Järjestöt tulevaisuuden maaseudulla Sampo Purontaus Kulttuuritoimenjohtaja / Kokkolan kaupunki Hallituksen jäsen / Suomen Kotiseutuliitto Oulussa 16.5.2014 1
Toimivan osallisuuden elementtejä Osallisuutta siellä, missä päivittäin toimitaan (= läheisyys) Communicare est participare (= vuorovaikutteisuus) Osallisuutta kuntalaisten omalla kielellä ja tavalla (= ymmärrettävyys) Asioiden avoin ja realistinen käsittely (= rehellisyys) Nopean ja ymmärrettävän vasteen merkitys (= konkreettisuus) Demokraattiseen päätöksentekoon kasvaminen (= suvaitsevaisuus) 2
Moniarvoinen järjestötoiminta Maaseudun monet äänet kuuluvat maaseudun monista yhteisöistä Eri tahoja syytä kuunnella tasapuolisesti Kyläläisten mandaatti vain harvoin yhden järjestön käytössä 3
Järjestöt ja kunta - yhteistyönäkökulmia Paikallisasiantuntijuutta valmisteluun ja toimeenpanoon Identiteettivoimavara Neuvottelukumppani palveluja organisoitaessa 4
Järjestöt asiantuntijaroolissa Paikallistietämys Avainhenkilöt Kylän toimintatavat ja asioiden hoituminen Tarpeet ja kehittämisen painopisteet Moniarvoinen, laaja-alainen näkemys kylään tai seutuun 5
Järjestöt ja paikallis-identiteetti Kylään tai seutuun sitoutuneita ihmisiä Maaseudulla usein sukupolvien mittainen suhde kotiseutuun Avoimet kylät menestyvät Tulomuuton vastaanottokyky ja tulijoiden sitouttaminen Paikallistoimijat ovat voimavara varhaiskasvatuksen ja peruskoulun identiteettityössä 6
Järjestöjen ja kunnan yhteistyö palvelutuotannossa Asukas- ja kylätalot palvelukeskuksina yhteisöllisyys sosiaalisen toiminnan lähteenä Vastuu paikallisista kulttuurikohteista ja tapahtumista paikallistuntemuksen hyödyntäminen esim. matkailutiedottamisessa Paikallinen olosuhdetyö kulttuuri- ja liikuntatilat ja paikat Sopimusohjausmalli on järjestöille haaste ja mahdollisuus + lisää toimintaosallisuutta ja järjestöjen painoarvoa - sitoo ja velvoittaa - verotukselliset kysymykset pohdituttavat 7
Suomen Kotiseutuliitto Edistää suomalaista kulttuuria ja kokonaisvaltaista kotiseututyötä. Edistää monimuotoisen kansallisen ja paikallisen kulttuurin arvostusta. Palvelee jäseniään kotiseututyön etujärjestönä ja keskuselimenä. 8
Suomen Kotiseutuliitto valtakunnallinen keskusjärjestö poliittisesti sitoutumaton perustettu 1949 talousrakenne: valtionavustus, jäsenmaksut, hankemäärärahat Jäsenet lähes 700 paikallista yhdistystä, yli puolet kaupungeissa maakuntien liitot, kolmannes kunnista 30 muuta järjestöä kotiseututyön piirissä toimii arviolta 200 000 henkilöä 9
Toiminnan painoalueet (1/4) Kotiseututyön aatteellinen sisältö muuttuvassa Suomessa, kuntaliitokset, paikallisidentiteetti, paikalliskulttuuri 10
Toiminnan painoalueet (2/4) Kaupunkien kotiseututyö Vuoden kaupunginosa 2010 Roihuvuori, Helsinki 11
Toiminnan painoalueet (3/4) Kotiseuduntutkimus: kotiseutuarkistot kotiseutujulkaisut paikallismuseotoiminta kotiseutuopetus 12
Toiminnan painoalueet (4/4) Järjestötoiminnan ja jäsenpalvelutyön kehittäminen niin henkisesti kuin taloudellisesti 13
Kotiseutuliiton toimintaa Valtakunnalliset kotiseutupäivät kotiseututyön vuotuinen päätapahtuma ensimmäisen kerran jo 1949 2013 Seinäjoki 2014 Hämeenlinna 2015 Espoo 2016 Kajaani 14
Kotiseutuliiton toimintaa Jäsenistön edunvalvonta ja neuvonta asiantuntijapalvelut jäsenpalvelut lausunnot Koulutustoiminta kotiseutuarkistot paikallismuseot kulttuuriympäristöt kotiseutu- ja kaupunginosajulkaisut maakunnalliset kokoukset kotiseutuopetus 15
Kotiseutuliiton toimintaa Tiedotus- ja julkaisutoiminta Kotiseutuposti ajankohtaislehti Kotiseutu-vuosikirja Hilja-uutiskirje jäsenmateriaali julkaisut www.kotiseutuliitto.fi 16
Kotiseutuliiton toimintaa Seurantalojen korjausavustukset valtionavustusten jakaminen seurantalojen korjaukseen opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta 1,6 milj. euroa vuosittain veikkausvoittovaroista seurantalojen korjausneuvontapalvelu seurantalojen Hyvän korjauksen palkinto www.seurantalot.fi 17
Ollaan yhteydessä! www.kotiseutuliitto.fi Suomen Kotiseutuliitto Kalevankatu 13 A 00100 Helsinki (09) 612 6320 toimisto@kotiseutuliitto.fi Kotiseutusi asialla - Suomen Kotiseutuliitto 18