokset...17 8. Ohjelman käytännön toteutus...17 8.1 Hankkeiden vaatimukset ja valintakriteerit...18 8.2 Hallintomalli ja henkilöresurssit...19 8.3 Seuranta ja arviointi...20 8.4 Tiedottaminen...21 9. Rahoitussuunnitelma...22 9.1 Muu rahoitus...23 10. Ohjelman valmisteluprosessi...23 11. Yhteensopivuus muihin ohjelmiin...24 Lähteet...24

1. Kainuun ja Koillismaan kalaleader toiminta-alue 1.1 Yleistä Kainuun ja Koillismaan kalaleader -ohjelman toimialue koostuu 13 kunnasta Kainuussa, Pohjois- Pohjanmaalla sekä Lapissa (kuva 1). Ryhmä toimii neljän leader-ryhmän alueilla. Myötäle ry toimii Posiolla, Kuusamossa ja Taivalkoskella. Oulujärvi Leader ry:n toimialuetta ovat Kajaani, Paltamo, Puolanka ja Vaala. Elävä Kainuu Leader ry:n toiminta-alueella ovat Suomussalmi, Hyrynsalmi, Ristijärvi, Kuhmo ja Sotkamo. Pyhäjärven alueella toimii Keskipiste Leader. *kuva 1, kartta* (Suomenkartta, kunnat, maakunnat) Kalatalousryhmän toiminta-alueen pinta-ala on noin 38 000 km 2, josta keskimäärin 12 % on vesistöä (Koutajoen ja Vienan Kemin vesistöjen latvat, Iijoen ja Oulujoen vesistöjen latvat sekä Pyhäjoen vesistön Pyhäjärvi). Näiden vesistöjen ympäröimällä alueella elää noin 111 000 henkilöä, joista suurin osa on keskittynyt Kajaanin ja Kuusamon kaupunkeihin sekä Sotkamon kuntaan (Taulukko 1.). Asukastiheys alueella on keskimäärin 3,3 asukasta neliökilometriä kohden. Toiminta-alue on haastava, sillä se on Suomen voimakkainta muuttotappioaluetta. Taulukko 1. Kainuun ja Koillismaan kalaleaderin toiminta-alueen kaupungit ja kunnat tunnuslukuineen (Suomen Kuntaliitto, Suomen Tilastokeskus 2013). Kunnat pinta-ala (km 2 ) josta vesistöä (km 2 ) vesistö -% väkiluku As./km 2 muuttovoitto/-tappio (hlö) Hyrynsalmi 1520 99 7 2672 1,8-27 Kajaani - Kajana 2264 428 19 38045 16,8-338 Kuhmo 5458 637 12 9334 1,7-82 Kuusamo 5809 830 14 16373 2,8-147 Paltamo 1139 215 19 3807 3,3-64 Posio 3540 500 14 3818 1,1-18 Puolanka 2599 137 5 2997 1,2-37 Pyhäjärvi 1459 147 10 5887 4-56 Ristijärvi 846 58 7 1489 1,7 0 Sotkamo 2950 300 10 10697 3,6 10 Suomussalmi 5879 602 10 8943 1,5-122 Taivalkoski 2651 211 8 4422 1,7-33 Vaala 1773 455 26 3314 1,9-11 Yhteensä 37 887 4 619 12 111 798 3,3-925 Alueella on yhteensä noin 41 000 työpaikkaa (joulukuu 2010), joista 67 % ovat palvelualojen työpaikkoja, 17 % jalostuksen työpaikkoja ja 14 % alkutuotannon paikkoja (taulukko 2). Työttömyysaste on keskimäärin 15 %, kun koko maassa se on 7 % (marraskuu 2012). Kunkin ryhmään kuuluvan kunnan väestöstä keskimäärin 60 % on 15-64 -vuotiaita työikäisiä.

Taulukko 2. Kuntien tunnusluvut työllisyydestä kuvaten vuotta 2010. (Tilastokeskus, kuntatiedot 4.12.2012) Työpaikat (lkm) Alkutuotanto% Jalostus% Palvelut % Muut % Työttömyysaste % Hyrynsalmi 685 19,1 8,8 69,5 2,6 17,7 Kajaani 15942 3 17,4 78,3 1,2 14,1 Kuhmo 3071 13,8 14,8 68,6 2,7 19,5 Kuusamo 6385 7,8 16,6 74,2 1,4 12,3 Paltamo 1193 10,8 15,3 71,7 2,2 6,4 Posio 1220 21,1 18 59,1 1,8 17,3 Puolanka 869 23,2 8,6 63,5 4,6 18,6 Pyhäjärvi 1820 15,6 24,3 58,8 1,3 14,9 Ristijärvi 400 21,5 7,3 69 2,3 11,3 Sotkamo 4059 10 28,3 60,3 1,5 12,2 Suomussalmi 2861 10,3 22,2 65,1 2,4 18,1 Taivalkoski 1316 13,8 15,3 68,7 2,3 20,5 Vaala 1023 17,9 17,9 62,7 1,6 16,5 40 844 14,5 16,5 66,9 2,1 15,3 Elinkeinokalatalouden yritykset ovat pieniä perheyrityksiä, jotka toimivat pääosin toiminimellä tai henkilöyhtiöinä. Kalanjalostuksessa ja vesiviljelyssä toimii jonkin verran suurempia yrityksiä (taulukko 3). Kalanjalostuksen kannattavuus on pysynyt heikkona vuodesta toiseen. Kalankasvattajat ovat jonkin verran pystyneet parantamaan kannattavuutta, mutta vuotuiset vaihtelut ovat suuria. Taulukko 3. Yritysten liikevaihto ja kannattavuus. Lähde Fonecta oy yritystieto. 2012 tiedot osin puutteellisia. Liikevaihto tuhatta Liikevoitto tuhatta Työntekijät henkilöä Yritys 2010 2011 2012 2010 2011 2012 2010 2011 2012 Kalankasvattajat 14 yritystä Yhteensä 7452 7675 5478 506 476 550 42 47 44 Liikevoittoprosentti 6,79 6,20 10,04 Liikevaihto t /yritys 573 548 498 Jalostajat 4 yritystä Yhteensä 1214 1188 1495 8 7 8 9 9 22 Liikevoittoprosentti 0,66 0,59 0,54 Liikevaihto t /yritys 405 396 374 1.2 Vesistöt ja kalakannat Kalatalousryhmän alueella vesipinta-alaa on noin 4 600 km 2. Alueella on 54 yli 10 km 2 :n ja 364 kpl 1-10 km 2 :n kokoista järveä (Liite 1). Kainuun ja Koillismaan kalaleader-alue koostuu neljän eri vesistön latvaosista, jotka kuuluvat pääosin pintavesien ekologisessa luokituksessa luokkaan erinomainen tai hyvä. Muutamia poikkeuksia esiintyy tiettyjen kuormituslähteiden läheisyydessä. Vesistöt ja niiden kalavarat ovat runsaat ja niiden hyödyntämistä voidaan lisätä. Lukuisissa järvissä, joissa kalastus on vähentynyt viime vuosina, on ongelmia järven rehevöitymisen, kalakannan kääpiöitymisen tai särkikalavaltaistumisen kanssa. Voimakkaampi kalastuspaine voisi hidastaa tai jopa pysäyttää kyseisten

ilmiöiden kehittymisen. Sisävesien kokonaissaalis vaihtelee noin 8 13 kg/ha, mikä tarkoittaa, että kalantuotanto on vajaasti hyödynnetty (Kainuun ELY -keskus). Kainuun ELY -keskus on määrittänyt ammattikalastukseen parhaiten soveltuvia järvialueita kuvassa 2. Kuva 2. Ammattikalastukseen soveltuvat vesialueet (julkaisematon, Ammattikalastuksen sijainninohjaus, Kainuun ELY - keskus 2013) 1.3. Elinkeinokalatalous ryhmän alueella Kainuun ja Koillismaan kalatalousryhmän alueella on aktiivista elinkeinotoimintaa ammattikalastuksen ja vesiviljelyn lisäksi kalanjalostuksessa. Alueen ammattimainen kalastus on hyvin perinteikästä, mutta kalanjalostus ja vesiviljely ovat alkaneet aktiivisesti kehittyä vasta 1970 -luvulta lähtien. 1.3.1 Ammattimainen sisävesikalastus Ammattimaisen sisävesikalastuksen rekisteröityneitä ammattikalastajia oli vuonna 2012 69 henkilöä, joista 45 henkilöä toimii Kainuussa, 16 Koillismaalla ja 8 Lapissa (henkilökohtainen tiedonanto, Kainuun ja Lapin ELY -keskukset). Luku ei kerro ammattikalastajien todellista määrää sillä rekisteröityminen on vapaaehtoista. Ammattimaiseen kalastuskäyttöön rekisteröityneitä aluksia ryhmän alueella oli vuonna 2012 82 kpl (Kainuun ja Lapin ELY -keskukset). Tärkeimmät kalastuskohteet ovat alueen suurimmilla järvillä kuten Koillismaan Kitkajärvet, Muojärvi, Kirpistö, Suininki, Kuusamojärvi, Kiitämä, Iijärvi, Kostojärvi ja Suolijärvet. Kainuussa Oulujärven lisäksi

tärkeitä kohteita ovat Suomusalmen Kiantajärvi, Sotkamon Nuasjärvi ja Kuhmon Lentua. Määrällisesti ja taloudellisesti merkittävimmät saalislajit ovat muikku, kuha ja siika, joiden osuus koko vuoden tilastoidusta ammattikalastussaaliista oli noin 60 % vuonna 2010 (RKTL, tilastot 2012). Ammattimaisen sisävesikalastuksen kokonaissaalis ryhmän alueella on n. 6-700 000 kg ja kalastajien kokonaisliikevaihto arviolta n. 2,5-3,5 milj. euroa (suullinen tiedonanto, Hatva 2013). Alueella on yhteiskäytössä 9 laitoshyväksyttyä kalasatamaa tai kalankäsittelytilaa. Lisäksi kalastajilla on 8 yksityistä laitoshyväksyttyä kalankäsittelytilaa ja aluetta kiertää säännöllisesti useampi kalanostaja ostaen kalaa suoraan kalastajilta. 1.3.2 Vesiviljely Kainuun ja Koillismaan alue on valtakunnallisesti suurin sisämaan ruokakalan tuottaja. Siian ja kirjolohen, pienissä määrissä harjuksen, vuotuinen tuotanto on yhteensä noin miljoona kiloa (RKTL tilastot 2013). Kainuun ja Koillismaan alue on Suomen suurin siianpoikasten tuottaja, minkä lisäksi tuotetaan kirjolohen, lohen, taimenen ja harjuksen poikasia. Kalanpoikasia kasvatetaan kalanpoikashautomoissa paikalliseen ruokakalankasvatukseen sekä kalanistutustoimintaan kotimaahan ja mm. Venäjän Karjalaan. Kainuun ja Koillismaan alueella on 29 kalankasvatusyritystä. Poikastuotannon arvo koko Suomessa oli 4,9 milj. vuonna 2011 (RKTL tilastot, 2013), josta suuri osa tuotetaan Kainuun ja Koillismaan kalaleaderin alueella (kuva 3). Kuva 3. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan vesiviljelylaitokset ja luonnonravintolammikot vesialueet (julkaisematon, Ammattikalastuksen sijainninohjaus, Kainuun ELY -keskus 2013) Osa kuoriutuvista kalanpoikasista jatkokasvatetaan ns. luonnonravintolammikoissa kesän vanhoiksi, jonka jälkeen ne istutetaan luonnonvesiin. Kainuun ja Koillismaan vedet kuuluvat suurien jokien latvavesiin.

Latvavedet ovat vapaita merellisistä kalataudeista, joiden tarttumista pyritään estämään noudattamalla nousuestesääntöä. Tällöin rannikolta ei saa tuoda eläviä kaloja nousuesteen yläpuolelle ilman kalatalousviranomaisen lupaa. Latvavesien kalat sopivat istukkaiksi juuri mm. tautivapauden ansiosta lähes joka puolelle maatamme. 1.3.4. Kalanjalostus Kainuun ja Koillismaan kalaleaderin alueella on kalanjalostuksella pitkät perinteet. Yleensä jalostusyritykset ovat pieniä perheyrityksiä. Toisaalta myös kalankasvattajat jatkojalostavat omia tuotteitaan. Alueella yleisimpinä jalosteina ovat erilaiset tuoretuotteet kuten kalafileet, kalasäilykkeet ja savukalatuotteet. Kainuussa on lisäksi perinteenä kalaleipomukset kuten kalakukot, jotka ovat ottaneet vahvan sijan kalatuotevalikoimassa. Markkinat nojautuvat vahvasti omaan alueeseen. Kalaleaderin alueella on hyvin runsasta matkailutoimintaa, mikä vaikuttaa alueen markkinoiden kokoon myyntiä lisäävästi. Alueella toimii alle kymmenen päätoimista kalanjalostusyrittäjää (varsinaisia kalanjalostajia 5 kpl, kukkoleipureita ja muita kalaa raaka-aineena käyttäviä 8 kpl ja kalankasvattaja/jalostajia 2 kpl. Eviran laitoslista). Yritysten yhteenlaskettu keskimääräinen liikevaihto vuodessa on noin 2 milj.. Arviolta jopa 80 % raaka-aineesta on peräisin alueelta eikä tuontikala ole keskeisessä roolissa. Noin 60-70 % käsitellystä kalasta on kalastettu luonnonvesistä ja loput 30-40 % alkutuotteista on peräisin alueella kasvatetusta kalasta. Pieni osa alueella jalostetuista tuotteista on tuontikalaa, pääosin norjalaista kasvatettua lohta. 1.4. Kalastusmatkailu Alueella on kaksi isoa matkailukeskittymää (Ruka ja Vuokatti) ja lisäksi useita pienempiä matkailualueita. Matkailuala on herännyt paikallisen ruoan ja kulttuurin merkitykseen matkailun vetovoimatekijänä. Kalastusmatkailulla on alueella pitkät perinteet, mutta sen ammattimainen tuotteistaminen on alkanut vasta viime vuosina. Aikaisemmin kalastusmatkailu on ollut pitkälti omatoimimatkailua. Nykyisissä tuotteistamisissa hyödynnetään keskeisesti palvelupaketteja niiden sisältäen majoituksen, ohjelmapalvelut, ruuan ja oheistuotteet. Elinkeinokalatalouden rakentaminen matkailun ohjelmapakettien sisälle on lähtenyt liikkeelle ja palaute on ollut positiivista. Kehittyvä yhteistyö koskee niin ammattimaista kalastusta kuin kalanjalostustakin. Kulttuurimatkailu on kasvava suuntaus matkailussa. Ensimmäiset kulttuurimatkanjärjestäjät ovat kiinnittäneet toiminta-alueeseen huomiota mm. autenttisiin elinkeinoihin. Elinkeinokalataloudella on mahdollisuus kehittyä osaksi kulttuurimatkailua tai ainakin tukea paikallista kulttuuria, esimerkkinä Kitkan viisas-alkuperänimisuojan vaikutus Koillismaalla. 2. 2007-2013 Ohjelmakauden kokemukset

Kainuun ja Koillismaan kalaleaderin alueella(oulujärvi Leader, Elävä Kainuu Leader ja Myötäle ry) toiminta käynnistyi vuonna 2008. Oulujärvi Leader ry:n hallinnoidessa Kalaleader käytäntöön -hanketta ja huolehtiessa muista hallinnollisista töistä, kuten hankkeen ja ohjelman kirjanpidosta, asiakirjojen arkistoinnista ja käsittelystä sekä kalaleader- ohjausryhmän työskentelystä, on hankkeen aktivaattorin työpanos voitu suunnata täysimääräisesti varsinaiseen aktivointityöhön. Tämä on helpottanut varsinkin alkukauden tiedotusta ja yhteistyötä muiden elinkeinokalatalouden toimijoiden kanssa. Yhteistyö alueen kalatalouskeskusten, kalastajajärjestöjen, valtion viranomaisten, kuntien, oppilaitosten ja muiden alaan liittyvien tahojen kanssa on sujunut hyvin ja elinkeinokalatalouden asioita eteenpäin vieden. Alueen yrityksiin tiedotettiin uudesta toimintamuodosta ohjelman alkuaikoina sekä kirjeitse, että valtaosassa yrityksiä aktivaattorin vierailulla. Yritysvierailut osoittautuivat hyväksi menetelmäksi päästä nopeasti kehityshaluisten yrittäjien tietoisuuteen ja saada hankkeita vireille. Hankkeiden rakentamisessa ei ole erikseen painotettu kalatalousryhmien rahoitusta vaan katsottu mahdollisimman monipuolisesti parhaiten kulloisenkin projektin vaatimaa rahoitusrakennetta. Tästä esimerkkeinä Keksintösäätiön, ELYkeskusten työllisyyskoulutus- tai Finnveran rahoitusinstrumentit. Luonnollisesti suurin osa hankkeista on rahoitettu yrittäjien omarahoituksella ja ELY-keskuksen EKTR-ohjelman eri linjoista sekä kuntien osallistumisella. Kainuun ja Koillismaan kalaleader-ohjelman toimintalinjat ovat osoittautuneet oikeaan osuneiksi ja toteuttamiskelpoisiksi. Elinkeinon uudistamista on toteutettu mm. määrätietoisella kalasatamien uudistamisohjelmalla, teknisten pullonkaulojen kehittämishankkeilla ja helpottamalla sekä uusien yrittäjien alalle tuloa, että entisten yrittäjien kasvua. Perusedellytysten kunnostamisella on luotu pohjaa yhteistyölle ja markkinoiden saavuttamiselle. Logistiikan kehittäminen, jalostusasteen nosto ja tiiviimpi yhteistyö suoraan asiakkaiden kanssa on parantanut alan kannattavuutta ja vastannut markkinakysyntään. Alan toimijat sekä sidosryhmät ovat hyvin tietoisia kalatalousryhmän toiminnasta ja pitävät sen jatkumista elinkeinon kannalta tärkeänä. Jonkin verran ongelmia on ollut sopivien hankehallinnoijien löytämisessä. Hyvä hankehallinnointi vaatii osaavan organisaation, vahvan kassan ja mielenkiinnon alaa kohtaan, eikä näitä organisaatioita ole alueella liiaksi. Tämä johtaa toiminnan painottumiseen yksittäisten yritysten tai korkeintaan esim. kalastajien yhteenliittymien hallinnoimiin hankkeisiin, joilla ei välttämättä synny alaa yleisesti kehittävää vaikutusta. Poikkeuksena voi mainita Kuusamon ns. kalatalon kalastajien ja jalostajan yhteishankkeen, josta on ollut jopa kansainväliseksi esimerkiksi uudenlaisesta yhteistyö- ja rahoitusmallista. Tätä mallia on kopioitu ainakin kansallisella tasolla. Muiden hankkeiden tulokset ovat yrityskohtaisia tai paikallisia, mutta tekijöilleen tärkeitä ja tarpeellisia. Yhteistyö ELY-keskuksen kanssa on toiminut pääosin hyvin, suurimmat mielipide-eroavaisuudet ovat olleet innovatiivisten hankkeiden (joita kuitenkin kalatalousryhmätoiminnalta odotettiin) sopiminen EKTR-säädöksiin. Yhteinen Kainuun ja Koillismaan alue on lisännyt huomattavasti yrittäjien välistä yhteistyötä verrattuna lähtötilanteeseen, jossa käytännöllisesti katsoen ei ollut mitään kanssakäymistä Kainuun ja Koillismaan kesken.

3. SWOT-analyysi Vahvuudet - Luonto, hyvät kalakannat - Kuusamon kalatalo-malli - Lähikala - Nuoret yrittäjät - Kalastajaksi tulon kynnys laskenut - Monipuoliset kalastusmenetelmät - Kalasatamat ym. infra kunnossa - Kalatalousryhmä -toimintatapa vakiintunut - Imagon vahvistuminen vrt. Kitkan viisas - WWF:n lista (kaikki järvikalat vihreällä) - Alueiden välinen yhteistyö - Osaaminen, ammattitaito Mahdollisuudet - Matkailuyhteistyö fokusoituna - Kitkan viisas -brändi - Uusia yrittäjiä/ikärakenne hyvä - Kalankasvatuksen mahdollisuudet - Jalostusasteen nosto - Yrittäjätaitojen vahvistaminen - Some -hyväksikäyttö - Sotkamon jäähile/konttiratkaisu- mallin kopioiminen muille alueille - Yhteistyö vesialueen omistajien kanssa - Laatujärjestelmät tai ympäristösertifikaattien hyödyntäminen - Lähiruoka ja muu markkinointi Heikkoudet - Liikaa pelkkää raaka-aineen tuotantoa - Isot erot hinnanmuodostuksessa - Kainuussa ja Pyhäjärvellä puutetta jalostuksessa ja pikku-tukun puute - Käsityövaltaisuus jalostuksessa - Laatuvaihtelua toimijoiden välillä - Sähköisten järjestelmien haavoittuvuus - Ympäristölupien saamisen hankaluus kalankasvatuksessa - Yhteistyökyvyttömyys, ammattiylpeyden puute - Vesistöjen ja kalastuslupa-alueiden rikkonaisuus, -saatavuus ja pitkät välimatkat Uhat - Kaivannaisteollisuus; imagohaitat, ympäristöhaitat - Yhden ostajan syndrooma (Oulujärvi) - Ääriluonnonsuojelu => EU:n normistot => vrt. saimaannorppa - Kustannustason nousu; vyörytettävyys lopputuotteisiin? - Talouden taantuma - Halpatuonti - Kalastuslupien saatavuus jatkossa - Istutuspolitiikan muutokset 3.1. Vahvuudet ja mahdollisuudet Ryhmän alueella on 4600 km 2 pintavettä, jonka keskimääräinen kalastuspaine on vähäisempää kuin kalaston vuosituotanto. Kalastuspaine on keskittynyt muutamille suurille vesialueille kuten esimerkiksi Oulujärvelle, Kitkajärville, Muojärvelle sekä Kiantajärvelle. Alueella on lukuisia pienempiä vesistöjä, joiden kalastuspainetta voitaisiin kasvattaa kalastuksen säilyessä kestävänä. Kuluttajien lisääntynyt ympäristötietoisuus lisää alueen kalataloudellista arvoa, mm. WWF:n liikennevalo -tyyppisen kuluttajanoppaan vihreältä listalta löytyvät alueen kaikki taloudellisesti hyödynnetyt kalalajit. Toimialueella on kuntien omistamia, yhteiskäytössä olevia laitoshyväksyttyjä kalasatamia 9 kpl. Kaksi edellä mainituista kalasatamista on moderneja kuivanmaan kalasatamia, mitkä sijaitsevat Kuusamossa ja Suomussalmella. Kuluvalla ohjelmakaudella satamaverkostoa on kehitetty aktiivisesti, minkä ansiosta satamat ovat nykyaikaisia. Useiden jo olemassa olevien satamien käyttöastetta voidaan kuitenkin lisätä. Hyvän infrastruktuurin olemassaolo mataloittaa uusien kalastajien kynnystä elinkeinotoiminnan aloittamisessa. Kalasatamien pakastuskapasiteetti on pääosin vähäinen tai sitä ei ole lainkaan.

Kuusamon kalatalo ja sen toimintamalli on modernin yhteistyön tulos. Talon omistaa ammattikalastajien muodostama yhtiö sekä kalanjalostusyritys, jossa on osakkaina mukana myös tukkukauppa ja vesiviljelyyritys. Alan eri toimijoiden tiivis yhteistyö on todettu toimivaksi malliksi, joka helpottaa ja hyödyttää kaikkia osapuolia. Toimintamallin ansiosta kalastajien saaliin menekki on erinomainen ja sen arvo on korkeampi kuin tavanomaisessa tukkumyynnissä. Kalatalossa myös hyödynnetään useita vähempiarvoisina kalalajeina tunnettuja lajeja, joiden markkina-arvo on perinteellisiä kauppalajeja heikompi. Alueen kalatalouden toimijoilla, joitten ikärakenne on erinomainen, on vahva perusosaaminen. Se näkyy mm. avarakatseisuutena ja ennakkoluulottomuutena uusien pyyntimenetelmien ja vajaasti hyödynnettyjen kalalajien käyttöönotossa. Osaajien linkittyminen muun toimintaympäristön kanssa sekä talous- ja markkinaosaamisen vahvistaminen luovat alueelle lisää kasvuedellytyksiä. Muun muassa sosiaalisen median käyttöä on varaa parantaa. Alueella vakiintuneen kalatalousryhmätoiminnan yhtenä onnistumisena on mm. lisääntynyt alueiden välinen yhteistyö. Toimijat ovat oppineet tuntemaan toisensa, muodostaneet verkostoja ja aloitelleet yhteismarkkinointia. Alueen toimijat ovat sisäistäneet alhaalta ylös -toimintamallin tuloksellisesti. Kainuun ja Koillismaan kalaleader-alueella on valtakunnallisesti puhtaan luonnon ja hyvien kalavesien maine. Tätä on hyödynnetty tuotemerkkejä kehiteltäessä, joista kahtena onnistuneena esimerkkinä ovat Koillismaalla Kitkan Viisas -alkuperänimisuoja sekä Sotkamon rahtipurkitus oy:n Oulujärvi -sarja. Tuotemerkkien merkitys alueen maineen vahvistajana ja kalatalouden linkkinä muuhun toimintaympäristöön on mahdollisuus, jota voidaan hyödyntää mm. matkailuelinkeinon kanssa sekä markkinoinnissa. Kansainväliset muotivirtaukset kuten lähiruoka, ruuan ekologisuus ja ympäristö- ja terveysvaikutukset koskettavat keskeisesti kalataloutta. Kuluttajien ympäristötietoisuuden lisääntyminen vaikuttaa suoraan kuluttajien valintoihin, jolloin mm. lähellä tuotettujen kalatuotteiden kysyntä kasvaa merkittävästi. Kalan terveysvaikutusten ja lähellä tuotetun tuoreen ruuan hyvien puolien selkeä esiintuominen ja hyödyntäminen markkinoinnissa ovat tärkeitä. Kuluttajien tietoisuuden valjastaminen oikeanlaiseksi markkinoinniksi on suuri mahdollisuus. 3.2 Heikkoudet ja uhat Toiminta-alueella on muutamia heikkouksia sekä vakavia uhkia liittyen mm. ympäristöön ja kansainväliseen kilpailuun. Näiden asioiden huomioiminen aluetta kehittäessä pienentää riskien realisoitumista sekä vakiinnuttaa toimintaa alueella. Vahvan alueellisen toimijan puute heikentää lähikalan maksimaalista hyödyntämistä Kajaanissa ja sen lähialueilla sekä Pyhäjärvellä. Kainuussa kalastetun kalan tarjonta lähialueille on heikkoa ja jalostusaste olematon. Joko alueellisen tukun / kalanjalostusyrityksen tai kalastajaverkoston luominen lisäisi tarjontaa ja helpottaisi lähikalan käyttöä mahdollistaen jalostusasteen noston. Lisäksi kalan hinnanmuodostus paranisi ja aluetaloudellinen arvo kasvaisi. Alueellisten tuotemerkkien ja lähikalan käytön edistäminen vaatii kaikilta alueen tuottajilta tarpeeksi korkeaa laatua ja toimitusvarmuutta. Jo yksittäiset huonot erät heikentävät tuotemerkin uskottavuutta ja vievät pohjaa tehdyltä työltä. Toimijoiden yhteinen motivaatio ja osaaminen ovat olennaiset tekijät imagon ja tuotemerkkien toimivuudessa.

Alan toimijoiden yhteistyön puute nostaa yrittäjien kustannustasoa, esimerkiksi yhteisostot, yhteiskuljetukset ja logistiset ratkaisut laskisivat yksittäisten yrittäjien kustannustasoa. Uudenaikaiset elintarviketilat ja kylmäketjun katkeamattomuus vaativat sähköjärjestelmien toimintavarmuutta. Useissakaan laitoksissa ei ole kiinnitetty huomiota varajärjestelmiin. Sama pätee myös kylmäkuljetuksissa. Valtakunnallinen sijainninohjaus määrittelee lähitulevaisuudessa entistä vahvemmin vesiviljelyn sijoittumista. Kainuun ja Koillismaan latvavesialueet on valitettavasti katsottu sijainninohjauksessa alueiksi, jonne uudelle toiminnalle on vaikea saada uusia lupia lukuunottamatta kiertovesilaitoksia eikä vanhojen toimijoiden kapasiteettiä lisätä. Tämä rajoittaa voimakkaasti vesiviljelyn kehityssuuntaa. Tästä syystä vesiviljely-yritysten on löydettävä muita keinoja parantaa kannattavuutta. Alueen kalatuotteet ovat maineeltaan haavoittuvaisia, sillä maine perustuu puhtaaseen luontoon ja puhtaisiin vesiin. Kaivannaisteollisuus ja muu valuma-alueella tapahtuva toiminta, ympäristöonnettomuudet, ilmastonmuutos ja vesien muut käyttömuodot kuten vesivoiman lisääntyminen uhkaavat vesiluontoa. Mikäli markkinat perustuvat yhteen tai kahteen kanavaan, riski suuriin markkinaheilahteluihin kasvaa ja vaikuttaa negatiivisesti tuottajien hinnanmuodostukseen. Markkinoita vakauttavat toimenpiteet ovat tärkeitä erityisesti pienille yrityksille. Kiristyvät kansalliset tai Euroopan Unionin tuottamiseen, turvallisuuteen ja kuljetukseen liittyvät lakisäädökset voivat hankaloittaa yrittäjien toimintaa ja lisätä kustannuksia (esimerkiksi savukalatuotteiden PAH -yhdisteet, terva ja dioksiini). EU:n vesipuitedirektiivin mukainen kalakantojen geneettisen alkuperän ja monimuotoisuuden turvaaminen voi vaarantaa istutusten varassa olevien kalakantojen kalastettavuutta. Ääriluonnonsuojelu voi aiheuttaa hallaa kalastukselle mm. pyrkimyksenä rajoittaa kalastusta sekä aiheuttaa harmia kalan maineelle. Maailmanmarkkinoiden tilanne, halpatuonti tai taloudellinen taantuma voivat heikentää yritysten mahdollisuutta vyöryttää nousevia kustannuksia lopputuotteiden hintaan. Tuotteiden ja palveluiden katteen säilyminen kohtuullisena on turvattava. 4. Visio 2020 Ylpeät yrittäjät - laadukkaat tuotteet - tyytyväiset asiakkaat Laatu ja tieto siirtyvät läpi koko ketjun alkutuottajalta kuluttajalle. Vähemmällä enemmän- jalostusasteen ja kannattavuuden nosto alan parhaimmistoon vuoteen 2020 mennessä Vuonna 2020 alueen yrittäjät tuottavat monipuolisia, laadukkaita tuotteita, jotka kulutetaan pääasiassa lähialueella, mutta tunnetaan maineeltaan myös muualla. Tuotantoketjun alkupäähän kalastajille,

kasvattajille ja jalostajille kertynyt laatu ja tieto esimerkiksi kalan hyvistä terveysvaikutuksista vyörytetään tuotteen mukana loppukäyttäjälle asti. Elinkeinokalatalouden eri osa-alueiden markkinat ovat monipuolisia ja tukeutuvat useaan eri sektoriin. Alkutuottajan saama kalan keskihinta ja kalanjalostajien kannattavuus on parempi kuin keskimäärin Suomen markkinoilla. Alalla vallitsee positiivinen ilmapiiri, mikä kertautuu ja kehittää kala-alaa kääntäen uhat ja heikkoudet menestyksen avaimiksi. Alueen yritykset hyödyntävät tuotteissaan lähikala trendiä, sekä muita ajankohtaisia ilmiöitä ja kalan terveysvaikutuksia modernisti ja esimerkillisesti. 5. Strategia 5.1. Yhteistyö Yhteistyön lisääminen alan sisällä ja linkittyminen muuhun yhteiskuntaan on läpileikkaavana teemana koko ohjelmassa. Ensimmäinen yhteistyön vaihe lähtee siitä, kun kalastajat, kasvattajat ja jalostajat tekevät keskenään yhteistyötä esimerkiksi tuotteiden suunnittelussa, markkinoinnissa ja logistiikassa. Seuraavaksi yhteistyössä edetään kauppojen ja ravintoloiden kanssa toteutettaviin tuotekehitys ja markkinointihankkeisiin. Kalatalousalan tekemä valistustyö eri järjestöjen kanssa vyöryttää informaatiota koko ketjun läpi. Myös tätä hyödynnetään tuotemarkkinoinnissa. Yhteistyötä tehdään mm. matkailusektorin kanssa ohjelmapalveluissa, markkinoinnissa ja tuotekehityksessä. Myös kalatalousryhmien välinen yhteistyö on havaittu hyväksi ja sitä jatketaan koulutuksissa, opintomatkoissa, markkinoinnissa, logistiikassa jne. Tutkimusyhteistyöllä edistetään kaupallisen kalastuksen ja muiden kalasta elantonsa saavien tahojen toimeentuloa tuottamalla uusia työkaluja, menetelmiä ja tietoa kalatalouden toimijoiden käyttöön. Valtakunnalliset järjestöt ja elinkeinokalatalouteen tavalla tai toisella linkittyvät toimijat pidetään yhteistyössä mukana silloin kun se on alueen elinkeinokalataloudelle hyödyllistä ja tulevaisuutta turvaavaa. 5.2. Erilaiset rahalähteet ja taloudellinen toimintaympäristö Ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa on tarkoitus käyttää mahdollisimman monipuolisesti muitakin rahoituslähteitä kuin Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa, kuten käytettiin jo ensimmäisen ohjelmakauden aikana. Yrittäjien taloudelliseen toimintaympäristöön voidaan vaikuttaa taloudellisen toiminnan suunnittelulla, EU:n investointitukiohjelmista neuvomalla, verotussuunnittelulla, kannattavuuslaskelmilla tai muilla yrittäjiä tukevilla toimenpiteillä. 5.3. Jatkuva oppiminen, teknologian hyväksikäyttö, fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi Alan työntekijöiden ajankohtaista osaamista parannetaan toteuttamalla erilaisia kursseja, koulutustilaisuuksia ja -hankkeita sekä opintoretkiä.

Uusien innovaatioiden, uuden teknologian ja tuotekehityksen tukeminen ja hankkeistaminen jatkuu myös toisella kaudella. Toimijoiden fyysisen ja psyykkisen jaksamisen ylläpitämiseksi tiedotetaan mm. Aslak-kursseista, työterveyshuollosta sekä muista tätä edistävistä toimista. Tuetaan hankkeita, jotka edesauttavat ja ylläpitävät toimijoiden työkykyä. 5.4. Pienet investoinnit Pienten investointien tukemista jatketaan myös toisella ohjelmakaudella tuen minimin ollessa 500. Toimintatapa nähdään järkevänä väylänä laajempiin hankkeisiin ja yhteistyön lisäämiseen. Kalatalousjaosto voi harkintansa mukaan tukea myös suurempia, paikallisesti tärkeitä hankkeita, jotka ovat normaalisti ELY - keskuksen rahoituslinjoista tuettavia hankkeita, mikäli investoinnilla katsotaan olevan alan kehityksen kannalta erityistä merkitystä. 6. Toimintalinjat Kahdeksi laajaksi päätoimintalinjaksi on valittu lisäarvoa elinkeinokalatalouteen ja elinkeinon uudistaminen kestävällä tavalla. Elinkeinon vahvistaminen on jatkuva prosessi, jonka painopisteet muuttuvat eri aikakausina. Lisäarvoa elinkeinokalatalouteen on suora jatkumo edellisen ohjelmakauden hyvin onnistuneesta tavoitteesta, joka oli tuotteiden saaminen markkinoille. 6.1. Lisäarvoa elinkeinokalatalouteen 6.1.1 Lähiruoka trendi ja muut ilmiöt kassavirraksi Lähiruuan arvostus on kasvanut räjähdysmäisesti laajenevaksi trendiksi länsimaissa, joiden elintarviketuotanto on teollistuneempaa kuin koskaan ennen. Kala on mitä aidointa lähiruokaa, sillä sen tuotantoketju voi olla lyhyt ja läpinäkyvä. Lisäksi kala elintarvikkeena hyötyy eniten nopeista elintarvikeketjuista. Lähikalan käytön hyötyjen esiintuomista markkinoinnissa ja tiedottamisessa tulee kasvattaa. Lähikala on ekologisesti ja eettisesti kestävää. Tuoreen kalan ravitsemuksellisten arvojen erinomaisuuden korostaminen sekä lähikalan käytön aluetaloudellinen hyöty myötävaikuttavat trendin jalostamista myös omilla markkinoilla. Lähiruuassa kuljetus, matkat, markkinointiponnistukset ja tavaroiden pakkaaminen ovat yleensä vähäisemmät kuin muilla markkinoilla. Tällöin tuottajan kulut ovat keskimääräistä pienemmät ja tuotteelle jää enemmän katetta. Yhdessä matkailusektorin kanssa kehitetään järkevimmät yhteistyön muodot varsinkin alueen suurissa matkailukeskittymissä. Myös muut paikallisesti tärkeät asiakasryhmät kuten julkisen sektorin ja ravintolaketjujen tarpeet huomioidaan kehittämishankkeissa. Tuotteiden ja palveluiden arvon lisäämiseen päästään hyödyntämällä informaatiota sekä ajankohtaisia ilmiöitä. Alueen kalataloudesta on löydyttävä valmiuksia vastata tämäntyyppiseen kysyntään. Tavoitteena on yrittäjien kannattavuuden parantaminen lyhentämällä toimitusketjuja ja logistiikkaa sekä korostamalla paikallisuuden ja tuoteturvallisuuden merkitystä. 6.1.2 Jalostusasteen nosto Alueen siirtyminen raaka-aineen tuottajasta pitemmälle jalostettujen tuotteiden valmistajaksi on aluetaloudellisesti kannattavaa lisäten paikallista työllisyyttä ja alueelle jääviä rahavirtoja. Esimerkiksi

Koillismaan alue on Suomen suurin friteeratun muikun raaka-aineen tuottaja, mutta varsinaista muikun friteerausta ei alueella tapahdu lainkaan. Kalaleaderin toiminta-alueella on kalastukseen ja kalankasvatusmääriin verrattuna vähän jalostavaa tuotantoa. Valtaosa kalasta lähtee alueelta joko pyöreänä, perkattuna tai pakastettuna. Pidemmälle menevää jalostusta on vähän ja se on keskittynyt lähinnä toiminta-alueen pohjois-osaan. Jalostusyritykset ovat kooltaan pieniä ja kannattavuudeltaan heikkoja. Tavoitteena on kalanjalostuksen monipuolistaminen, kannattavuuden vahvistaminen ja alueellisen kattavuuden saavuttaminen. Tavoitteen saavuttamiseksi voidaan järjestää koulutusta, yritysvierailuja ja erilaisia kehittämishankkeita. Jalostusasteen nosto sekä tuotteiden erilaistaminen koskee niin luonnonkalaa kuin kasvatettuakin kalaa sekä muita kalatalouteen liittyviä tuotteita ja palveluita. 6.1.3 Matkailu- ja vientimahdollisuudet todeksi Kansainvälisten matkailijoiden määrä on lisääntynyt alueella voimakkaasti. Esimerkiksi venäläisten matkailijoiden ja ostosmatkailijoiden määrä on myös kasvanut merkittävästi. Kansainväliset kuluttajat tulee ottaa huomioon tuotteiden/jalosteiden kehittämisessä esimerkiksi pakkausten ulkoasussa ja pakkausteksteissä. Ruoka on tärkeä tekijä matkailukohteiden viehättävyydessä, mikä on ymmärretty myös alueen matkailukeskuksissa. Kalatalouden on oltava mukana tässä kehityksessä ja tehtävä tiivistä yhteistyötä matkailusektorin kanssa. Myös erilaiset matkailutuotteet, joihin liittyy kalastusta tai muuta elinkeinokalatalouden toimintaa jossakin muodossa, pitää määrätietoisemmin kytkeä osaksi elinkeinokalatalouden tulonmuodostusta ja kalatalousryhmän rahoitustukia. Erilaisten ammattikalastajien tuotepakettien lisäksi on mahdollista syventää matkailijoiden kokemusta kalankasvatuksessa ja jalostuksessa siten, että se hyödyttää sekä matkailijoita, matkanjärjestäjiä että kala-alan toimijoita. Tavoitteena on, että ainakin osa kala-alan toimijoista tekee määrätietoista kehitystyötä yhdessä matkailusektorin kanssa. Toimenpiteinä voivat olla koulutukset, opintoretket ja muut osaamista lisäävät toimenpiteet. Kalatalousryhmän alueella on mahdollisuuksia kehittää korkealuokkaisten tuotteiden/jalosteiden vientiä kansainvälisille markkinoille. Tästä esimerkkinä on Venäjä, jossa arvostetaan suomalaisten elintarvikkeiden laatua. Ensimmäisten alueen kalalaitosten sertifioinnit koskien Venäjän elintarvikelainsäädäntöä ovat käynnistyneet. Toisella ohjelmakaudella vientimahdollisuudet tulee huomioida entistä laajemmin tuotekehityksessä ja yritysten toimitilojen suunnittelussa. 6.2. Elinkeinon uudistaminen kestävällä tavalla 6.2.1 Vajaasti hyödynnettyjen kalalajien käytön lisääminen Vesistöjen laajin ja akuutein uhka on ihmisten toiminnan aiheuttama vesien rehevöityminen. Ilmaston muutos lisää rehevöitymiskehityksen nopeutta. Rehevöityminen muuttaa vesiekosyysteemejä mm. lisäten ahven- ja särkikalojen menestymistä lohikalojen kustannuksella. Nämä tosiasiat tulee ottaa huomioon suunnitellessa alueen kalatalouden painopistealueita. Ekologisesti kestävä kalastus on vesienhoitoa, sillä saaliin mukana vesistöistä poistuu ravinteita. Ohjelmassa edistetään vajaasti hyödynnettyjen kalojen pyyntitekniikoiden, ja -menetelmien kehittämistä ja käyttöönottoa. Vajaasti hyödynnettyjen kalojen jalostuksen lisääminen ja jalostusasteen nosto on alan kestävän kehittymisen ja uudistumisen kannalta olennaista.

6.2.2 Vesiympäristön hoitaminen suunnitelmalliseksi Muuttuvassa ympäristössä tarve tietoiselle vesienhoidolle kasvaa. Pelkät vesialueen omistajien toteuttamat kalaistutukset eivät riitä vastaamaan muuttuviin tarpeisiin, vaan asia on huomioitava myös ammattimaisessa kalastuksessa. Ammattikalastajilla on usein jo vesienhoitoon vaadittavaa kalustoa kuten pyydyksiä, veneitä ja ammattitaitoa. Ohjelmassa voidaan kouluttaa ammattikalastajia vesiympäristönhoitajiksi. Koulutus voi pitää sisällään mm. vesibiologian perusteita, kalastuksen vaikutuksia kalakantoihin sekä ravintoketjukunnostusta. Koulutus antaa mahdollisuuden monipuolistaa ja laajentaa yritystoimintaa vesienhoidon puolelle. Vesienhoidon koulutus auttaa myös ammattikalastajia hyödyntämään kalastettavia vesialueitaan kestävämmin parantaen niiden tuottoa sekä kalastuksen mainetta esimerkiksi tuotteistamisessa. Tilastoinnilla saadaan luotettavaa tietoa sisävesikalastuksesta, mitä voidaan hyödyntää kalakantojen ja kalastettavuuden arvioinnissa sekä seurannassa. Pyydyskehitystä tehdään alueella ja testataan esim. merialueilla käytettävien pyydysten käytettävyyttä sisävesillä. Pääpaino kehitystyössä on erilaisia kalakantoja säästävillä valikoivilla pyydyksillä. Uudenlaisen tiedonkeruun ja työkalujen ansioista kaupallinen kalastus tulee olemaan järjestäytynyttä, ennakoivaa ja monipuolista kalakantojen kestävää hyödyntämistä. Koko elinkeinokalatalous hyödyntää tuotetasolle saakka jälleenmyyntiportaiden ja tutkimuksen kanssa yhteistyössä hankittua tietoa kalakantojen kalastettavuudesta, lähikalan terveydellisistä, ekologisista ja aluetaloudellisista hyödyistä. Vesiviljelyn vesistöjä kuormittava vaikutus on viime vuosina vähentynyt parantuneen teknologian ja viljelyn kehittymisen ansiosta. Kuormittava vaikutus on kuitenkin olemassa, joten ohjelmakauden aikana olisi selvitettävä mahdollisuus kompensoida vajaasti hyödynnetyn kalan kalastuksella vesiviljelyn ravinnekuormaa. Esimerkkinä voi olla ns. päästökauppa -malli, jota voidaan tuotteistaa ja markkinoida. Eri toimijoiden (kalaveden omistajat, kalastajajärjestöt, ELY-keskus, voimayhtiöt, tutkimus- ja luonnonsuojelujärjestöt) kanssa voidaan laatia vesistökohtaisia suunnitelmia kalakantojen ja luontoympäristön hoitamiseksi. Suuri osa alueen vesistöistä on vesivoimatuotannossa ja siten säännösteltyjä. Tavoitteena on kokonaisvaltainen näkemys ja sitoutuminen vesistöjen hoitoon erityisesti kalavesien omistajien ja vesivoimayhtiöiden kanssa. 6.2.3 Vesiviljelyn toimintaedellytykset kuntoon Vesiviljelyllä on toiminta-alueella pitkät perinteet, pääosin nuoret yrittäjät ja suotuisa toimintaympäristö. Kalankasvatus on monipuolista sisältäen poikastuotannon, luonnonravintolammikkokasvatuksen ja ruokakalan tuotannon. Alueella on runsaasti luontaisia edellytyksiä vesiviljelylle, lähtien sopivista vesistöistä päätyen suotuisaan ilmastoon. Kalamarkkinoilla on myös kasvupotentiaalia kasvatetulle kalalle. Vesiviljelyn (sisältää ravunkasvatuksen) kehittämiseksi edistetään kalankasvatuksen sijainninohjaustyötä, kiertovesilaitoksien sijoittumista, uusien kalalajien testausta ja kaikkea muuta vesiviljelyn kehittämistä. Tavoitteena ovat yritysten kasvumahdollisuudet, myös laajentamisen ja tuotantomäärien kasvattamisen kautta, eikä pelkästään rakennekehitys yrityskauppojen myötä. Tavoitteena on parantaa vesiviljelyyritysten kannattavuutta kasvatuspaikkojen keskittämisellä, erikoistumisella, logistiikkaratkaisuilla ja muilla kannattavuutta parantavilla toimenpiteillä.

6.2.4 Moderni markkinointi käyttöön Kuluttajat hakevat entistä enemmän tietoa internetistä ja erilaisista sosiaalisista medioista. Tieto leviää lähes reaaliajassa nopeasti laajoille kuluttajaryhmille, mikä voi olla joko hyödyllistä tai vahingollista yrityksen toiminnalle ja maineelle. Nykyisin alan yrittäjien osaaminen ja eri tiedotusmuotojen hallinta on heikkoa. Näitä valmiuksia tulee kehittää määrätietoisesti, jotta kalatalous pysyy ajan hermolla ja kehityksen kärjessä. 6.2.5. Kala-alan jatkuvuuden turvaaminen Kalatalousala tarvitsee jatkuvasti uusia osaajia. Nuorten mielenkiintoa alaa kohtaan on pidettävä yllä riittävällä tiedottamisella ja aktiivisuudella esim. kesätöiden ja harjoittelupaikkojen tarjoamisella. Jatkuvuuden turvaamiseksi voidaan Kainuun ja Koillismaan kalaleader-ohjelmasta tukea erilaisia harjoittelu, koulutus- tai muita lyhytaikaisia hankkeita, joiden tavoitteena on huolehtia nuorten tiedon ja mielenkiinnon riittävästä tasosta. Kala-ala on pääosin fyysistä työtä, missä erilaiset työperäiset sairaudet ja kulumat ovat tavallisia. Ennaltaehkäisy on taloudellisinta hoitoa ja siitä syystä kalaleader-ohjelmasta voidaan tukea kaikkea mikä parantaa työssäjaksamista ja ehkäisee tapaturmia. Yhteistyötä esim. aslak-kurssien järjestämiseksi tehdään eri toimijoiden kanssa. 7. Tulokset 7.1. Määrälliset tulokset Tärkeimpiä seurattavia määrällisiä tuloksia ovat uudet tuotteet tai markkinat, yrittäjien lukumäärän ja liikevaihdon kehitys. Yhteistyö yli toimialarajojen esimerkiksi matkailusektorin kanssa avaa todellisia kasvun paikkoja, joten sellaisia yhteistyökuvioita seurataan erikseen. Sukupolvenvaihdoksia tai yrityskauppoja tulee tukea varsinkin kalanjalostajien ja kasvattajien keskuudessa. Edellisen ohjelmakauden kokemusten perusteella on havaittu, että alan toimijoita on vaikea saada osallistumaan yhteisiin tiedotuspäiviin, lukuunottamatta opintoretkiä, joten pääpaino on yrityskohtaisissa toimenpiteissä ja pienryhmätoiminnassa. Seurattava indikaattori Uusia yrityksiä (kpl) ml. aloittaneet kalastajat -näistä sukupolvenvaihdoksia tai yrityskauppoja Tulos 3 10 Uudet koko- tai osa-aikaiset työpaikat (kpl) 5 Liikevaihdon kehitys ++/-- tavoitteena kasvaa keskim. 50 % ohjelmakauden aikana Uudet tuotteet tai palvelut 10

-joista matkailuun liittyviä 5 Järjestettyjen opintoretkien, koulutuksien määrä (pv) - osallistujien määrä (hlö) 50 250 Hankkeisiin osallistuneiden yritysten määrä (kpl) 100 7.2. Laadulliset tulokset Koska alan kasvu on esimerkiksi kalankasvatuslupien, kalastussaaliiden vaihtelun ja muiden tekijöiden johdosta rajoitettua nousevat laadulliset tulokset tärkeään asemaan. Lähiruoka, alan imago, yhteistyö ja vastaaminen markkinoiden vaatimuksiin ovat esimerkkejä laadullisista vaatimuksista joita alan toimijat kohtaavat toiminnassaan. Kalatalousohjelman tulee seurata vähintään seuraavia laadullisia mittareita: Seurattavat laadulliset tulokset Esimerkkejä mittareista - tuotteiden ja palveluiden laatu paranee - laadittujen laatujärjestelmien määrä (kpl) - käsittelymenetelmien kehitys -uudet tuotteet/tuotekehitys - omaehtoisuuden ja aktiivisuuden lisääntyminen - hankkeiden lukumäärä ja hankkeisiin osallistuneiden yritysten määrä - koulutus- ja opintoretkien osallistujamäärä - osaamisen lisääntyminen - koulutuspäivien lukumäärä - yhteistyö laajasti ymmärrettynä -lähiruoan saatavuus, yhteistyö esim. matkailusektorin kanssa, ympäristöjärjestöt ym. - klusteriajattelun siirto koko ryhmän alueelle - Kuusamon kalaklusteria kopioidaan ryhmän alueelle 8. Ohjelman käytännön toteutus

Ohjelman toteuttamista jatketaan hyväksi havaitulla metodilla, missä yksi alueen Leader-ryhmistä hoitaa hallinnoinnin ja vastaa ohjelman toteutuksesta erillisen kalaleader-hankkeen avulla. 8.1 Hankkeiden vaatimukset ja valintakriteerit Sopivuus ohjelmaan - hanke toteuttaa ohjelman yhtä tai useampaa tavoitetta - hanke edistää ohjelman määrällisten ja laadullisten tulosten toteutumista Täydentävyys - hanke ei voisi saada tukea muista ohjelmista Strategian toteuttaminen - hanke tukee suoraan tai välillisesti uusien yritysten syntymistä - hanke tukee suoraan tai välillisesti uusien työ- ja toimeentulomahdollisuuksien syntymistä -hanke tukee elinkeinon kasvua ja kannattavuutta - hanke edistää elinkeinon sisäistä tai ulkoista yhteistyötä ja verkostoitumista -hanke edistää paikallisten klusterien muodostamista verkostoimalla kalataloustoimijoita muiden toimijoiden kanssa - hanke edistää alan uudistumista uusien tuotteiden, tuotantoteknologioiden ja osaamisen kautta Leader -periaatteiden mukaisuus - hanke toteuttaa alhaalta ylös- periaatetta - hankkeessa toimitaan ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävällä tavalla - innovatiivisuus hankkeessa syntyy jotakin uutta, esimerkiksi uusia toimintatapoja tai menetelmiä Siirrettävyys - hankkeen idea, toimintatapa tms. voidaan siirtää muualle, hankkeessa hyödynnetään jotakin muualla onnistunutta mallia, hankkeessa siirretään käytäntöön tutkimus- tai asiantuntijatietoa Realistisuus -hankkeen tavoitteet voidaan saavuttaa suunnitelluilla toimenpiteillä ja hankkeen aikataululla sekä sen toteuttamiseen varatuilla resursseilla - toteuttajalla on riittävä ammattitaito ja osaaminen hankkeen toteuttamiseksi Taloudellisuus - toteuttajalla on riittävät taloudelliset edellytykset - hankkeen kokonaisrahoitus on kunnossa - hankkeen kustannukset ovat kohtuulliset ja oikeassa suhteessa tuloksiin Jatkuvuus - hankkeesta jää jäljelle jotain pysyvää, tuettavat toimet jatkuvat hankkeen päättymisen jälkeen

8.2 Hallintomalli ja henkilöresurssit Ohjelman hakija ja hallinnoija on Oulujärvi LEADER ry OulujärviLeader ry on hallinnoinut Kainuun ja Koillismaan kalaleader-ohjelmaa ensimmäisellä ohjelmakaudella ja on luonteva hallinnoija myös jatkossa. Pyhäsalmen liityttyä kalatalousryhmään sijaitsee OulujärviLEADER toimialueen keskellä. Kainuun ja Koillismaan kalaleader-ohjelman toteuttajina ovat Oulujärvi LEADER ry, Eläva Kainuu leader ry, Myötäle ry ja KeskipisteLeader ry. Ohjelmaa toteutetaan ns. konsortiosopimuksella ryhmien kesken. Uuden ohjelmakauden alussa solmitaan konsortiosopimukset koko kauden ajaksi. Käytännön aktivointiin ja hankkeiden kokoamiseen tehdään erillinen aktivointihanke edellisen ohjelmakauden tapaan. Koska alueella on vähän sopivia hankehallinnoijia, voivat joku tai jotkut kalatalousryhmän leader-ryhmistä toimia kalatalousryhmän hankkeiden hakijana ja hallinnoijana. Ohjelman toteuttaminen Kalaleader -ohjelman toteuttamista ohjaa ja seuraa kalatalousjaosto. Jaosto antaa lausunnot rahoitettavista hankkeista ELY-keskukselle. Lisäksi jaoston tärkeänä tehtävänä on huolehtia ohjelman toteutumisesta; tämä voi sisältää esimerkiksi kohdennettujen teemahakujen järjestämistä, jonkin asian nostamista erityistoimenpiteiden kohteiksi, omien hankkeiden vetämistä ja uusien yhteistyökumppaneiden etsimistä. Jaostossa on 10 jäsentä, kolme OulujärviLeader, Myötäle ry:n ja EläväKainuu Leader-ryhmän alueelta ja yksi KeskipisteLeaderin alueelta sekä jokaisella jäsenellä henkilökohtainen varajäsen. Jaoston jäsenet kootaan kolmikantaperiaatteella. Jaoston jäsenet edustavat Leader ryhmien hallituksia, kalatalousyrittäjiä, elinkeinoa edustavia järjestöjä (esimerkiksi vesialueen edustajia ja neuvontajärjestöjä) ja muita elinkeinoon läheisesti liittyviä tahoja. Lisäksi jokainen ryhmä huolehtii siitä, että edustajia valitaan alueellisesti tasapuolisesti (edustajia eri kunnista). Jaoston sihteerinä toimivat Leader-ryhmien toiminnanjohtajat, jotka toimivat myös esittelijöinä. Näin jaoston toiminta on linkitetty luontevasti Leader-ryhmiin ja ryhmien tekemään maaseudun kehittämistyöhön, paikallishallintoon ja kalatalouselinkeinoon monipuolisesti. Hankkeiden käsittely Hankkeet käsitellään jaoston kokouksissa. Jaoston kokouksia järjestetään tarpeen mukaan 2-5 kertaa vuodessa. Jaosto antaa lausunnon hankkeen rahoittamisen tarkoituksenmukaisuudesta suhteessa paikalliseen kehittämisstrategiaan. Lausunto voidaan antaa kolmella eri tavalla, - myönteinen, hakemuksen mukaisesti - myönteinen, hakemuksesta poiketen - ei esitetä rahoitettavaksi

Lausunto on aina perusteltava, erityisesti mikäli jaosto ei esitä hanketta rahoitettavaksi tai sitä esitetään rahoitettavaksi hakemuksesta poiketen. Juridinen menettely: jaoston antamat lausunnot viedään tiedoksi Oulujärvi Leaderin hallitukselle ja lausunnon voivat allekirjoittaa sääntömääräiset / annetut Oulujärvi Leaderin nimenkirjoittajat. Jaoston esityksestä Leader-ryhmät voivat joko yksin tai yhdessä hakea Kalaleader -ohjelmakehyksestä ns. omia hankkeita, joita jaosto ei käsittele, vaan sekä laillisuuden että tarkoituksenmukaisuuden harkinta on ELY-keskuksen kalatalousyksiköllä. Jaoston toiminta ja ohjelman toteuttaminen Kalaleader -toiminta on avointa ja laajapohjaista. Avoimuutta tuetaan jaoston kolmikantaisuudella, alueellisella edustuksellisuudella ja tiedottamisella. Tiedottamista helpottaa toiminnan kytkeytyminen ryhmien leader-toimintaan. Ohjelman toteuttamisen toisena periaatteena on laajapohjaisuus, ohjelman toteuttamisessa ovat paikalliset elinkeinokalatalouden toimijat laajapohjaisesti mukana. Lisäksi toteuttamisyhteistyöhön haetaan aktiivisesti uusia tahoja, joiden kanssa on löydettävissä yhtymäkohtia elinkeinokalatalouteen. Kalaleader ohjelman täydentävyyden ja käynnistysvaikutuksen aikaansaamiseksi ohjelmasta halutaan tukea myös ihan pieniä hankkeita. Tukitason minimiksi on sovittu 500 euroa hakuhetkellä niin investointikuin kehittämishankkeissakin. Korvausinvestointeja ei tueta, vaan investoinnilla on aina oltava jokin myönteinen yritystoimintaa parantava vaikutus. Esiselvitykset ovat mahdollisia, mutta niiden on aina edistettävä ohjelman toteutumista jo itsessään. Pelkkään hankesuunnitteluun tukea ei myönnetä. Viranomaiskäsittely Kainuun ja Koillismaan Kalaleader ohjelman toteuttamisalueen kunnista osa kuuluu Lapin, osa Pohjois- Pohjanmaan ja osa Kainuun ELY keskuksen alueeseen. Kaikki Kainuun ja Koillisamaan kalaleader hankehakemukset tullaan kuitenkin jättämään Kainuun ELY keskukselle. 8.3 Seuranta ja arviointi Julkisen rahoituksen ehtona on järjestelmällinen arviointi, jota myös hajautettu päätösvalta edellyttää. Samoin yhteiskunnan eli yhteisten varojen käyttö edellyttää seurantaa ja arviointia saavutetuista tuloksista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja käytettyihin resursseihin. Seuranta ja arviointi toimivat siis yhtenä kehittämisvälineenä, jos seurantaa ja arviointia tehdään järjestelmällisesti ja niiden tuloksia hyödynnetään esim. jatkohankkeiden suunnittelussa ja toiminnan kehittämisessä. Kehittämisohjelman toteutumista seurataan sekä sisäisellä (itsearviointi) että ulkopuolisella arvioinnilla. Seurannassa ja arvioinnissa tulee kuitenkin ottaa huomioon se, että hankeaikainen ja ohjelman toteuttamisen aikainen seuranta ei tuo esille lopullisia tuloksia. Seurantaa ja arviointia hyödynnetään toiminnan kehittämisessä; sisäinen arviointi arvioi kehittämistoiminnan tuloksia ja vaikuttavuutta sekä sen suuntaa osittain, ulkoinen arviointi kehittämistoimintaa kokonaisuudessaan, mutta vain osittain sen

tuloksia. Ulkoista arviointia voidaan tehdä esim. yhteistyössä muiden kalaleader -ryhmien kanssa ja muista ryhmistä saatuja tuloksia voidaan hyödyntää myös oman toiminnan kehittämisessä. Ohjelmatason seuranta ja arviointi Peruslähtökohtana on ohjelmassa esitettyjen tavoitteiden yhteensopivuus hankehakijoiden esille tuomien tavoitteiden kanssa. Toinen seurattava asiakokonaisuus on se, että saavutetaanko asetetut tavoitteet esitetyillä toimenpiteillä. Kolmas seurattava kokonaisuus on yksittäisen hankkeen valinnan ja ohjauksen tehokkuus. Näitä kolmea seurantakohdetta mittaamalla arvioidaan ohjelman onnistuneisuutta. Liikevaihdon ja kannattavuuden kehittymistä sekä jalostusasteen nousemista mitataan yrityksille lähetettävillä itsearvioinneilla ja kyselyillä, joissa käy ilmi lähtötilanne ja nykytila. Hanketason seuranta ja arviointi Peruslähtökohtana on rahoitettujen hankkeiden asettamien tavoitteiden, toimenpiteiden ja saavutettujen tulosten seuranta. Mittareina käytetään yleisiä hanketoiminnan määrällisiä ja laadullisia mittareita. Osaaminen osana laatua Laadukkaan toiminnan ylläpitäminen edellyttää riittävää ja monipuolista osaamista. Osaamista tulee olla sekä luottamushenkilöillä että työntekijöillä. Kolmikanta pitää osaltaan huolta hallituksen ja jaoston osaamisesta, jota tuetaan myös aktiivisella tiedottamisella ja ryhmän itsensä järjestämällä koulutuksella. Myös muut yhteiset tilaisuudet kuin kokoukset lisäävät yhteenkuuluvuutta ja tiedonvaihtoa luottamushenkilöiden välillä. Ammattitaidon ylläpitämiseen ja päivittämiseen, uuden osaamisen hankkimiseen tarjotaan koulutuksen kautta mahdollisuuksia sekä henkilöstölle että luottamushenkilöille. Kalatalousohjelman toteuttaminen edellyttää substanssiosaamista, jota hankintaan hallintoon ostopalveluna käyttämällä alan asiantuntijoita. Jaoston kokoonpano on myös osa substanssia. Tuloksellisen toteuttamisen ilmapiiri syntyy myös avoimuudesta ja luottamuksesta, josta kumpuaa myös hedelmällinen kasvupohja osaamiselle ja jaksamiselle. 8.4 Tiedottaminen Tiedotusta tehdään sekä yhteistyössä alueen Leader-ryhmien kanssa, että kohdistetusti kalatalouteen kalatalousryhmän tekemänä. Yhteistyötä muiden kalatalousryhmien kanssa tehdään kansallisesti ja kansainvälisesti.