MIPA HYVINVOINTIKYSELYN PALAUTE MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITTO

Samankaltaiset tiedostot
MIPA HYVINVOINTIKYSELYN PALAUTE FINFAMI UUSIMAA RY

MIPA HYVINVOINTIKYSELYN PALAUTE TUKIKOHTA RY. Sisällys

MIPA HYVINVOINTIKYSELYN PALAUTE KUNTOUTUSSÄÄTIÖ

MIPA HYVINVOINTIKYSELYN PALAUTE VANHUSTEN KOTIAPUSÄÄTIÖ

MIPA HYVINVOINTIKYSELYN PALAUTE A-KLINIKKASÄÄTIÖ

MIPA HYVINVOINTIKYSELYN PALAUTE ELOKOLOILLE

MIPA-HYVINVOINTIKYSELYN PALAUTE A-KLINIKKASÄÄTIÖ

MIPA HYVINVOINTIKYSELYN PALAUTE IRTI HUUMEISTA RY:LLE

MIPA HYVINVOINTIKYSELYN PALAUTE SININAUHALIITOLLE

Järjestöjen toimintoihin ja palveluihin osallistuneiden kokemukset ja hyvinvointi MIPA tutkimusseminaari

Järjestötoimintaan osallistuminen vahvistaa hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) tutkimustuloksia.

Hyvinvointikysely. Tämän sivun tiedot täyttää järjestön yhteyshenkilö Tilaisuus/tapahtuma, jossa lomake pyydetään täyttämään.

MIPA HYVINVOINTIKYSELYN PALAUTE SUOMEN MIELENTERVEYSSEURALLE SISÄLLYS:

MIPA. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. a-klinikka.fi/mipa

Mikä edistää vertaisten, kokemusasiantuntijoiden ja vapaaehtoisten hyvinvointia?

Mikä järjestöjen toiminnassa vahvistaa osallistujien hyvinvointia?

Syrjäyttääkö digitalisaatio? Päihdepäivät Seminaari 7

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tavoittamien kansalaisten kokemuksia yksinäisyydestä ja eriarvoisuudesta

MIPA-miniseminaari Päihde- ja mielenterveysjärjestöt hyvinvoinnin tukena

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintoihin osallistuneiden kansalaisten hyvinvointi kahden kyselytutkimuksen

Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö

MIPA HYVINVOINTIKYSELYN PALAUTE A-KILTOJEN LIITTO RY:LLE

Tutkimusta järjestöjen tavoittamista kansalaisista mitä tiedämme nyt?

Matalan kynnyksen kohtaamispaikat edistävät hyvinvointia

KYSELY HYVINVOINTIA VAHVISTAVISTA TEKIJÖISTÄ

MIPA. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Järjestöt, hyvinvointi ja osallisuus Yhteenvetoa MIPAtutkimustuloksista

MIPA Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

ARJEN TOIMINTAKYKY Muutosten seuraaminen järjestötoimintaan osallistumisen aikana. Mari Stycz & Jaakko Ikonen

A-kiltalaisten hyvinvointia edistävät tekijät

Ruoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi Marianne Hietaranta

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

Vertais- ja vapaaehtoistoimijoiden väsymisen tunteet ja yhdistysten tukitoimet. MIPA-työpaja Diakonia-ammattikorkeakoulu

Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 %

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma Diakonia-ammattikorkeakoulu

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma MIPA

TUTKIJAN NÄKÖKULMAA VERTAISUUDESTA. Seinäjoki Päivi Rissanen Terveystieteiden jatko-opiskelija

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi kyselytutkimuksen tuloksia

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

YHTEENVETO KYSELYISTÄ JÄRJESTÖJEN TYÖNTEKIJÖILLE VAPAAEHTOISISTA SEKÄ VERTAISISTA JA KOKEMUSASIANTUNTIJOISTA

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

Kysely sote-järjestöille marraskuussa 2018

Kokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi

Teknologia mielenterveyden tukena - vertaistukea kuvapuhelinpalveluna. Kokemus Kohottaa -hanke ( )

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit. Kyselytutkimuksen tuloksia Järjestötyöpaja DIAK

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Kysely Kaikukortin haltijoille

Kansalaisuuden kynnykset

Väestötutkimustieto kuntien hyte-tiedon lähteenä - FinSote tutkimus

Arvoisa vastaaja, Kiitos vastauksestasi! Syntymävuoteni on. Olen nainen mies muu en halua kertoa. Paikkakunta

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Sosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit - ehkäisevä ja korjaava työ

Asiakas- ja asukasnäkökulma sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä. Kyselyyn vastaaminen vie noin 10 minuuttia.

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

Terveysneuvontapisteiden asiakkaat ja huono-osaisuuden ulottuvuudet

Vertaisten ja kokemusasiantuntijoiden rooli päihde- ja mielenterveystyössä

Mielenterveys- ja päihdeyhdistykset: kansalaistoiminnan vahvistajia, palveluiden tuottajia, edunvalvojia?

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

PERUSTIEDOT OPISKELU JA TYÖELÄMÄ

YHTEENVETO KYSELYISTÄ VAPAAEHTOISILLE, VERTAISILLE JA KOKEMUSASIANTUNTIJOILLE. Jouni Puumalainen

,6 % 44,6 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Kaikki (KA:3.18, Hajonta:2.43) (Vastauksia:606)

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK

Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK)

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

Toimintakyky kuntoonhankkeen

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. Loppuseminaari Diakonia-ammattikorkeakoulu Sari Jurvansuu/Sininauhaliitto

Kysely työelämätaitojen opettamisesta ja työhön perehdyttämisestä STTK /14/2018 Luottamuksellinen 1

Kysely vertaisille ja kokemusasiantuntijoille tai vastaaville

Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat?

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

MIPA hanke ja kokemustutkimus. Päivi Rissanen

KYSELY LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN SAATAVUUDESTA

Nuoret aikuiset, päihteet ja ehkäisevä päihdetyö -tutkimus

Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2015 havainnot

Miten järjestö on hyötynyt MIPA-hankkeesta ja mitä jäi saavuttamatta?

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Rovaniemen senioribarometri 2010 Tulokset graafisesti. Simo Pokki Vertikal Oy

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014

AVOPALVELUJEN ASIAKASPALAUTE

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

CADDIES asukaskyselyn tulokset

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Transkriptio:

MIPA HYVINVOINTIKYSELYN PALAUTE MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITTO Sisällys MIPA TUTKIMUSOHJELMA JA HYVINVOINTIKYSELY 2 MIELENTERVEYDEN KESKULIITON VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 4 ELÄMÄNTILANNE 8 PALVELUJEN KÄYTTÖ 12 TALOUDELLINEN TILANNE 13 INTERNETIN KÄYTTÖ 14 KOKEMUKSIA JA PALAUTETTA 16 PALVELUNKÄYTTÖKOKEMUKSIA 16 KOKEMUKSIA HYVÄ- JA HUONO-OSAISUUDESTA 16 VOIMAANNUTTAVAT ASIAT 16 VAPAA PALAUTE 16 Mirka Elovainio ja Tuuli Pitkänen 23217 MIPA:n internetsivut: wwwa-klinikkafi/mipa ja https://keskuststoa-klinikkafi/tietopuu/jarjestotutkimusohjelma MIPA Facebookissa: MIPAverkosto https://wwwfacebookcom/groups/2488961421/?fref=ts MIPA Twitterissä: @MIPAverkosto 1

MIPA TUTKIMUSOHJELMA JA HYVINVOINTIKYSELY Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelmassa (MIPA) 21 218 on mukana yhteensä kymmenen eri järjestöä A-kiltojen Liitto ry, A-klinikkasäätiö, EHYT ry, FinFami Uusimaa ry, Irti Huumeista ry, Kuntoutussäätiö, Mielenterveyden keskusliitto, Tukikohta ry, Sininauhaliitto ja Suomen Mielenterveysseura sekä Diakonia-ammattikorkeakoulut (DIAK) MIPA on ensimmäinen Suomessa laajasti päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyössä toteutettu tutkimusohjelma Tutkimusohjelmassa kehitetään järjestöjen tutkimustoiminnan yhteistyötä, yhteismitallisuutta, laatua ja hyödynnettävyyttä Tutkimusohjelma kattaa kuusi tutkimushanketta ja niihin liittyen järjestetään työpajoja ja kansallisia tutkimusseminaareja Tutkimustietoa tuotetaan kansalaisten elämäntilanteesta ja palveluntarpeista, kokemusasiantuntijuudesta sekä järjestöjen toiminnasta Tarkempaa MIPA tutkimusohjelmaa ohjelmaa koskevaa tietoa sekä julkaisut ja tiedotteet on koottu internetsivuille (wwwa-klinikkafi/mipa) Hanke on Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) nykyisen STEAn rahoittama Talvella 21-216 toteutettiin järjestöjen keskuudessa Hyvinvointikysely Aineistonkeruu toteutettiin kyselytutkimuksena tätä varten suunnitelluilla kyselylomakkeilla Kysely sisälsi kysymyksiä koskien mm järjestötoimintaan osallistumista, palvelun tarpeita ja palvelujen käyttöä, omakohtaisia kokemuksia sekä henkilön omaa elämäntilannetta Osallistumiseen liittyvistä kysymyksistä oli eri versiot palvelun käyttäjille ja muihin toimintoihin osallistuville mutta muu sisältö oli identtinen Kyselyssä kartoitettiin laajasti järjestöjen tavoittamien kansalaisten elämäntilannetta ja toimintakykyä sekä kokemuksia ja palvelujentarpeita Kyselyyn vastasi 8 henkilöä Lisäksi on toteutettu yksilö- ja ryhmähaastatteluja kyselylomakkeen teemoista; tavoitteena syventää numeerista tietoa kokemuksellisella tiedolla Hyvinvointikyselyn paperilomakkeet toimitettiin järjestöjen valitsemien yhteyshenkilöille kautta tiettyihin toimipaikkoihin, joissa lomakkeet jaettiin ohjeiden mukaan toimintaan osallistuville tai palvelujen käyttäjille Järjestöjen yhteyshenkilöt palauttivat suljetuissa kirjekuorissa lomakkeet tutkijoille Netissä kyselyyn vastasi 217 henkilöä Vastaajista ei kerätty rekisteriä ja vastaaminen oli vapaaehtoista Hyvinvointikyselyn lomakkeet löytyvät internetistä MIPAn sivulta Hyvinvoinninvajeet ja tarpeet MIPA-tutkimusohjelma on hyväksytty kaikissa mukana olevissa järjestöissä Hyvinvointikyselyn sisältö ja kyselyyn osallistuminen on käsitelty hankkeen johtoryhmässä ja ohjausryhmässä A- klinikkasäätiöltä on myönnetty Hyvinvointikyselyn tutkimuslupa Muissa järjestöissä ei ole tutkimuslupia koskevia vakiintuneita käytäntöjä Kyselyn alussa oli vastaajalle suunnattu esittely, josta käy ilmi osallistumisen vapaaehtoisuus sekä luottamuksellisuus Vastaajista ei kerätty tunnistetietoja Vastaajia oli kuudesta eri päihdejärjestöstä, joista pääasiallisin vastaajaryhmä A-klinikkasäätiöllä (n = 19) olivat lakisääteisten palvelujen käyttäjät, A-kiltojen Liitto ry:ssä (n = 143) a-kiltalaiset toipujat, EHYT ry:ssä (n = 147) päihteettömien matalankynnyksen kohtaamispaikka Elokolojen kävijät, Sininauhaliitto ry:ssä (n = 126) päiväkeskusten kävijät, Irti Huumeista ry:ssä (n = 8) toiminnassa eri syistä mukana olevia vapaaehtoiset ja Tukikohta ry:ssä (n = 68) päiväkeskustoiminnan osallistujat Mielenterveysjärjestöistä vastauksia tuli hieman vähemmän; pääasialliset vastaajaryhmät olivat Suomen Mielenterveysseurassa (n=116) koulutuksiin tai vapaaehtoistoimintaan osallistuneet, Mielenterveyden Keskusliitossa (n=2) palvelunkäyttäjiä, FinFami Uusimaassa (n=78) läheisiä ja vertaisia, Havu- ja Myyrastilla (n=18) päiväkeskuksessa 2

käyviä vanhuksia ja Kuntoutussäätiöllä (n=47) palvelutoimintaan osallistuneita Järjestökohtaiset raportit on linkitetty nettisivuille sitä mukaa kuin niitä on valmistunut Hyvinvointikyselyä koskevia julkaisuja Kyselyn taustoja on kuvattu kirjallisuuskatsauksessa: Pitkänen T & Tourunen, J (216) Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tavoittamien kansalaisten hyvinvoinnin vajeiden tutkiminen Tietopuu: katsauksia ja näkökulmia 1/216 http://wwwa-klinikkafi/tiedostot/tietopuu_katsauksia_ja_nakokulmia_1_216pdf Tuloksia: Pitkänen T, Jokelainen S, Sironen J & Glad T (217) Matalan kynnyksen kohtaamispaikat edistävät hyvinvointia Tietopuu: katsauksia ja näkökulmia 1/217 http://wwwaklinikkafi/tiedostot/tietopuu_katsauksia_ja_nakokulmia_%21_217_elokolopdf Pitkänen T & Tourunen, J (216) Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintoihin osallistuneiden kansalaisten hyvinvointi kahden kyselytutkimuksen perusteella Julkaisussa Osallistuminen, hyvinvointi ja sosiaalinen osallisuus ATH-tutkimuksen tuloksia Järjestökentän tutkimusohjelma Toim J Murto ja O Pentala Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen työpaperi 38 http://wwwaklinikkafi/tiedostot/pitkanen_tourunen_thl_tyoapereita_38_216pdf Kammonen K (216) Hyvä- ja huono-osaisuuden kokemus päihdejärjestöjen palvelujen käyttäjillä Pro gradu tutkielma, Terveystieteiden yksikkö Tampereen yliopisto 216 Ohjaajat Anne Konu ja Tuuli Pitkänen (Hyväksytty 3/) http://wwwa-klinikkafi/tiedostot/kammonen_karita_gradupdf Tutkimustietoa järjestötoiminnasta Tuuli Pitkänen & Suvi Jokelainen EHYT Järjestö 4/216 löytyy sähköisesti osoitteesta http://wwwehytfi/jasenviestinta Järjestötoiminta lisää osallistujien hyvinvointia laajasti Tuuli Pitkänen & Jouni Tourunen Tiimi 4/216, s 22-23 Kokemus yhdenvertaisuuden puutteesta ja yksinäisyydestä heikentää asiakastyytyväisyyttä Tuuli Pitkänen & Jouni Tourunen Tiimi 3/216, s 26-27 MIPAn nettisivuilta wwwa-klinikkafi/mipa löytyy tietoa hyvinvointikyselystä sekä mm lomakkeet ja palauteraportteja järjestöille 3

MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITON VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT Mielenterveyden keskusliiton toimintojen kautta hyvinvointikyselyyn oli vastannut kaikkiaan 2 henkilöä Tämä raportti koskee niitä 41 henkilöä, jotka olivat osallistuneet palveluihin tai muihin toimintoihin omien ongelmiensa vuoksi He olivat täyttäneet kyselyn joko Etelä-Suomen järjestöpäivillä (29 %), sopeutumisvalmennuskurssilla (33 %) tai Propellissa ( %) Palveluihin suunnattuun kyselyyn oli vastannut 31 henkilöä ja toimintoihin suunnattuun henkilöä; kyselylomakkeet olivat muutamaa kysymystä lukuun ottamatta samanlaiset Kyselyt oli täytetty pääkaupunkiseudulla ja aikavälillä 191121-173216 Kyselyyn vastanneista puolet oli naisia (1 %) ja suurin osa vastaajista oli 46-6 -vuotiaita (kuvio 1) Kuvio 1 Mielenterveyden keskusliiton vastaajien jakautuminen ikäryhmittäin prosenttiosuuksina Kaikki vastaajat n=4 76-8-vuotiaat 3 66-7-vuotiaat 13 6-6-vuotiaat 3 46--vuotiaat 28 36-4-vuotiaat 13 26-3-vuotiaat 1 2 2 3 3 4 Kuvio 2 Mielenterveyden keskusliiton vastaajien jakautuminen ylimmän koulutusasteen mukaan prosenttiosuuksiin Kaikki vastaajat n=4 Yliopisto 13 Ammattikorkeakoulu Opisto 2 Ammattikoulu 18 Lukio 13 Perus- tai kansakoulu 23 Peruskoulu kesken 1 2 2 3 4

Vakituisessa työssä kävi 3 % vastaajista ja loput vastaajista olivat yleensä työelämän ulkopuolella, useimmiten eläkkeellä (Kuvio 3) Kuvio 3 Mielenterveyden keskusliiton vastaajien jakautuminen työstatuksen mukaan prosenttiosuuksiin Kaikki vastaajat n=4 Palkka tuettu työ Työ kokeilussa ja kuntouttavassa Työtön tai lomautettu alle vuosi sitten osa-aikainen työ Vakituinen työ Määräaikainen työ Muu status Eläkeläinen Kotona lasten kanssa Opiskelija Työtön tai lomautettu yli vuosi sitten 8 3 3 13 63 2 3 4 6 7 Muiksi statukseksi kerrottiin esimerkiksi yrittäjä tai sairas Taulukot ja kuviot sisältävät Mielenterveyden keskusliiton vastaajien jakaumat kysymyskohtaisesti Kyselylomake löytyy internetistä osoitteesta http://wwwaklinikkafi/tiedostot/jarjestotutkimus/mipa_hyvinvointikysely_toiminnot_t2_1_21pdf Taulukko 1 Asumismuoto (prosenttitaulukko %) Asumismuoto Yhteensä n 41 Omistusasunto 39 Muu vuokra-asunto 29 Kunnan vuokra-asunto 27 Tuettu asuminen 2 Muu asumismuoto 2 Asunnoton Muuksi asumismuodoiksi oli ilmoitettu turva-asunto, säätiön asunto, asumisoikeusasunto Taulukko 2 Asuinkumppani (prosenttitaulukko %) Asuinkumppani Yhteensä n 41 Asun yksin 62 Puoliso 26 Muita aikuisia Alaikäisiä lapsia 3 Täysi-ikäisiä lapsia 3 Omia/puolison vanhempia

JÄRJESTÖN TOIMINTAAN OSALLISTUMINEN Tietoa järjestöstä tai toiminnasta oli yleisimmin saatu internetistä (taulukko 3) Taulukko 3 Mistä olet saanut tietoa tästä toiminnasta/järjestöstä? vastaajalla mahdollisuus valita monta syytä (prosenttitaulukko %) Tietolähde Yhteensä n 39 Internet 67 Terveydenhuolto 28 Tutulta 1 Lehdestä 1 Muulta työntekijältä Muualta 8 Toisesta järjestöstä 8 Läheiseltä 8 Sosiaalisesta mediasta Muualta mediasta Sosiaalitoimesta 3 Muita syitä tietolähteeksi mainittiin esimerkiksi: Diakoni, klubitalo, vahinko Taulukko 4 Miten osallistut tämän järjestön/säätiön toimintaan? vastaaja pystyi valitsemaan monta roolia/vaihtoehtoa (prosenttitaulukko %) Ilmoitettu osallistumisrooli Yhteensä n * Hallituksenjäsen 8 Vertainen Jäsen 4 Aktiivinen osallistuja 4 Vapaaehtoistyöntekijä 3 Työntekijänä järjestössä 3 Kokemusasiantuntija 2 Palvelun käyttäjä tai asiakas 2 Muu osallistumisrooli Opiskeluihin liittyen Satunnainen osallistuja Työtoiminta tai tuki Tutustumassa toimintaan Kohtaan muu osallistumisrooli oli kirjattu muun muassa vertaisryhmän ohjaaja * Kysymys sisältyi ainoastaan toimintokyselyyn (n=), ei palveluihin kohdistettuun kyselyyn 6

Taulukko Mistä syistä olet tullut mukaan tähän toimintaan? vastaajalla mahdollisuus valita monta syytä (prosenttitaulukko %) Syy tulla mukaan toimintaan Yhteensä n 41 Omaan mielenterveyteeni liittyvät syyt 9 Vertaistuen saaminen 4 Vertaistuen antaminen 46 Haluan tutustua uusiin ihmisiin 44 Haluan oppia uutta tai saada tietoa 44 Haluan tavata ihmisiä 42 Saan mielekästä tekemistä 39 Tuki toipumisen ylläpitämiseen 37 Haluan kuulua johonkin ryhmään 27 Läheisen mielenterveyteen liittyvät syyt 2 Akuutti ongelma tilanne päällä Omaan päihteiden käyttööni liittyvät syyt 7 Läheisen päihteiden käyttöön liittyvät syyt 7 Muu syy 2 Toimintokyselyn lisäkysymykset n Haluan auttaa muita ihmisiä % 4 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Haittojen ennaltaehkäisy 2 Saan palkkaa tai palkkioita 2 Palvelukyselyn lisäkysymys n 31 Tukea asumiseen % Muiksi syiksi tulla mukaan oli mainittu vaihtelu Kolmannes (33 %) vastaajista oli ollut mukana toiminnassa ensimmäistä kertaa kyselyn täyttäessään, loput vastanneista sen sijaan olivat olleet mukana pidemmän aikaa Hieman yli puolet vastaajista oli ollut mukana toiminnassa yli vuoden (3 %) ja vuosittainen mukanaoloaika vaihteli 1-28 vuoden välillä Alle vuoden toiminnassa oli ollut mukana vastaajaa ja kuukausittainen mukanaoloaika vaihteli 1-11 kuukauden välillä Osallistumistiheys vaihteli vastaajilla seuraavasti: 1 vastaajaa raportoi osallistuvansa toimintaan harvemmin kuin kerran viikossa, 8 vastaajaa noin kerran viikossa ja vastaajaa useammin kuin kerran viikossa Osallistumistunnit viikossa vaihtelivat välillä 1-3 tuntia viikossa, yleisin raportoitu tuntimäärä viikossa oli 3 tuntia (n=3) 7

Taulukko 6 Kuormittaako tähän toimintaan osallistuminen sinua? (prosenttitaulukko %) Toiminnan kuormittavuus Yhteensä n Sopivasti 7 Aivan liian vähän Liikaa Aivan liikaa Taulukko 7 Tunnetko kuuluvasi tähän järjestöön/säätiöön? (prosenttitaulukko %) Ryhmään kuulumisen tunne Yhteensä n 4 Paljon 73 Erittäin paljon 1 Vähän Ei lainkaan 3 Taulukko 8 Onko tämä toiminta mielestäsi vaikuttanut hyvinvointiisi? (prosenttitaulukko %) Toiminnan vaikutus hyvinvointiin Yhteensä n 39 Parantanut 69 Ylläpitänyt 31 Ei vaikutusta ELÄMÄNTILANNE Vastaajia pyydettiin arvioimaan omaa tilannettaan elämän eri osa-alueilla tällä hetkellä ja toiseen kertaan kun tulit mukaan tähän toimintaan kouluarvosanoja apuna käyttäen (4 = tilanne on erittäin huono; = tilanne on erinomainen tai asia on erinomaisesti hallinnassa) Kokonaiskeskiarvo omalle elämäntilanteelle nyt (7,4) oli korkeampi kuin muistikuva siitä, mikä tilanne oli ollut toimintoihin mukaan tullessa (6,9 p =,2) Mielenterveyden keskusliiton toimintoihin osallistumisen vaikutukset on koettu myönteisenä laaja-alaisesti Lukuun ottamatta toimeentuloa ja taloutta, fyysistä terveyttä sekä päihteiden käyttöä, oli tilastollisesti merkitsevää myönteistä muutosta tapahtunut kaikilla osa-alueilla (parittainen t-testi p <,) 8

Kuvio 4 Elämän eri osa-alueiden kouluarvosanojen keskiarvot kyselyn täyttämisen hetkellä ja toimintaan mukaan tullessa kaikki vastaajat (n=22-41) 9 8 7 6 4 Ennen Nyt Lisäksi tarkasteltiin, miten paljon muutosta eri osa-alueilla oli koettu tapahtuneen vähentämällä nykytilanteen arviosta tulohetken tilanteen arvio Keskimääräinen muutos oli kaikilla osa-alueilla positiivista (kuvio ) Kuvio Elämän eri osa-alueiden arvioinnin muutoksen keskiarvot, kaikki vastaajat (n=2-37) 1,2 1,8,6,4,2 9

Kuvio 6 Onko sinulla yleensä ottaen riittävästi tekemistä? (prosenttiosuudet) Kaikki vastaajat n=41 9 8 7 68 6 4 3 2 2 Aivan liian vähän 2 7 2 Liian vähän Sopivasti Liikaa Aivan liikaa Kuvio 7 Missä määrin tunnet, että elämäsi on merkityksellistä? (prosenttiosuudet) Kaikki vastaajat n=41 9 8 7 6 4 3 2 49 27 17 2 Ei lainkaan Vähän Kohtuullisesti Paljon Erittäin paljon Kuvio 8 Kuulutko johonkin yhteisöön (esim perhe, porukka, ryhmä), jossa koet olevasi hyväksytty? (prosenttiosuudet) Kaikki vastaajat n=41 8 66 6 4 2 24 Ei Kyllä, yhdessä Kyllä, useammassa

Kuvio 9 Tunnetko itsesi yhdenvertaiseksi muiden kanssa? (prosenttiosuudet) Kaikki vastaajat n=41 9 8 7 6 4 3 2 4 32 Hyvin harvoin Joskus Melko usein Jatkuvasti Kuvio Tunnetko itsesi yksinäiseksi? (prosenttiosuudet), Kaikki vastaajat n=41 9 8 7 6 4 3 2 1 22 2 7 Hyvin harvoin Joskus Melko usein Jatkuvasti Kuvio 11 Tunnetko itsesi huono- tai hyväosaiseksi? (prosenttiosuudet) Kaikki vastaajat n=41 9 8 7 6 4 3 2 2 Erittäin huonoosaiseksi 24 4 Huono-osaiseksi Sekä hyvä- että huono-osaiseksi 2 Hyväosaiseksi Erittäin hyväosaiseksi 11

PALVELUJEN KÄYTTÖ Taulukko 9 Oletko mielestäsi saanut riittävästi palveluita viimeisen 12kk aikana? n 41 Mielenterveys En ole tarvinnut Olisin tarvinnut, mutta en saanut Olen käyttänyt, palvelu ei ole riittävä 28 Olen käyttänyt, palvelu oli riittävää 3 Päihdepalvelut En ole tarvinnut 88 Olisin tarvinnut, mutta en saanut Olen käyttänyt, palvelu ei ole riittävä 2 Olen käyttänyt, palvelu oli riittävää Asumispalvelut En ole tarvinnut 8 Olisin tarvinnut, mutta en saanut Olen käyttänyt, palvelu ei ole riittävä Olen käyttänyt, palvelu oli riittävää Lääkärin palvelut En ole tarvinnut Olisin tarvinnut, mutta en saanut 2 Olen käyttänyt, palvelu ei ole riittävä 29 Olen käyttänyt, palvelu oli riittävää 9 Talous ja velkaneuvonta En ole tarvinnut 68 Olisin tarvinnut, mutta en saanut Olen käyttänyt, palvelu ei ole riittävä 7 Olen käyttänyt, palvelu oli riittävää 2 Toimeentulotuki En ole tarvinnut 6 Olisin tarvinnut, mutta en saanut Olen käyttänyt, palvelu ei ole riittävä 1 Olen käyttänyt, palvelu oli riittävää 1 Lastensuojelu En ole tarvinnut 9 Olisin tarvinnut, mutta en saanut Olen käyttänyt, palvelu ei ole riittävä 2 Olen käyttänyt, palvelu oli riittävää 7 Muita tarpeellisia palveluita, joita ei kuitenkaan saatu: olivat rahallinen tuki, vertaistuki vapaaajalla, tukihenkilöä ja henkilöä joka auttaisi kertomaan mitä kaikkia paleluita on saatavilla 12

TALOUDELLINEN TILANNE Kuvio 12 Kun kotitaloutesi kaikki tulot otetaan huomioon, onko menojen kattaminen näillä tuloilla (prosenttiosuudet): Kaikki vastaajat n=41 Erittäin helppoa Helppoa Melko helppoa 29 Melko hankalaa Hankalaa 22 22 Erittäin hankalaa 12 1 2 2 3 3 Taulukko a Taloudellinen tilanne (prosenttiosuudet) n 41 Oletko pelännyt, että ruoka loppuu ennen kuin saat rahaa ostaa lisää? Ei 68 Kyllä 32 Oletko joutunut tinkimään lääkkeiden ostosta rahan puutteen vuoksi? Ei 83 Kyllä 17 Oletko jättänyt rahan puutteen vuoksi käymättä lääkärissä? Ei 81 Kyllä 2 Oletko ruokapankin asiakas? Ei 73 Muutaman kerran vuodessa 12 Keskimäärin kerran kuussa Joka viikko Aiheuttaako oma tai läheisen pelaaminen sinulle taloudellisia huolia? Ei ollenkaan 8 Jonkin verran Paljon 13

Taulukko b Taloudellinen ja muu tuki läheisiltä (prosenttiosuudet) n 41 Saatko ystäviltä ja/tai sukulaisilta taloudellista tukea tarvittaessa? En 32 Jonkin verran 32 Kyllä, riittävästi 12 Saisin, mutta en ole tarvinnut 24 Saatko ystäviltä ja/tai sukulaisilta tarvittaessa muuta käytännön apua? En 1 Jonkin verran 42 Kyllä, riittävästi 34 Saisin, mutta en ole tarvinnut INTERNETIN KÄYTTÖ Kuvio 13 Oletko käyttänyt internetiä viimeisen 12 kk aikana: Sähköiseen asiointiin (esim verkkopankki, KELA, verohallinto)? (prosenttiosuudet) 8 6 4 88 Kaikki vastaajat n=4 2 Säännöllisesti Toisinaan En 3 Kuvio 14 Oletko käyttänyt internetiä viimeisen 12 kk aikana: Tietojen hakemiseen järjestöjen toiminnasta, tapahtumista tai palveluista? (prosenttiosuudet) 9 8 7 6 4 3 2 Kaikki vastaajat n=4 Säännöllisesti Toisinaan En 4 14

Kuvio 1 Oletko käyttänyt internetiä viimeisen 12 kk aikana: Vertaistuen hakemiseen päihde- tai mielenterveyskysymyksissä? (prosenttiosuudet) 8 Kaikki vastaajat n=4 6 4 3 2 Säännöllisesti Toisinaan En Kuvio 16 Oletko käyttänyt internetiä viimeisen 12 kk aikana: Muun avun hakemiseen päihde- tai mielenterveyskysymyksissä? (prosenttiosuudet) 9 8 7 6 4 3 2 13 Kaikki vastaajat n=4 Säännöllisesti Toisinaan En 48 Kuvio 17 Oletko käyttänyt internetiä viimeisen 12 kk aikana: Sosiaaliseen mediaan? (prosenttiosuudet) Kaikki vastaajat n=4 4 9 8 7 6 4 3 2 34 29 34 Säännöllisesti Toisinaan En 1

KOKEMUKSIA JA PALAUTETTA PALVELUNKÄYTTÖKOKEMUKSIA Palvelunkäyttökokemuksista ja palvelujen antina nousi voimakkaasti esille tyytyväisyys vertaistukitoimintaan ja liikuntapalveluihin Myös keskusteluapu ja muiden ihmisten hyväksyntä nähtiin positiivisina asioina olla mukana toiminnassa Lisäksi kursseista koettiin saaneen paljon apua omaan elämään ja sosiaaliseen elämään sekä parisuhteen tueksi PALVELUN ANTI Palvelun antina nähtiin vertaistuen saaminen ja antaminen sekä samalla toiminnasta saadut ihmissuhteet ja keskustelut muiden kanssa Toiminnasta saatiin myös tietotukea ja toisaalta positiivisena asiana kerrottiin myös toiminnan antavan onnistumisen tunteita KOKEMUKSIA HYVÄ- JA HUONO-OSAISUUDESTA Hyvä- ja huono-osaisuuden kokemuksia kartoittavan kyselyn jälkeen vastaajia pyydettiin kertomaan omin sanoin kokemuksistaan Huono-osaisuuteen viitattiin lähinnä taloudellisina ongelmina Toisaalta mielenterveysongelmat, kiusaaminen ja muut sosiaaliset ongelmat aiheuttivat huono-osaisuuden ongelmia Hyvä-osaisuuden kokemukset kumpusivat omasta suhteellisen hyvästä tilanteesta Suomen mittakaavassa VOIMAANNUTTAVAT ASIAT Mitkä ovat sinulle tärkeitä voimaa antavia asioita elämässäsi? Voimaannuttaviksi asioiksi elämässä mainittiin usein ihmissuhteet (erityisesti perhe, ystävät) ja vertaistuki ja yhdistyksen toiminnassa mukana oleminen ja muu onnistunut kuntoutus Lisäksi voimaannuttaviksi asioiksi elämässä mainittiin usein erilaiset harrastukset kuten liikunta ja taide VAPAA PALAUTE Kirjoita vapaasti palautetta ja näkemyksiä päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toiminnasta/palveluista (odotuksia, kehittämistarpeita, palautetta) Järjestön toiminnasta kerrottiin paljon myönteistä palautetta, varsinkin kursseja kehutaan paljon ja niitä toivotaan myös lisää Kolmannen sektorin toimintaan ollaan muutenkin tyytyväisiä ja moni kokee järjestöjen jopa mahdollistaneen monelle kuntoutuksen onnistumisen Negatiivisena kehityksen nähtiin matalan kynnyksen hoidon vähentymisen ja muutenkin sen, että hoitoihin pitää jonottaa liian kauan varsinkin jos ei ole taloudellisesti mahdollista maksaa hoitoja yksityisellä puolella 16