VIRPO Virpiniemen pohjoinen yhteys
Virpiniemen vapaa-aikakeskus - Seudun parhaat hiihto-olosuhteet: korkeuseroa 35 m latuverkosto 50 km, valaistua latua 20 km, ensilumen latu, hyppyrimäki jne. - Liikuntaopisto - Täysimittainen golfkenttä ja jokamiesgolf - Jalkapallokenttä ja muut pelialueet - Loma-asutusta: noin 120 vapaa-ajanasuntoa - Eläinurheilualue: raviurheilu, ratsastus, koirat - Matkailuvaunualue - Merivartiosto - Vuosittainen kävijämäärä n. 80.000 asiakasta
Virpiniemen yleiskartta Virpo; tieyhteys
Asemakaavan tarkistus (2008)
Virpiniemen kehittämisen strategisia tavoitteita (Virpi-projekti) - Saavutettavuuden parantaminen, uudet liikennemuodot - Majoituskapasiteetin lisääminen ja monipuolistaminen - Sisäliikuntamahdollisuuksien kehittäminen - liikuntamatkailijoiden houkuttelu alueelle - Liikuntareitistön monipuolistaminen ja laadun kohottaminen - Merellisyys liikunnassa ja virkistyksessä - Kestävä kehitys toiminnan läpileikkaavana linjana - Uusien virkistys- ja matkailupalvelujen luominen (liikuntaan liittyvien megatrendien parempi omaksuminen) - Virpiniemen ylivoimatekijöiden hyödyntäminen
VIRPO Virpiniemen pohjoinen yhteys Hankkeen lähtökohta (1/3) A. Alueen saavutettavuus (liikenneyhteydet) ei vastaa nykyistä ja tulevaa tarvetta. Tämä estää alueen kehittymistä matkailukeskukseksi. B. Virpiniemen ydinalueen palvelutaso on matala. Tämä vaikuttaa kävijöiden määrään, viipymisaikaan, kulutukseen ja viihtymiseen alueella. C. Virpiniemen matkailulla ja vapaa-ajan toiminnoilla on merkittävät kasvun ja monipuolistumisen mahdollisuudet. Virpiniemellä on mahdollisuus kasvaa pohjoisen Suomen merkittäväksi matkailukeskukseksi, kun perusta saadaan kuntoon.
Hankkeen lähtökohta 2/3 Saavutettavuus - Pohjoisesta (läheltä ja kaukaa) tulevat joutuvat saapumaan Virpiniemeen mutkikasta reittiä. Suoraa yhteyttä E75-tielle ja Haukiputaan kuntakeskukseen ei ole. - Puutteellisten liikenneyhteyksien vuoksi Virpiniemen kävijät painottuvat sen vaikutusalueen itäosasta ja etelän suunnasta esim. Oulusta tuleviin. - Virpiniemi on saavutettavissa vain omalla autolla. Julkista liikennettä ja kevyenliikenteen yhteyttä ei ole. Autottomat, nuoret ja lapset eivät pääse Virpiniemeen omatoimisesti, mikä vähentää alueen käyttöä ja yritysten asiakasvirtaa. - Kevyenliikenteen väylä Kiviniemestä Virpiniemeen valmistuu kuitenkin 2010.
Hankkeen lähtökohta 3/3 Palvelutaso - Heikon saavutettavuuden vuoksi Virpiniemi ei ole tällä hetkellä kiinnostava kohde mittaville majoitus- ja matkailuinvestoinneille. - Virpiniemen matkailijoiden kattavat palvelut ovat mutkien takana Haukiputaan kuntakeskuksessa n. 10 km tai Oulussa n. 20 km päässä. - Virpiniemen matalasta palvelutasosta johtuen kävijä kuluttaa alueella vain aikomaansa täsmätarpeeseen esim. golfiin, ratsastustuntiin tai huvilanvuokraan. - Muun kävijän (lenkkeilijä, hiihtäjä jne.) jättämä rahamäärä on 0- luokkaa tai vähäinen. - Hankinnat kävijä ja alueelle majoittuja tekee yleensä lähtöpaikassaan, matkan varrella tai esim. Oulussa.
VIRPO Virpiniemen pohjoinen yhteys Hankkeen tavoitteet - Tavoitteena on rakentaa tie ja kevyen liikenteen väylä (Kellonlahdentie) Virpiniemen ja Annalankankaan välille, Haukiputaan kuntakeskuksen tuntumaan. Uudelta tieltä olisi suora yhteys E75-tielle. - Rakennettavan uuden ajoradan pituus on 2,4 km. Uusi ajorata liitetään nykyiseen sorapintaiseen tiehen (Soraväylään), joka jatkuu Annalankankaalle. - Kevyen liikenteen väylää rakennetaan 4,3 km. - Koko väylä levennetään, päällystetään ja valaistaan. - Uusi yhteys lyhentää matkaa kuntakeskuksen palveluihin 3 km. - Suunniteltu aikataulu 6/2009 12/2011
VIRPO Virpiniemen pohjoinen yhteys Hankkeen hyödyt - Hanke edistää ratkaisevasti Virpiniemen saavutettavuutta ja sitä kautta lähialuematkailua, alueen virkistyskäyttöä ja ympärivuotista matkailua. - Kunnan keskustan palvelut (kauppaliikkeet, palveluyritykset, uimahalli, jäähalli, virastot) ovat helpommin matkailijan saavutettavissa. - Lisää matkailijoiden asioimista kunnan keskustassa ja kuntalaisten asioimista Virpiniemessä. - Tasaa yritysten myynnin sesonkivaihteluja, tuo uusia asiakkaita, lisää myyntiä ja vakauttaa niiden toimintaedellytyksiä.
VIRPO Virpiniemen pohjoinen yhteys Hankkeen hyödyt - Tekee Virpiniemestä huomattavasti kiinnostavamman sijoittumispaikan matkailu- ja virkistysalan yritystoiminnalle. - Alueelle on suunniteltu / suunnitelmat mahdollistaa seuraavien 10 vuoden sisällä investointeja 75 milj. euron edestä. - Näitä ovat investoinnit vapaa-ajan asuntorakentamiseen (25 milj.), matkailupalveluyritysten tiloihin (22 milj.), liikuntaopiston tiloihin ja toimintoihin (20 milj.), kunnan infrastruktuuriin (5 milj.), golfyhtiön laajennukseen (1,5 milj.). - Edellä mainitun lisäksi tulevat investoinnit venesatamaan sekä mahdolliseen purjehduskeskukseen, eläinurheilualueen kehittämiseen ja muuhun yritystoimintaan
VIRPO Virpiniemen pohjoinen yhteys Hankkeen hyödyt - Nostaa tätä kautta Virpiniemen ydinalueen palvelutasoa sekä matkailijoiden ja kävijöiden kuluttamaa rahamäärää ja viipymäaikaa. - Palvelukokemus paranee, kun matkailija saavuttaa kuntakeskuksen palvelut helpommin ja nopeammin. - Antaa mahdollisuuden suuren matkailu- ja virkistyskeskuksen syntymiselle. - Vaikuttaa merkittävästi uusien yritysten ja työpaikkojen syntymiseen - Muodostuu haukiputaalaisille uudeksi liikuntareitiksi, vähentää autoilua, lisää autottomien liikenneturvallisuutta, purkaa Kellon alueen liikenneongelmia ja ohjaa liikennettä kuntakeskukseen - Antaa investointiaikana (10 v.) työtä rakennusalan yrityksille - Monipuolistaa kunnan elinkeinorakennetta
Pohjois-Suomen EAKR -ohjelma Pohjois-Suomen ohjelma-alue kattaa Keski-Pohjanmaan, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan. Ohjelman julkinen rahoitus on 623 miljoonaa euroa (EU:n osuus 311 miljoonaa euroa). Alueen pinta-ala on 44 prosenttia Suomen pinta-alasta, mutta alueella asuu vain noin 4,7 asukasta neliökilometrillä. Pohjois-Suomessa on erityisen tärkeää parantaa saavutettavuutta ja alueiden vetovoimaisuutta sekä edistää yritysten kasvua ja kilpailukykyä. Näihin liittyviä hankkeita tuetaan aluekehitysrahastosta, jotta Pohjois-Suomi voi paremmin vastata elinkeinoelämän rakennemuutokseen ja hallita tulevaa väestörakenteen muutosta ja väestön alueellista eriytymistä. Tärkeää on myös vahvistaa asemia kansainvälisessä ja kansallisessa kilpailussa erityisesti innovaatioiden avulla.
Virpiniemeen suunnitellut investoinnit 2009-2020 Vuonna 2008 hyväksytty asemakaavamuutos mahdollistaa 25.000 k-m²:n lisärakentamisen Virpiniemen alueelle. Vuosina 2009-2020 alueen toimijoiden ja yrittäjien tavoitteiden mukaiset investoinnit Virpiniemen alueelle ovat vapaa-ajan asutuksen, golfyhtiön, infrastruktuurin, majoitustoimijoiden (arvio) ja liikuntaopiston investointien osalta noin 75 milj. eur. Virpiniemeen haetaan alueelle investoivia tahoja, joille on pystyttävä takaamaan kunnan puolelta kehittämisen peruselementit.
Virpo -hankehakemus - Virpiniemen tieyhteys on ollut vuosia kunnan tiehankesuunnitelmissa ja yhteystarve esillä kehittämishankkeissa (Virpiniemen toimintaympäristön kehittämishankkeet 2004-2009) - Virpo -hankehakemus esitelty kh:ssa 20.4.2009. Rahoitushakemus jätetty toukokuussa 2009. - EU hankekäsittelyssä hankkeet priorisoidaan seutukunnan elimessä (seutuhallitus) ja tämän jälkeen rahoittajatahot arvioivat hankkeet (TE - keskus, sihteeristö, MYR) ja lopullisen rahoituspäätöksen tekee maakuntahallitus - Rahoittajataho edellyttää ennen rahoituspäätöksen tekemistä, että hakijalla on sitovat päätökset omarahoitusosuudesta
Virpo budjetti 2009 2010 2011 Yhteensä Henkilöstökustannukset 11 000 38 000 26 000 75 000 Ostopalvelut 30 000 1 070 000 825 000 1 925 000 Matka-kustannukset 500 2 000 1 500 4 000 Kone- ja laitehankinnat Rakennukset ja maa-alueet 3 000 40 000 43 000 Vuokrakustannukset Toimistokulut 500 1 000 500 2 000 Luontois-suoritukset 20 000 20 000 Yhteensä 45 000 1 171 000 853 000 2 069 000
VIRPO Virpiniemen pohjoinen yhteys Taustoitusta hankkeelle - VIRPO-hankkeella on mahdollista saada 2,069 milj. euron kustannuksiin EAKR-rahoitusta 45 % eli 0,931 milj. eur. - Toimintalinja 3 = Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen - Pohjois-Suomen matkailukeskukset ovat profiloituneet ensisijaisesti talviliikuntaan. Kesävetovoiman kasvattaminen edellyttää jatkossa toimenpiteitä. - Alueiden profiilien rakentamista jatketaan ja matkailupalveluiden tarjontaa monipuolistetaan kehittämällä ympärivuotista matkailua ja matkailullisia tapahtumia sekä lisäämällä kansainvälistä kysyntää.
VIRPO-hankkeen taustoitusta TL 3 Suomen matkailustrategian yhtenä keskeisenä päämääränä on kehittää vetovoimaisia, korkealaatuisia ja helposti ostettavia matkailutuotteita ja palveluja kansainvälisille ja kotimaisille matkailijoille.. Alueiden kilpailukyky ja vetovoima on vahvasti sidoksissa palveluiden saatavuuteen. Palvelutarjonta vaikuttaa yritysten sijaintipäätöksiin ja osaavan työvoiman sijoittumiseen. Myös matkailijat arvostavat kohdepaikan hyvää palvelutarjontaa.
VIRPO-hankkeen taustoitusta Vuokatti - Sotkamo - Sotkamo on 11.000 asukkaan kunta 40 km Kajaanista. - Alueella on Vuokatinrinteet, urheiluopisto, Katinkullan matkailukeskus, majoitusliikkeitä ja lomakyliä. - Matkailuun liittyviä yrityksiä on Sotkamossa yli 100 kpl. - Vuokatissa käy vuosittain miljoona matkailijaa. - Vuokatissa on noin puolet Kainuun rekisteröidyistä yöpymisvuorokausista eli yli 400.000 kpl/vuosi. - Koko Kainuussa on majoitus- ja ravitsemuspuolella n. 900 työpaikkaa. - Matkailuun liittyvät myös mm. liikennepalvelut, elintarvikkeet, ohjelmapalvelut, rakentaminen, ylläpito- ja muut palvelut
VIRPO-hankkeen taustoitusta Mahdollisuudet Haukipudas vs. Sotkamo Oulun seutukunta - 215.000 asukasta, keskitulo 34.000 eur/talous - kaupungistuneet kulutustottumukset - nuori väestörakenne - Pohjoismaiden nopeimmin kasvava alue - Oulun majoitus-, ravitsemus- ja kulttuuripalvelut lähellä Kainuun maakunta - 83.000 asukasta, keskitulo 28.000 eur/talous - iäkkäämpi väestörakenne - muuttotappioalue
VIRPO-hankkeen taustoitusta Rahoituksesta - Euroopan Unioni rahoittaa hankkeita, jotka vahvistavat osaamista, innovatiivisuutta, elinkeinoelämää, yritystoimintaa ja kestävää kehitystä. - Euroopan Unioni ei rahoita kunnan perustoimintaa - VIRPO-hanke kilpailee mm. Oulunsalon lentokentän, Raahen sataman, Oulun keskustan ja muiden hankkeiden kanssa rahoituksesta. - Hanke on mahdollista rahoittaa myös kunnan omin varoin. Kokonaan omin varoin toteutettuna tietä voisi arvion mukaan ryhtyä rakentamaan 5-10 vuoden kuluttua. Silloin mahdollisesti valmistuisi soratie, jossa ei ole kevyen liikenteen väylää ja valaistusta. - Haukiputaalla on mahdollisuus saada EAKR-rahoitusta vuoteen 2013 asti. Sen jälkeen arvion mukaan rakennerahasto-ohjelmien rahoitus loppuu tai supistuu merkittävästi Suomessa.