Biomassa-atlas kokoaa tiedot Suomen metsä ja peltobiomassoista

Samankaltaiset tiedostot
Biomassa-atlas Paikkatietoa sivuvirroista. HSY:n paikkatietoseminaari, Dipoli, Eeva Lehtonen, Luonnonvarakeskus

Biomassa-atlas. Biotalouden tietovarannot tehokäyttöön. Eeva Lehtonen Elintarvikepäivä 2016 Miten tutkimus tukee kiertotalouden toteutumista?

Biomassa-atlas Biomassojen kestävän hyödyntämisen työväline

Kuinka paljon sivuvirtoja syntyy ja missä?

Biomassa-atlas Biomassojen kestävän hyödyntämisen työväline

Energiapuuterminaalien ympäristölupakäytännöt. Ari Kotiharju

t / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta

RAVINNEVISIO. Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina Tampio b, Satu Ervasti b, Eeva Lehtonen b, Riitta Kettunen a, Saija Rasi b ja Jukka Rintala a

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Resurssiviisas Lapinjärvi

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus

Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Älykäs ja ekologinen

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

- Potentiaalia innovaatioiksi

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Mikä on Demotehdas? Etelä-Pohjanmaa

Bio- ja kiertotalouden yritysalueen esittely

Luonnonvarojen älykäs hyödyntäminen - Hallituksen kärkihankkeet, tutkimus ja vaikuttavuus

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät

Laatumerkki kierrätyslannoitteille

ja sen mahdollisuudet Suomelle

BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Kansallinen laatujärjestelmä kierrätyslannoitevalmisteille

Energian tuotanto ja käyttö

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

Avoin data ja kaupunkien strategiset tavoitteet

Pirkanmaan Bioenergiapäivä Kohti muutosta Pirkanmaalla. ECO3 Pirkanmaan bioja kiertotalouden näyteikkunana. Sakari Ermala Verte Oy

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

ORGAANISET LANNOITTEET JA MAAN

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Biokaasusektorin viestit vaaleihin 2019

RAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAINEN RUOKAJÄRJESTELMÄ

A8-0392/286. Adina-Ioana Vălean ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta

Biopolttoainemarkkinat ja standardit - seminaari 23. maaliskuuta 2010, klo VTT, Vuorimiehentie 5, Auditorio Espoo

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEEN LIITTYVIEN HANKKEIDEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

BIOMASSAT PAIKALLISEN ENERGIANTUOTANNON VOIMAVARANA.

Biomassat paikallisena voimavarana

Avoin paikkatieto tutkimuksessa ja opetuksessa

Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Puutarhatuotannon uusi kiertotalous uutta arvoa ja liiketoimintaa

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Miten ravinteiden kierrosta saa liiketoimintaa?

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille?

Biokaasun jakelu Suomessa

Kierrätyslannoitevalmisteiden kiemurat uusi opas kierrätysravinteiden tuottajille

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Hävikistä ja jätteestä raaka-aineeksi biomassan kaskadikäyttö

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Biotaloudesta liiketoimintaa myös Varsinais-Suomeen Resurssiviisas tulevaisuus - Cleantech ja biotalous tarvitsevat pot

Mistä raaka-aineet? Miia Kuisma, Eeva Lehtonen ja Jukka Höhn MTT Kasvintuotannon tutkimus. JaloJäte-päätösseminaari

- KASVAVA MAHDOLLISUUS

Biokaasun jakelu Suomessa

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron

Ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Etelä- Karjalassa

HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016

Kestävyysjärjestelmän vaatimukset

Biotalous, kestävää ja vastuullista liiketoimintaa Satakuntaliitto Elintarvike TKI, yrityskehittäjä Heikki Perko

Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Suomen ravinnerikkaiden biomassojen kestävän käytön toimintasuunnitelman

Miehittämättömän lennokin ottamien ilmakuvien käyttö energiakäyttöön soveltuvien biomassojen määrän nopeassa arvioinnissa

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Ajankohtaista hanketuista

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

saatavuus energiantuotantoon

METKA hanke Energiaseminaari Ener

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Maatila biokaasun tuottajana Biokaasurakentamisen ensiaskeleet

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa

Avoimen lähdekoodin karttapalvelu Oskarin hyödyntäminen HSY:ssä. Henna-Kaisa Räsänen HSY paikkatietoseminaari Finlandia-talo

Biotalouden globaalit näkymät

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Paikkatietojen yhteiskäyttö - mitkä mahdollisuudet!

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

Lappeenranta Uusiutuvan energian kuntakatselmus. LCA Consulting Oy Ilmastonmuutoksen pysäytyspäivä

Kaasukäyttöisen liikenteen mahdollisuudet. Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä

Transkriptio:

Biomassa-atlas kokoaa tiedot Suomen metsä ja peltobiomassoista Eeva Lehtonen Digitalisaatio maa- ja metsätaloudessa Vaasan yliopiston tiedonvälitystilaisuus Seinäjoella 22.3.2017

Politiikka Biomassa-atlaksen taustalla Hallitusohjelma Hyödynnetään tehokkaammin metsävaratietoa ja sähköisiä palveluita Luodaan avoimella datalla ja tietovarantojen paremmalla hyödyntämisellä edellytyksiä uusille liiketoimintaideoille Vesistöihin huuhtoutuvien ravinteiden ja humuksen määrää vähennetään ja samalla lisätään maatalouden ravinne- ja energiaomavaraisuutta. Biotalousstrategia Kestävän biotalouden resurssien inventointi ja seuranta EU:n tavoitteet Inspire-direktiivi ohjaa tiedon yhteiskäyttöisyytteen ja avoimuuteen Uusiutuvan energian tavoitteet : 20 % EU:n kokonaisenergian kulutuksestauonna 2020 2 Eeva Lehtonen 28.3.2017

Avoin data - Periaate: Yhteisillä varoilla kerätyt aineistot yhteiseen käyttöön - Jakamalla oman datan pääsee mukaan kiinnostaviin juttuihin. - Datan keruu usein iso osa analyysia - Yhteen tarkoitukseen kerätty data ei välttämättä sellaisenaan sovellu toiseen tarkoitukseen mahdollisimman raakaa dataa jakoon toisaalta jalostus voi parantaa käytettävyyttä - Datan tulkinta ja käyttö vaatii osaamista ja perehtymistä - Luken datapolitiikka: jaetaan aineistot silloin kun jakaminen on mahdollista tiedonhankintaa ja tietosuojaa vaarantamatta 3 28.3.2017

Tarkkaa tietoa päätöksenteon pohjaksi Tarve: Muutos fossiilisesta biotalouteen Energia Liikenne Kemia Mitä vaihtoehtoisia materiaaleja lähistöltä löytyy? Paljonko maakunnassani on raakaaineita? BIOMASSA-ATLAS tutkimus, yhteiskunta, hallinto kansalaisjärjestöt biotalousstrategia, kiertotalous laitos-investoijat, biomassojen hankinta ja prosessointi, energia-asiantuntijat, lämpöyrittäjät, korjuu-urakoitsijat, biomassojen jalostajat, Nimi Mihin levitän käsittelyjäännöksen? 28.3.2017 Kuva: Harri Lehtonen

Biomassoja mm. metsistä, pelloilta ja teollisuudesta Primääriset Metsäbiomassat (metsävaratieto, metsähakkeen korjuupotentiaali) Peltopinta-ala Maatalousbiomassat (peltokasvit & sivuvirrat, lanta) Kalatalousbiomassat (järviruoko, kalansaaliit) Turve Sekundääriset Biojäte yhdyskunnista Teollisuuden orgaaniset jätteet Täydentävät tiedot taustakarttoina Ensimmäisessä vaiheessa mukana Mahdollista sisällyttää Esiselvityksessä, ei vielä mahdollinen Luonnonsuojelualueet, arvokkaat maisemat yms.

Uutta avointa dataa julkisista tietolähteistä Alusta, jossa keskeiset kotimaan biomassat (n 200 jaetta) dokumentoituna paikkatietona + taustakarttoja kestävän käytön arviointiin Avoin karttakäyttöliittymä ja raportointi Työkaluja laskentaan ja jatkossa rajapintoja mallintamiseen www.biomassa-atlas.fi sivusto avataan keväällä 2017 Lähtötiedot on mukautettu 1 km ruudulle Yhtenäinen ruututieto nopeuttaa tiedon käsittelyä Työkalut tiedon päivittämiseen 6 Eeva Lehtonen 28.2.2017

Biomassa-atlas parantaa biotalouden tietopohjaa Parempi saatavuus Toimii selaimessa, aiemmin on tarvittu paikkatieto-ohjelmia ja korkeaa osaamista tiedon hankintaan ja laskemiseen Visualisointi, analyysit ja raportit Uutta tietoa Kokonaan uutta tietoa, jota ei aiemmin saatavilla tässä laajuudessa ja tarkkuudessa Peltobiomassat ja lantatiedot? Yhdisteltävyys Ainutlaatuinen yhdistelmä biomassatietoa: Metsä, pelto, jätteet Varannot ja sivuvirrat Alusta Tietopohja ja alusta jolle voi rakentaa biotalouden sovelluksia ja malleja 7 Eeva Lehtonen 28.2.2017 28.3.2017

Biomassa-atlas ja muut hankkeet Oskari Karttapalveluiden kehitysalusta Maatalousbiomassat Karttakäyttöliittymä Biomassa-atlas Biomassatietokanta Analyysityökalut Raportit Bioenergia-hankkeet Biokaasua Keski- Suomeen BiKa VNK Hajautetun uusiutuvan energiantuotannon mahdollisuudet Laskenta-alustan hyödyntäminen Mallinnuksen kehittäminen Ravinnelaskuri Työkalu ravinteiden kierrätyksen suunnitteluun Teollisuuden sivuvirrat Pilotti Etelä- Pohjanmaalla Normilanta Lantalaskentajärjestelmä 8

Ravinnelaskuri NYKYTILAN MALLINNUS SKENAARIOT Massat Käsittelyt Hyödyntäminen Taseet Sijainnit Määrät Ravinteet Käsittelyyn / käyttöön Hävikki % Tarve P N Käyttö P orgaaninen P mineraali N orgaaninen N mineraali Omavaraisuus Ylijäämä / Alijäämä Hallitusohjelman osana maa- ja metsätalousministeriö on antanut kaikille ELY-keskuksille tehtäväksi suunnitella, miten toteuttaa asetetut tavoitteet ravinnekiertojen edistämiseksi. Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus toteuttavat ravinnelaskurin, joka huomioi alueen ravinnepitoisten massojen ja ravinnetarpeen nykytilan, tukee vaihtoehtoisten toimenpiteiden vaikutusten arviointia ja massojen hyödyntämistä ja prosessoinnin sijoittamista, lupakäsittelyjä ja lopputuotteiden käytön suunnittelua.

Biomass Atlas availability of biomass for different end uses Luke s services to companies: biomass potential for new biorefineries, bioenergy development needs and other decision making purposes Biomass and energy potential maps Best location analysis Biomass quality (nutrient contents, energy potential) Cost analysis Field avainability for biomass production and nutrient recycling Kuva Harri Lehtinen

Kuvakaappaus käyttöliittymästä 12 Nimi pvm

Kuvakaappaus käyttöliittymästä 2/2017 13 Nimi pvm

Kiitos Lisätietoja: Eeva Lehtonen etunimi.sukunimi@luke.fi 029 5326 317 14 Teppo Tutkija 28.3.2017