Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Transkriptio

1 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio oli noin euroa. Hankkeella rahoittajia 40 organisaatiota. Työryhmissä toimi yli 100 paikallista vesialueen omistajaa, kalastajaa sekä kuntien ja yrittäjien edustajaa. Pohjois-Savon kalastusaluepäivät 2015 Projektipäällikkö Teemu Hentinen puh tai

2 Hankkeen eli yhteistyön tulosten esittely 1) Taustaa Etelä-Savosta 2) Kalastusalue- ja osakaskuntatoiminnan kehittäminen - Yli ha uusia lupa-alueita osakaskuntien yhdistämisellä ja osakaskuntien yhteistyöllä - Internet-sivujen perustaminen ja kehittäminen - Kalastajille tiedotevihkosia, lupa-aluekarttoja ja valistusta 3) Kestävää kalastusta ja vetovoimaisia kalakantoja 4) Tutkimus- ja valistushankkeiden esittely 2

3 Hankkeen päätavoite on kestävän kalastuksen edistäminen ja alueellisen vetovoimaisuuden lisääminen Taustaa Etelä-Savosta 1. Vapaa-ajan asuntoja on yli ja niiden omistajista puolet tulee maakunnan ulkopuolelta lisäten ostovoimaa kymmenillä tuhansilla henkilöillä. 2. Etelä-Savossa kalastaa vuosittain yli kalastajaa. 3. Sisävesien kaloista 1/3 ja muikusta yli puolet pyydetään Etelä-Savosta. 4. Etelä-Savon haasteena on kalastuksen järjestämisen ja uhanalaisten lajien suojelun yhteen sovittaminen. - Järvilohi, järvitaimen, saimaannieriä ja saimaannorppa. - Saimaannorpan suojelemiseksi on ajallisia verkkokalastuskieltoja ja pyydystyyppirajoituksia. Saimaannieriä on rauhoitettu kokonaan kalastukselta Saimaalla. 3

4 Hankkeen päätavoite on kestävän kalastuksen edistäminen ja alueellisen vetovoimaisuuden lisääminen Taustaa Etelä-Savosta 1. Etelä-Savon vesistöt on erinomaisessa tilassa ja niissä elää runsaat muikku- ja kuorekannat, jotka tarjoavat petokaloille sisävesien nopeimman kasvun. 2. Esimerkiksi Puulavedellä ja Kermajärvellä järvilohi kasvaa jopa 3-4 kg vuodessa ja järvitaimen 1-2 kg. 3. Petokalavaiheessa olevat kuhat keskimäärin g vuodessa. 4. Järvikalastuksessa on suuret mahdollisuudet, mutta vaatii laajaa yhteistoimintaa. 5. Vesialueen omistus on rikkonaista, osakaskunnat on pinta-alallisesti pieniä. Metsästysseurojen keskimääräinen koko on ha ja osakaskuntien 250 ha. 4

5 Hankkeen aikana noin 300 kokousta, tilaisuutta ja tapahtumaa vesialueen omistajien, kalastusalueiden ja tutkimuslaitosten kanssa. Hanke koolle kutsujana ja tilaisuuksien järjestäjänä. Hankkeessa oli neljä työryhmää, noin 100 henkilöä ja yhteensä 20 kokouspäivää. 1. Mäntyharjunreitin työryhmä 2. Heinävedenreitin työryhmä 3. Joroisvirran - Haukiveden alueen työryhmä 4. Uitonvirran - Pihlajaveden alueen työryhmä 5

6 Osakaskuntien yhdistämishankkeita Puulavedellä HANKEALUEET Länsi-Puulan alue ha, - Alueella noin 40 osakuntaa tai järjestäytymätöntä vesialuetta, osakaskiinteistöä, - 31 osakaskuntaa yhdistyi ja muodosti ha uuden osakaskunnan. Itä-Puulan Korpijärven alue ha - Alueella 32 osakuntaa tai järjestäytymätöntä vesialuetta, osakaskiinteistöä, - 30 osakaskuntaa yhdistyi ja muodosti ha uuden osakaskunnan. Hirvensalmen lähivedet ha - Alueella noin 30 osakuntaa tai järjestäytymätöntä vesialuetta, osakaskiinteistöä, - 20 osakaskuntaa yhdistyi ja muodosti ha uuden osakaskunnan. 6

7 Osakkaiden ja kalastajien kokemuksia osakaskuntatoiminnasta OSAKKAIDEN SUUSTA KUULTUA, LÄHTÖTILANTEESSA Osakkaat (kesäasukkaat) eivät tienneet osakaskunnan toiminnasta, lupamyynnistä tai kalastusalueen tekemistä päätöksistä. Kalastus tapahtui jokaisen kalastajan henkilökohtaisen näkemyksen perusteella, ei yhteistä tavoitetta tai kalastuksen valvontaa! Kokouskutsut jopa tolppailmoituksella ja viimeiset kokoukset on pidetty 5 15 vuotta sitten. Vapaa-ajan asukkaat ostivat lupia usein väärän osakaskunnan alueelle koska lupamyyntipaikoissa ei ollut karttoja vesialueiden sijainnista. Kansalaisvelvollisuus oli hoidettu, kun joku lupa oli ostettu. Useiden osakaskuntien hallinto ei tiennyt kaikkien vesialuepalstojen sijaintia. Hallinto pakkopullaa, perintönä saatu tehtävä, johon ei ole löytynyt jatkajia! Osakkaiden käsitys alueen luonnonkalakannoista oli erittäin vääristynyttä, kun ei tiedetty alueen istutustoiminnasta tai kalojen vaelluksista. Meillä on hyvät luonnonlohikannat 7

8 ITÄ-PUULAN KORPIJÄRVEN OSAKASKUNNAN PERUSTAMINEN

9 ITÄ-PUULAN KORPIJÄRVEN OSAKASKUNNAN PERUSTAMINEN

10 Itä-Puulan Korpijärven osakaskunnan perustaminen LÄHTÖTILANNE ha alueella 32 osakaskuntaa tai järjestäytymätöntä vesialuetta. Kalakantojen hoidon, valvonnan, tiedotuksen, kalastuksen ja lupamyynnin järjestäminen haasteellista tai mahdotonta. HANKKEEN RAHOITUKSELLA JA TYÖPANOKSELLA Osakaskuntien osakasluetteloiden selvittäminen ja osakkaiden yhteystiedot. Osakaskiinteistöjä kpl = henkilökohtaisten kutsujen määrä osakaskuntien kokouksiin Hanke järjesti 32 osakaskunnan kokoukset ja noin 30 erilaista neuvottelua. Kokouksiin osallistui 165 henkilöä eli 6 % kutsutuista. Hankkeen rahoitus ja työpanos yhdistämiseen noin Osakaskuntien maksettavaksi vain kiinteistötoimitusmaksu (2 /ha, ~8 000 ) LOPPUTULOS 30 osakaskuntaa yhdistyi ja muodosti uuden noin ha osakaskunnan! 10

11 HIRVENSALMEN OSAKASKUNNAN PERUSTAMINEN 11

12 HIRVENSALMEN OSAKASKUNNAN PERUSTAMINEN, 12

13 Kermajärven viehekalastusalueen perustaminen Vuonna 2014 Kermajärven kalastusalueen alaisuuteen perustettu viehekalastusalue n ha. Hankkeen työryhmässä on valmisteltu mm. lupaalueen ja nettisivujen perustamista sekä kehittämistä. Markkinointi ja tiedotus ja paikalliset lupamyyntikohteet. Säännöt ja lupahinnat: -Vuosilupa 80, kuukausilupa 50, viikkolupa 30, 1 vrk:n lupa 10 - Vapamäärän rajoitus uistellessa, max.10 vapaa - Lohikalojen alamitta järvilohen ja järvitaimenen osalta 60 cm - Kuhan alamitta 45 cm ja harjuksen 35 cm. Nieriä kokonaan rauhoitettu - Lohikalakiintiö 2 kpl per vene ja kalastusvuorokausi - Rasvaevälliset järvitaimenet ja järvilohet tulee aina vapauttaa - Vieheissä saa käyttää enintään kolmea (3) kärkeä esimerkiksi siten, että käytetään yhtä kolmihaarakoukkua tai kolmea yksihaarakoukkua 13

14 Haukiveden viehekalastusalueen perustaminen 14

15 Haukiveden viehekalastusalueen perustaminen Neuvotteluja ja suunnittelukokouksia osakaskuntien, kalastusalueen ja neuvontajärjestön kanssa Laadittu yhteistyössä viehekalastusalueen perustamiseksi käyttö- ja hoitosuunnitelma sekä selvittelysopimus. Lupa-alueen pinta-ala ha ja aloitti toimintansa Markkinointi ja tiedotus ja paikalliset myyntikohteet sekä kuntien nettisivut. Säännöt ja lupahinnat: -Vuosilupa 60 sis. 6 viehettä ja lisävieheet 10, max. 10 viehettä - Rasvaevällisten lohikalojen vapauttamispakko Kolmen koukun sääntö suosituksena - Saaliskiintiö 3 rasvaevätöntä lohikalaa per vuorokausi per kalastaja 15

16 Kalastusalueille ja osakaskunnille internet sivuja, kalastajille tiedotusta ja sähköisiä lupa-aluekarttoja Virtasalmen kalastusalue, Kolkonjärven kalastusalue, Kermajärven kalastusalue, Koloveden kalastusalue, 16

17 Kalastusalueille ja osakaskunnille internet sivuja, kalastajille tiedotusta ja sähköisiä lupa-aluekarttoja Mäntyharjun kalastusalueen viehelupakartta, Pihlajaveden eteläinen viehelupa-alue ja Pihlajaveden itäinen viehelupa-alue Sulkavan viehelupa-alue Itä-Puulan Korpijärven osakaskunta Länsi-Puulan osakaskunta Hirvensalmen osakaskunta 17

18 Kalastajille tiedotevihkosia yhteensä kpl - Tietoa mm. kalojen kasvusta, vaelluksista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja istutusmenetelmistä. Sähköiset versiot kalastusalueiden internet - sivuille 18

19 Kalastajilla jaettiin 80 mm verkkoja vaelluskalojen pyyntiin - Solmuväliltään 80 mm verkko pyytää yli 2,5 kg petokaloja, alamitan (60 cm) täyttäviä järvilohia ja taimenia Petokalojen paino 80 mm verkkopyynnissä (n=173) Saaliskaloja kpl Verkon silmäkoko 80 mm 5 0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 5,5 6,0 6,5 7,0 7,5 8,0 8,5 9,0 9,5 10,0 Kalan paino kg 19

20 Kuhan kestävä kalastus - Sopiva alamitta ja verkkoharvuus? Kuhan paino g Alamitta 37 cm / 500 g / 45 mm verkolla saadaan alamitan täyttäviä kuhia - Alamitta 45 cm / 800 g / 55 mm verkolla saadaan alamitan täyttäviä kuhia - Alamitta 50 cm / g / 60 mm verkolla saadaan alamitan täyttäviä kuhia Kuhan pituus cm 20

21 Kuhan sukukypsyyskoko ja lisääntyminen cm kuha on varmuudella sukukypsä ja lisääntynyt! Aineisto: Tapio Keskinen JY 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % immatuuri naaras koiras 0 % >700 pituusluokka, mm

22 Kuhien järvikohtainen kasvu ja kestävä kalastus - 60 mm verkko on sopiva pyydys kuhan kalastukseen Haukivedellä 22

23 Kalastajan näkökulmasta, kuhan kestävä kalastus - Kuhan kalastuksessa 55 mm verkko pyytää 800 g tai suurempia kuhia, joista suurin osa ei ole vielä lisääntynyt. Luontainen lisääntymisen turvaamiseksi pitäisi käyttää 5 mm suurempia verkkoja. 23

24 Kalastajan näkökulmasta, kuhan kestävä kalastus - Kuhan kalastuksessa tulisi käyttää mm verkkoja, jolloin kalastettaisiin jo kerran lisääntyneitä kuhia (1,2 1,5 kg). Luontaisen lisääntymisen turvaamisella voitaisiin vähitellen luopua istutuksista. 24

25 Kuhan kestävä kalastus Kalastuksen säätely Etelä-Savossa Verkkojen solmuvälipäätökset ohjaa kalastusta (45 ) mm verkkoihin: mm:n verkot kielletty > 8 m:n syvyydellä (Puumala) mm:n verkkojen käyttö kielletty yli 10 m:n syvyydellä (Puula) Alamitta 50 cm Puulan kalastusalue Alamitta 45 cm Kermajärven kalastusalue Koloveden kalastusalue Mikkelin kalastusalue Alamitta 40 cm Vuokalan kalastusalue Haukiveden kalastusalue Alamitta 37 cm Kaikki muut kalastusalueet, mutta säätelyä on tehty verkkojen osalta. Järvilohen ja taimenen kestävä kalastus Viehekalastuksessa rasvaevälliset on rauhoitettu kalastukselta. Alamitta 60 cm on voimassa järvissä. Pinta- ja välivesipyynnissä on kielletty alle 80 mm verkot, pois lukien muikkuverkot Koloveden kalastusalue Puumalan kalastusalue Sulkavan kalastusalue Puulan kalastusalue > välisenä aikana kielletty mm verkot, Itä-Puulan Korpijärven osakaskunta, välisenä aikana kielletty mm verkot Länsi-Puulan osakaskunta. Saimaalla verkkokalastus on kokonaan kiellettyä (norppa).

26 Tutkimus- ja valistushankkeiden esittely Petokalojen järvikohtainen kasvunopeus ja vaellukset Suomunäytteiden kerääminen kalastajilta (yli 300 näytettä yli 3 kg kaloista) Kolme raporttia suomunäytteistä, viimeisin 2/2014 T-ankkurimerkittyjä vaelluskaloja vuosina yhteensä kpl. Merkintäeriä

27 Merkintätutkimuksen tuloksia 2 vuotiaat järvitaimenet ja lohet kasvavat hyvin ja vaeltavat hyvin! Kaikissa merkintäerissä samat tulokset, kaikki palautukset tulee alavesiltä eli vaeltavat virtausten mukana. Eniten palautuksia tulee vesistöalueen suurimmista ja syvimmistä vesistöistä, jopa km istutuspaikasta. JOHTOPÄÄTÖKSET - 2-vuotiaat on istutettava ylävesille ja mielellään jokikohteisiin jos halutaan tuottoa omalle vesialueelle. - Tai on käytettävä viivästettyä istutusta. - Tai on istutettava 3-vuotiaita. - Tutkimusta, seurantaa ja uusia menetelmiä tarvitaan kalankasvatukseen ja istutuksiin. 27

28 Merkintätutkimuksen tuloksia 2 vuotiaat järvitaimenet ja lohet kasvavat hyvin ja vaeltavat hyvin! Kaikissa merkintäerissä samat tulokset, kaikki palautukset tulee alavesiltä eli vaeltavat virtausten mukana. Eniten palautuksia tulee vesistöalueen suurimmista ja syvimmistä vesistöistä, jopa km istutuspaikasta. JOHTOPÄÄTÖKSET -2-vuotiaat on istutettava ylävesille ja mielellään jokikohteisiin jos halutaan tuottoa omalle vesialueelle. - Tai on käytettävä viivästettyä istutusta. - Tai on istutettava 3-vuotiaita. - Tutkimusta, seurantaa ja uusia menetelmiä tarvitaan kalankasvatukseen ja istutuksiin. 28

29 Viivästetty istutus Puulalla, kalat yli kuukauden kasvatuskassissa ja vapautus veden lämpötilan noustessa asteeseen. Hanke maksoi kasvatuskassin, noin

30 Merkintätutkimuksen tuloksia Puulan kasvatuskassi-istutus 2013 Palautuksia on tullut vain Puulasta Lopulliset tulokset vuonna 2016! PUULAN ISTUTUSKÄYTÄNNÖT Järvilohet (2 v) kasvatuskassiin heti toukokuun alussa, vapautus 12 asteen lämpötilassa. - Järvitaimenet (2 v) istutetaan vasta kesäkuussa. - Suositaan 3 v taimenten istuttamista. 30

31 Merkintätutkimuksen tuloksia Puulan kasvatuskassi-istutus 2013 Palautuksia on tullut vain Puulasta PUULAN ISTUTUSKÄYTÄNNÖT Järvilohet (2 v) kasvatuskassiin heti toukokuun alussa, vapautus 12 asteen lämpötilassa. - Järvitaimenet (2 v) istutetaan vasta kesäkuussa. - Suositaan 3 v taimenten istuttamista. 31

32 Merkintätutkimuksen tuloksia Puulan viivästetty istutus suoraan kalanviljelylaitokselta järveen 2013 Palautuksia on tullut vain Puulasta PUULAN ISTUTUSKÄYTÄNNÖT Järvilohet (2 v) kasvatuskassiin heti toukokuun alussa, vapautus 12 asteen lämpötilassa. - Järvitaimenet (2 v) istutetaan vasta kesäkuussa. - Suositaan 3 v taimenten istuttamista. 32

33 Petokalojen järvikohtainen kasvunopeus, suomunäytteitä kalastajilta Puula 5,2 kg ja 71 cm järvilohi, saatu lokakuussa / 2 järvivuotta - Istutettu 2-vuotiaana ja noin 100 g painoisena. 1 kesän jälkeen 55 cm / 2,0 kg, 2 kesän jälkeen 71 cm / 5,2 kg Puula 7,2 kg ja 82 cm järvilohi, saatu 31.7 / 3 järvivuotta - Istutettu 2-vuotiaana ja noin 100 g painoisena. 1 kesän jälkeen 50 cm / 1,6 kg, 2 kesän jälkeen 75 cm / 5,0 kg, 3 kesän jälkeen 82 cm / 7,2 kg (pyydetty heinäkuussa!!) YHTEENVETO PUULAN JÄRVILOHISTA - Keväällä istutettu 2-vuotias (100 g ja cm) poikanen saavuttaa ensimmäisen kesän jälkeen cm pituuden ja 1,3 2,2 kg painon. - Toisen kesän jälkeen syksyllä 4 5 kg, jotkut jopa yli 5 kg painoisia! 33

34 Järvilohen kasvu Puulassa ja Kermajärvessä - Saimaalla kahden kasvukauden jälkeen 2,5 3,5 kg, kun Puulalla 4,5 5,5 kg 34

35 Järvitaimenen kasvu Puulassa - ensimmäisenä syksynä noin 1 kg (ei sukukypsä), - toisena syksynä 1,8 3,5 kg (osa saavuttaa sukukypsyyden), - kolmantena syksynä 3 5 kg (suurin osa saavuttaa sukukypsyyden) 35

36 Tutkimus- ja valistushankkeiden esittely Järvitaimenen poikastuotannon elvyttäminen Menetelmän opettaminen vesialueen omistajille ja kalatalouden opiskelijoille sekä aktivointi toteuttaa sitä hankkeen jälkeen Kalatalouden opiskelijan lopputyö, jossa haastattelututkimus ja kokeellinen osa. Istuta taimen kotikotiin -opasvihkonen 36

37 Järvitaimenen poikastuotannon elvyttäminen Toimintaa neljällä eri vesistöreitillä Kaksi eri järvitaimenkantaa Istutuskohteita 60 kpl Vuosittain noin 100 mätirasiaa Vaikuttavuutta on seurattu sähkökoekalastamalla yhteensä noin 60 kohdetta. Istutettiin mätiä ja pienpoikasia kpl 2012 mätiä kpl ja poikasia kpl 2013 mätiä kpl ja poikasia kpl 37

38 Kutupesien inventointi ja kalataloudellisten kunnostusten kehittäminen tiedon avulla - Kunnostusten suunnittelijat ja toteutuksen ohjaajat KESKEISET TULOKSET (Taimenen kutupesälaskenta menetelmät ja esimerkkituloksia) Kutupesälaskenta on toimiva menetelmä taimenen kutukannan seurantaan ja kutuympäristön selvittämiseen. Kalataloudellisia kunnostuksia olisi hyvä ohjata asiantuntijan, joka on syventynyt kutupesien sijaintiin ja mikroympäristöön. Käsivoimin tehtävät talkoosoraistukset tuottavat kutualustoiksi kelpaavia soraikoita, mutta sorastus pitäisi uusia kymmenen vuoden välein. Niska-alue oli tärkeä kutualue joissakin suurissa koskissa, mutta ei pienissä joissa ja koskissa. Järvi-Suomessa suurin osa kutupesistä oli pieniä, mikä viittaa siihen, että kutukalat olivat pääosin pienikokoisia paikallisia taimenia. Etelä-Savossa vaeltavia taimenia löytyy vielä Heinävedenreitin koskista, vuosina vaeltavia naaraita on käynyt kudulla yhteensä yksilöä. Mädistä seuraavan vuoden poikaseksi selviytyy 1 5 %. 38

39 Tutkimus- ja valistushankkeiden esittely Luonnossa lisääntyvien emotaimenten määrien selvittäminen Kutupesien inventointi ja emokalojen määrien sekä koon arviointi, Kalataloudellisten kunnostusten kehittäminen tiedon avulla. Tutkimusaineistojen raportointi vaelluskalakantojen kehittämiseksi ( Virikekasvatusmenetelmällä tuotettujen järvitaimenen jokipoikasten menestyminen - koealueena Paltamon Varisjoki Heinäveden reitin taimenen telemetriaseuranta raportti vuosien toiminnasta Taimenen mäti-istutus Järvi-Suomen koskissa kasvaako poikastiheys? Taimenen kutupesälaskenta menetelmät ja esimerkkituloksia Villien taimenten merkkipalautuksista Järvi-Suomessa Järvitaimenen DNA-näytteiden kerääminen Etelä-Savon alueelta Selvitetään viljelykantojen ja luonnonkantojen geneettistä eroa. 39

40 Yhteistyöllä yhtenäisiä lupa-alueita ja vetovoimaisia kalakantoja! Kiitos! Kuva: Heikki Heiskanen 40