Esityksessä ehdotetaan lakiin otettavaksi myös säännökset Euroopan alueellinen yhteistyö

1 Ha VM 72006 vp HE 242/2006 vp myös käsitellä maakunnan kehittämisen kannalta keskeiset hankkeet. Lakiin ehdotetaan ohjelmien seurantaan liittyen säännökset toimenpideohjelman seurantakomiteasta, kokoonpanosta ja tehtävistä. Esityksessä ehdotetaan lakiin otettavaksi myös säännökset Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta varten laadittavien ohjelmien ohjelmatyöstä ja ohjelmien kannalta keskeisistä EYlainsäädännön edellyttämistä viranomaisista, hallinto-, todentamis- ja tarkastusviranomaisesta, niiden kokoonpanosta ja tehtävistä. Ohjelmien täytäntöönpano ehdotetaan tapahtuvaksi nykykäytännön mukaisesti alueilla. Toimenpideohjelman hallintokomitean keskeisinä tehtävinä olisi suunnata Suomessa toteutettavissa toimenpideohjelmissa rakennerahastovarat eri hallinnonalojen käyttöön. Lakiin ehdotetaan ohjelmien seurantaan liittyen säännökset toimenpideohjelman seurantakomiteasta, kokoon-panostaja tehtävistä. Lakiin ehdotetaan lisäksi otettavaksi säännökset varainhallinnasta, varojen valvonnasta ja tietojärjestelmästä. Alueiden kehittämislakiin ehdotetaan tehtäväksi rakennerahastolaista aiheutuvat muutokset. Vastaavasti Kainuun hallintokokeilusta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi tekemällä siihen rakennerahastolaista aiheutuvat muutokset. Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007. VALIOKUNNAN KANNANOTOT Yleisperustelut Esityksessä ehdotetaan uutta rakennerahastolakia, jolla kumottaisiin rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annettu laki (1353/1999). Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi alueiden kehittämislakia (602/2002) ja Kainuun hallintokokeilusta annettua lakia (343/2003). Esityksen lähtökohtana on sovittaa kansallinen rakennerahastojen hallinnointijärjestelmä yhteen uuden rakennerahastoja koskevan yleisasetuksen (neuvoston asetus (EY) N:o 1083/2006) ja muiden rakennerahastoasetusten kanssa. Tavoitteena on parantaa rakennerahasto-ohjelmien hyödyntämistä alueiden omista lähtökohdista. Useat yleisasetuksen säännökset yksinkertaistavat rakennerahastojen hallinnointia unionitasolla. Sellaisia ovat esimerkiksi tavoitteiden lukumäärän vähentäminen, yhden rahaston

2 Ha VM /2006 vp HE 242/2006 vp periaate toimenpideohjelmissa, ohjelmarakenteen yksinkertaistaminen, varojen hallinnointi toimintalinjatasolla, mahdollisuus sulkea toimenpideohjelmat osittain toimien toteuduttua ja tukikelpoisuussääntöjen vähentäminen Euroopan unionin tasolla. Muutokset edistävät osaltaan kansallisen järjestelmän yksinkertaistamista. Uudella ohjelmakaudella Suomessa toteutetaan kahta tavoitetta, jotka ovat alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoite ja Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoite. Tavoitteiden rahoitukseen osallistuvat Euroopan aluekehitysrahasto ja Euroopan sosiaalirahasto. Suomen osuus EU:n rakennerahastorahoituksesta ohjelmakaudella 2007 2013 on yhteensä 1716 miljoonaa euroa. Myönteisenä valiokunta pitää rakennerahastovarojen keskittämisen valtion talousarviossa sisäasiainmmisteriön ja työministeriön pääluokkiin. Varojen jakoa yksinkertaistaa ja nopeuttaa se, että varoja ei enää kierrätetä ministeriöiden kautta, vaan osoitetaan suoraan varoja hankkeisiin myöntäville viranomaisille eli pääasiassa aluetasolle. Yhtenä keskeisenä uudistuksena ohjelmatyössä on strategisen otteen vahvistaminen. Jäsenvaltioiden on laadittava kansallinen strateginen viitekehys eli kansallinen suunnitelma omasta kehittämisstrategiastaan. Uutena piirteenä yhteisön politiikkojen johdonmukaisuuteen ja yhteensovitukseen liittyen voidaan pitää sitä, että rakennerahastoista osarahoitetulla tuella tähdätään Lissabonin strategian mukaisesti kilpailukyvyn ja työllisyyden edistämiseen. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen menoista 75 prosenttia on osoitettava mainittuihin tavoitteisiin. Kansallisessa hallintojärjestelmässä strategisen otteen ja toiminnan koordinoinnin lisääminen näkyy muun muassa ra-kennerahastoneuvottelukunnan perustamisessa sisäasiainministeriön yhteyteen ja maakunnan yhteistyöryhmien aseman vahvistamisessa. Keskeisiä muutoksia ovat myös ohjelmien hallinnon ja valvonnan hajauttaminen nykyistä enemmän jäsenvaltioihin sekä ohjelmien seurantaa, valvontaa ja tarkastusta koskevien vaatimusten lisääntyminen. Yleis asetuksen mukaan jäsenvaltioiden tulee nimetä toimenpideohjelmille tarkastusviranomainen. Suomessa tarkastusviranomainen ehdotetaan perustettavaksi valtiovarainministeriön controller -toiminnon yhteyteen. Esitys vahvistaa ja selkeyttää tarkastuksen asemaa nykyisestä. Tarkastustoiminnan yhtenäisten käytäntöjen voidaan arvioida edistävän myös tarkastushavaintojen ja hallinnon menettelyjen yhtenäisyyttä. Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta t

3 Ha VM /2006 vp HE 242/2006 vp puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin. Yksityiskohtaiset perustelut 1. Rakennerahastolaki 3 luku. Kansallisten rakennerahasto-ohjelmien hallinnointi 17. Maakunnan yhteistyöryhmä. Pykälässä säädettäisiin maakunnan yhteistyöryhmästä, sen asettamisesta, kokoonpanosta ja työskentelystä. Kokoonpanoa koskevaa sääntelyä esitetään 3 momentissa tarkennettavaksi nykyiseen sääntelyyn verrattuna ensinnäkin siten, että kokoonpanoa tarkasteltaisiin maakunnan alueen kehittämisen kannalta ja niin, että mukana olisi maakunnan alueen kehittämiseen nähden tasapuolinen ja kattava edustus. Lisäksi kokoonpanoa ehdotetaan muutettavaksi uuden yleisasetuksen tarkennetusta kumppanuusmääritelmästä johtuen. ^ Q Yleis asetuksen 11 artiklan mukaan kunkin jäsenvaltion on voimassa olevien kan- sallisten sääntöjen ja käytäntöjen mukaisesti tarvittaessa järjestettävä muun muassa seuraavien viranomaisten ja elinten väliset kumppanuudet: a) toimivaltaiset alue-, paikallis- ja kaupunkiviranomaiset sekä muut julkiset viranomaiset; b) talouselämän osapuolet ja työmarkkinaosapuolet; c) muut kansalaisyhteiskuntaa, ympäristökumppaneita tai valtiosta riippumattomia järjestöjä edustavat asiaan kuuluvat elimet sekä miesten ja naisten välisen tasa-ar-von edistämisestä vastaavat elimet. 4h Edelleen yleisasetuksen 11 artiklan mukaan kunkin jäsenvaltion on nimettävä kansalli-sen, alueellisen ja paikallisen tason sekä talous- ja yhteiskuntaelämän, ympäristöalan taikka muun alan edustavimmat kumppanit kansallisten sääntöjen ja käytäntöjen mukaisesti ottaen huomioon tarpeen edistää miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja kestävää kehitystä sisällyttämällä siihen ympäristönsuojelua ja ympäristön parantamista koskevat vaatimukset. j-, ^ Valiokunta toteaa, että yleisasetuksen 11 artiklan kieliasu on valitettavan huono. / f

4 Ha VM /2006 vp HE 242/2006 vp Nykytilaan verrattuna säännöksessä tuodaan esiin kansalaisyhteiskuntaa edustavien tahojen kumppanuus ja kiinnitetään huomiota etenkin sukupuolten välisen tasaarvon ja ympäristön kestävän kehityksen edistämiseen. Säännökseen sisältyy kuitenkin mahdollisuus jäsenvaltiossa käyttää harkintaa jäseniä valittaessa. Valiokunta pitää maakunnan yhteistyöryhmän tehtävät huomioon ottaen perustel- ^ J) tuna, että yhteistyöryhmää koottaessa lähtökohtana on maakunnan kehittämisen näkökulma. Tämä ei lähtökohtaisesti sulje pois mitään järjestöä. Tehokkaan toiminnan kannalta yhteistyöryhmän on tärkeä olla kooltaan operatiivinen. Ilmaisuun "mahdollisuuksien mukaan" sisältyy myös se seikka, ettei kaikilla järjestöillä ole maakuntatason edustusta. Yhteistyöryhmää koottaessa on toisaalta tarpeen ottaa huomioon myös se, että päättyvällä kaudella ohjelmien väliarvioinneissa on kiinnitetty huomiota hankkeiden vi-ranomaisvetoisuuteen ja katsottu, että erityisesti yritysten osallistumista hallinnoinnissa tulisi lisätä. Edellä olevaan viitaten valiokunta pitää yhteistyöryhmän kokoonpanoa koskevaa säännösehdotusta perusteltuna. Kumppanuuden monipuolistamiseksi edelleen voisi valiokunnan näkemyksen mukaan myös harkita esimerkiksi yhteisedustajuuksien tai rotaatioiden mahdollisuuksia. Yhteistyöryhmän kattavuutta on mahdollista laajentaa myös pysyvien asiantuntijoiden avulla. 20. Maakunnan yhteistyöryhmän päätöksenteko ja hallintomenettely. Pykälän 4 momentissa tarkoitetussa maakunnan yhteistyöryhmän päätöksessä on kyse lakiehdotuksen 21 :n 1 momentin 6 kohdassa säädetystä yhteistyöryhmän lausunnosta. Yhteistyöryhmä tosiasiallisesti tekee päätöksen siitä, minkälaisen lausunnon se antaa. Selvyyden vuoksi valiokunta ehdottaa 20 :n 4 momentin toista virkettä täsmennettäväksi muotoon: "Yhteistyöryhmän myönteinen lausuntoa koskeva päätös...". 21. Maakunnan yhteistyöryhmän tehtävät. Maakunnan yhteistyöryhmän keskeisenä tehtävänä on kohdentaa ja suunnata rakennerahastovaroja ohjelman mukaisesti maakunnan kehittämisen kannalta keskeisiin kohteisiin. Tehtävät ovat siten luonteeltaan toimintaa ohjaavia ja strategisia. Tehtävien toteuttamisen keskeisenä välineenä on maakunnan yhteistyöasiakirja. Maakunnan yhteistyöasiakirjassa esitetään Euroopan aluekehitysra-

5 Ha VM /2006 vp HE 242/2006 vp hastosta osarahoitettavan toimenpideohjelman ja Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavan toimenpideohjelman alueellisen osion yhteensovitus ja suuntaaminen. Lakiehdotuksen 21 :n 1 momentin 2 kohdan mukaan maakunnan yhteistyöryhmä f yhteen sovittaa seuraavan varainhoitovuoden sosiaalirahastosta osarahoitettavan toimenpideohjelman alueellisen osion rakennerahastovarat ja niitä vastaavan kansallisen rahoitusosuuden asianomaiselle hallinnonalalle sovitun rahoituskehyksen mukaan, jollei rahoituskehyksestä poikkeamiseen ole painavia syitä. Selvityksen mukaan tarkoituksena on, että hallinnonalakohtaisesta kehyksestä päätettäisiin suuraluetasolla. Sen jälkeen suuraluetasolla sovittaisiin hallinnonalakohtaisen kehyksen sisällä yhteistyöryhmien kesken varojen jaosta. Maakunnan yhteistyöryhmän tehtävien rajaaminen esitetyllä tavalla vaikeuttaa alueellisten tarpeiden toteuttamista ja toimenpiteiden yhteensovittamista. Menettely ei myöskään ole hyvin linjassa läheisyysperiaatteen eikä maakunnan yhteistyöryhmälle kaavaillun, nykyistä strategisemman roolin kanssa. Valiokunta on aiemmissa yhteyksissä (esim. Ha VL 30/2004 vp) todennut muun muassa, että EAKR:llä ja ESRrllä on kummallakin tärkeä rooli rakennerahastotehtävien toteuttajana. Valiokunta on viitannut tulevaisuuden haasteisiin, kuten esimerkiksi ikääntyminen ja työvoiman saatavuus, ja todennut, että tässä suhteessa maassamme on huomattaviakin alueellisia eroja. Valiokunta on tähdentänyt ESR:n merkitystä alueiden tasapainoisen kehittämisen kannalta. Edellä olevan perusteella valiokunta ehdottaa, että 21 :n 1 momentin 2 kohdasta poistetaan määre "asianomaiselle hallinnonalalle sovitun rahoituskehyksen mukaan, jollei rahoituskehyksestä poikkeamiseen ole painavia syitä". Tässä yhteydessä valiokunta lisäksi selvyyden vuoksi toteaa, että Itä-Suomella on Eurooppa-neuvostossa sovitun rahoitusratkaisun mukainen erityisasema niin sanotun siirtymäkauden alueena. Itä-Suomen aluekehykseen sisältyvät sekä EAKR- että ESR-varat kaikilta osin. Näin ollen Itä-Suomessa ei ole ESR:n osalta erikseen valtakunnallista ja alueellista osiota, vaan on vain alueellinen kehys. Itä-Suomi osallistuu valtakunnallisen osion toteutukseen omilla päätöksillään. 4 luku. Jäsenvaltioiden välisten rakennerahasto-ohjelmien hallinnointi

6 Ha VM /2006 vp HE 242/2006 vp 29. Valvoja. Pykälän mukaan Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen toimenpideohjelmassa sisäasiainministeriö voi nimittää valvojan, jolla olisi erilaisia valvontatehtäviä. Koska niihin voi sisältyä myös julkisen vallan käyttöä erityisesti tarkastuksen tekemisessä, valvojan tulisi olla virkavastuussa. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa 29 :n 2 momenttiin lisättäväksi virkavastuuta koskevan säännöksen seuraavasti:" Valvojaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä sekä, mitä vahingonkorvauslaissa säädetään julkisyhteisön ja virkamiehen korvausvastuusta." Muotoilu vastaa 18 :n 1 momentin säännöstä maakunnan yhteistyöryhmän ja sen jaoston jäsenen virkavastuusta. 34. Sisäasiainministeriön oikeus antaa ohjeita. Jäljempänä 61 :ään ehdotettavan lisäyksen johdosta ja siinä yhteydessä mainituin perustein valiokunta ehdottaa 34 :ään lisättäväksi maininnan hallinto- ja tarkastusviranomaisesta. 38. Tarkastusviranomainen. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen toimenpideohjelman tarkastusviranomaisesta. Tarkastusviranomaisena toimisi ohjelma-asiakirjassa nimetty hallintoviranomainen, joka lakiehdotuksen 27 :n mukaan on maakunnan liitto. Yleisasetuksen yksi keskeisistä periaatteista on, Aft-ä tarkact-iici/irnnrittiaiepr» nn nlf-ni/n tiallintn- in tnrlpntamievirnnnttiaicpetsi tniminnnlli- VllU VHIJLUUVUU V UUUVU1U1UV1X VU VIVU T l&. V* 11I1HU J V» V U V* X-* HV L. 111.1 il 1»1.11... V. 1 111^ U 11» V U... fc»«1 sesti riippumaton. Tämä tarkoittaa, että tarkastusviranomaisen tehtävät tulee maakunnan liiton sisäisessä organisaatiossa erottaa hallinto- ja todentamisviranomaisen tehtävistä siten, että riippumattomuus voidaan varmistaa. Valiokunta katsoo, että tämän tulee myös käydä ilmi säännöksestä. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa, että 38 :n kaksi virkettä erotetaan kahdeksi eri momentiksi ja näin muodostuva uusi 2 momentti muutetaan muotoon: "Edellä 1 momentissa tarkoitetun tarkastusviranomaisen tehtävät on erotettava 27 ja 32 :ssä tarkoitettujen hallinto- ja todentamisviranomaisten tehtävistä siten, että viranomaisen toiminnan riippumattomuus voidaan varmistaa." 5 luku. Varainhallinta 44. Rahoituksen myöntäminen ja siihen liittyvät tehtävät. Hallituksen esityksellä selvennetään ehdotetun rakennerahastolain suhdetta eri hallinnonalojen tukijärjestelmiin ja valtionavustuslakiin (688/2001). Perusasetelma ilmenee lain soveltamisalaa koskevasta 1 :stä. Lakiehdotuksen 44 :ään on muun muassa kirjattu välittävän toimielimen keskeiset tehtävät.

7 Ha VM /2006 vp HE 242/2006 vp Kuten esityksen perusteluissa on todettu, tehtävistä säädetään kullakin hallinnonalalla sovellettavassa tukijärjestelmää koskevassa laissa. Ehdotettuun rakenne-rahastolakiin ei sisälly esimerkiksi takaisinperintää koskevia säännöksiä valtion takautumisoikeuteen perustuvaa maksusuoritukseen velvoittamista koskevaa 66 :ää lukuun ottamatta. Toimivalta takaisinperinnän osalta määräytyy hallinnonalakohtaisen sääntelyn mukaan. Tukijärjestelmiä, jotka voivat tulla uudella kaudella kysymykseen, ovat esimerkiksi aluekehitysrahastosta rahoitettavissa toimenpideohjelmissa muun ohella laki yritystoiminnan kehittämisestä (1068/2000), laki pienten ja keskisuurten yritysten osaamisen kehittämispalveluista (971/2004), laki valtion erityisrahoitusyhtiön luotto-ja takuu-toiminnasta (445/1998), laki alueiden kehittämisestä (602/2002), laki julkisista työvoimapalveluista (1295/2002) ja valtioneuvoston päätös ympäristösuojelun edistämiseen myönnettävien avustusten yleisistä ehdoista (894/1996). Tukijärjestelmät luetellaan toimenpideohjelmassa. Tukijärjestelmät osoittavat myös toimivaltaisen viranomaisen. Selvyyden vuoksi valiokunta ehdottaa, että 44 :n 1 momentin johdanto-osaa tarkennetaan kuulumaan seuraavasti: "Välittävän toimielimen tehtävänä on siten kuin siitä erikseen muualla laissa säädetään:". Lisäksi valiokunta ehdottaa 44 :n 2 momenttiin teknisenä korjauksena, että käsite alueellinen rakennerahasto-ohjelma korvattaisiin käsitteellä aluekehitysrahastosta osarahoitettu toimenpideohjelma ja käsite sosiaalirahastosta osarahoitettava rakennerahasto-ohjelma korvattaisiin käsitteellä sosiaalirahastosta osarahoitettava toimenpideohjelma. 7 luku. Jäsenvaltioiden välisten rakennerahasto-ohjelmien valvonta 61. Sisäasiainministeriön tarkastusoikeus. Pykälässä säädetään sisäasiainministeriön tarkastusoikeudesta Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen toimenpideohjelmissa. Tarkastuksen kohteena mainitaan rakennerahastovaroja hankkeisiin myöntävät niin sanotut välittävät toimielimet sekä tuensaajat. Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen toimenpideohjelmassa tarkastusviranomaisen tehtävät ehdotetaan lain 38 :n mukaan annettavaksi ohjelma-asiakirjassa nimetylle hallintoviranomaiselle eli maakunnan liitolle. Tällaisessa tilanteessa on tarpeen, että sisäasiainministeriö voi kohdistaa järjestel-mätarkastuksia hallinto- ja todentamisviranomaisen tehtäviä hoitavaan maakunnan liittoon näiden tehtävien

8 Ha VM /2006 vp HE 242/2006 vp hoidon tarkastamiseksi. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa 61 :n 1 momenttia selvyyden vuoksi täydennettäväksi maininnalla hallinto- ja todentamisvi-ranomaisesta. Tarkastustoimivallasta valiokunnan edellä ehdottamassa muodossa voi seurata tarve antaa ohjeistusta myös hallinto- ja todentamisviranomaisena toimivalle maakunnan liitolle. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa 34 :n säännökseen sisäasiainministeriön oikeudesta antaa ohjeita lisättäväksi myös hallinto-ja tarkastusviranomaisen. 8 luku. Erinäiset säännökset 64. Toimivallan siirto rakennerahastoasioissa. Sääntelyn täsmentämiseksi valiokunta ehdottaa, että opetusministeriön toimivallan siirtoa koskevaa 64 :n 1 momenttia tarkennetaan yksityiskohtaisia perustelujen mukaisesti siten, että ilmaisu "muulle keskushallinnon viranomaiselle" korvataan ilmaisulla "Kansainvälisen henkilöstövaihdon keskus CIMOdle". 65. Rakennerahasto-ohjelmien seurannan tietojärjestelmä. Pykälän 1 momentissa on tarkoitus säätää kansallisissa ohjelmissa sovellettavasta tietojärjestelmästä ja 2 momentissa jäsenvaltioiden välisissä ohjelmissa noudatettavista tietojärjestelmistä. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin tietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisön asianomaiselle toimielimelle sekä tietojen julkisuuteen saattamisesta. Pykälän 4 momenttiin sisältyvät säännökset tietojen säilytysajasta ja 5 momenttiin valtuutus antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. Uuden yleisasetuksen mukaan tietojen toimittaminen komissiolle tapahtuu sähköisen tiedonsiirron avulla. Pykälän 1 momentin perusteella rakennerahasto-ohjelmien seurantaa varten on tarkoitus perustaa seurantarekisteri. Rekisteriin voi sisältyä myös henkilötietolaissa (523/1999) tarkoitettuja henkilötietoja. Perustuslakivaliokunnan vakiintuneen tulkintakäytännön mukaan henkilötietojen suojan kannalta tärkeitä sääntely kohteita rekisteröinnissä ovat ainakin rekisteröinnin tavoite, rekisteröitävien henkilötietojen sisältö, niiden sallitut käyttötarkoitukset mukaan luettuna tietojen luovutettavuus sekä tietojen säilytysaika henkilörekistereissä ja rekisteröidyn oikeusturva. Näiden seikkojen sääntelyn lain tasolla tulee lisäksi olla kattavaa ja yksityiskohtaista. Lailla säätämisen vaatimus ulottuu myös mahdollisuuteen luovuttaa henkilötietoja teknisen käyttöyhteyden avulla (esim. Pe VL 25/1998 vp, PeVL 12/2002 vp). Hallintovaliokunnan, jonka toimialaan henkilötietokysymykset kuuluvat, linjanvedot

9 Ha VM /2006 vp HE 242/2006 vp henkilötietojen käsittelyn sääntelystä vastaavat perustuslakivaliokunnan edellä mainittua kantaa. Lisäksi hallintovaliokunta pitää asianmukaisena lähtökohtana pyrkimystä mahdollisimman yksityiskohtaisesti säätää henkilötietojen suojaan liittyvistä seikoista jo lain tasolla, (esim. HaVL 16 ja 19/1998 vp sekä HaVM 25 ja 26/1998 vp) Valiokunta katsoo, että esitettyä sääntelyä on tarpeen täydentää siltä osin, miten rekisterin pitoon liittyvät vastuusuhteet järjestyvät, toisin sanoen, mikä viranomainen toimii rekisterinpitäjänä, mitkä viranomaiset ja muut tahot ovat teknisen käyttöyhteyden avulla yhteydessä rekisteriin ja mitkä tahot merkitsevät tiedot rekisteriin sekä miten niiden ja rekisterinpitäjäviranomaisen vastuu jakaantuu tietojen virheettömyydestä. Esityksen perustelujen mukaan seurantarekisterin on tarkoitus olla yhteinen välittäville toimielimille ja hallinto- todentamis- ja tarkastusviranomaisille. Rekisterin ylläpitäjänä toimii työministeriö. Välittävät toimielimet vastaisivat tuensaajia koskevien tietojen syöttämisestä tietojärjestelmään. Lisäksi hallinto-, todentamis- ja tarkastusviranomaiset toimittaisivat omia tehtäviä koskevia tietoja tietojärjestelmään. Seurantarekisteriä käyttäisivät välittävät toimielimet sekä hallinto-, todentamis- ja tarkastusviranomaiset. Ne myös vastaisivat tietojen merkitsemisestä ja niiden päivittämisestä rekisteriin. Perusteltua on, että rekisteriin merkittyjen tietojen virheettömyydestä vastaa se viranomainen tai toimielin, joka on tehnyt merkinnän. Perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännön perusteella voidaan havaita tarkkuudeltaan kahdentyypistä tietojen saamista ja luovuttamista koskevaa sääntelyä. Yhtäältä on sääntelyä, jossa tarkoitetut tietosisällöt on pyritty luettelemaan laissa tyhjentävästi (esim. Pe VL 17/1998 vp), toisaalta esiintyy sellaista sääntelyä, jossa tietosisältöjä ei ole samalla tavoin luetteloitu (esim. Pe VL 7/2000 vp ja PeVL 7a/2000 vp ). Edellisessä tapauksessa viranomaisen tietojensaantioikeus ja tietojenluovuttamismahdollisuus voivat liittyä esimerkiksi jonkin tarkoituksen kannalta "tarpeellisiin tietoihin", kun taas jälkimmäisessä tapauksessa sääntelyyn sisältyy vaatimus "tietojen välttämättömyydestä" jonkin tarkoituksen kannalta (PeVL 14/2002 vp). Edellä olevan perusteella 1 momentin sääntelyä rekisteriin merkittävistä tarpeellisista tiedoista voidaan pitää asianmukaisena, kun tarpeellisuus vielä kytketään rekisterin käyttötarkoitukseen ja tietojärjestelmän sisältö ilmaistaan myös Euroopan lainsäädännössä edellytettyjen tietojen osalta täsmällisesti.

10 Ha VM /2006 vp HE 242/2006 vp Lakiehdotuksen 55 :ssä on yleinen viittaus viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettuun lakiin (621/1999). Valiokunta katsoo kuitenkin aiheelliseksi, että seurantarekisteriä koskevan sääntelyn yhteydessä sen suhde julkisuuslakiin täsmennetään. Julkisuuslain lähtökohtana on, että tietojen luovuttamisesta vastaa se, jonka hallussa tieto on. Uuden yleisasetuksen 69 artiklan mukaan hallintoviranomainen vastaa toimenpideohjelman toimia koskevien tietojen toimittamisesta ja niiden julkistamista. Tämän vastuun toteuttamiseksi on tarpeen, että hallintoviranomaisella on oikeus tietojen luovuttamiseen seurantarekisteriin talletettujen yksilöityjen tietojen osalta. 2. Laki alueiden kehittämislain muuttamisesta Valiokunta puoltaa 2. lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana. 3. Laki Kainuun hallintokokeilusta annetun lain muuttamisesta Valiokunta puoltaa 3. lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana. Päätösehdotus Edellä esitetyn perusteella hallintovaliokunta ehdottaa, että 2. ja 3. lakiehdotukset hyväksytään muuttamattomina, ja että 1. lakiehdotus hyväksytään muutettuna seuraavasti: 1. Rakennerahastolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset

11 Ha VM /2006 vp HE 242/2006 vp 2 luku Ohjelmatyö 3 luku Kansallisten rakennerahasto-ohjelmien hallinnointi 7-19 20 Maakunnan yhteistyöryhmän päätöksenteko ja hallintomenettely (1 3 mom. kuten HE) Jäljempänä 21 :n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetussa asiassa rahoittajataho ei voi myöntää hankkeelle rakennerahaston tukea, jos yhteistyöryhmä ei ole hanketta puoltanut. Yhteistyöryhmän myönteinen lausuntoa koskeva päätös ei kuitenkaan sido rahoittajatahoa, jos siihen on painavia syitä. Jos rahoittajataho aikoo yhteistyöryhmään myönteisestä päätöksestä huolimatta tehdä siitä poikkeavan rahoituspäätöksen, sen tulee antaa yhteistyöryhmälle tästä tieto ja perustelut painavista syistä. Yhteistyöryhmän kannanottoa koskeviin päätöksiin ei saa hakea erikseen muutosta valittamalla. Maakunnan yhteistyöryhmän tehtävät (1 mom. 1 koilta kuten HE) 2) yhteen sovittaa seuraavan varainhoitovuoden sosiaalirahastosta osarahoitettavan toimenpideohjelman alueellisen osion rakennerahastovarat ja niitä vastaavan kansallisen rahoitusosuuden (poist.); (3 10 kohta kuten HE) (2 ja 3 mom. kuten HE)

12 Ha VM /2006 vp HE 242/2006 vp 22-26 4 luku Jäsenvaltioiden välisten rakennerahasto-ohjelmien hallinnointi 0-7;«oö s 29 Valvoja (1 mom. kuten HE) Valvojalla on oltava tehtävän hoitamisen kannalta riittävä ammattitaito. Valvojan työskentelyyn sovelletaan hallintolakia, kielilakia ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia. Valvojaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä sekä, mitä vahingonkorvauslaissa säädetään julkisyhteisön ja virkamiehen korvausvastuusta. (3 ja 4 mom. kuten HE) 30 33 34 Sisäasiainministeriön oikeus antaa ohjeita Sisäasiainministeriö voi Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen toimenpideohjelmassa antaa välittäville toimielimille sekä hallinto- ja todentamisviranomaiselle rakennerahastovarojen käyttöä ja valvontaa koskevia ohjeita, jos Euroopan yhteisön lainsäädännössä hallinto- ja todentamisviranomaiselle säädettyjen velvoitteiden täyttäminen sitä välttämättä edellyttää. Ennen ohjeiden antamista on kuultava toimenpideohjelman hallinto- ja todentamisviranomaista. 35 37

13 38 Ha VM /2006 vp HE 242/2006 vp Tarkastusviranomainen Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen toimenpideohjelmassa tarkastusviranomaisena toimii ohjelma-asiakirjassa nimetty hallintoviranomainen..(poist.) Edellä 1 momentissa tarkoitetun tarkastusviranomaisen tehtävät on erotettava 27 ja 32 :ssä tarkoitettujen hallinto- ja todentamisviranomaisten tehtävistä siten, että viranomaisen toiminnan riippumattomuus voidaan varmistaa. (Uusi 2 mom.) 39 43 5 luku Varainhallinta 44 Rahoituksen myöntäminen ja siihen liittyvät tehtävät (Poist.) Välittävän toimielimen tehtävänä on siten kuin siitä erikseen muualla säädetään: (1 5 kohta kuten HE) Pohjois-Suomea koskevassa aluekehitysrahastosta osarahoitetussa toimenpideohjelmassa ja sosiaalirahastosta osarahoitettavan toimenpideohjelman Pohjois-Suomea koskevassa alueellisessa osiossa saamelaiskäräjät arvioivat viranomaisten pyynnöstä saamen kieleen ja kulttuuriin kuuluvat toimet ja esittävät niitä rahoitettaviksi antamalla niistä lausunnon välittävälle toimielimelle. (3 mom. kuten HE) 45 48 6 luku Kansallisten rakennerahasto-ohjelmien valvonta

14 Ha VM /2006 vp HE 242/2006 vp 7 luku Jäsenvaltioiden välisten rakennerahasto-ohjelmien valvonta 58 60 61 Sisäasiainministeriön tarkastusoikeus Sisäasiainministeriö voi suorittaa Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen toimenpideohjelmissa rakennerahastovarojen käyttöön liittyviä tarkastuksia välittäviin toimielimiin ja tuensaajiin sekä hallinto- ja todentamisviranomaiseen. Yksittäistä toimea tarkastettaessa tarkastusoikeus koskee toimea ja sen rahoitusta kokonaisuudessaan siinä laajuudessa kuin Euroopan yhteisön lainsäädännössä edellytetään, (2 ja 3 mom. kuten HE) 62 ja 63 8 luku Erinäiset säännökset 64 Toimivallan siirto rakennerahastoasioissa Opetusministeriö voi siirtää 44 :n 1 ja 3 momentissa tarkoitetuissa tehtävissä toimivaltaansa opetushallitukselle, kansainvälisen henkilöstövaihdon keskus CIMO.lle ja lääninhallituksille. Toimivallan siirtämisestä säädetään operasmrnisteriön asetuksella. (2 mom. kuten HE) Rakennerahasto-ohjelmien seurannan tietojärjestelmä

15 Ha VM /2006 vp HE 242/2006 vp Kansallisissa ohjelmissa on rakennerahastovarojen seurantaa sekä hallintoviranomaisen, todentamisviranomaisen, tarkastusviranomaisen ja välittävien toimielinten tehtävien hoitamista varten työministeriön ylläpitämä mainittujen viranomaisten ja toimielinten yhteiseen käyttöön tarkoitettu seurantarekisteri. Rekisteriin merkitään sen käyttötarkoituksen kannalta tarpeelliset tiedot tuen hakijasta, tuen kohteesta, tukea koskevasta päätöksestä, tuen maksatuksesta ja vaikutuksista sekä suoritetuista varmennuksista ja tarkastuksista. Tietojärjestelmä (poist.) sisältää lisäksi (poist.) Euroopan yhteisön lainsäädännössä edellytetyt toimenpideohjelmia, niiden hallinnointia, seurantaa ja valvontaa koskevat tiedot. Rekisteriin merkittyjen tietojen virheettömyydestä vastaa se viranomainen tai toimielin, joka on tehnyt merkinnät. (2 mom. kuten HE) Seurantarekisteriin sisältyvien tietojen julkisuudesta on voimassa, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään. Hallintoviranomainen huolehtii seurantarekisteriin talletettujen tuen saajia, niiden toteuttamaa tointa ja tuen määrää koskevien tietojen julkisuuteen saattamisesta Euroopan yhteisön lainsäädännössä edellytetyissä tapauksissa ja tavalla. Hallintoviranomaisella, todentamisviran-omaisella ja tarkastusviranomaisella on oikeus luovuttaa edelleen salassapitosäännösten estämättä Euroopan yhteisöjen asianomaiselle toimielimelle sellaisia rekistereihin talletettuja tietoja, jotka ovat tarpeen valvottaessa, että Euroopan yhteisön lainsäädäntöä on noudatettu myönnettäessä yhteisön rahoittamaa tukea. (Poist.) (4 ja 5 mom. kuten HE) 66 ja 67 9 luku Voimaantulo 68 ja 69 (kuten HE)

SISÄASIAINMINISTERIÖ Alueiden ja hallirmon kemttärnisosasto 7.12.2006 HE 242/2006 vp Eduskunnan hallintovaliokunnalle HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE RAKENNERAHASTO LAIKSI SEKÄ LAEIKSI ALUEIDEN KEHITTÄMISLAIN JA KAINUUN HALLINTOKOKEILUSTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA Täydennyksenä aikaisemmin toirmtettuihin vastineisiin sisäasiainministeriö esittää seuraavan. Rakennerahastojen seurantarekisteri (65 ) Oikeusministeriö toteaa pykälän 2 momentin osalta, että maakuntaliittojen vastuulla olisi tietojen toimittaminen seurantarekisteriin. Tästäkään ei käy oikeusministeriön mukaan ilmi, mitä tietojen toimittaminen on ja mikä on maakuntaliitojen vastuu näiden seurantarekisteriin toimittamien tietojen virheettömyydestä. Sisäasiainministeriön kommentit: Pykälän 2 momentti koskee Euroopan alueellinen yhteistyö-tavoitetta. Tietojärjestelmästä on tarkoitus sopia toimenpideohjelmaan osallistuvien jäsenmaiden kanssa. Pykälän yksityiskohtaisten perustelujen mukaan seurantarekisteriin tapahtuvasta tallentamisesta vastaisi hallintoviranomaisena toimiva maakunnan liitto, joka myöntää rakennerahastovarat hankkeisiin. Sen tehtävänä on myös ylläpitää rekisteriä. Suomessa toteutetaan uudella ohjelmakaudella yhtä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ohjelmaa, jossa hallinto- ja todentamisviranomainen on Suomessa. Pykälän 3 ja 4 momentti koskisivat kumpaakin tavoitetta. Sisäasiainministeriö katsoo, että momentin sanamuotoa tulee tarkentaa seuraavasti: Jäsenvaltioiden välisissä ohjelmissa hallintoviranomaisena toimiva maakunnan liitto ylläpitää rahoitettavia hankkeita koskevia rekistereitä. Rekistereihin voidaan tallentaa hallinto-, todentamis- ja tarkastasviranomaisen tehtävien hoitamisen kannalta tarpeelliset 1 momentissa tarkoitetut tiedot. Maakunnan liitto vastaa seurantarekistereihin toimitettavien ja 1 momentissa tarkoitettujen tietojen tallentamisesta. Niissä ohjelmissa, joissa rakennerahastovaroja myöntävä viranomainen on muu kuin Suomen viranomainen, tulee seurata erikseen kansallisen julkisen rahoituksen myöntämistä.

Perustelut. Tarkoituksena on jatkaa päättyvällä ohjelmakaudella noudatettavaa käytäntöä, kuten yksityiskohtaisissa perusteluissa on todettu. Nykyisen käytännön mukaan rakennerahastovaroja myöntävä maakunnan liitto ylläpitää rekisteriä. Hallinto-ja maksuviranomaisten ja kansallisten rahoittajien välillä on luotu menettely, jolla varmistetaan hankkeita koskevien tietojen toimittarninen säännöllisin väliajoin hallinto- ja maksuviranomaiselle. Pykälässä on tarpeen selventää, että rekisterin ylläpitäjänä toimii hallintoviranomaisena toimiva maakunnan liitto. Se myös tallentaa tiedot rekisteriin. Hankkeita rahoittavat kansalliset viranomaiset tallentavat hanketiedot kansallisen rahoituksen osalta myös omiin järjestelmiinsä ja seuraavat hankkeita näiltä osin. Sisäasiainministeriö toteaa myös, että aikaisemmin hallintovaliokuntaan toimittaman 29.11.2006 päivätyssä muistiossa ehdotetut muutokset lakiehdotuksen 65 :ään on neuvoteltu yhdessä oikeusministeriön kanssa. Erityisesti vaatimus tarpeellisista tiedoista perustuu oikeusministeriön näkemykseen, mikä on yhdenmukainen henkilötietolain tarpeellisuusvaatimuksen kanssa. Myös edellä olevista muotoiluista on keskusteltu oikeusministeriön edustajan kanssa. Naisjärjestöjen keskusliitto Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry Lausuma ei anna aihetta kommentteihin. SISÄASIAINMINISTERIÖ Alueiden j a hallinnon kehittämisosasto 11.12.2006 HE 242/2006 vp Eduskunnan hallintovaliokunnalle HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE RAKENN ERAH ASTOLAIKSI SEKA LAEIKSI ALUEH>EN KEHITTÄMISLAIN JA KAINUUN HALLINTOKOKEILUSTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA Täydennyksenä aikaisemmin toimitettuihin vastineisiin sisäasiainministeriö esittää seuraavan. Tehtävien siirtäminen maakunnan liitolle Suomen kuntaliitto ottaa esille muutoksenhakumahdollisuuden siinä tilanteessa, kun maakunnan liitot sopivat siitä, että yksi liitto ottaa vastatakseen tuen myöntämisen. Sisäasiainministeriö: Ehdotetun lain 8 :n mukaan on tarkoitus siirtää valmistelevia tehtäviä suuralueen yhdelle maakunnan liitolle. Tältä osin ei ole kysymyksessä tuen myöntäminen. Oikeudellista tarvetta muutoksenhakuun ei tällöin olisi. Alueiden kehittämislaissa on ollut i_ J _ 11 voimassa saannos, jornca muicaan on oimi manaomsra sopia raen myöntämisestä koko ohjelma-alueelle. Säännös on ollut voimassa 2003 vuoden alusta. Ongelmia säännöksen soveltamisessa ei ole ilmennyt.

Maakunnan yhteistyöryhmien toimikausi Uudenmaan liiton mukaan MYR asetetaan toimikaudeksi, joka jatkuu kunnes Euroopan yhteisöjen komissio on hyväksynyt toimenpideohjelman täytäntöönpanoa koskevan loppukertomuksen. Sisäasiainministeriö: Ehdotetun lain 69 :n siirtymäsäännöksen mukaan lakiehdotuksen 17 :ssä tarkoitettu yhteistyöryhmä vastaa maakunnan yhteistyöryhmän tehtävistä myös tämän lain voimaantullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Säännös tarkoittaa siis sitä, että on vain yksi yhteistyöryhmä, joka hoitaa myös päättyvältä ohjelmakaudelta siirtyvät tehtävät. Maakunnan yhteistyöryhmä on puhtaasti kansallinen toimielin, joten sen toimikautta ei ole välttämätöntä kytkeä ohjelmakausiin. Vuoden vaihteen jälkeen valitaan siten uudet maakunnan yhteistyöryhmät, jotka ryhtyvät hoitamaan tehtäviään. Seurantajärjestelmästä (65 ) Korjausehdotus sanamuotoon Sisäasiainministeriö haluaa selventää 7.12.2006 päivätyn vastineen toisen sivun perustelun seuraavaa mainintaa: Hankkeita rahoittavat kansalliset viranomaiset tallentavat hanketiedot kansallisen rahoituksen osalta myös omiin järjestelmiinsä ja seuraavat hankkeita näiltä osin. Omilla järjestelmillä tarkoitetaan ehdotetun lain 65 :n 1 momentin mukaista yhteistä seurantarekisteriä. Lakiehdotuksen 10 :n 2 momentin ensimmäinen virkkeeseen on tullut epähuomiossa sana jaettavaksi. Sisäasiainministeriö ehdottaa sanan korvaamista sanalla jakamatta, joten 10 :n 2 momentin ensirnmäinen virke kuuluisi seuraavasti: Osa rakennerahastovaroista voidaan jättää jakamatta hallintoviranomaisen pääluokkaan (phjelmareservi). Vaihtoehtoisesti sana jaettavaksi voidaan poistaa tarpeettomana, joten virke kuuluisi: Osa rakennerahastovaroista voidaan jättää hallintoviranomaisen pääluokkaan {phjelmareservi). HALLINTOVALIOKUNNAN MIETINTÖ /2006 vp Hallituksen esitys rakennerahastolaiksi sekä laeiksi alueiden kehittämislain ja Kainuun hallintokokeilusta annetun lain muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo

Eduskunta on 7 päivänä marraskuuta 2006 lähettänyt hallintovaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen rakennerahastolaiksi sekä laeiksi alueiden kehittämislain ja Kainuun hallintokokeilusta annetun lain muuttamisesta (HE 242/2006 vp). Asiantuntijat Valiokunnassa ovat olleet kuultavina - lainsäädäntöneuvos Kari Parkkonen, sisäasiainministeriö - lainsäädäntöneuvos Eija Siitari-Vanne, oikeusministeriö - neuvotteleva virkamies Juha Majanen, valtiovarainministeriö - neuvotteleva virkamies Merja Niemi, opetusministeriö - ylitarkastaja Antti Linna, maa- ja metsätalousministeriö - neuvotteleva virkamies Henri Alatalo ja neuvotteleva virkamies Riitta Viren, liikenne- ja viestintäministeriö - ylitarkastaja Pirjo Sylvanne, kauppa-ja teollisuusministeriö - neuvotteleva virkamies Timo A. Tanninen, sosiaali- ja terveysministeriö - neuvotteleva virkamies Ulla Jatila, työministeriö HE 242/2006 vp Versio 0.1 - ylitarkastaja Jorma Keva, ympäristöministeriö - tarkastuspäällikkö Jari Sanaskoski, Valtiontalouden tarkastusvirasto - kehittämisjohtaja Juhani Kärkkäinen, Kainuun maakunta -kuntayhtymä - maakuntasuunnittelua Ritva Kauhanen, Lapin liitto - aluekehitysjohtaja Jukka Alasentie, Pirkanmaan liitto - aluekehittämisen vastuualueen vs. johtaja Raimo Nenonen, Uudenmaan liitto - maakunta-asiamies Antti Iso-Koivisto, Suomen Kuntaliitto - asiantuntija Mikko Martikainen, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry - johtaja Pentti Mäkinen, Keskuskauppakamari - johtaja Olli-Pekka Väänänen, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry - kehittämispäällikkö Ismo Partanen, Suomen Yrittäjät ry - järjestösihteeri Tom Holmroos, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry, edustaen myös Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:tä ja AKAVA ry:tä - professori Olli Mäenpää

HaVM /2006 vp HE 242/2006 vp - professori Kaarlo Tuori. Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet - Etelä-Suomen lääninhallitus - Satakunnan työvoima- ja elinkeinokeskus - Saamelaiskäräjät - maakuntajohtaja Anita Mikkonen, Keski-Suomen liitto - Naisjärjestöjen Keskusliitto ry - Suomen luonnonsuojeluliitto ry - Kansalaisjärjestöryhmä. HALLITUKSEN ESITYS Hallituksen esitys Esityksessä ehdotetaan annettavaksi uusi rakennerahastolaki, jolla kumottaisiin rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hauinnoinnista annettu laki. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi alueiden kehittämislakia ja Kainuun hallintokokeilusta annettua lakia. Rakennerahastolaissa ehdotetaan otettavaksi huomioon elokuun alussa 2006 voimaan tullut Euroopan yhteisön rakennerahastoja koskeva uusi lainsäädäntö. Lakiin ehdotetaan otettavaksi säännökset rakennerahasto-ohjelmien hallinnoinnista, seurannasta, valvonnasta ja tarkastuksesta. Säännökset koskisivat alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoitetta ja Euroopan alueellinen yhteistyö tavoitetta varten hyväksyttyjä toimenpideohjelmia. Lakiin ehdotetaan otettavaksi säännökset varojen ja osoittamisesta. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteessa rakennerahastovarat varattaisiin valtion talousarviossa hallintoviranomaisen pääluokkaan, joka osoittaisi varat rakennerahastovaroja käyttäville viranomaisille ja muille tahoille. Esityksessä ehdotetaan lakiin otettavaksi säännökset alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoitetta varten laadittujen rakennerahasto-ohjelmien ohjelmatyöstä ja ohjelmien hallinnoinnin kannalta keskeisistä EY-lainsäädännön edellyttämistä viranomaisista, hallinto-, todentamis- ja tarkastusviranomaisesta, niiden kokoonpanosta ja tehtävistä. Tarkastusviranomaisen toiminta ehdotetaan keskitettäväksi yhteen ministeriöön, joka

HaVM /2006 vp HE 242/2006 vp vastaisi tarkastusten tekemisestä. Maakunnan yhteistyöryhmä olisi maakunnassa rakennerahasto-ohjelmien hauimoixinin kannalta keskeinen toimielin. Sen keskeisenä tehtävä olisi suunnata rakennerahastojen varoja alueella ohjelmia toteuttaville viranomaisille ja sovittaa yhteen rakennerahastoista, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta ja Euroopan kalatalousrahastosta rahoitettavia toimenpiteitä. Se voi myös käsitellä maakunnan kehittämisen kannalta keskuset hankkeet. Lakiin ehdotetaan ohjelmien seurantaan liittyen säännökset toimenpideohjelman seurantakomiteasta, kokoonpanosta ja tehtävistä. Esityksessä ehdotetaan lakiin otettavaksi myös säännökset Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta varten laadittavien ohjelmien ohjelmatyöstä ja ohjelmien kannalta keskeisistä EYlainsäädännön edellyttämistä viranomaisista, hallinto-, todentamis- ja tarkastusviranomaisesta, niiden kokoonpanosta ja tehtävistä. Ohjelmien täytäntöönpano ehdotetaan tapahtuvaksi nykykäytännön mukaisesti alueilla. Toimenpideohjelman hallintokomitean keskeisinä tehtävinä olisi suunnata Suomessa toteutettavissa toimenpideohjelmissa rakennerahastovarat eri hallinnonalojen käyttöön. Lakiin ehdotetaan ohjelmien seurantaan liittyen säännökset toimenpideohjelman seurantakomiteasta, kokoon-panostaja tehtävistä. Lakiin ehdotetaan lisäksi otettavaksi säännökset varainhallinnasta, varojen valvonnasta ja tietojärjestelmästä. Alueiden kehittämislakiin ehdotetaan tehtäväksi rakennerahastolaista aiheutuvat muutokset. Vastaavasti Kainuun hallintokokeilusta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi tekemällä siihen rakennerahastolaista aiheutuvat muutokset. Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007. VALIOKUNNAN KANNANOTOT Yleisperustelut Esityksessä ehdotetaan uutta rakennerahastolakia, jolla kumottaisiin rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annettu laki (1353/1999). Lisäksi tähän liittyen ehdotetaan muutettavaksi alueiden kehittämislakia (602/2002) ja Kainuun hallintokokeilusta annettua lakia (343/2003).

22 II a VM /2006 vp HE 242/2006 vp /3 Esityksen lähtökohtana on sovittaa kansallinen rakennerahastojen hallinnointijärjestelmä yhteen 1. päivänä elokuuta 2006 voimaan tulleiden EU:n rakennerahastoja koskevan yleisasetuksen (neuvoston asetus (EY) N:o 1083/2006) ja muiden rakennerahastoasetusten kanssa. Tavoitteena on parantaa rakennerahasto-ohjelmien hyödyntämistä alueiden omista lähtökohdista. Tarkoituksena myös on siirtää ohjelmien hallinnointiin liittyviä tehtäviä alueille. Useat yleisasetuksen säännökset yksinkertaistavat rakennerahastojen hallinnointia unionitasolla. Sellaisia ovat esimerkiksi tavoitteiden lukumäärän vähentäminen, yhden rahaston V periaate toimenpideohjelmissa, ohjelmarakenteen yksinkertaisti:minen, varojen hallinnointi toimintalinjatasolla, mahdollisuus sulkea toimenpideohjelmat osittain toimien toteuduttua ja tukikelpoisuussääntöjen vähentäminen Euroopan unionin tasolla. Muutokset edistävät osaltaan kansallisen järjestelmän yksinkertaistamista. Uudella ohjelmakaudella Suomessa toteutetaan kahta tavoitetta, jotka ovat alueellinen kilpailukykyjä työllisyys -tavoite ja Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoite. Tavoitteiden rahoitukseen osallistuvat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Suomen osuus EU:n rakennerahastorahoituksesta ohjelmakaudella 2007 2013 on 1 f- n yhteensä 1 716 miljoonaa euroa. Myönteisenä valiokunta pitää rakennerahastovarojen keskittämisen valtion talousarviossa sisäasiainministeriön ja työministeriön pääluokkiin. Varojen jakoa yksinkertaistaa ja nopeuttaa se, että varoja ei enää kierrätetä ministeriöiden kautta, vaan osoitetaan suoraan varoja hankkeisiin myöntäville viranomaisille eli pääasiassa aluetasolle. Kaudella 2007 2013 Suomessa toteutetaan neljää suuraluepohjaista Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavaa toimenpideohjelmaa ja yhtä valtakunnallista ESRtoimenpideohjelmaa. Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen osalta valmistellaan kahdeksaa

23 II a VM /2006 vp HE 242/2006 vp /3 ohjelma a, joista Suomessa hallinnoidaan yhtä. Keskisen Itämeren ohjelmaa. Siihen kuuluvat jäsenvaltioina Suomi. Ruotsi. Viro ja Latvia. EU:n naapuruusinstrumentin toimeenpanoon liittyen on tarkoitus myöhemmin antaa erillinen hallituksen esitys. Yhtenä keskeisenä uudistuksena ohjelmatyössä on strategisen otteen vahvistaminen. Jäsenvaltioiden on laadittava kansallinen strateginen viitekehys eli kansallinen suunnitelma omasta kehittämisstrategiastaan. Uutena piirteenä yhteisön politiikkojen johdonmukaisuuteen ja yhteensovitukseen liittyen voidaan pitää sitä, että rakennerahastoista osarahoitetulla tuella tähdätään Lissabonin strategian mukaisesti kilpailukyvyn ja työllisyyden edistämiseen. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen menoista 75 prosenttia on osoitettava mainittuihin tavoitteisiin. Kansallisessa hallintojärjestelmässä strategisen otteen ja toiminnan koordinoinnin lisääminen näkyy muun muassa ra-kennerahastoneuvottelukunnan perustamisessa sisäasiainministeriön yhteyteen ja maakunnan yhteistyöryhmien aseman vahvistamisessa. Keskeisiä muutoksia ovat myös ohjelmien hallinnon ja valvonnan hajauttaminen nykyistä enemmän jäsenvaltioihin sekä ohjelmien seurantaa, valvontaa ja tarkastusta koskevien vaatimusten lisääntyminen. Yleisasetuksen mukaan jäsenvaltioiden tulee nimetä toimenpideohjelmille tarkastusviranomainen. Suomessa alueellinen kilpailukyky ja työllisyys - tavoitteen toimenpideohjelmien tarkastusviranomainen ehdotetaan perustettavaksi valtiovarainministeriön controller -toiminnon yhteyteen. Esitys vahvistaa ja selkeyttää tarkastuksen asemaa nykyisestä. Tarkastustoiminnan yhtenäisten käytäntöjen voidaan arvioida edistävän myös tarkastushavaintojen ja hallinnon menettelyjen yhtenäisyyttä. Valiokunta toteaa tässä yhteydessä vielä EU:n rakennerahastoihin perustuvan ohjelmatyön täydentävän kansallista aluepolitiikkaa osana maassamme harjoitettavan aluepolitiikan kokonaisuutta. Alueiden kehittämislakiin perustuva alueiden kehittämisen

HaVM /2006 vp HE 242/2006 vp suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmä vahvistaa edelleen kansallisen ja EU:n rakennepolitiikan ohjelmatyön kokonaisuutta ja keskinäisiä kytkentöjä. Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitysu. tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin. Yksityiskohtaiset perustelut 1. Rakennerahastolaki 3 luku. Kansallisten rakennerahasto-ohjelmien hallinnointi 10. tyfijelmumservl Pykälän 2 momentissa säädettäisiin ohjelmareservistä. Tarkoituksena on. että kaikkia rakennerahastovaroja ei jaettaisi vuoden alussa, vaan osa jätettäisiin ohjelmareserviin. Esitetyn 2 momentin mukaan ohjelmareserviä voidaan käyttää varainkäytön joustavuuden varmistamiseen, ylimaakunnallisiin hankkeisiin ja äkillisistä rakennemuutosongelmista aiheutuvien menojen kattamiseen. Valiokunta ehdottaa, että 2 momentin ensimmäisestä virkkeestä poistetaan tarpeeton sana "jaettavaksi". 17. Maakunnan yhteistyöryhmä. Pykälässä säädettäisiin maakunnan yhteistyöryhmästä, sen asettamisesta, kokoonpanosta ja työskentelystä. Kokoonpanoa koskevaa sääntelyä esitetään 3 momentissa tarkennettavaksi nykyiseen sääntelyyn verrattuna ensinnäkin siten, että kokoonpanoa tarkasteltaisiin maakunnan alueen kehittämisen kannalta ja niin, että mukana olisi maakunnan alueen kehittämiseen nähden tasapuolinen ja kattava edustus. Lisäksi kokoonpanoa ehdotetaan muutettavaksi uuden yleisasetuksen tarkennetusta kumppanuusmääritelmästä johtuen. Yleisasetuksen 11 artiklan mukaan kunkin jäsenvaltion on voimassa olevien kansallisten sääntöjen ja käytäntöjen mukaisesti tarvittaessa järjestettävä muun muassa seuraavien viranomaisten ja elinten väliset kumppanuudet:

HaVM /2006 vp HE 242/2006 vp a) toimivaltaiset alue-, paikallis- ja kaupunkiviranomaiset sekä muut julkiset viranomaiset; b) talouselämän osapuolet ja työmarkkinaosapuolet; c) muut kansalaisyhteiskuntaa, ympäristökumppaneita tai valtiosta riippumattomia järjestöjä edustavat asiaan kuuluvat elimet sekä miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistämisestä vastaavat elimet. Edelleen yleisasetuksen 11 artiklan mukaan kunkin jäsenvaltion on nimettävä kansallisen, 51 alueellisen ja paikallisen tason sekä talous- ja yhteiskuntaelämän, ympäristöalan taikka muun alan edustavimmat kumppanit kansallisten sääntöjen ja käytäntöjen mukaisesti ottaen huomioon tarpeen edistää miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja kestävää kehitystä sisällyttämällä siihen ympäristönsuojelua ja ympäristön parantamista koskevat vaatimukset. Valiokunta toteaa, että yleisasetuksen 11 artiklan kieliasu on valitettavan huono. Nykytilaan verrattuna säännöksessä tuodaan esiin kansalaisyhteiskuntaa edustavien ta-hojen kumppanuus ja kiinnitetään huomiota etenkin sukupuolten välisen tasa-arvon ja ympäristön kestävän kehityksen edistämiseen. Säännökseen sisältyy kuitenkin mahdollisuus jäsenvaltiossa käyttää harkintaa jäseniä valittaessa. Valiokunta pitää maakunnan yhteistyöryhmän tehtävät huomioon ottaen perusteltuna, että yhteistyöryhmää koottaessa lähtökohtana on maakunnan kehittämisen näkökulma. Tämä ei lähtökohtaisesti sulje pois mitään järjestöä. Tehokkaan toiminnan kannalta yhteistyöryhmän on tärkeä kooltaan jjpeiaiiivinei/. Ilmaisuun "mahdollisuuk- 23 sien mukaan" sisältyy myös se seikka, ettei kaikilla järjestöillä ole maakuntatason edusmsta"!jyhteistyöryhmää koottaessa on fpoist.) tarpeen ottaa huomioon myös se, että päättyvällä kaudella ohjelmien väliarvioinneissa on kiinnitetty huomiota hankkeiden viran- omaisvetoisuuteen ja katsottu, että erityisesti yritysten osallistumista hallinnoinnissa tulisi lisätä. O H Edellä olevaan viitaten valiokunta pitää yhteistyöryhmän kokoonpanoa koskevaa säännösehdotusta perusteltuna. Yhteistyöryhmää asetettaessa on tarpeen arvioida mui-

26 HaVM /2006 vp HE 242/2006 vp \ den seikkojen ohella ympäristöön, tasa-arvoon ia sosiaaliseen pääomaan liittyviä näkökohtia paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Kumppanuuden monipuolistamiseksi edelleen voisi valiokunnan näkemyksen mukaan myös harkita esimerkiksi yhteisedusta-juuksien tai rotaatioiden mahdollisuuksia. Yhteistyöryhmän kattavuutta on mahdollista laajentaa myös ^yoyvionj asiantuntijoiden avulla. Tässä yhteydessä valiokunta lisäksi korostaa yhteistyöryhmän merkitystä myös ajantasaisen tiedon saamisen kannalta. 20. Maakunnan yhteistyöryhmän päätöksenteko ja hallintomenettely. Valiokunta ehdottaa pykälän 1 momentista poistettavaksi yksityiskohtaisia perusteluja vastaavasti viittauksen kuntalain 53 :ään. Pykälän 4 momentissa tarkoitetussa maakunnan yhteistyöryhmän päätöksessä on kyse lakiehdotuksen 21 :n 1 momentin 6 kohdassa säädetystä yhteistyöryhmän lausunnosta. Yhteistyöryhmä tosiasiallisesti tekee päätöksen siitä, minkälaisen lausunnon se antaa. Selvyyden vuoksi valiokunta ehdottaa 20 :n 4 momentin toista virkettä täsmennettäväksi muotoon: "Yhteistyöryhmän myönteinen lausuntoa koskeva päätös...". 21. Maakunnan yhteistyöryhmän tehtävät. Maakunnan yhteistyöryhmän keskeisenä tehtävänä on kohdentaa ja suunnata rakennerahastovaroja ohjelman mukaisesti maakunnan kehittämisen kannalta keskeisiin kohteisiin. Tehtävät ovat siten luonteeltaan toimintaa ohjaavia ja strategisia. Tehtävien toteuttamisen keskeisenä välineenä on maakunnan yhteistyöasiakirja. Maakunnan yhteistyöasiakirjassa esitetään Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavan toimenpideohjelman ja Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavan toimenpideohjelman alueellisen osion yhteensovitus ja suuntaaminen.