Ympäristölautakunta 76 11.11.2014 Lausunto Metsä Fibre Oy:n hakemuksesta Äänekosken tehdasintegraatin käytössä olevan jätteenkäsittelyalueen ympäristöluvan tarkistamisesta, toiminnan olennaisesta muuttamisesta sekä toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta YMPL 76 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa otsikon mukaisesta hakemuksesta (LSSAVI/4180/04.08/2014) 13.11.2014 mennessä. Hakemus on pantu vireille 19.8.2014 ja sitä on täydennetty 15.9.2014, 24.9.2014 ja 3.10.2014. Hakemus täydennyksineen on jossain määrin sekava ja uusien jätejakeiden osalta ymmärrettävästikin niukasti tietoa sisältävä. Loppuvaiheessa Metsä Fibre on ilmoittanut tarkentavansa lupahakemustaan niin, että se ei esitä vaarallisen jätteen läjitysalueen rakentamista, jota se oli suunnitellut toteutettavaksi lähinnä pilaantuneiden maa-ainesten sijoittamista varten. Metsä Fibre Oy hakee Äänekosken teollisuusintegraatin käytössä olevan teollisuusjätteen käsittelyalueen toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista. Voimassa olevassa ympäristöluvassa (KSU-2004-Y-104/111, 30.3.2005) on määrätty jätettäväksi hakemus tarkistamisesta 31.12.2015 mennessä. Hakemus jätetään aikaistetusti, koska hakija suunnittelee rakentavansa Äänekoskelle uuden biotuotetehtaan, jonka toteutuminen edellyttää myös jätteenkäsittelyalueen ympäristöluvan tarkistamista. Biotuotetehdashankkeen johdosta jätteenkäsittelyalueelle sijoitettavan jätteen määrän arvioidaan hieman kasvavan ja jätejakeissa tapahtuu pieniä muutoksia. Lisäksi tehtaiden rakentamisen ja vanhojen toimintojen purkamisen yhteydessä syntyy kertaluonteisesti merkittäviä määrä purkujätteitä ja mahdollisesti pilaantunutta maa-ainesta, joita on tarkoitus sijoittaa alueelle tai käyttää hyödyksi alueen rakenteissa. Jätteiden käsittelyalue sijoittuu Kuhnamojärven rantaan Äänekosken teollisuusintegraatin käytössä olevan alueen eteläisimpään osaan, Äänekosken taajaman Piilolanniemen ja Paatelan kanavan puoliväliin Rotkolan kaupunginosan kohdalle. Lähimpään asutukseen Äänekoskentien varrella on etäisyyttä 550 metriä nykyisin käytössä olevalta alueelta. Voimassa olevan ympäristöluvan mukaan jätteenkäsittelyalueelle saa vastaanottaa jätetäyttöön sijoitettavaksi 50 000 tonnia jätteitä. Hakija esittää määrän korottamista 80 000 tonniin vuodessa ja lisäksi muutoksia jätejakeissa. Tällä hetkellä käytössä olevat alueet 2 ja 3 on luokiteltu tavanomaisen jätteen kaatopaikka-alueeksi.
Täyttöalue 3 laajenee ja käyttöön otetaan lisäksi uusi täyttöalue 4. Hakija esittää täyttötoiminnan jatkamista edelleen alueella 3. Voimassa olevassa ympäristöluvassa kaikki täyttötoiminta alueella 2 on rajattu vuoteen 2015. Metsä Fibre Oy hakee edelleen myös eräiden jätteiden raja-arvojen korottamista. Loppusijoitustoimintojen lisäksi jätteenkäsittelyalueella on mm. seuraavia toimintoja ja alueita: betonin ja tiilen murskaus, kompostointi- ja varastointialue, öljyisten maiden vastaanotto- ja varastointialue, ruoppauslieteallas, muiden lietteiden allas, maa-ainesten ja rakennusjätteen käsittely- ja varastointialue, muiden jätteiden varastointialueita sekä lumenkaatopaikka. Osa jätteiden varastoalueesta laajenee. Hakemuksessa esitetään myös eri jätteitä hyödynnettäväksi jätteenkäsittelyalueen rakenteissa. Käsittelyalueen toiminta jatkuu pääpiirteissään ennallaan, eikä hakemuksen mukaan muutoksilla odoteta olevan olennaista vaikutusta alueen suotovesien määrään tai laatuun, sisäisen veden ominaisuuksiin, pohjaveteen, kaatopaikkakaasujen muodostumiseen tai meluun ja tärinään. Alueen kaatopaikkavedet kerätään yhteen tasausaltaaseen, josta vedet pumpataan käsiteltäväksi tehdasintegraatin jätevedenpuhdistamolle. Raja-arvojen korottamiseen liittyen hakija on aiemman lupakäsittelyn yhteydessä teettänyt laskennallisen riskinarvion sekä mitannut todellisia jo olemassa olevia sulfaatin ja seleenin pitoisuuksia tasausaltaasta, ympärysojasta ja kahdesta pohjavesipisteestä otetuista näytteistä. Näiden näytteiden seleenipitoisuudet olivat alhaisia ja sulfaattipitoisuudet koholla. Käytössä olevalle täyttöalueelle 2 sijoitetaan nykyisin meesa- ja kalkkikivijätteet, lentotuhka, leijupetihiekka sekä viherlipeäsakka. Alueelle 3 sijoitetaan mm. hyötykäyttöön kelpaamattomat teollisuussekajätteet, ei puuperäiset jätteet ja lietealtaan kuivattu massa. Alueelle loppusijoitettavat jätejakeet täyttävät tavanomaiselle jätteelle asetetut liukoisuuskriteerit lukuun ottamatta alueelle 2 sijoitettavaa lentotuhkaa, jossa tavanomaisen jätteen raja-arvot seleenin ja sulfaatin osalta ylittyvät. Lisäksi alueelle 2 sijoitetun meesakalkin sulfaatin liukoisuus on ajoittain ylittänyt em. raja-arvon. Jatkossa täyttötoimintaa jatketaan siten, että ensisijaisesti kaikki epäorgaaniset jätteet sijoitetaan alueelle 2, joka pyritään saamaan täyteen ja suljettua noin 3-6 vuoden aikana. Orgaaniset jätteet sijoitetaan nykyiselle alueelle 3 vuoden 2015 loppuun, jonka jälkeen loppusijoitus orgaanisen jakeiden lohkolle loppuu. Täyttöalueen 2 täyttymisen jälkeen kaikkien jakeiden loppusijoitus tehdään alueelle
3 tarkennettavan täyttösuunnitelman mukaisesti. Lupaa haetaan tulevaisuuden tarpeita varten myös uudelle täyttöalueelle. Uuden tehdashankkeen synnyttämät jätejakeet ovat nykyisen kaltaisia. Tehdaskapasiteetin kasvaessa myös merkittävien jätejakeiden kuten viherlipeäsakan ja meesan määrä kasvaa enintään noin 3-kertaiseksi. Uutena merkittävänä jätejakeena tulee kaasutuslaitoksen tuhka, jonka määrä on arviolta 6 000 tonnia vuodessa. Kompostoimalla on tarkoitus käsitellä puu- ja kuorijätettä sekä primääri- ja biolietettä sekä ruoppauslietealtaan jätettä. Hyötykäyttöön kelpaavia jätejakeita toimitetaan muualle hyötykäyttöön taikka niitä hyödynnetään kaatopaikan rakenteissa. Jätteenkäsittelyaluetta on tarkoitus hyödyntää myös rakennusvaiheessa rakennusjätteiden ja ylijäämämaan/pilaantuneen maan varastointi ja/tai loppusijoitusalueena. Lupahakemuksen täydennyksessä hakija selventää, että hakemuksessa viitatulla 80 000 tonnin sijoitettavalla jätemäärällä tarkoitetaan lupaa loppusijoittaa jätteenkäsittelyalueelle enintään 80 000 tonnia kaatopaikkakelpoista jätettä. Yksittäiset jätemäärät eri jätejakeittain voivat vaihdella riippuen Äänekosken tehdasintegraatin alueelle sijoitettavista erilaisista biotuotetehdasyksiköistä, joten hakija esittää, että enimmäismäärää millekään yksitäiselle jätejakeelle varastoinnin, hyödyntämisen ja loppusijoituksen osalta ei tulevassakaan luvassa edellytettäisi. Myöskään rajausta yksinomaan esitetyille jätejakeille ei haluta, koska tehdasalueelle haetaan aktiivisesti uutta toimintaa. Näistä laitoksista voi muodostua uudentyyppisiä, mutta ominaisuuksiltaan hakemuksessa esitettyjä jakeita vastaavia jätteitä. Puhtaiden maa-ainesten käsitelytoiminta tulee sijoittumaan nykyiselle kalkin ja kuitusaven varastoalueelle, jota laajennetaan näillä materiaaleilla. Tiili- ja betonimurskeen osalta toiminta on materiaalien murskausta, välivaratsointia ja hyödyntämistä kaatopaikan rakenteissa ja kulkuteissä. Murskaus tapahtuu siirrettävällä murskaimella, jota tarvitaan arviolta 1-4 vrk vuodessa. Maa-ainesten ja rakennusjäteen käsittelyn osalta ympäristölupahakemuksessa tarkoitettu toiminta ei sisällä jätelain mukaista loppukäsittelyä. Kaikki ko. alueella hyödynnettävät
materiaalit hyödynnetään suunniteman mukaisena rakennemateriaalina. Raja-arvojen korottamista haetaan täyttöalueille 2, 3 ja 4 sijoitettavn jätteen osalta. Liikennöinti alueelle on suunniteltu tapahtuvan jatkossakin suoraan tehtailta täyttöalueen 3 pohjoispuolella olevan portin kautta. Myös muilta ulkopuolisilta toimipisteiltä mahdollisesti tulevat kuormat tullaan pääsääntöisesti ajamaan tehdasalueen kautta, jolloin ne voidaan punnita ennen läjitysalueelle vientiä. Läjitysalueelle kulkee tieyhteys myös alueen itäpuolelta, Suolahden suunnasta. Tätä reittiä käytetään maa- ja kiviainesten kuljetukseen täyttöalueelta poispäin ja vaihtoehtoisena reittinä muiden sellaisten muulta tulevien jätejakeiden kuljetukseen, jotka ovat tunnettuja ja muualla punnittuja ennen alueelle tuomista. Lupahakemus on esillä kokouksessa ja ennen sitä nähtävillä kaupungintalon kansliassa. Valmistelu: ympäristöpäällikkö Pirkko Sihvonen, puh. 020 632 3315. Ympäristöpäällikön ehdotus: Ympäristölautakunta päättää esittää lausuntonaan seuraavaa: Lautakunta pitää hyvänä, että jatkossakin teollisuusjätteiden syntypaikan lähellä, liikenteellisesti pääasiassa teollisuuden sisäisiä kulkuväyliä rasittavana säilyy alue, jossa jätejakeita voidaan varastoida, esikäsitellä, hyödyntää ja loppusijoittaa. Teollisuuskaatopaikalla tapahtuvasta toiminnasta sinänsä ei kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ole esitetty valituksia tai huomautuksia. Ajoittain alueen idänpuoleista kulkureittiä käyttävästä liikennöinnistä on kerrottu olevan haittaa ja on esiintynyt huolta tämän suunnan liikenteen lisääntymisestä. Nykyisessä toiminnassa syntyvien loppusijoitettavien teollisuusjätteiden kaatopaikkakelpoisuus on pääosin testattu ja todettu soveltuvaksi tavanomaisen jätteen kaatopaikalle seleenin ja sulfaatin raja-arvoja koskevin poikkeuksin. Raja-arvoista poikkeamisen jatkamiselle lautakunta ei näe estettä. Sulfaattipitoisuuden raja-arvot ylittävät jätteet tulisi kuitenkin sijoittaa 1.1.2016 alkaen muualle kuin täyttöalueelle 2 ja kyseisen täyttöalueen käyttö lopettaa 3 vuoden kuluessa. Täyttöalueelle 3 tulee tehdä tarkentava käyttösuunnitelma.
Lupaa haetaan tulevaisuuden tarpeita varten myös uudelle täyttöalueelle. Uusi alue tulee rakentaa voimassa olevat pohjarakenteiden kantavuus- ja vedenläpäisevyysvaatimukset täyttäviksi. Alueelle loppusijoitetaan nykyisin jonkin verran teollisuussekajätettä, jota ei, siltä osin kuin se sisältää biojätettä, saa 1.1.2016 alkaen sijoittaa jätepenkkaan. Siten on tarpeen varmistaa, että teollisuussekajätteen koostumusta ohjataan hyvin lajitteluohjein jo syntypaikalla ja tarvittaessa sen laatua kontrolloidaan loppusijoituspaikalla. Biologisesti hajoavaa orgaanista ainetta sisältäviä lietteitä on kuivattu jätteenkäsittelyalueen altaissa, joista rejektivesi johdetaan puhdistamolle. Kuivauksen jälkeen lietteet/ruoppausjäte on tarkoitus käsitellä kompostoimalla. Kompostointiprosessista, kompostoidun lietteen syntyvästä määrästä tai hyödyntämistavasta ei hakemuksessa ole yksityiskohtaisia tietoja, mutta kompostituote sopinee kaatopaikan lopetettavien osien maisemointiin. Orgaanista ainetta sisältävät lietteet tulisi kuitenkin ohjata mahdollisimman täysimääräisesti mädätys- tai polttokäsittelyyn, jos kompostituotteelle ei ole jatkokäyttöä. Mikäli lietteitä aiotaan jatkosakin kuivata (esikäsitellä) jätteenkäsittelyalueella, tulisi varmistaa altaiden asianmukainen rakenne ja toiminta siten, että kaikki jätevedet ohjautuvat jätevedenpuhdistamolle. Muidenkin kaatopaikkavesien osalta on tärkeää huolehtia siitä, että ne kerätään yhteen tasausaltaaseen, josta vedet pumpataan käsiteltäväksi tehdasintegraatin jätevedenpuhdistamolle. Tärkeätä on myös pitää puhtaat pintavedet ja ulkopuoliset valumavedet erillään jätteistä ja kaatopaikkavesistä. Vaarallisia jätteitä alueelle ei saa voimassa olevan luvan mukaan sijoittaa, eikä niiden loppusijoittamista myöskään haeta. Mikäli alueella varastoidaan vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavia pilaantuneita maita, purkujätettä tai öljyisiä jätteitä, tulee varastoalueen olla tiivispohjainen ja jätejakeiden riittävästä sääsuojauksesta huolehtia. Monet jätejakeet ja sivutuotteet soveltuvat joko sellaisenaan tai murskattuna materiaaliksi kaatopaikkarakenteisiin ja niiden käyttö tähän tarkoitukseen on hyväksyttävää, kun materiaalien lujuus- ja tiiveysominaisuudet täyttävät laatukriteerit. Kuitusavea on kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ympäristölupaan perustuen ollut käytössä mm. Äänemäen laskettelurinteessä Jätejakeiden EWS-koodit on ilmoitettu tasolla, joka edellyttää
tarkentamista jatkossa ja uuden jätejakeiden osalta kaatopaikkakelpoisuustestejä ennen loppusijoittamista. Jätteenkäsittelyalueen valvoja on Keski-Suomen ELY-keskus, jolle myös kaikki valvontaa koskevat tiedot toimitetaan. Kunnan viranomaisella ei ole mahdollisuutta saada tarkkailutietoa ja raportteja VAHTI-järjestelmän kautta muutoin kuin pitkällä viiveellä sen jälkeen, kun valtion viranomainen on hyväksynyt raportit. Tietojen saantia tulisi kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen mielestä parantaa ja nopeuttaa. Päätös: Hyväksyttiin.