Perusturvalautakunta 13.6.2017 50 Liite 2 VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET Luonnos päivitykseksi, 16.5.2017 1. YLEISET SÄÄNNÖKSET Tähän soveltamisohjeeseen on koottu vammaisten henkilöiden palveluja ja tukitoimia koskevan vammaispalvelulain (380/1987, VpL) ja vammaispalveluasetuksen (759/1987, VpA) mukaisten palvelujen ja tukitoimien myöntämistä koskevat yleiset periaatteet. Soveltamisohjeita käytäntöön sovellettaessa selvitetään aina asiakkaan yksilöllinen tarve. Samalla huomioidaan asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä (VpL 1 ). 1.1. Vammainen henkilö Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan vammaispalvelulaissa henkilöä, jolla on vamman tai sairauden johdosta pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista (VpL 2 ). Palvelujen ja tukitoimien tarpeen tulee johtua pitkäaikaisesta tai pysyvästä vammasta tai sairaudesta. Yleensä haitan arvioidaan kestävän vähintään vuoden. Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia ei siten pääsääntöisesti myönnetä kuntoutumisvaiheessa oleville henkilöille. Vaikeavammaisuuden määrittely ei perustu yksinomaan lääkärin tai terveydenhuoltohenkilöstön arvioon. Arvioinnin tulee painottua toiminnallisten rajoitusten selvittämiseen ja kuvaamiseen sekä toisaalta vammaispalvelulain edellyttämän pysyvyyden arviointiin. Vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukitoimet jaetaan vaikeavammaisille tarkoitettuihin ja kaikille vammaisille tarkoitettuihin palveluihin ja tukitoimiin. Vammaisuus / vaikeavammaisuus arvioidaan jokaisen tukimuodon osalta erikseen. 1.2. Palvelujen järjestämisvelvollisuus ja lain toissijaisuus 1 Sosiaalihuoltolain (1301/2014, SHL) 14 :n mukaan kunnallisina sosiaalipalveluina on huolehdittava mm. kehitysvammaisten erityishuollosta ja vammaisuuden perusteella
järjestettävistä palveluista ja tukitoimista. Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään silloin kun vammainen henkilö ei saa riittäviä tai hänelle sopivia palveluja muun lain nojalla. Sosiaalihuoltolain 2 :n mukaan jos henkilöllä on usean lain nojalla oikeus sosiaalihuollon saamiseen, on sovellettava niitä säännöksiä, jotka parhaiten toteuttavat asiakkaan etua. Kehitysvammaisen henkilön palvelutarpeeseen voidaan soveltaa edellä mainittujen lakien lisäksi kehitysvammalakia (519/1977). Vammaispalvelulaki on lähtökohtaisesti ensisijainen kehitysvammalakiin nähden (VpL 4 ). Kunnan on huolehdittava siitä, että vammaiselle tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. (VpL 3 ) Palvelusuunnitelma Vammaispalveluja tarvitsevan palvelutarpeen selvittämiseksi on ilman aiheetonta viivytystä laadittava palvelusuunnitelma siten kuin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 7 :ssä säädetään. Palvelusuunnitelma on tarkistettava, jos vammaisen henkilön palveluntarpeessa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia sekä muutoinkin tarpeen mukaan. (VpL 3a ) Palvelusuunnitelman tarkoituksena on ohjata vammainen henkilö saamaan hänelle sopivat ja tarkoituksenmukaiset palvelut. Palvelusuunnitelman tulee tarvittaessa sisältää myös muita kuin vammaispalvelulain tarkoittamia palveluja ja tukitoimia. Yksilöllinen palvelusuunnitelma laaditaan yhdessä vammaisen henkilön ja tarvittaessa hänen perheensä tai muiden hyvin tuntevien läheisten kanssa. Yhteistyötä voidaan tehdä laajasti eri toimijoiden kanssa. 1.3. Hakeminen Palvelujen ja tukitoimien tarpeen selvittäminen on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun vammainen henkilö taikka hänen laillinen edustajansa tai omaisensa, muu henkilö tai viranomainen on ottanut yhteyttä sosiaalipalveluista vastaavaan kunnan viranomaiseen palvelujen saamiseksi (VpL 3a ). Hakemus tulee saattaa vireille pääsääntöisesti kirjallisesti. Hakijan tulee yksilöidä hakemus ja tarpeensa riittävästi ja ilmoittaa hakemuksen perusteet. Useimmiten hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärin, fysioterapeutin tai muun asiantuntijan lausunto hakijan toimintakyvystä. Lausunto saa olla enintään vuoden vanha hakemusta jätettäessä. Liitteitä ei tarvita, mikäli em. tiedot ovat päätöksentekijän käytettävissä ja eikä niissä ole tapahtunut muutosta. 2
Mikäli hakemus on puutteellinen hakijalle ilmoitetaan miltä osin hakemusta on täydennettävä ja hakijalle varataan kohtuullinen määräaika lisäselvitysten toimittamiselle. Hakemukseen on annettava kirjallinen päätös ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun vammainen henkilö tai hänen edustajansa on esittänyt palvelua tai tukitointa koskevan hakemuksen, jollei asian selvittäminen erityisestä syystä vaadi pitempää käsittelyaikaa. Taloudellisia tukitoimia on haettava kuuden kuukauden kuluessa kustannusten syntymisestä. (VpA 20 ) 1.4. Muutoksenhaku Viranhaltijan tekemään päätökseen haetaan oikaisua perusturvalautakunnalta. Oikaisuvaatimus on toimitettava 30 vrk:n kuluessa päätöksen tiedoksisaannista perusturvakeskukseen. Päätöksen liitteenä on aina oikaisuvaatimusohjeet. Perusturvalautakunnan jaoston oikaisuvaatimuksesta tekemään päätökseen on mahdollista hakea muutosta valittamalla siitä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. 3
2. ERITYISEN JÄRJESTÄMISVELVOLLISUUDEN PIIRIIN KUULUVAT PALVELUT JA TALOUDELLISET TUKITOIMET 2.1. Yleistä Kunnalla on erityinen järjestämisvelvollisuus vaikeavammaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien järjestämiseen. Nämä palvelut ja tukitoimet määritellään välttämättömiksi, jotta vaikeavammaiset henkilöt suoriutuvat mahdollisimman itsenäisesti tavanomaisista elämäntoiminnoista. Vaikeavammaisuuden määrittely perustuu sekä sosiaali- että terveydenhuollon asiantuntijan arvioon. Terveydenhuollon asiantuntija on useimmiten lääkäri, joka arvioi toiminnallisten esteiden pysyvyyden sekä vamman tai sairauden keston. Sosiaalityöntekijä arvioi fyysisen ympäristön, palvelukokonaisuuden, sosiaalisen tilanteen sekä muiden yksilöllisten tekijöiden merkityksen palvelutarpeen kannalta. Päivätoimintaa ja henkilökohtaista apua lukuun ottamatta vammaispalvelulaissa ei ole ikään perustuvia määrittelyjä. Päätöksenteossa on kuitenkin otettava huomioon, että vammaispalveluilla on tarkoitus saattaa vammainen henkilö yhdenvertaiseen asemaan vastaavan ikäisten vammattomien henkilöiden kanssa. 2.2. Kuljetuspalvelut (Vpl 8 ja VpA 4, 5, 6 ) Kunnan on järjestettävä kohtuulliset kuljetuspalvelut vaikeavammaiselle henkilölle, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Kuljetuspalvelun tarpeen tulee johtua vammasta tai sairaudesta, joista aiheutuva haitta on pysyvä tai pitkäaikainen. Vammaispalvelulain perusteella myönnetään kuljetuspalveluja vain vaikeavammaisille henkilöille. Vammaispalveluasetuksen mukaan kuljetuspalveluja on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle siten, että hänellä on mahdollisuus suorittaa välttämättömien työhön ja opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi vähintään 18 yhdensuuntaista jokapäiväiseen elämään kuuluvaa matkaa kuukaudessa. Jokapäiväiseen elämään kuuluvia matkoja ovat vaikeavammaisen henkilön asuinkunnan alueella tapahtuvat tai toiminnallisiin lähikuntiin ulottuvat matkat. Kuljetuspalveluja myönnetään Ylöjärven lisäksi lähikuntiin, jotka ovat Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kihniö, Nokia, Parkano, Pirkkala, Ruovesi, Tampere ja Virrat. 4
Kuljetuspalvelua voidaan erillisellä päätöksellä myöntää käytettäväksi myös muussa kunnassa asiakkaan yksilöllisen tarpeen ja kustannusten kohtuullisuuden huomioon ottaen. Lisäksi voidaan myöntää yksilölliseen harkintaan perustuen erityisestä syystä yksittäisiä matkoja toiminnallisten lähikuntien ulkopuolelle. Tällaisia matkoja voivat olla esimerkiksi perheenjäsenen häät tai hautajaiset. Kuljetuspalvelut toteutetaan matkojen yhdistelyn periaatteella. Matkojenyhdistelyn onnistumiseksi matka on tilattava vähintään tunti ennen aiottua lähtöä kuljetustenohjauskeskus Kuohkesta. Asiakkaalle voidaan myöntää yksilöllisiin tarpeisiin perustuvia poikkeuksia yleisistä kuljetuspalveluiden järjestämistavoista kuten oikeus käyttää ns. tuttutaksia. Tuttutaksioikeus myönnetään, mikäli se on vammaisuudesta johtuen perusteltua. Tällaisia vammaisuudesta johtuvia syitä voivat olla mm. vaikea näkö-, kuulo-, puhe- tai kehitysvamma tai jokin vammaisuudesta johtuva erityinen avustamistarve. Tuttutaksina ei voi toimia asiakkaan lähiomainen. Kuljetuspalvelua myönnettäessä otetaan huomioon hakijan yksilölliset tarpeet ja olosuhteet. Kuljetuspalveluja voidaan myöntää vammaispalveluasetuksessa säädettyä määrää vähemmän, mikäli vaikeavammaisella henkilöllä tai hänen perheellään on auto, johon on saatu vammaisuuden vuoksi taloudellista tukea ja jota vammainen henkilö voi käyttää liikkumisessaan. Työ- tai opiskelumatkoja myönnetään hakijan tarpeen mukaan päätoimiseen työhön ja opiskeluun. Välttämättömillä työhön liittyvillä matkoilla tarkoitetaan matkoja asunnolta työpaikalle ja takaisin. Vammaispalvelulain mukaisina kuljetuspalvelumatkoina ei myönnetä sellaisia matkoja, jotka tehdään työsopimuksen tai työnantajan määräyksen perusteella. Näistä matkoista työntekijä saa korvauksen työsopimuksen tai työehtosopimuksen perusteella palkkana, kilometrikorvauksena, oman auton käyttökorvauksena tai muulla tavoin. Vastaavasti toimitaan vammaisen henkilön toimiessa yrittäjänä. Vammaispalvelulain periaatteiden mukaisesti palvelun olisi luotava vammaiselle henkilölle mahdollisuus osallistua ikätasoaan vastaavaan asiointi-, harrastus- ja virkistystoimintaan. Kuljetuspalvelusta peritään maksuasetuksen 6 :n mukaisesti enintään paikkakunnalla käytettävissä olevan julkisen liikenteen maksua vastaava maksu. Saattaja saa matkustaa maksutta. Asiakasmaksun asiakas maksaa suoraan taksin tai invataksin kuljettajalle. Työ- ja opiskelumatkoista ei peritä asiakasmaksua. Matkaan välittömästi liittyvästä lyhytaikaisesta saattamisesta huolehtii taksinkuljettaja. Jos asiakas tarvitsee normaalia taksipalvelua enemmän avustamista, taksinkuljettajalle korvataan erillinen saattajalisä. Invataksin perimä avustamislisä sisältää jo asiakkaan hakemisen/saattamisen. 5
2.3. Vaikeavammaisten henkilöiden päivätoiminta ( VpL 8 ) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten päivätoiminta kuuluu kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin. Vammaispalvelulaki on toissijainen ja asiakas saattaa olla oikeutettu päivätoimintaan jonkun muun lain nojalla (esim. kehitysvammalaki, mielenterveyslaki ). Asiakkaan oikeus päivätoimintaan ensisijaisen lain perusteella selvitetään aina ensin. Päivätoimintaa järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään työikäistä työkyvytöntä henkilöä, jolla vamman tai sairauden aiheuttaman erittäin vaikean toimintarajoitteen vuoksi ei ole edellytyksiä osallistua sosiaalihuoltolain (710/1982) 27 e :ssä tarkoitettuun työtoimintaan ja jonka toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin. Päivätoimintaa on järjestettävä palvelusuunnitelmaan kirjatun yksilöllisen tarpeen mukaisesti siten, että vaikeavammaisella henkilöllä on mahdollisuus osallistua toimintaan viitenä päivänä viikossa tai tätä harvemmin, jos vaikeavammainen henkilö kykenee osallistumaan työtoimintaan osa-aikaisesti tai siihen on muu hänestä johtuva syy. Lain perusteissa kunnille on jätetty harkintavaltaa palvelujen määrän suhteen. Vaikeavammaisten lakisääteinen päivätoiminta on asiakkaalle maksutonta eikä siitä makseta työtoimintarahaa. Asiakas maksaa itse päivätoimintakeskuksen määrittelemän ateriakorvauksen. Tarvittavat päivätoimintamatkat myönnetään vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen yhteydessä ja asiakkaalta peritään kuljetuspalvelujen omavastuuosuuden suuruinen asiakasmaksu. 6
2.4. Henkilökohtainen apu (VpL 8c-d ) Kunta on velvollinen järjestämään vaikeavammaiselle henkilölle välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella 1) päivittäisiä toimia, 2) työtä ja opiskelua, 3) harrastuksia, 4) yhteiskunnallista osallistumista ja 5) sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämistä varten. Henkilökohtaisen avun tarkoitus on auttaa vaikeavammaista henkilöä toteuttamaan omia valintojaan. Henkilökohtaisen avun järjestäminen edellyttää, että vaikeavammaisella henkilöllä on voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa. Henkilökohtaista apua järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen edellä mainituista toiminnoista. Lain mukaan henkilökohtaista apua myönnetään, ellei avuntarve johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista. Henkilökohtaista apua ei myönnetä hoivaan, hoitoon ja valvontaan. Henkilökohtaista apua on järjestettävä päivittäisiä toimia, työtä ja opiskelua varten siinä laajuudessa kuin vaikeavammainen henkilö sitä välttämättä tarvitsee. Muita toimintoja varten henkilökohtaista apua on järjestettävä asiakkaan niin tarvitessa 30 tuntia kuukaudessa. Asumispalveluyksikössä asuville vaikeavammaisille henkilökohtaista apua myönnetään vain yksikön ulkopuolisiin harrastuksiin ja virkistäytymiseen. Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Henkilökohtaisen avun järjestämistavoista päätettäessä ja henkilökohtaista apua järjestettäessä kunnan on otettava huomioon vaikeavammaisen henkilön oma mielipide ja toivomukset sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen avuntarve ja elämäntilanne kokonaisuudessaan. Viime kädessä kunta määrittää, millä tavoin henkilökohtaista apua järjestetään. Laissa mainitaan kolme järjestämistapaa: 1) taloudellinen korvaus henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuviin kustannuksiin 2) palvelusetelien antaminen henkilökohtaisen avun ostoon 3) palvelujen hankkiminen Tällä hetkellä Ylöjärven kaupungissa on käytössä ensisijaisesti taloudellinen korvaus avustajan palkkaamisesta aiheutuviin kustannuksiin ja toissijaisena vaihtoehtona palvelujen hankkiminen palveluntuottajalta. 7
Vammaispalvelusta neuvotaan avustajan palkkaamiseen liittyvissä kysymyksissä. Vammaispalvelu korvaa kaikki työnantajan lakisääteiset kustannukset sekä välttämättömät ilta- ja viikonloppulisät. Henkilökohtaisen avustajan peruspalkkana korvataan vuonna 2017 10,10 euroa/tunti. Palkkaa tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijäin eläkelain (312/1992) 2 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Henkilökohtaisena avustajana ei voi toimia vaikeavammaisen henkilön omainen tai muu läheinen henkilö, ellei sitä erityisen painavasta syystä ole pidettävä vaikeavammaisen henkilön edun mukaisena. On muistettava, että myös henkilökohtaiseen apuun nähden yleiset palvelut, kuten kotihoito ja omaishoidontuki ovat ensisijaisia Henkilökohtaista apua voidaan myöntää vaikeavammaisen henkilön kotimaassa tapahtuvien ja ulkomaille suuntautuvien loma- ja työmatkojen ajaksi. Jos vaikeavammaiselle päivittäiseen avustamiseen myönnetyt tunnit eivät kata välttämätöntä avun tarvetta matkan aikana, on etukäteen otettava yhteyttä sosiaalityöntekijään. Matkojen ajalta korvataan avustajan välttämättömät, kohtuulliset matka- ja majoituskulut silloin kun avustaminen edellyttää matkustamista vaikeavammaisen henkilön työn tai vapaa-ajan vieton vuoksi. Matkojen ajalta avustajalle ei korvata päivärahoja. 8
2.5. Asunnon muutostyöt (VpL 9 ja VpA 12, 13 ) Kunnan on korvattava vaikeavammaisille henkilöille asunnon muutostöistä aiheutuvat kohtuulliset kustannukset silloin, kun hän vammansa tai sairautensa vuoksi välttämättä tarvitsee näitä toimenpiteitä suoriutuakseen tavanomaisista elämäntoiminnoista. Asunnon muutostyöksi katsotaan myös muutostöiden suunnittelu ja esteiden poistaminen asunnon välittömästä lähiympäristöstä. Lain mukaan voidaan korvata vain henkilön vakituiseen asuntoon tehtävät muutostyöt. Vammaispalvelulain mukaisia asunnon muutostöitä ei ole tarkoitettu peruskorjaukseen. Peruskorjaukseen voi hakea korvausavustusta ARA:lta, Asumisenrahoitus ja kehittämisyhdistykseltä (vuoden 2017 alusta alkaen). Asiakas tai vammaispalvelu pyytää muutostöistä kustannusarvion muutostöistä, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta. Kustannusten tulee olla kohtuullisia ja korvaus myönnetään vamma ja sairaus huomioon ottaen edullisimman toteuttamistavan mukaan. Suurempien muutostöiden suunnittelussa ja tarjouspyynnöissä vammaispalvelu käyttää ostopalveluna rakennusalan asiantuntijaa. Asiakas tilaa muutostyön. Asiakkaan tulee hankkia kirjallinen lupa muutostöihin asunnon omistajalta ja taloyhtiöltä ennen kuin muutostyöt voidaan aloittaa. Asiakas valvoo asunnon muutostöiden toteuttamista. Henkilön vamman tai sairauden vuoksi tehtäviä välttämättömiä asunnonmuutostöitä on esim. ovien leventäminen, luiskien rakentaminen, kylpyhuoneen / wc:n laajentaminen /rakentaminen sekä vastaavat muut asunnossa suoritettavat välttämättömät rakennustyöt. Mikäli vammainen henkilö muuttaa tai vaihtaa asuntoa, on hakemuksessa perusteltava paitsi vammasta tai sairaudesta aiheutuva tarve muutostöihin myös muuton tai asunnon vaihdon peruste. Asunnon vaihdon syynä voi olla esim. perhekoon muutos, lisääntynyt apuvälineiden tarve tai tarve vaihtaa paikkakuntaa työn takia. Vammaisen henkilön muuttaessa toiseen kuntaan korvaa lähtökunta ne muutostyöt, joita ilman henkilö ei voisi muuttaa uuteen asuntoon. Mikäli muutostyöt voidaan suorittaa muuton jälkeen korvausvastuussa on uusi kotikunta. Mikäli asunto on hankittu vammautuisen jälkeen, otetaan huomioon onko hankittaessa huomioitu asunnon soveltuvuus liikunta- tai toimintarajoitteisen käyttöön, jonka perusteella muutostöiden korvattavuutta arvioidaan myös suhteessa asunnon sopivuuteen toimintarajoitteiden kannalta. 9
2.6. Asunnon välineet ja laitteet (VpL 9 ja VpA 12 ja 13 ) Vaikeavammaiselle henkilölle korvataan asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, jos hän vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä niitä tarvitsee suoriutuakseen tavanomaisista elämäntoiminnoista. Asunnon välineet ja laitteet ovat kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piirissä ja ne hankitaan yleensä kunnan omistukseen ja annetaan vaikeavammaiselle henkilölle käytettäväksi. Asunnon välineitä ja laitteita ovat kiinteästi asennettavat laitteet, kuten esim. ovenavauslaitteet ja nostolaitteet. Hissejä kustannetaan asuinrakennukseen vain, jos asunto muuten on vammaiselle henkilölle sopiva eikä muita vaihtoehtoja (esim. esteettömään asuntoon muuttaminen) asumisen turvaamiseksi ole. Kerrostaloissa taloyhtiöiltä tarvitaan lupa asunnon välineiden ja laitteiden asentamiseen. 10
2.7. Palveluasuminen (VpL 8, VpA 10, 11 ) Palveluasumista järjestetään vaikeavammaisille henkilöille, jotka pystyvät vastaamaan itsestään sekä tekemään itsenäisiä ratkaisuja asumiseen ja muuhun jokapäiväiseen elämään liittyvissä asioissa. Palveluasumista järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluontoisesti, vuorokauden eri aikoina tai muuten erityisen runsaasti. Palveluasumiseen kuuluvat asunto sekä asumiseen liittyvät palvelut, jotka ovat vamman tai sairauden vuoksi välttämättömiä asukkaan jokapäiväiselle, itsenäiselle suoriutumiselle. Kyseessä on aina yksilöllinen palvelukokonaisuus. Palveluasumista voidaan toteuttaa palvelutalossa, palveluasuntoryhmässä tai yksittäisessä asunnossa, joka on vaikeavammaisen omistus- tai vuokra-asunto. Palveluasumisessa tarvittavat avustajapalvelut voidaan toteuttaa kotihoidon, omaishoidontuen, henkilökohtaisen avustajan ja / tai yksityisen palveluntuottajan avulla. Asumisen turvaamiseksi välttämättömät palvelut ovat vammaispalvelulain 14 :n mukaan asiakkaalle maksuttomia. Vaikeavammainen henkilö maksaa itse kaikki asumiskulunsa, ruoka- ja lääkekulut sekä muut henkilökohtaiset menonsa. Asumiskustannuksiin voi hakea Kelan asumistukea. Akuutin sairauden hoitoon liittyvät kotihoidon käynnit ovat maksullisia. Vammaispalvelulain mukaista palveluasumista järjestetään, mikäli ensisijaisen lainsäädännön mukaiset palvelut eivät ole asiakkaalle riittäviä tai sopivia. Ennen palveluasumispäätöstä asiakkaalle voidaan osoittaa paikka asumiskokeiluun asumistarpeen selvittämiseksi. Asumiskokeiluun kunnalla ei ole erityistä järjestämisvelvollisuutta. 11
3. MÄÄRÄRAHASIDONNAISET PALVELUT JA TUKITOIMET 3.1. Yleistä Taloudellista tukea määrärahasidonnaisiin palveluihin voidaan myöntää vain talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa. Vammaispalvelulaki edellyttää kuitenkin, että määrärahoja näihin palveluihin ja tukitoimiin varataan kunnassa esiintyvän tarpeen mukaisesti. 3.2. Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet (VpL 9, VpA 17 ) Vammaispalvelulain tarkoittama taloudellinen tuki kohdistuu välineisiin, koneisiin ja laitteisiin, joita henkilö tarvitsee vammansa tai sairautensa vuoksi liikkumisessa, viestinnässä ja henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona tai vapaa-ajan toiminnassa ja jotka eivät kuulu lääkinnällisenä kuntoutuksena korvattaviin apuvälineisiin. Liikkumisvälineet Taloudellista tukea auton hankintaan ja vamman vaatimiin auton lisälaitteisiin sekä auton välttämättömiin muutostöihin voidaan myöntää silloin, kun vammainen henkilö ei voi käyttää vammansa tai sairautensa vuoksi julkisia joukkoliikennevälineitä. Autoavustusta myönnetään vaikeavammaisen henkilön jokapäiväiseen liikkumiseen. Avustusta myönnettäessä etusijalla ovat: 1.) työssäkäyvät ja opiskelevat vammaiset henkilöt, 2.) ne vaikeavammaiset, jotka ajavat itse autoa ja tarvitsevat liikkumisessaan apuvälineitä ja 3.) ne perheet, joissa on vammainen lapsi, joka ei vammansa tai apuvälinetarpeensa vuoksi pysty kulkemaan joukkoliikennevälineissä perheen mukana ja jonka säännöllistä kuljetustarvetta ei ole muutoin pystytty turvaamaan. Tuen tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon olemassa olevan auton käyttökunto ja tarvittaessa pyydetään auton kuntoisuusarvio. 12 Tukea myönnettäessä otetaan huomioon kohtuulliset auton hankintakustannukset. Auton kohtuullista hintaa määriteltäessä otetaan huomioon hakijan yksilölliset tarpeet. Taloudellista tukea laskettaessa otetaan huomioon vanhasta autosta saatava hinta ja mahdollinen autoveronpalautus. Taloudellinen tuki on 50 % nettokustannuksista, kuitenkin enintään 6 000 euroa. Enimmäiskorvausta käytetään perusteena silloin, kun se on välttämätöntä kuntalaisten yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi.
Autoon voidaan korvata lisäksi vamman vaatimista välttämättömistä lisälaitteista (esim. ajohallintalaitteet, automaattivaihteisto,vakionopeudensäädin ) sekä muutostöistä aiheutuvat kohtuulliset nettokustannukset. Auton vakiovarusteisiin kuuluvia lisälaitteita ei korvata erikseen. Käytetyssä autossa jo valmiina olevan automaattivaihteiston hintaa ei erikseen huomioida autoavustusta myönnettäessä. Auton vaihtoon, lisälaitteisiin ja muutostöihin voidaan myöntää tukea vain, jos auton vaihdon syynä on vammasta johtuvan haitan ja/tai apuvälinetarpeen olennainen muuttuminen. Kodinkoneet Tavanomaisia kodinkoneita ei pääsääntöisesti myönnetä. Kodinkoneen korvaaminen on tarkoituksenmukaista silloin, kun koneen avulla mahdollistuu vammaisen henkilön omatoiminen suoriutuminen päivittäisistä toiminnoista. Olennaista on, että kodinkone on tällöin henkilön vamman tai sairauden vuoksi välttämätön. Kodinkoneisiin myönnettävä taloudellinen tuki on 50 % vammaiselle aiheutuneista todellisista kohtuullisista kustannuksista. 3.3. Sopeutumisvalmennus (VpL 8, VpA 15 ) Sopeutumisvalmennusta järjestetään vammaiselle henkilölle ja/tai hänen omaiselleen yksilöllisenä tai kurssimuotoisena. Toimintaa toteutetaan määrärahojen puitteissa siten, että välttämätön yksilöllinen sopeutumisvalmennus kuten esim. liikkumistaidonohjaus on ensisijaista. Kurssimuotoisessa sopeutumisvalmennuksessa ovat etusijalla paikalliset kurssit kuten lasten tukiviittomien ryhmäopetuskurssit. Sopeutumisvalmennuksena ei tueta loma- tai virkistystoimintaa. 3.4. Ylimääräiset vaatekustannukset (VpL 9, VpA 18 ) Vammaiselle henkilölle voidaan korvata ylimääräisiä vaatetuskustannuksia, jotka johtuvat vamman tai sairauden aiheuttamasta vaatteiden tavanomaista huomattavasti suuremmasta kulumisesta tai siitä, että henkilö ei vammansa vuoksi voi käyttää valmiina ostettavia vaatteita tai jalkineita. 3.5. Ylimääräiset ravintokustannukset (VpL 9, VpA 19 ) 13 Ylimääräisiä erityisravintokustannuksia voidaan korvata, mikäli vammainen henkilö joutuu vammasta johtuen käyttämään erityisravintovalmisteita ja hänelle aiheutuu
14 siitä huomattavia lisäkustannuksia siltä osin kuin niihin ei saa korvausta muun lain nojalla.