SEURATUKI 2015 Tuettujen hankkeiden hakemusarviointi -raportin tiivistelmä Janne Pyykönen LIKES-tutkimuskeskus Viitaniementie 15a, 40720 Jyväskylä www.likes.fi
Seuratuen tavoitteet Päätavoite: Laadukasta toimintaa mahdollisimman monelle kohtuukustannuksin Painopisteet: Edistää yhdenvertaisia, tasa-arvoisia ja saavutettavia liikunnan harrastusmahdollisuuksia Edistää monipuolista ja laadukasta seuratoimintaa Alentaa osallistumismaksuja lasten ja nuorten liikunnassa Lisätä lasten ja nuorten harrastajamääriä ja-ryhmiä seuroissa
4 375 000 Seuratuki 2015 408 tuettua hanketta 1 500 30 000 Seuratukea jaettiin 4 375 000 euroa Tukea sai 408 hanketta, hakemuksia yhteensä 981 kappaletta Yksittäiselle hankkeelle myönnettiin 1 500 30 000 euroa (keskimäärin 10 723 ) Tuki jakaantui Ahvenanmaata lukuun ottamatta kaikkiin maakuntiin ja 118 kunnan alueelle Lajikohtaisesti tukea eniten jalkapallolle (19 %), yleisurheilulle (8 %), voimistelulle (7 %) ja hiihtoon (7 %) Yhteensä tukea jaettiin 84 lajin toimintaan / hanke
Palkkauksia ja toiminnallisia hankkeita PALKKAUSHANKKEITA TOIMINNALLISIA HANKKEITA 217 kappaletta Yhteensä 3 066 500 (70 % kokonaistuesta) Yksittäisen hankkeen keskimääräinen tuki oli 14 131 Tavoitteena perustaa keskimäärin kuusi uutta ryhmää hanketta kohden 191 kappaletta Yhteensä 1 308 500 (30 % kokonaistuesta) Yksittäisen hankkeen keskimääräinen tuki oli 6 851 Tavoitteena perustaa keskimäärin neljä uutta ryhmää hanketta kohden
Jatkavat ja uudet hankkeet 213 jatkohanketta 408 hanketta 195 uutta hanketta 170 palkkaushanketta 43 toiminnallista hanketta 47 palkkaushanketta 148 toiminnallista hanketta Tuki keskimäärin noin 12 100 Tuki keskimäärin noin 5 500 Tuki keskimäärin noin 21 300 Tuki keskimäärin noin 7 300 Seuratuen hakuohjeessa mainitaan tuen merkittävä laskeminen jatkohankkeiden toiselle vuodelle. Aloittavissa palkkaushankkeissa tukea saatiin noin 94 % haetusta summasta, sen sijaan jatkavissa palkkaushankkeissa tukea saatiin noin 63 % haetusta summasta Seurojen tulee jatkossa ottaa tuen pieneneminen paremmin huomioon.
Hankkeiden tavoitteet Raportin tiedot ja tulkinnat perustuvat hankehakemuksiin, eivätkä kerro toteutuneesta toiminnasta Seuratuen päätavoite laadukasta toimintaa mahdollisimman monelle kohtuullisin kustannuksin näkyi selkeästi hankesuunnitelmissa Yleisimpiä tavoitteita hakemuksissa olivat: Uusien harrastajaryhmien perustaminen (92 %) Seuratoimijoiden kouluttaminen (84 %) Jäsenmäärän kasvattaminen (82 %) Matalan kynnyksen liikunnan edistäminen (79 %) 0% 20% 40% 60% 80% 100%
Hankkeiden yleisimmät tavoitteet Tavoite Janne Pyykönen Hankkeiden määrä Tavoitteen yleisyys hakemuksissa (n=405) Uudet harrastajaryhmät tai ohjaustoiminta 373 92 % Toimijoiden/valmentajien/ohjaajien yms. Kouluttaminen 341 84 % Seuran jäsenmäärän kasvattaminen 332 82 % Matalan kynnyksen liikunnan edistäminen 320 79 % Palkkauksen vakiinnuttaminen* 134 62 % Koulu- tai päiväkotiyhteistyö 214 53 % Hankkeen toimintojen vakiinnuttaminen** 96 51 % Yhteistyöverkostojen kehittäminen 205 51 % Harrastamisen kustannusten hillitseminen 190 47 % Kaluston/välineiden hankinta 187 46 % Kolmannen sektorin yhteistyö 169 42 % Uusien vapaaehtoistoimijoiden rekrytoiminen 168 41 % Perheliikunnan edistäminen 152 38 % Kuntayhteistyö 142 35 % Drop outin ehkäiseminen 132 33 % Lähiliikunnan edistäminen 123 30 % Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen tai koordinointi 111 27 % Liikkujien aktivoiminen seuratoimijaksi 103 25 % Muita luokiteltuja tavoitteita 20 kpl (tavoitteiden yleisyys alle 20 %). *tavoite vain palkkaushankkeissa (n=217) **tavoite vain toiminnallisissa hankkeissa (n=191)
Harrastamisen hinta Seuratukea on järkevää käyttää siten, että sen kustannuksia alentava vaikutus on mahdollisimman pitkäaikainen. Suora tuki vaikuttaa kustannuksiin vain hetkellisesti. Kustannuksiin pyrittiin hankkeissa vaikuttamaan monipuolisesti, esimerkiksi: Perustamalla kustannuksiltaan edullisempia harrasteryhmiä Harrastusvälineitä hankkimalla Kohdentamalla tukea suoraan kustannuksiin kuten tilavuokriin Hankkimalla uusia jäseniä ja alentamalla siten yksittäisen jäsenen kustannuksia Varainhankintaa tehostamalla Myöntämällä erityisiä vapautuksia harrastusmaksuista
Hakemuksista ja hankesuunnitelmista Hankkeiden suunnittelussa lähtökohtana on hyvä olla arvio siitä, miten laajasti seura voi toimia ilman tukea Seuratuki voi auttaa tämän toiminnan laajuuden saavuttamisessa Selkeät tavoitteet ja tavoitteiden saavuttamisen mittarit edesauttavat hankkeen onnistumista Todella laajat hankkeet voivat olla hankalia toteuttaa Kaikki hankkeet eivät saa hakemaansa tukea täysimääräisenä Hankkeiden tulee olla joustavia, jotta toiminnan voi toteuttaa tarvittaessa myös pienemmällä avustuksella Palkkauksen vakiinnuttamiseen tähdättiin usein uusien pääosin toiminnan laajentumisen tuottamien tulojen turvin. Tarkat laskelmat tarvittavasta jäsenmäärän kasvusta helpottavat tavoitteen saavuttamisen seurantaa
Kehitysehdotuksia hankkeiden suunnitteluun Selkeät tavoitteet ja tavoitteiden saavuttamisen mittarit edesauttavat hankkeen onnistumista Harrastamisen kustannuksiin kannattaa vaikuttaa suoran tuen sijaan toiminnan kehittämisellä = Pysyvämpiä vaikutuksia. Kustannus Hankekausi Tavoite 1 Mittari 1 Tavoite 2 Mittari 2 Tavoite 3 Mittari 3 Suora tuki Toiminnan kehittäminen Aika Suunnittelussa lähtökohtana on hyvä olla arvio siitä, miten laajasti seura voi toimia ilman tukea Lähtötilanne Toiminta laajimmillaan Kehitys ilman tukea Seurojen tulee jatkohankkeissa ottaa tuen vuosittainen pieneneminen paremmin huomioon
Yhteenveto Hankehakemukset vastasivat pääosin ministeriön asettamia kriteerejä. Toiminnan kehittämiseen tähdättiin monin eri keinoin. Varsinkin matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksien edistäminen oli hyvin yleinen hankkeiden tavoite. Harrastetoiminta nähdään seurojen elinvoimaisuuden kannalta merkittävänä tekijänä. Hankehakemusten vertailu aiempiin vuosiin on haastavaa mahdollisten tulkintaerojen vuoksi. Hankehakemusten arviointiraportti luettavissa kokonaisuudessaan: www.likes.fi/julkaisut