SUOMEN KOTISEUTULIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

Transkriptio

1 SUOMEN KOTISEUTULIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

2 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ JÄSENISTÖ TOIMINTA Liitto asiantuntijana ja edunvalvojana Kansainväliset yhteydet Kotimainen aatteellinen yhteistoiminta Maakunnallinen ja alueellinen kotiseututoiminta Paikallistason toiminta Viestintä ja julkaisut Koulutustoiminta ja kotiseutuosaaminen Valtakunnalliset kotiseutupäivät Seurantalojen korjaustoiminta Erillishankkeet Euroopan kulttuuriympäristöpäivät Europa Nostra Finland Rakennusperintö.fi-palvelu Tunnustuksenosoitukset ja palkitsemiset HALLINTO Vuosikokous Valtuuston vaalin valmisteluvaliokunta Valtuusto Hallitus Neuvottelukunnat, jaostot ja työryhmät Suomen Kotiseutuliitto eri yhteistyöorganisaatioissa LIITON TOIMIHENKILÖT JA TOIMISTO TALOUS... 10

3 1. YLEISTÄ Suomen Kotiseutuliitto on kotiseututyön valtakunnallinen keskusjärjestö. Liiton tarkoituksena on sääntöjen mukaan edistää kansallista kulttuuria erityisesti maakunnallisten ja paikallisten piirteiden pohjalta, ohjata ja kehittää kokonaisvaltaista kotiseututyötä maassamme sekä huolehtia kotiseututyön tavoitteiden toteutumisesta yhteiskunnan kehityksessä. Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto kotiseututyön etujärjestönä vaikuttaa lainsäädäntöön ja hallintoon paikallisen ja alueellisen kotiseututoiminnan edellytysten tukemiseksi sekä elinympäristön laadun ja ihmisten viihtyvyyden parantamiseksi ja keskusjärjestönä huolehtii jäsenyhteisöjensä toimintavalmiuksien kehittämisestä ja palvelee jäseniään antamalla neuvontaa ja koulutusta, harjoittamalla julkaisutoimintaa sekä edistämällä kotiseuduntutkimusta ja - tuntemusta. Erityisesti lähivuosina Suomen Kotiseutuliitto kehittää rooliaan kansalaisyhteiskunnan tukemiseksi alueellisessa toiminnassa ja yksittäisten jäsenyhteisöjen toimintaa tukien, kehittää järjestötyötä osallistavampaan suuntaan ja toimintatapoja, jäsenpalveluja sekä liiton viestintää vuorovaikutuksessa jäsenkunnan kanssa. Suomen Kotiseutuliiton strategia päivitetään ja uusi strategia valmistuu v aikana. Se tulee kirkastamaan liiton päätehtävät ja linjaa kehittämissuuntia. Vuosikokouksen hyväksymät toiminnan painopistealueet vuodeksi Kotiseututyö muuttuvassa Suomessa Toimenpiteet: Liiton asemaan myönteisenä kansallisena instituutiona kiinnitetään erityistä huomiota. Liitto osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun kulttuuriperinnön merkityksestä suomalaisessa yhteiskunnassa. Keskeistä on myös kuntasektorilla tapahtuvien kotiseututoimintaan vaikuttavien muutosten seuraaminen ja niihin vaikuttaminen sekä kotiseututyön tunnettavuuden ja yleisen arvostuksen lisääminen. Liitto antaa tarvittaessa lausuntoja ajankohtaisista kysymyksistä. Liitto toimii yhteiskunnallisena vaikuttajana ja asiantuntijana omalla erityisalallaan. Liiton edustajat toimivat asiantuntijoina valtakunnallisissa, alueellisissa ja paikallisissa kehitystyöryhmissä. Liitto osallistuu toiminta-ajatukseltaan kaltaistensa liittojen yhteistyötoiminnan kehitystyöhön. Liitto osallistuu paikalliskulttuureihin toimintansa perustavien yhteisöjen yhteistyön kehittämiseen.

4 2. Kotiseutututkimus: kotiseutuarkistojen kehittäminen, kotiseutujulkaisujen tekeminen ja paikallismuseotoiminnan kehittäminen Toimenpiteet: Kotiseututyön osaamista kehitetään suuntaamalla painotusta koulutustoimintaan. Kotiseutuarkistotyö, kotiseutututkimus, kotiseutujulkaisutoiminta ja paikallismuseoiden kehitystyö Saatetaan loppuun Suuri löytöretki -pelin tuotanto ja pilotoidaan se kouluissa. Julkaistaan toinen KOTISEUTU-vuosikirja (ensimmäinen julkaistiin keväällä 2013). 3. Järjestötoiminnan ja jäsenpalvelujen kehittäminen Toimenpiteet: Liiton toimiston järjestöpalvelua tehostetaan. Viestintää ja verkkopalveluita kehitetään. Edistetään jäsenyhdistysten keskinäistä maakunnallista, alueellista ja seudullista yhteistyötä. Henkilökannatusjäsenkampanja jatkuu Kotiseutuklubia kehittämällä. Jatketaan uusien jäsenyhteisöjen rekrytointia. 2. JÄSENISTÖ Suomen Kotiseutuliiton jäsenistö muodostuu pääosin paikallisista kotiseutuyhdistyksistä, joita ovat kaupunki- ja pitäjäseurat ja -yhdistykset, kaupunginosa- ja kunnanosayhdistykset sekä kylä- ja kotipaikkaseurat. Liitolla on jäsenenä toimintavuoden alussa 660 paikallisyhdistystä. Yhdistyksistä noin 450 toimii kaupungeissa. Varsinaisia kaupunginosayhdistyksiä on noin 180. Kuntia on liiton jäseninä toimintavuoden alkaessa 104. Liiton maakunnallisina jäsenjärjestöinä ovat toimintavuoden alkaessa kaikki 18 maakunnan liittoa, 7 varsinaista aluejärjestöä sekä 9 muuta alueellista jäsenjärjestöä. Lisäksi liittoon kuuluu 8 valtakunnallista järjestöä. Lisäksi liiton jäseninä on erilaisia paikallisia kulttuuriyhdistyksiä. Yhteensä liitolla on toimintavuoden alkaessa 803 yhteisöjäsentä. Liitolla on toimintavuoden alkaessa 6 kunniajäsentä ja lisäksi kannattajajäsenenä 187 henkilöä, jotka muodostavat Kotiseutuklubin jäsenistön. Toimintavuoden aikana jatketaan jäsenhankintakampanjoita. Tavoitteena on, että vuoteen 2015 mennessä yhteisöjäsenten määrä on 700 ja kannatusjäsenten eli Kotiseutuklubin jäsenten määrä 220. Kotiseutuklubille valmistellaan omaa ohjelmatoimintaa mm. kulttuurimatkoja, tutustumiskäyntejä ja sekä vuositapaaminen Kotiseutupäivillä. Kotiseutuklubilaisille on tarjolla erityisiä jäsenpalveluja ja -tarjouksia, joista tiedotetaan klubikirjeessä.

5 Muut kotiseututoimijat -kategorian jäsenyyttä kampanjoidaan vuonna 2014 kulttuuriperinnöstä ja kulttuuriympäristöistä toiminta-ajatuksensa saaville ammatinharjoittajille sekä alueellisille ja paikallisille kulttuuriyhdistyksille. 3. TOIMINTA 3.1 Liitto asiantuntijana ja edunvalvojana Liitto toimii asiantuntijana ja jäsenistönsä edunvalvojana kotiseututyöhön, paikallisuuteen ja laajemminkin kulttuuriperintöön liittyvissä kysymyksissä. Liitto tekee omaehtoisesti tai yhteistyössä muiden kansalaisjärjestöjen kanssa julkiselle vallalle aloitteita omaa alaansa koskevissa, toimenpiteitä vaativissa kysymyksissä. Liitto osallistuu kannanotoillaan yhteiskunnan kehityksen suunnasta käytävään keskusteluun. Toimintavuoden aikana seurataan kuntarakennekehitystä ja, miten se vaikuttaa jäsenyhdistysten toimintaympäristössä. Liiton näkökulmia kuntaliitosten kulttuurisista vaikutuksista välitetään kuntakenttään. Liitto antaa siltä pyydetyt lausunnot ja pyrkii siihen, että se kutsutaan jo eri valmisteluelinten jäseneksi sen intressialueilta. Liitto toimii lausunnonantajana Valtioneuvoston kanslialle kotiseutuneuvoksen arvonimeä varten. Liitto antaa lausuntoja ja kommentoi kotiseututyön sektorilla tapahtuvaa kehitystä omilla viestintäkanavillaan ja muussa mediassa. Suomen Kotiseutuliitolla on toimivat yhteydet liiton toimialaan kuuluviin ministeriöihin ja keskusvirastoihin sekä valtakunnallisiin järjestöihin. Liitto informoi tarpeen mukaan eduskuntaa toiminta-alueensa asioista. 3.2 Kansainväliset yhteydet Liiton kansainvälisen toiminnan ja yhteyksien painopistealue on Pohjoismaat. Tämän lisäksi ylläpidetään yhteyksiä mm. Viroon ja Saksaan (Bund Heimat und Umwelt). Lisäksi liitto luo tiedotuksellisia yhteyksiä lähinnä Siirtolaisuusinstituutin ja Ulkosuomalaisparlamentin kautta ulkosuomalaisten yhteisöihin. Kotiseututyön pohjoismaisia yhteyksiä liitto hoitaa jäsenenä vuonna 1982 perustetussa Kotiseututyön Pohjoismaisessa Liitossa (Nordiska Hembygdsförbundet, NFH). Pohjoismainen Liitto valmistelee yhteistä seminaaria vuodelle Viron kanssa yhteyksiä on pidetty lähinnä Eesti Kodu-Uurimise Seltsin kanssa. Liitto on mukana yhteistyökumppanina koordinoimassa Euroopan kulttuuriympäristöpäivien Suomen osuuden toteuttamista ja vastaa mm. sen tiedotuksesta ympäristöministeriön kanssa tehdyn sopimuksen pohjalta. Hankkeeseen liittyen pidetään yhteyksiä Euroopan neuvostoon ja

6 sen jäsenvaltioiden edustajiin etenkin Baltian ja Pohjoismaiden alueella. Liitolla on edustaja Europa Nostra -kulttuuriperintöjärjestössä, ja liitto vastaa sen suomalaisen edustuston Europa Nostra Finland ry:n (EuNoF) sihteeripalveluista ympäristöministeriön määrärahan turvin. EuNoF on aloitteellinen Pohjoismaiden ja Baltian Europa Nostra -yhteistyön tiivistämiseksi. 3.3 Kotimainen aatteellinen yhteistoiminta Liitto jatkaa yhteistoimintaa intressialueensa kannalta keskeisten kotimaisten keskusjärjestöjen kanssa mm. tapaamisten, keskinäisen asiantuntijavaihdon, yhteisten kannanottojen ja yhteisprojektien muodossa. 3.4 Maakunnallinen ja alueellinen kotiseututoiminta Suomen Kotiseutuliitto on toiminut maakunnallisten liittojen kulttuuriperintötyön edistäjänä. Hyvät edellytykset tähän on tarjonnut kaikkien maakuntien liittojen kuuluminen Kotiseutuliiton jäsenkuntaan. Liitto tukee yhdistysten alueellista yhteistyötä. Järjestetään maakunnallisia kotiseutukokouksia ja verkostointipäiviä sekä koulutustilaisuuksia yhdessä maakuntien liittojen kanssa. Toteutetaan seurantakysely kotiseutuarkistoja ylläpitäville tahoille suunnatusta arkistokoulutuksesta, joka on toteutettu yhdessä maakunta-arkistojen kanssa. Selvitetään PAMU-raportin tuloksien perusteella paikallismuseotoiminnan kehittämistarpeita ja laaditaan suunnitelma Kotiseutuliiton toimenpiteistä. Järjestetään maakuntien liittojen kulttuurivastaavien kokous tammikuussa. 3.5 Paikallistason toiminta Suomen Kotiseutuliitto korostaa kaupunginosissa ja kylissä sekä uusien kuntakokonaisuuksien osissa tehtävän kotiseututyön merkitystä paikallisidentiteettien ja yhteisöllisyyden ylläpitäjänä. Lisätään yhteistyötä laajalla alueella toimivien yhdistysten, seudullisten yhteenliittymien ja kaupunginosayhdistysten liittojen kanssa tavoitteena hyvien toimintojen innovointi ja työmallien välittäminen kentälle. Tuetaan uusien kaupunginosa- ja kunnanosayhdistysten perustamista olemassa oleviin ja syntyviin suurkuntiin. Pidetään esillä kysymystä monipaikka-asujien (kausiasukkaiden), maassamuuttajien ja maahanmuuttajien mahdollisuudesta osallistua kotiseudun kehittämiseen ja kotiseututoimintaan. Kannustetaan ja tuetaan paikallisyhdistysten mahdollisuuksia ottaa kantaa ja vaikuttaa oman alueensa kehittämiseen. 3.6 Viestintä ja julkaisut Liiton viestintää kehitetään liiton vuosikokouksessa hyväksyttyjen linjausten mukaisesti. Liiton strategian valmistumisen jälkeen laaditaan erillinen viestintästrategia.

7 Liiton viestinnän tärkein tehtävä on liiton toiminnan tukeminen. Tärkeimmät julkaisut ovat ajankohtaislehti Kotiseutuposti ja artikkelipohjainen Kotiseutu-vuosikirja. Toimitetaan tiedotusvälineille aineistoa sekä kirjoitetaan niihin artikkeleita ajankohtaisista aiheista ja tapahtumista. Lisätään Suomen Kotiseutuliiton tunnettavuutta liiton toimialalla työskentelevien ja toimivien ihmisten keskuudessa tarjoamalla puheenvuoroja sekä esite- ja julkaisumateriaalia toimialan tapahtumiin. Tiedotetaan ajankohtaisista asioista Kotiseutupostissa, liiton kotisivuilla sekä omien ja lähellä toimivien organisaatioiden sähköpostilistoilla, Hilja-uutiskirjeessä, sosiaalisen median avulla jäsenistölle sekä suoraan liiton toimialaan kuuluvista asioista kiinnostuneille henkilöille. Kehitetään edelleen kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön ajankohtaislehdeksi laajennetun Kotiseutupostin sisältöä ja graafista ulkoasua. Lehden sähköisen version levittämiseksi etsitään edelleen uusia kanavia. Vuoden 2014 aikana lähetetään neljä numeroa Kotiseutupostia. Laaditaan viestinnän vuosisuunnitelma (kalenteri) ja hankkeille tarpeen mukaan myös erilliset viestintäsuunnitelmat, joiden toteuttamisesta huolehditaan. Tiedustellaan jäsenten toiveita liiton viestinnän kehittämiseksi ja tutkitaan kuinka liitto voisi tukea jäsentensä viestintää. Kehitetään viestintää vastausten pohjalta. Lisätään palautteenantomahdollisuuksia esimerkiksi tapahtumissa. Julkaistaan sekä painettuna että nettijulkaisuna Kotiseutu-vuosikirja, joka on foorumi ajankohtaiselle kotiseutututkimukselle ja -keskustelulle. Päivitetään liiton kriisiviestintäsuunnitelma. 3.7 Koulutustoiminta ja kotiseutuosaaminen Koulutustoimintaa suunnitellaan tarpeiden mukaan. Valmistellaan kotiseutuopetuksen sisältöä peruskoulujen opetussuunnitelmaan ja annetaan lausunto opetussuunnitelmaluonnoksesta. Osallistutaan liiton tarpeisiin soveltuvaan muiden tahojen järjestämään koulutukseen ja tiedotetaan tällaisista koulutustilaisuuksista jäsenyhteisöille. Tarjotaan henkilöstölle mahdollisuus ammattitaitoa lisäävään koulutukseen. Laaditaan koulutuskalenteri liiton omista koulutuksista. Suuri löytöretki on selainpohjainen opetuspeli, joka on suunnattu ensisijaisesti luokkalaisille kotiseutu- ja kulttuuriympäristöopetukseen. Pelin konsepti tekee kotiseudusta oppimisen mielenkiintoiseksi kokemukseksi, sillä se soveltuu yhdistämään eri oppiaineita sekä haastaa pelaajat itse luomaan sisältöä. Peli pilotoidaan vuoden 2014 aikana ja jalkautetaan vuodesta 2015 alkaen. Kotiseututkimuksen ABC:tä markkinoidaan käyttäjille. 3.8 Valtakunnalliset kotiseutupäivät 66. Valtakunnalliset kotiseutupäivät järjestetään isäntäkaupunkina Hämeenlinna teemalla Kotiseutu kullan kallis.

8 3.9 Seurantalojen korjaustoiminta SUOMEN KOTISEUTULIITTO Liitto saa vuosittain erillisrahoituksen opetus- ja kulttuuriministeriön avustusten jakamiseen yhdistys- ja harrastustoiminnan käytössä olevien seurantalojen kunnostamista varten. Seurantalotoimintaa varten asetettu neuvottelukunta kokoontuu kahdesti ja sen työvaliokunta tarvittaessa. Seurantaloasiain neuvottelukunta laatii oman toimintasuunnitelmansa, joka sisältää avustusten jakamisen lisäksi mm. seuraavia tehtäviä: Internetissä toimiva seurantalot.fi sivusto uudistetaan. Perustetaan seurantalojen sähköinen kuva-arkisto (edellyttää haetun avustuksen saamista) ja jatketaan seurantalojen valokuvien digitointia. Tehdään selvitys seurantalojen nykytilanteesta: niiden kunnosta ja käytöstä Tuotetaan uutta neuvontamateriaalia talojen korjausta varten. Jaetaan vuoden 2014 hyvän korjauksen palkinto. Seurantalopäivää vietetään samaan aikaan Euroopan kulttuuriympäristöpäivien kanssa Erillishankkeet Euroopan kulttuuriympäristöpäivät Euroopan kulttuuriympäristöpäivät on jatkuva hanke, joka aktivoi ihmisiä toimimaan oman kulttuuriympäristönsä ja -perintönsä omaleimaisuuden puolesta ympäri koko Euroopan. Hanke oli ennen nimeltään Euroopan rakennusperintöpäivät. Euroopan kulttuuriympäristöpäivien vuoden 2014 suomalaisena teemana on Näkymätön kulttuuriympäristö. Hankkeen pääjärjestäjä Suomessa on ympäristöministeriö. Kotiseutuliitto vastaa omalta osaltaan erillissopimuksen perusteella hankkeen sisällön- ja materiaalintuotannosta, viestinnästä ja kansainvälisistä yhteyksistä Europa Nostra Finland Europa Nostra on eurooppalainen kulttuuriperintöä vaaliva kansalaisjärjestö sekä paikallisten ja kansallisten kulttuuriperintöyhdistysten liitto, johon voi liittyä myös yksityisjäsenenä. Järjestön suomalaiset jäsenet perustivat keväällä 2011 Europa Nostra Finland (EuNoF) - paikallisjärjestön, jonka sihteeristö on Kotiseutuliiton toimistossa erilliskorvausta vastaan Rakennusperintö.fi-palvelu Liitto vastaa ympäristöministeriön ja Museoviraston ylläpitämän rakennusperintö.fipalvelun käytännön toimitustyöstä sekä palvelun kehitystyöstä Museoviraston kanssa laaditun sopimuksen mukaisesti erilliskorvausta vastaan.

9 3.11 Tunnustuksenosoitukset ja palkitsemiset Kotiseututyön ansiomitali on liiton myöntämistä tunnustuksenosoituksista korkein. Liiton vuosikokouksessa jaettavat mitalit myöntää Kotiseutuliiton hallitus jäsenyhteisöjen esityksestä. Liitto jatkaa ansiomerkkien välittämistä jäsenyhteisöille. Hopeisista ja kultaisista ansiomerkeistä päättää Kotiseutuliiton hallitus, pronssisesta päättää jäsenyhteisön oma hallitus. Jäsenyhteisöt voivat tilata liiton standaaria jäsentensä palkitsemiseksi tai huomionosoitukseksi kotiseututyössä ansioituneille oman harkintansa mukaan. Lisäksi jäsenyhteisöt voivat tilata hopeisesta ansiomerkistä mukailtua kaulaketjua lahjaksi. Valitaan jäsenyhdistysten tekemien ehdotusten pohjalta Vuoden kotiseutuyhdistys, Vuoden kaupunginosa ja Vuoden kotiseututeko. Hallitus nimeää tarkoitusta varten erilliset palkintaraadit. Vuoden kotiseutuyhdistyksen valinnalla tuetaan innovatiivista ja uudistuvaa kotiseututyötä. Vuoden kaupunginosan valinnalla halutaan korostaa kaupunginosien ja taajamien aktiivisuuden ja kansalaistoiminnan merkitystä yhteisöllisyyden, viihtyvyyden ja henkisen turvallisuuden rakentajina. Vuoden kotiseututeon valinnalla halutaan kiinnittää huomiota omatoimisuuden, aloitteellisuuden sekä uusien toiminta-ajatusten ja hyvien ideoiden esille tuomiseen. Liiton hallitus valmistelee Vuoden kotiseutuyhdistyksen nimeämisen. Valtuusto nimeää Vuoden kotiseutuyhdistyksen kevätkokouksessaan. Vuoden kotiseututeoksen palkinnon saaja julkistetaan Turun Kirjamessuilla lokakuussa. Palkitsemista varten hallitus nimeää erillisen palkintaraadin. Seurantaloasiain neuvottelukunta myöntää syyskokouksessaan seurantalon Hyvän korjauksen - palkinnon. 4. HALLINTO Liiton luottamushenkilöhallinto on kolmiportainen. Korkeinta päätösvaltaa käyttää vuosikokous, johon jäsenyhdistykset nimeävät äänivaltaiset edustajansa. Vuosikokous valitsee liitolle puheenjohtajan ja valtuuston joka päättää liiton toiminnan strategisesta suunnittelusta ja seurannasta. Valtuustossa on 30 edustajaa sekä puheenjohtaja. Uudellamaalla on valtuustossa viisi edustajaa, joista Helkalla ja Ekylillä on omat mandaattinsa. Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen maakunnilla on kaksi edustajaa, kaikilla muilla yksi edustaja. Valtuutetut edustavat liittoa omissa maakunnissaan. Lisäksi valtuustossa on viisi nk. asiantuntijajäsentä, jotka edustavat liiton toiminnan kannalta keskeisiä aloja. Tällä hetkellä asiantuntijajäsenten edustamat alat ovat museologia, kotiseutuarkistot ja kaupunkikotiseututyö. Maakuntien liitoilla ja Kuntaliitolla on myös asiantuntijaedustus valtuustossa.

10 Valtuusto valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajat, minkä lisäksi valtuusto valitsee tilintarkastajayhteisön. 4.1 Vuosikokous Suomen Kotiseutuliiton sääntömääräinen vuosikokous pidetään Hämeenlinnassa valtakunnallisten kotiseutupäivien yhteydessä. 4.2 Valtuuston vaalin valmisteluvaliokunta Valiokunta koostuu valtuuston jättävistä maakuntien edustajista. Keväällä 2014 järjestetään valtuuston ehdokasasettelua varten maakunnalliset kokoukset niissä maakunnissa, joissa on erovuoroisia valtuutettuja. Valmisteluvaliokunta tekee esityksen vuosikokoukselle maakunnallisten kokousten esitysten pohjalta. 4.3 Valtuusto Valtuuston kevätkokous pidetään toukokuussa Valtuuston syyskokous pidetään marras-joulukuussa Hallitus Valtuusto valitsee liiton hallituksen puheenjohtajan ja jäsenet erovuoroisten tilalle. Esityksen valinnoista tekee valtuuston 2013 asettama valintatoimikunta. Hallitus vastaa operatiivisesta suunnittelusta, taloudesta ja seurannasta. Hallitus kokoontuu vuoden 2014 aikana noin 6 kertaa. Hallitus voi kokoontua myös sähköisesti. Valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat osallistuvat hallituksen työskentelyyn puhevaltaisina. 4.5 Neuvottelukunnat, jaostot ja työryhmät Hallitus on asettanut avukseen neuvottelukuntia, jaostoja ja työryhmiä, joiden tehtävänä on tehdä valmistella ja tehdä aloitteita liiton toiminnan kehittämiseksi ja samalla toimia liiton ja ympäröivän yhteiskunnan ja eri toimijoiden välisenä yhdyssiteenä. Kotiseutututkimuksen neuvottelukunta Neuvottelukunta toimii Kotiseutuliiton neuvonantajana kotiseutututkimuksen alueella, välittää tietoa kotiseutututkimuksen tilanteesta Kotiseutuliittoon ja informoi Kotiseutuliiton tarjoamista tutkimusaiheista tutkijakentälle. Neuvottelukunta tekee toimialueeltaan aloitteita liiton hallitukselle. Tarvittaessa neuvottelukunta toimii liiton hallinnoimien tutkimus- ja selvityshankkeiden ohjausryhmänä. Seurantaloasian neuvottelukunta, asetettu ajalle Neuvottelukuntaan kutsutaan seurantalojen omistajayhteisöjen, opetusministeriön, ympäristöministeriön, Kuntaliiton, Museoviraston ja muiden keskeisten intressitahojen edustajat uudeksi nelivuotiskaudeksi. Neuvottelukunnan puheenjohtajan asettaa opetusministeriö. Neuvottelukunta tekee Kotiseutuliiton hallitukselle esityksen vuosittaisesta seurantalojen korjaus-

11 avustusten jaosta. Neuvottelukunnan työvaliokunnan puheenjohtajana toimii Kotiseutuliiton pääsihteeri. Kaupunkityön jaosto, Jaosto seuraa kaupungeissa tehtävän kotiseututyön kehitystä, tekee hallitukselle kaupunkityöhön liittyviä aloitteita, valmistelee kaupunkityöhön liittyviä lausuntoja sekä suunnittelee ja toteuttaa asiaan liittyvää koulutusta, erityisesti uusien asukkaitten kotiutumisen ja sujuvan arjen näkökulmista sekä valmistelee kaupunkien kotiseututyön parhaiden käytänteiden tietopankkia. Kouluopetusjaosto, perustetaan v.2014 alussa. Jaosto seuraa kotiseututyöhön liittyvän opetusmateriaalin ja kotiseutuopetuksen tilannetta koulutuskentällä ja valmistelee hallitukselle esityksiä tällaisen aineiston tuottamiseksi, toimintavuotena erityisesti uusien Opetussuunnitelman perusteisiin (OPS) liittyvän kotiseutuopetuksen osalta. Viestintä- ja julkaisujaosto, perustetaan v alussa. Jaosto seuraa viestintätoimen yleistä kehitystä ja toimii Kotiseutuliiton tiedotustoiminnan asiantuntijana, kehittää liiton tiedotusohjelmia ja tekee aloitteita liiton hallitukselle. Paikallismuseotyöryhmä, perustetaan v alussa. Työryhmän tehtävänä on mm. kartoittaa museokenttää ja valmistella liiton lähivuosien paikallismuseotyötä. Kotiseutu-vuosikirjan toimituskunta, Päätoimittaja Riitta Vanhatalo. Toimituskunta: Anna-Maija Halme, Liisa Lohtander, Pia Puntanen ja Harri Turunen. 4.6 Suomen Kotiseutuliitto eri yhteistyöorganisaatioissa Kotiseutuliiton hallitusta on pyydetty nimeämään edustajansa eri yhteistyöorganisaatioihin. Vuonna 2014 liitolla on edustus mm. seuraavissa organisaatioissa Euroopan kulttuuriympäristöpäivät (ympäristöministeriö) Europa Nostra ja Europa Nostra Finland Käsi- ja Taideteollisuusliitto Nordiska Hembygdsförbundet Pohjola-Norden Suomen Kansallispukujen Ystävät ry Suomen Kylätoiminta ry Suomen Retkeilymajajärjestö Tammenlehvän perinnesäätiö Turun Kansainvälisten Kirjamessujen päätoimikunta Viena-symposiumin neuvottelukunta Uudenmaan ELY:n kulttuuriympäristötyöryhmä

12 5. LIITON TOIMIHENKILÖT JA TOIMISTO Liiton toimistossa työskentelee 8 henkilöä. Liiton toiminnanjohtajana on aloittanut Riitta Vanhatalo. Yleishallinnossa: toiminnanjohtaja, hallintosihteeri, talouspäällikkö ja toimistoassistentti. Operatiivisissa järjestötehtävissä: toiminnanjohtaja, järjestöpäällikkö ja hallintosihteeri. Viestintätehtävissä: viestintäpäällikkö Seurantalohankkeessa: rakennustutkija sekä hankesihteeri-tiedottaja. Tilapäistä henkilökuntaa eri hankkeisiin palkataan määrärahojen puitteissa. Liiton toimisto sijaitsee Helsingissä, osoitteessa Kalevankatu 13 A, Helsinki. 6. TALOUS Liiton talous perustuu tuloihin, jotka muodostuvat valtionavuista (45 %), jäsenmaksutuotoista (15 %), hankemäärärahoista (33 %) ja muista tuotoista (7 %) yhteensä euroa. Menot jakautuvat henkilöstökuluihin (44 %), hankekuluihin (33 %), toiminta- ja jäsenpalvelukuluihin (16 %) ja muihin kuluihin (1 %). Ylijäämää ei kerry. Lisäksi seurantalojen avustustoimintaan osoitetaan milj. euroa. Periaatteena pidetään että liitto ottaa hoitaakseen vain tehtävät joihin sillä on riittävät resurssit.