KERMAJÄRVEN JA KOLOVEDEN KALASTUSALUEIDEN VENEENLASKUVERKOSTON KEHITTÄMIS- JA RAHOITUSSUUNNITELMA 17.7.2015 Etelä-Savon ELY-keskus Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14
2
Sisältö 1. Johdanto... 4 2. Veneenlaskuverkoston rakenteet... 5 Luiskan rakenne... 6 Laituri ja karimerkki... 6 Paikoitusalue ja opasteet... 6 Ilmoitustaulu... 6 3. Kalastuslupa-alueet, luontomatkailukohteet ja melontareitit... 7 Kermajärven viehekalastusalue... 7 Koloveden viehekalastusalue... 7 Karvion koski- ja virtakalastuskohde... 8 Kerman ja Vihovuonteen koski- ja virtakalastusalue... 8 Hasumäen osakaskunnan lupa-alue... 8 Koloveden kansallispuisto... 8 4. Veneenlaskuverkoston nykytila, kehittämistarpeet ja kustannusarvio... 9 Veneenlaskuverkoston nykytila... 9 Betoniluiska, laituri ja parkkialueet, ei rakentamistarvetta... 9 Veneenlaskuverkoston kehittämiskohteet ja kustannusarvio... 12 Kermajärven kalastusalueen kehittämiskohteet... 15 Koloveden kalastusalueen kehittämiskohteet... 16 5. Rahoitusmahdollisuudet... 18 Paikalliset toimintaryhmien rahoitus... 18 Yhteistyöhankkeet... 19 Kunta- ja yritysrahoitus... 19 Kalatalouden edistämismäärärahat... 19 Etelä-Savon maakuntaliiton ja ELY-keskuksen rahoitus... 19 Esitys yhteistyöhankkeen rahoituksesta... 19 6. Työryhmän jäsenet... 21 3
1. Johdanto Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishankkeen keskeisenä tavoitteena on ollut edistää vesistöjen ja kalastuspaikkojen saavutettavuutta, kalakantojen vetovoimaisuutta ja kalastuskohteiden lupien ja palveluiden saatavuutta. Veneenlaskuverkoston nykytilan kartoittaminen ja kohteiden kunnostustarve sekä uusien luiskien tarpeellisuus nähtiin useilla alueille keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Luonto- ja mökkimatkailun sekä kalastuksen ja siihen liittyvien palvelujen kehittäminen on tärkeä osa maakunnan vetovoimaisuuden lisäämisessä. Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu olennaisena osana kesämökit, kalastusmatkat ja omatoimiveneily. Luonto- ja kalastusmatkailun lisääntyessä kattava veneenlaskuluiskaverkosto, laiturit ja parkkialueet sekä opastaulut ovat tärkeä osa kalapaikkojen saavutettavuutta. Toimivat veneenlaskuluiskat palvelevat matkailijoiden ja yrittäjien lisäksi vapaa-ajan ja vakituisten asukkaiden tarpeita. Heinävedenreitillä on erinomaiset mahdollisuudet kehittää luonto-, vesistö- ja kalastusmatkailusta vetovoimaa maakunnalle. Heinävedenreitin vesistöt tunnetaan yhä laajemmin nopeakasvuisista lohikalakannoista ja monipuolisista petokalakannoista. Olemassa olevat veneenlaskuluiskat ja uudet luiskapaikat sekä niiden tarpeellisuus käsiteltiin hankkeen työryhmissä. Kohteet priorisointiin olemassa olevien luonto- ja kalastuskohteiden mukaisesti, tärkeimmiksi kohteiksi nostettiin alueet, joissa on jo viehekalastusalueita, laajoja osakaskuntien lupa-alueita tai on muodostumassa uusia kalastuslupa-alueita. Yksittäiset pienten järvien tai pelkästään osakaskuntien kalastusta palvelevat luiskapaikat on poistettu priorisoinnin yhteydessä. Veneenlaskupaikkojen kunnostustarve selvitettiin keräämällä tietoa hankkeen työryhmissä ja osin projektihenkilöt kiersivät kartoittamassa kohteita. Veneenlaskuverkoston kehittämissuunnitelma ohjaa jatkossa kohteiden korjaustarpeita ja uusien veneenlaskupaikkojen rakentamista. Oleellisena osana on rahoituksen järjestäminen ja uusien veneenlaskupaikkojen osalta neuvottelut tiehoitokuntien ja maanomistajien kanssa. Kohteiden rahoitusmahdollisuuksista on kerrottu kohdassa 5. 4
2. Veneenlaskuverkoston rakenteet Veneenlaskupaikat ovat yleensä läpikulkupaikkoja, joista veneet lasketaan vesistöön ja nostetaan pois. Niiden suunnittelussa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon arvioitu käyttö. Kattavalla veneenlaskuverkostolla ohjataan liikkumista tietyille alueille. Tässä suunnitelmassa on keskitetty kohteisiin, joiden käyttöaste tulee olemaan korkea. Perusrakenteet ovat betoniluiska, laituri, parkkialue, ilmoitustaulu ja opasteet. Kuva 1. Kolme keskeisintä rakennetta ovat betoniluiska, laituri ja parkkipaikka. 5
Luiskan rakenne Pelkästään luontomatkailun ja kalatalouden tarpeisiin tehtävät luiskat voivat olla joko betoni- tai sorarakenteisia. Periaatteessa soraluiska riittää pienemmissä vesistöissä, mutta rakennusmateriaali määräytyy luiskan sijainnin sekä käyttöasteen mukaan. Betoniluiskien rakentaminen on tarpeellista paikkoihin, joissa on paljon käyttäjiä tai jotka ovat suurten vesistöjen reunoilla alttiita aallokon aiheuttamalle kulutukselle. Palo- ja pelastusviranomaisten tarvitsemien luiskien tulee olla betonisia, leveydeltään vähintään 3,8 metriä, kaltevuudeltaan korkeintaan 1:6, syväykseltään vähintään 1,8 metriä ja pituudeltaan vähintään 20 metriä. Laituri ja karimerkki Yleensä veneenlaskupaikan rannan profiili ja rakenne ei mahdollista veneiden väliaikaista vetoa rantaan, tällöin tulee rakentaa laituri. Luiskien lähellä vesistöissä mahdolliset vaaraa aiheuttavat kivet tulee hävittää tai merkitä. Varsinkin ensimmäisiä kertoja luiskia käyttävien veneilijöiden ja veneiden turvallisuuden kannalta asia on tärkeä. Paikoitusalue ja opasteet Paikoitustilan tarve määräytyy kalastus- ja luontomatkailukohteet käyttäjämäärien ja kohteen sijainnin mukaan. Venetrailereiden käsittely ja säilytys tulee ottaa huomioon. Järjestetyllä paikoitusalueella vähennetään ympäristön kulumista ja luvatonta pysäköintiä yksityisille maille. Veneluiskamerkeillä tulee opastaa liikenne kohteelle. Opasteiden asettamisesta ja luvista saa tietoa ELY-keskuksen liikenne asioita hoitavilta henkilöiltä. Ilmoitustaulu Luonto- ja kalastuskohteiden kehittäminen ja käyttäjien tietoisuuden lisääminen sekä liikkuminen vesistöstä toiseen edellyttää hyvää tiedottamista. Ilmoitustaulun rakentaminen veneenlaskupaikan yhteyteen on tehokas keino tiedottaa ajankohtaisista asioista mm. osakkaille, kalastajille ja matkailijoille. Tietoja kannattaa jakaa mm. alueen palveluista, kalakannoista, istutuksista ja kalastuslupaehdoista. 6
3. Kalastuslupa-alueet, luontomatkailukohteet ja melontareitit Kermajärven viehekalastusalue Keväällä 2014 aloitti toimintansa uudistettu viehekalastusalue Kermajärvellä ja lupa-alueen uusilla säännöillä pyritään turvaamaan Heinäveden alueen arvokasta luonnontaimenkantaa. Lupa-alueen pinta-alaksi muodostui n. 8000 ha ja se kattaa lähes koko Kermajärven ja Ruokoveden. Aikaisemmin Kermajärven luvanmyynnistä ja istutuksista huolehti Kermajärven virkistyskalastusalue ry, mutta jatkossa hallinnointi ja kalanistutukset tapahtuvat Kermajärven kalastusalueen kautta. Ajantasaiset tiedot lupa-alueesta ja kalastusehdoista www.kermajarvi.fi Koloveden viehekalastusalue Koloveden ja Enonveden alueelle perustettiin osakaskuntien yhteistyönä keväällä 2014 uusi viehelupa-alue. Viehelupa-alueen pinta-ala on 9 000 ha. Lupa-alueelle laadittiin osakaskuntien toimesta käyttö- ja hoitosuunnitelma kestävän kalastuksen ja kalakantojen hoidon turvaamiseksi. Ajantasaiset tiedot lupa-alueesta ja kalastusehdoista www.kolovedenkalastusalue.fi Kuva 2. Viehekalastuksen suosio kasvaa ja kalastusmuodon vaikutus aluetaloudelle on suuri mm. vene-, kalastusväline- ja elintarvikemyynnin sekä kalastuslupien ja palvelujen ostamisen kautta. 7
Karvion koski- ja virtakalastuskohde Karvionkoski on metsähallituksen virkistyskalastuskohde Kermajärven ja Varisveden välissä. Ajantasaiset lupahinnat, ehdot ja myyntipaikat löytyvät www.eraluvat.fi. Kerman ja Vihovuonteen koski- ja virtakalastusalue Laaja koski- ja virtalupa-alue, joka sijaitsee Heinävedellä, Kermajärven alapuolella. Ajantasaiset lupahinnat, -ehdot ja myyntipaikat löytyvät www.kermajarvi.fi Hasumäen osakaskunnan lupa-alue Kermajärven ja Koloveden kalastusalueella on suuria osakaskuntia osakaskuntien yhdistymisten ansiosta ja kehityksen oletetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Suuret osakaskunnat muodostavat itsenäisesti riittäviä kalastuslupa-alueita. Näistä suurin on Hasumäen osakaskunta, jonka pinta-ala on yli 7 000 hehtaaria. Lisätiedot osakaskuntakohtaisista lupamyynnistä www.kermajarvi.fi ja www.kolovedenkalastusalue.fi Koloveden kansallispuisto Heinävedenreitin tunnetuin luontomatkailukohde on Koloveden kansallispuisto. Kansallispuiston tärkeimpiä suojelullisia arvoja ovat erämainen saaristoluonto maisemineen, edustavat ja monipuoliset vanhat metsät, saimaannorppa sekä rikas kulttuuriperintö. Kolovesi on erämainen ja rauhallinen luontomatkailukohde. Moottoriveneilykiellon sekä suojaisten ja jylhien kalliomaisemien ansiosta Koloveden alue muodostaa yhden eteläisen Suomen parhaista melontaretkeilykohteista. 8
4. Veneenlaskuverkoston nykytila, kehittämistarpeet ja kustannusarvio Veneenlaskuverkoston nykytila Heinävedenreitillä koskialueet vaikeuttavat järvikalastuskohteiden saavutettavuutta, minkä vuoksi verkoston tiheys ja laajuus on oltava riittävä. Kanavien aukiolo on rajattu vilkkaimpaan vesiliikenteen ajankohtaan ja kalastuksen tarpeisiin ne eivät ole riittäviä. Heinävedenreitin veneenlaskuverkosto on heikko, vain Kermajärven saavutettavuus on kohtuullinen. Kermajärvessä on kaksi erinomaista betoniluiskaa, jossa on myös laituri ja riittävät parkkialueet. Kermanvirrassa on yksi ja Kermajärvessä kaksi betoniluiskaa, joissa on korjaus- ja rakentamistarpeita laitureiden ja parkkialueiden johdosta. Varisvedessä, Heinävedenreitillä ja Ruokovedessä ei ole yhtään veneenlaskupaikkaa. Koloveden kalastusalueella on neljä betoniluiska, mutta kohteista puuttuu laiturit ja riittävät parkkialueet tai betoniluiskan käytettävyys on heikko. Heinävedenreitin veneenlaskuverkostoa tulee kehittää jatkossa suuremman rakentamishankkeen toimesta. Koloveden ja Kermajärven kalastusalueiden veneenlaskuverkoston nykytilanne on listattu alla. Kolme keskeisintä rakennetta ovat betoniluiska, laituri ja parkkipaikka. Näiden lisäksi on oltava opasteet ja opastaulut rannalla. Koordinaattijärjestelmä on ETRS89 maantieteellinen koordinaatisto. Betoniluiska, laituri ja parkkialueet, ei rakentamistarvetta Kermanrannan veneenlaskuluiska, Kermajärvi (584558, 6924087) Vihtarlahden veneenlaskuluiska, Kermajärvi (597371, 6921822) Kuva 3. Heinävedenreitti on järvitaimenen tärkeä lisääntymisalue, myös järvilohi liikkuu vesistöreitillä (Arto Lyytikäinen). 9
Kuva 4. Kermajärven kalastusalueen veneenlaskuverkoston nykytila. 10
Kuva 5. Koloveden kalastusalueen veneenlaskuverkoston nykytila. 11
Veneenlaskuverkoston kehittämiskohteet ja kustannusarvio Tärkeiden veneenlaskukohteiden kehittämistarpeet ja alustava kustannusarvio on esitetty alla. Kuvissa 6 ja 7 on esitetty kohteiden priorisointi ja sijoittuminen Heinävedenreitille. Kermajärven kalastusalueelle tarvitaan 5-8 korkeatasoista veneenlaskupaikkaa ja Koloveden kalastusalueelle 5-6 veneenlaskupaikkaa sekä vaatimattomampia kohteita 2-3. Kermajärven kalastusalueen tärkeimpien veneenlaskupaikkojen rakentaminen maksaa noin 70 000. Koloveden kalastusalueen osalta tärkeimpien kohteiden rakentamiskustannukset ovat noin 80 000. Kustannuksiin vaikuttaa materiaalien valinta, hankintatapa, talkootyön osuus ja hankkeiden toteutustapa. Kehittämiskohteiden rakentaminen tulisi toteuttaa laajemman yhteistyöhankkeen avulla, jonka rahoituksesta on esitys taulukossa 1. Kermajärven kalastusalueen tärkeät kehittämiskohteet: 1) Palokin veneenlaskupaikka 2) Lajunlahden veneenlaskupaikka 3) Takunlahden tai lomakeskuksen veneenlaskupaikka 4) Saunavirran veneenlaskupaikka 5) Kermanvirran veneenlaskupaikka 6) Vahvalahden veneenlaskupaikka 7) Koivuselän veneenlaskupaikka 8) Karjalansaaren veneenlaskupaikka Koloveden kalastusalueen ja Koloveden kansallispuiston kehittämiskohteet: 1) Loikanlahden veneenlaskupaikka 2) Säynelahden veneenlaskupaikka 3) Hevonlahden veneenlaskupaikka 4) Ruotimon veneenlaskupaikka 5) Tappuvirran veneenlaskupaikka 6) Hyväsalmen veneenlaskupaikka 7) Ihamaniemen veneenlaskupaikka 8) Hyypiänniemen veneenlaskupaikka 9) Hanhivirran veneenlaskupaikka 10) Kirkkorannan veneenlaskupaikka 11) Käkötaipaleen veneenlaskupaikka 12
Kuva 6. Kermajärven kalastusalueen veneenlaskuverkoston kehittämiskohteet. 13
Kuva 7. Koloveden kalastusalueen veneenlaskuverkoston kehittämiskohteet. 14
Kermajärven kalastusalueen kehittämiskohteet 1. Palokin veneenlaskuluiska, Varisvesi (580749, 6937813) Nykyiset rakenteet: Luonnonluiska Rakentamistarpeet: Betoniluiska, laituri, parkkialueet, opasteet ja opastaulut. 2. Lomakeskuksen veneenlaskuluiska, Kermajärvi (584337, 6932297) Nykyiset rakenteet: Betoniluiska ja parkkialue. Rakentamistarpeet: Luiskan pidennys, kivien poistaminen, turvallisen väylän merkitseminen, laituri, opasteet ja opastaulut. Kustannusarvio: 8 000 3. Takunlahden veneenlaskuluiska, Kermajärvi (584078, 6931885) Nykyiset rakenteet: Betoniluiska ja parkkialueet opasteet ja opastaulut. Rakentamistarpeet: Varakohde Karvion lomakeskuksen veneenlaskuluiskalle Kustannusarvio: - 4. Saunavirran veneenlaskuluiska, Kermajärvi (590749, 6919424) Nykyiset rakenteet: Luonnonluiska ja parkkialueita. Rakentamistarpeet: Betoniluiska, laituri, parkkialueet, opasteet ja opastaulut. 5. Kermanvirran veneenlaskuluiska, Kermajärvi (589417, 6919629) Nykyiset rakenteet: Betoniluiska ja parkkialueet. Rakentamistarpeet: Luiskan jatkaminen, opasteet ja opastaulut. Kustannusarvio: 4 000 6. Vahvalahden veneenlaskuluiska, Vihovuonteen alapuoli (585048, 6920987) Nykyiset rakenteet: Luonnonluiska ja parkkialueita. Rakentamistarpeet: Betoniluiska, laituri, parkkialueet, opasteet ja opastaulut. 7. Koivuselän veneenlaskuluiska, Ruokovesi (586555, 6915005) Nykyiset rakenteet: Ei rakenteita, myönnetty 2015 osatoimenpiteisiin rahoitusta. Rakentamistarpeet: Betoniluiska, laituri, parkkialueet, yksityistien kunnostaminen, opasteet ja opastaulut. 8. Lajunlahden veneelaskupaikka, Kermajärvi (577342, 6934270) Nykyiset rakenteet: Ei rakenteita, mahdollinen paikka kartoitettava. Rakentamistarpeet: Betoniluiska, laituri, parkkialueet, opasteet ja opastaulut. 15
9. Karjalansaaren veneenlaskupaikka (593019, 6913163) Nykyiset rakenteet: Ei rakenteita, mahdollinen paikka kartoitettava. Rakentamistarpeet: Betoniluiska, laituri, parkkialueet, opasteet ja opastaulut. Koloveden kalastusalueen kehittämiskohteet 1. Loikanlahden veneenlaskuluiska, Ruokovesi (590749, 6919424) Nykyiset rakenteet: Luonnonluiska. Metsähallitus omistaa. Rakentamistarpeet: Betoniluiska, laituri ja parkkialueet. opasteet ja opastaulut. 2. Säynelahden veneenlaskupaikka, Joutenvesi (583418, 6908702) Nykyiset rakenteet: Vanha pudotuspaikka, tie rantaa asti, heikko betoniluiska. Rakentamistarpeet: Betoniluiska, laituri ja parkkialueet. opasteet ja opastaulut. 3. Uittovirran veneenlaskuluiska, Joutenvesi (584131, 6907320) Nykyiset rakenteet: Vaihtoehtokohde Säynelahden paikalle. Rakentamistarpeet: Betoniluiska, laituri ja parkkialueet, opasteet ja opastaulut. Kustannusarvio: - 4. Hevonlahden veneenlaskuluiska, Joutenvesi (581543, 6902053) Nykyiset rakenteet: Valtion tie rantaan. Rakentamistarpeet: Betoniluiska, laituri ja parkkialueet, opasteet ja opastaulut. 5. Ruotimon veneenlaskuluiska, Joutenvesi (582466, 6899393) Yksityistien päässä ja nykyisellään kovassa käytössä. Nykyiset rakenteet: Betoniluiska Rakentamistarpeet: Betoniluiskan leventäminen, kivien poistaminen ja laituri. opasteet ja opastaulut. 6. Hyväsalmen veneenlaskuluiska, Joutenvesi (590845, 6898878) Nykyiset rakenteet: Ei rakenteita. Lossiranta tai Enonkosken puoleinen ranta. Rakentamistarpeet: Betoniluiska, laituri, parkkialueet, opasteet ja opastaulut. 16
7. Ihamaniemen veneenlaskuluiska, Joutenvesi (592592, 6894684) Nykyiset rakenteet: Betoniluiska ja parkkialueet. Enonkosken kunta omistaa. Rakentamistarpeet: Parkkialueita lisää ja laituri. Opasteet ja opastaulut. Kustannusarvio: 5 000 8. Tappuvirran veneenlaskuluiska, Haukivesi/Joutenvesi (576291, 6897594) Nykyiset rakenteet: Tappuvirtaan suunnitellaan siltaa, jonka yhteydessä pitäisi saada veneluiska sillan läheisyyteen. Rakentamistarpeet: Betoniluiska, laituri, parkkialueet, opasteet ja opastaulut. 9. Hyypiänniemen veneenlaskuluiska, Enonvesi (598047, 6887580) Nykyiset rakenteet: Betoniluiska ja parkkialueet. Enonkosken kunta omistaa. Rakentamistarpeet: Parkkialueita lisää ja laituri. opasteet ja opastaulut. Kustannusarvio: 5 000 10. Hanhivirran veneenlaskupaikka, Enonvesi (603174, 6891958) Nykyiset rakenteet: Vanha pudotuspaikka, tie rantaa asti. Rakentamistarpeet: Betoniluiska, laituri ja parkkialueet. opasteet ja opastaulut. 11. Kirkkorannan veneenlaskuluiska, Kolovesi (598305, 6901981) Nykyiset rakenteet: Luonnonluiska. Koloveden kansallispuiston sisääntulopiste. Vuokrasopimus Metsähallitus Uittoyhdistys, puutavaran pudotuspaikka. Rakentamistarpeet: - Kustannusarvio: - 12. Käkötaipaleen veneenlaskuluiska, Kolovesi (599517, 6895666) Nykyiset rakenteet: Luonnonluiska, parkkialue, keittokatos, opastaulut. Rakentamistarpeet: Luiskan parantaminen ja laituri. Kustannusarvio: 3 000 17
5. Rahoitusmahdollisuudet Veneenlaskuverkostot palvelevat laajasti vesialueen omistajia, vapaa-ajan asukkaita, kalastajia, matkailijoita, yrityksiä ja muita vesistön käyttäjiä. Kohteita hyödyntävät mm. kalanpoikasten istuttajat ja kalastustapahtumien järjestäjät. Kyläyhteisöjen, osakaskuntien, kalastusalueiden ja kuntien kannalta kattava veneenlaskuverkosto on tärkeä palvelu vesistön käyttäjille. Kohteiden yleishyödyllisyyden vuoksi vastuu rahoituksesta on usealla organisaatiolla, päävastuu on kuitenkin osakaskunnilla, kalastusalueille, alueen kunnilla ja kaupungeilla. Osakaskuntien yhdistäminen tehostaa ja tuo säästöjä osakaskuntatoimintaan sekä lisää kalastuslupatuloja laajempien lupa-alueiden ja tehokkaamman tiedotuksen ansiosta. Viehekalastusalueilla ja suurilla osakaskunnilla on taloudellisia resursseja edistää verkoston rakentamista ja toimia osarahoittajana hankkeissa. Seuraavassa on esitetty keskeisiä rahoitusmahdollisuuksia rakentamishankkeiden edistämiseksi. Paikalliset toimintaryhmien rahoitus Leader-toiminnan tavoitteena on maaseudun kehittäminen paikallisten asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeita ajatellen. Leader-ryhmien rahoitus koostuu alueen kuntien ja kaupunkien sekä EU:n maaseuturahaston varoista. Rahoittamisen lisäksi ryhmät auttavat hankeajatusten jalostamisessa valmiiksi hankesuunnitelmaksi. Etelä-Savon alueella toimii kolme eri Leader-ryhmää. Kehittämishanketukea voidaan myöntää ohjelman mukaisesti: yleishyödyllisiin paikallisiin investointeihin pieninfrastruktuurien rakentamiseksi, parantamiseksi tai laajentamiseksi mukaan lukien matkailuun liittyvä pieninfrastruktuuri, paikallisten palveluiden kehittämiseen, elinkeinorakennetta uudistaviin, maaseutuelinkeinojen kilpailukykyä ja toimintaympäristöä kehittäviin ja yrittäjien yhteistyötä edistäviin yhteistyöhankkeisiin. Veej jakaja ry on Leader-ryhmä jonka alueeseen kuuluu Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Pieksämäki, Puumala, Ristiina sekä Mikkelin maaseutuosat. www.veejjakaja.fi Rajupusu Leader ry on paikallinen maaseudun kehittämisyhdistys, joka toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014 2020 Leader-periaatteiden mukaisesti. Rajupusu Leader ry toimii Joroisten, Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan kuntien alueella. www.rajupusuleader.fi Piällysmies ry toimii Enonkosken ja Heinäveden kuntien sekä Savonlinnan maaseutualueilla. www.piallysmies.fi 18
Yhteistyöhankkeet Maakuntaliiton, kuntien ja kaupunkien, valtion, kalastusalueiden, osakaskuntien ja yritysten yhteisrahoitteiset hankkeet ovat luontevin rahoitusmuoto suurempien rakentamishankkeiden rahoittamisessa. Yritysten rahoitusta ei ole aikaisemmin hyödynnetty laajemmin veneenlaskuverkoston kehittämisessä, mutta luonto- ja kalastusmatkailun suurimpia hyötyjiä ovat yritykset lisääntyneen ostovoiman ansiosta. On selvää, että veneenlaskuverkoston rakentaminen vaatii yhteistyöhankkeen. Kunta- ja yritysrahoitus Kunnat ja kaupungit ovat tapauskohtaisesti myöntäneet yksittäisiin pieniin hankkeisiin suoraa rahoitusta esim. kalastusalueen tai kyläyhdistysten toteuttamiin veneenlaskupaikkojen rakentamiseen tai kunnostamiseen. Yritysrahoituksen hyödyntäminen on tulevaisuudessa tärkeää, koska ne ovat keskeisiä hyödynsaajia palvelu- ja matkailutulojen kasvaessa ja lisääntyneen ostovoiman kautta. Kalatalouden edistämismäärärahat ELY-keskukset myöntävät vuosittain kalastusalueille tukea mm. vapaa-ajankalastuksen edistämiseen. Veneenlaskupaikat kuuluvat rahoitettavien hankkeiden joukkoon, mutta määrärahan vähäisyydestä johtuen avustuksen suuruus on vaatimaton suurien hankkeiden toteuttamiseen. Lisätietoa ELY-kalatalouspalvelut Järvi-Suomi, Seppo Reponen. Etelä-Savon maakuntaliiton ja ELY-keskuksen rahoitus Maaseuturahaston kautta on mahdollista rahoittaa maaseudun yritystoimintaa, matkailua, yhteistoimintaa ja alueen kehittämistä edistäviä infra -hankkeita, kuten veneenlasku- ja taukopaikkoja. Etelä-Savon ELYkeskus on rahoittanut aikaisemmin myös muista rahoituslähteistä hankkeita, jotka edistävät mm. luonto- ja kalastusmatkailua sekä yritystoimintaa. Etelä-Savon maakuntaliiton myöntämä maakunnan kehittämisraha on yksinomaan kansallinen, alueiden kehittämiseen tarkoitettu määräraha. Määrärahalla on toteutettu sellaisia kehittämishankkeita, joita ei ole tarkoituksenmukaista rahoittaa EU:n ohjelmista. www.esavo.fi/hankerahoitus. Esitys yhteistyöhankkeen rahoituksesta Heinävedenreitin veneenlaskuverkoston rakentaminen ja kohteiden kehittäminen on mahdollista toteuttaa laajan yhteistyöhankkeen avulla. Taulukossa 1 on esitetty rahoitussuunnitelma. Kehittämissuunnitelmassa ei ole otettu kantaa hankkeen valmistelijasta ja hallinnoijasta tai työn suunnittelusta ja ohjaamisesta. 19
Taulukko 1. Yhteistyöhankkeen rahoitusluonnos. RAHOITTAJA SUMMA, 2 VUODEN AIKANA KOHTEET Heinäveden kunta 20 000 Enonkosken kunta 20 000 Kermajärven kalastusalue ja viehekalastusalue Koloveden kalastusalue ja viehekalastusalue 5 000 5 000 Osakaskunnat, Heinävedenreitti 15 000 Nimetyt 19 kehittämiskohdetta. Metsähallitus 15 000 Maakuntaliitto, ELY-keskus ja paikalliset toimintaryhmät tai maaseuturahasto 70 000 YHTEENSÄ 150 000 20
6. Työryhmän jäsenet Mauno Räsänen, Heinäveden kunta Jorma Pöllänen, Koloveden kalastusalue Pasi Pakarinen, Koloveden kalastusalue Pentti Kinnunen, Kermajärven kalastusalue Mikko Kokkonen, Kermajärven kalastusalue Jarmo Makkonen, RKTL/kalanviljely Enonkoski Sakari Törmälä, Savanlinnan ammatti- ja aikuisopisto Janne Vepsäläinen, Kermajärven virkistyskalastusalue Janne Tarkiainen, Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö Anne Pyykönen, Metsähallitus Mikko Malin, Metsähallitus Teppo Loikkanen, Metsähallitus Osmo Asikainen, Viljolahti-Rannan osakaskunta Ilpo Laitinen, Hasumäen osakaskunta Harry Härkönen, Etelä-Savon kalatalouskeskus Aarne Happonen, Heinäveden kunta / Kermankeidas Martti Kasonen, Hasumäen osakaskunta Esko Ruuskanen, Viljolahti-Rannan osakaskunta Eino Tirkkonen, Karvion osakaskunta Hannu Ihalainen, Heinäveden urheilukalastajat Teemu Hentinen, Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Joonas Rajala, Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Eetu Karhunen, Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Lasse Hyytinen, Etelä-Savon ELY-keskus 21
22