KUNTARAHOITUKSEN ASIAKASLEHTI

KUNTARAHOITUKSEN ASIAKASLEHTI 3/2015 Mitä mieltä hallitusohjelmasta? Kolme kaupunginjohtajaa vastaa. Suomi ja Japani: Kaksi tietä hyvinvointivaltion rahoittamiseen E18:n Hamina Vaalimaa-osuus rakentuu elinkaarimallilla Joensuussa investointitarpeisiin vastataan uusilla rahoitusmuodoilla

2 Huomisen tekijät KUNTARAHOITUKSEN ASIAKASLEHTI Huomisen tekijät 3/2015 3/2015 Timo Korhonen luotsaa Joensuun rakennushankkeita. Sivu 6 Elinkaarimallin ansiosta Hamina Vaalimaa-moottoritie toteutuu kustannusarviotaan edullisemmin ja valmistuu etuajassa. Sivu 22. Kaksi reittiä hyvinvointivaltioon Sivu 14 3 Pääkirjoitus 4 Lyhyesti 6 Joensuu: Investointeja kaupunkilaisten tarpeisiin Uudet rahoitusmuodot antavat liikkumatilaa vastata kasvavan kaupungin vaatimuksiin. 10 Kvartaalin keskusteluaihe Mitä mieltä hallitusohjelmasta? Imatran, Turun ja Uudenkaupungin talousjohtajat vastaavat. 12 Palvelupaletti Kuntarahoitus tarjoaa ratkaisuja rahoitusprosessin kaikkiin vaiheisiin. 14 Taloudesta Suomi ja Japani ovat rahoittaneet hyvinvointivaltionsa täysin erilaisilla tavoilla. 19 Kuntavaikuttaja tutuksi Talousjohtaja Juha Huotari on Kajaanin paluumuuttaja. 20 Osavuosikatsaus Kuntarahoituksen alkuvuosi oli erittäin vahva. 22 Liikennevirasto: elinkaarimalli tuo isoja etuja moottoritiehankkeessa Inspira toimi Liikenneviraston kumppanina E18- moottoritiehankkeen hankintaprosessissa. 26 Työn ääressä Okko Rostedt on saanut työssään jatkuvasti lisävastuuta. 28 Lahti uskaltaa kasvaa Lahdessa ei ole jääty surkuttelemaan heikkoa taloustilannetta. 30 Kolumni Joukkovelkakirjalaina on myös riski, kirjoittaa Kuntarahoituksen varatoimitusjohtaja Esa Kallio. Huomisen tekijät on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Kuntarahoituksen asiakaslehti. Julkaisija Kuntarahoitus Oyj, PL 744, 00101 Helsinki, puh. 09 6803 5666 Päätoimittaja Pekka Averio Toimituskunta Pekka Averio, Rami Erkkilä, Jenni Heikkilä, Soili Helminen, Sirpa Kestilä, Antti Kontio, Sanna Rannikko Ulkoasu ja taitto MCI Press Oy Painopaikka Aste Helsinki Oy Osoitelähde Kuntalehden ja Kuntarahoituksen asiakasrekisteri Tilaukset ja osoitteenmuutokset info@kuntarahoitus.fi Kannen kuva: Miska Korpelainen

3 Riskejä ja ratkaisuja Jos Kuntarahoituksen rahoitusmahdollisuudet kapenevat, asiakkaiden rahoituksen saaminen vaarantuu ja kallistuu. Tässä Huomisen tekijöiden numerossa kuntien taloutta johtavat virkamiehet kertovat näkemyksensä hallitusohjelman vaikutuksista kuntakenttään. Hallituksella on edessään isoja haasteita, sillä talous on saatava kasvu-uralle samaan aikaan kun on pakko tehdä kipeitä säästöjä ja käynnistää välttämättömiä rakenneuudistuksia. Hallituksen peruslinjaukset vaikuttavat oikeansuuntaisilta, mutta niiden toteuttamistavat eivät vielä ole selvillä. Monen keskeisen linjauksen todelliset vaikutukset selviävät vasta yksityiskohtien selkiytyessä. Niiden on selkiydyttävä pian: aikaa ei ole hukattavaksi, vaan on siirryttävä nopeasti päätöksistä toimintaan. Suurimmat epävarmuustekijät liittyvät sote-uudistukseen. Lopulliseen malliin liittyy paljon käytännön ongelmia, joiden ratkaiseminen on tärkeää kokonaisuutta rakennettaessa. Selvittämättä on esimerkiksi se, kenen hallintaan terveysasemat, sairaalat ja muut kiinteistöt siirtyvät. Sairaanhoitopiirien tai kuntien omaisuutta ei voi siirtää itsehallintoalueille ilman velkojan suostumusta eikä Kuntarahoitus pystyisi hyväksymään siirtoa, ellei uusi velallinen kuulu kuntien tavoin nollariskiluokkaan. Jos taas halutaan varmistaa, että Kuntarahoitus voi jatkossakin rahoittaa sosiaali- ja terveysalan kiinteistöjen korjaus- ja uudisrakentamista, se saattaa edellyttää muutoksia lainsäädäntöön. Kuntien näkökulmasta myös hallituksen päätös vauhdittaa asuntotuotantoa on tervetullut avaus. On tärkeää varmistaa, että uudistuksia tehtäessä varmistetaan tuotannon rahoituksen saatavuus. Kuntarahoitus on finanssikriisistä lähtien vastannut lähes yksin yhteiskunnallisen asuntotuotannon rahoituksesta. Jos Kuntarahoituksen mahdollisuus rahoittaa valtion tukemaa asuntotuotantoa kapenee, asiakkaiden rahoituksen saaminen vaarantuu ja kallistuu. Tämän lehden sivuilla kerrotaan myös Suomen ja Japanin valitsemista erilaisista poluista hyvinvointivaltion rahoittamisessa. Molemmat maat ovat väestön ikääntymisen kärkeä, mutta niiden tavat rahoittaa heikkenevä hoitosuhde ovat erilaisia. Artikkeli on hyvä muistutus siitä, että Suomen velkaantumiskehitys on vielä kansainvälisesti verrattuna maltillista. Suomalaisissa kunnissa toimitaan nykyisessä haastavassa taloustilanteessa järkevästi: lainanottoa harkitaan ja sen riskit tiedostetaan, mutta kasvua tukevat ja välttämättömät investoinnit tehdään kaikissa tilanteissa. Tämä on oikea tapa toimia. Pekka Averio toimitusjohtaja Kuntarahoitus Oyj

4 f LYHYESTI Kuvat: Arkkitehtitoimisto Hedman & Matomäki Oy Sukupolvienkortteli tuo vanhanajan kyläyhteisön kaupunkiin Setlementtiasuntojen rakenteilla oleva talo Jätkäsaaren Sukupolvienkortteliin nousee Kuntarahoituksen rahoituksella ja erityisryhmien osalta ARAn avustuksilla. Talon valmistuttua korttelissa aloittaa toimintansa uudenlainen yhteisöpalvelu, Setlementtiasuntojen tuottama korttelivalmentaja, joka kannustaa asukkaita yhdessä tekemiseen. Ainutlaatuinen monisukupolviasumisen malli yhdistää eri-ikäisiä asukkaita. Setlementtiasuntojen tuottama korttelivalmentaja on uudenlainen yhteisöpalvelu. Korttelivalmentaja auttaa, tukee ja kannustaa asukkaita yhteisen tekemisen löytämiseen ja ylläpitämiseen. Korttelissa voidaan järjestää myös erilaisia tapahtumia, luentoja ja juhlia. Korttelivalmentajan toiminta aloitetaan kaksivuotisena kokeiluna ja toimintaa jatketaan, mikäli palvelu koetaan hyödylliseksi ja tarpeelliseksi. Kolmen talon yhteistilat keskitetään yhteen paikkaan, jolloin yhteistiloista saadaan isompia, parempia ja monipuolisempia. Tiloja ovat muun muassa asukastila yhteisökeittiöineen, kuntosali, talopesula ompelupisteineen ja monitoimitiloja. Kortteli on kyläyhteisön paluu kaupunkiin. Ihmisten osaamiset, taidot ja intohimot yhdistyvät vapaa-ajan tekemisessä, harrastuksissa ja tapahtumissa. Lapset, nuoret, aikuiset, seniorit ja vanhukset elävät ja asuvat kaikki samassa korttelissa. Suomessa on jo yli miljoona yksinasuvaa ja määrä kasvaa edelleen. Sukupolvienkorttelin filosofiana on, että jokainen voi elää omaa elämää, mutta kenenkään ei tarvitse olla yksin. Yhteisöllisessä korttelissa ihmiset katsovat toistensa perään ja työskentelevät yhdessä turvallisen sekä viihtyisän asuinympäristön rakentamiseksi. Juttukavereitakin löytyy heti naapurista. Setlementtiasuntojen taloon tulee 113 vuokra-asuntoa, pääasiassa kaksioita ja joitakin kolmioita sekä 20 erityistuettua yksiötä liikuntavammaisille asukkaille. Kortteliin tulee yhteensä 262 asuntoa. sukupolvienkortteli.fi

t Uusia asiantuntijoita Kuntarahoituksessa Eero Kairi projektipäällikkö Eero on työskennellyt Kuntarahoituksen liiketoiminnan kehitys -osastolla projektipäällikkönä toukokuusta 2015. Aikaisemmin hän työskenteli S-Pankissa kehityspäällikkönä vastaten sähköisten kanavien kehitystyöstä. Koulutukseltaan Eero on valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitokselta. Vapaaaikaansa Eero viettää lähinnä perheen parissa ja toisinaan myös kesäisin golfkentällä ja talvella uimahallissa. Mari Tuomainen laskenta-asiantuntija Mari aloitti Kuntarahoituksessa laskenta-asiantuntijana kesäkuussa 2015. Mari on työskennellyt rahoitusja vakuutusalalla kymmenen vuoden ajan eri yhtiöissä ja tehtävissä. Mari siirtyi Kuntarahoitukseen Lähitapiolasta, jossa hän toimi sijoituslaskennan asiantuntijana. Tätä ennen hänellä on työkokemusta mm. Fenniasta ja Evlistä back office asiantuntijana. Vapaa-ajalla Mari harrastaa kaikenlaista liikuntaa, viettää aikaa ystävien kanssa ja tekee vapaaehtoistyötä saattohoitokodissa. Vihreät bondit yleistymässä Kuntarahoitus selvittää parhaillaan mahdollisuutta laskea liikkeeseen ympäristöhankkeiden rahoittamiseen keskittyviä joukkovelkakirjalainoja eli bondeja. Tämä merkitsisi erillisen vihreän lainan lisäämistä kotimaiseen tuoteportfolioon. Suomalaisille laina-asiakkaille ympäristöhankkeen rahoittaminen vihreällä lainalla tarkoittaisi merkittävää imagohyötyä. Sijoittajien kiinnostus ympäristöhankkeiden rahoittamiseen korvamerkittyihin bon- Leasingkohteena toteutettavan Nojanmaan koulun rakennustyöt alkavat Savonlinnassa Nojanmaan koulun rakennustyöt Savonlinnassa käynnistyivät elokuussa. Koulu rakennetaan Kuntarahoituksen leasingrahoituksella. Leasingsopimuksen kausi on 25 vuotta, minkä jälkeen kaupunki voi lunastaa kiinteistön jäännösarvohinnalla. Nojanmaan koulun urakkakokonaisuus sisältää uuden koulun rakentamisen, vanhan liikuntasalin peruskorjauksen sekä pahoista kosteusvaurioista kärsivän vanhan koulurakennuksen purkamisen. f Sipoo selvitti vesihuollon järjestämistä Kuntarahoituksen tytäryhtiö Inspira kartoitti Sipoon kunnalle vesihuollon järjestämisen vaihtoehtoja. Selvityksessä vertailtiin Sipoon nykyistä taseyksikkömuotoista vesihuoltoa toiminnan liikelaitostamiseen. Uuden vesihuoltolain mukaan kunnan pitää eriyttää vesihuollon kirjanpito muusta taloudesta, mikä lisää vesihuoltomaksujen käytön läpinäkyvyyttä. Vesihuollon tukitoimintojen ja yhteisinvestointien kustannusten oikea kohdistaminen on kuitenkin vaikeaa, jos vesihuolto toimii kunnan taseyksikkönä. Halusimme selvittää, mitä hyötyjä ja mahdollisia haasteita vesihuollon liikelaitostaminen toisi toiminnan organisointiin, Sipoon tekninen johtaja Ilari Myllyvirta sanoo. 5 deihin kasvaa nopeasti. Viime vuonna vihreitä joukkovelkakirjalainoja laskettiin liikkeeseen 37 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvosta. Maailmanpankki on ollut veturina vihreiden varainhankintainstrumenttien kehittämisessä, ja nyt ne yleistyvät myös muiden rahoittajien valikoimassa. Ruotsissa Kuntarahoitusta vastaava rahoitus laitos KommunInvest toi vihreän lainan markkinoille tänä vuonna. Ennen rakennustöiden aloittamista puretaan uuden koulun tieltä vanha pienehkö uimahalliosa, jonka jälkeen rakennetaan uusi koulurakennus nykyisen koulun viereen. Uuden koulun valmistuttua ja kevätlukukauden 2016 päätyttyä puretaan vanha koulu, saneerataan voimistelusali ja viimeistellään piha-alueet pelikenttineen. Urakan sisäpuoliset osat valmistuvat kesäkuun 2016 loppuun mennessä ja ulkopuoliset osat ovat valmiina viimeistään lokakuun 2016 lopussa. Inspira selvitti vesihuoltomallien eroja kahdessa vaihtoehtoisessa volyymikasvu skenaariossa. Inspiran selvityksen mukaan liikelaitosmuoto tarjoaa parhaat edellytykset vesihuollon kehittämiselle osana kunnan nykyistä organisaatiota. Se palvelee parhaiten kunnan tavoitetta saada vesihuollon toiminnasta myös kohtuullinen korvaus pääomakustannuksista. Liikelaitostaminen lisää toiminnan läpinäkyvyyttä ja yhdistää toimintaan yritysmäisiä piirteitä, mikä parantaa tehokkuutta ja kustannustietoisuutta. Samalla liikelaitosmuoto säilyttää kuitenkin vesihuollon hyvin lähellä kunnan omaa toimintaa ja juridisesti kiinteänä osana kuntaa. Selvitys tehtiin elokuussa. Päätöksiä vesihuollon järjestämisestä pyritään tekemään vielä tämän syksyn aikana.

6 Asiakascase a Joensuu Investointeja kaupunkilaisten palvelutarpeisiin Timo Korhonen kuvattiin Joensuun Yhteiskoulun lukion työmaalla.

7 TEKSTI: soili helminen KUVAT: miska korpelainen Joensuussa pitkän tähtäimen investointiohjelmassa linjataan sekä investointikohteet että niiden rahoitustavat. Uudet rahoitusmuodot antavat liikkumatilaa vastata kasvavan kaupungin vaatimuksiin. Kun Helsingistä kotikaupunkiinsa palannut Timo Korhonen aloitti työt Joensuun Tilakeskuksen johtajana vuonna 2008, oli Joensuun kaupungin talonrakennuksen investointitaso ollut viimeiset parikymmentä vuotta hyvin matala. Samaan aikaan kuntalaisten palvelutarpeet olivat muuttuneet, joten investointitarve oli valtava. Vuonna 2009 Eno ja Pyhäselkä liittyivät Joen suun kaupunkiin ja kiinteistöomaisuuden tilanteesta oli saatava kokonaiskuva. Kiinteistöomaisuuden salkutus tehtiin vuonna 2010, jolloin omia kiinteistöjä ja osakehuoneistoja oli 370 000 neliötä, minkä lisäksi kunnalla oli vuokrattuja tiloja 50 000 neliötä. Omien kiinteistöjen korjausvelka oli 53 miljoonaa euroa. Kiinteistöomaisuuden salkutuksesta alkoi pitkä prosessi, jonka ansiosta tilatarpeita suunnitellaan pitkäjänteisemmin. Ison investointipaineen takia ei ollut mitenkään mahdollista rahoittaa kaikkia tarvittavia hankkeita kaupungin omasta taseesta. Vuosille 2015 2018 tehtyyn investointisuunnitelmaan ei paketoitu vain tulevia investointeja, vaan myös päätökset niiden rahoituksesta. Tämä antoi Tilakeskukselle työrauhan, Timo Korhonen sanoo. Korjausvelkakin on saatu muutamassa vuodessa laskemaan 39 miljoonaan euroon. Koulut rahoitetaan leasingillä Neljän vuoden investointipakettiin kuuluu muun muassa uusia päiväkoteja, terveysaseman peruskorjaus ja laajennus sekä kaksi koulua. Näistä uudet Karhunmäen ja Nepenmäen koulut päätettiin rahoittaa leasingrahoituksella. Leasing valikoitui koulukohteiden rakentamisen rahoitusmuodoksi, koska se soveltuu parhaiten uudiskohteeseen. Olemassaolevan kiinteistön taustojen selvittäminen arvonmäärityksen perusteeksi voisi osoittautua hankalaksi prosessiksi, Korhonen sanoo. Korjausvelka on muutamassa vuodessa laskenut 53 miljoonasta eurosta 39 miljoonaan. Kouluhankkeista ensimmäisen eli Karhunmäen koulun rakennustyöt ovat juuri alkamassa. Suunnitteluprosessissa ovat olleet tiiviisti mukana koulun henkilökunta, Tilakeskus sekä kokonaisurakasta ja siten myös suunnittelusta vastaava Lemminkäinen. Karhunmäen alakoulu rakennetaan uudelle pientaloalueelle ja siihen tulee noin 300 oppilasta. Alueella aloittaa toimintansa myös kaksi uutta yksityistä päiväkotia. Koulusta rakennetaan uuden opetussuunnitelman mukainen oppimisympäristö, jonne ei tule perinteisiä luokkatiloja vaan

8 muunneltavia avotiloja. Hankkeen kustannusarvio on 11 miljoonaa euroa. Ensi vuonna käynnistyvä Nepenmäen rakennushanke on vielä mittavampi, 22 miljoonaa euroa. Nepenmäen koulukeskukseen tulee peruskouluopetuksen lisäksi muutakin toimintaa, mikä takaa tilojen tehokkaan käytön myös iltaisin ja koulun lomakausina. Karhunmäen kokonaisurakasta vastaa Lemminkäinen Talo. Nepenmäen koulun rakentamisessa eri urakoitsijoiden kanssa tehdään erilliset sopimukset, ja se monimutkaistaa sopimusprosessia melkoisesti. Korhosen tuntuman mukaan Kuntarahoitus on kompleksisissa sopimuskuvioissa osaava yhteistyökumppani. Erilaiset rahoitusmuodot kiinnostavat Joensuussa on jo pitemmän aikaa hankittu päiväkotien käyttöön vuokratiloja ja kokemukset ovat olleet hyviä. Monet päättäjät pitävät kuitenkin tärkeänä, että kaupungin toiminnan kannalta keskeiset tilat ovat sen omistuksessa. Leasing on koettu päättäjien taholta vuokraamista paremmaksi vaihtoehdoksi, koska kiinteistö saadaan siirrettyä leasingsopimuskauden jälkeen omaan taseeseen, Korhonen sanoo. Osalla päättäjistä oli se käsitys, että leasing on huomattavasti lainaa kalliimpaa: kun tutkimme eri ratkaisuja ja muualla tehtyjä hankintapäätöksiä, huomasimme että leasinghinta on hyvin lähellä lainan hintaa, kertoo talous- ja strategiajohtaja Risto Väänänen ratkaisun taustoista. Lainakannan kasvun hallinta ja toimitilojen rahoitusmallien laajentaminen oli hyvä lähtökohta kokeilla leasingrahoitusta. Kiinteistöleasing Kuntarahoituksen palveluvalikoimassa palvelee hyvin meidän tavoitteitamme, Väänänen jatkaa. Elinkaarimalleihin emme ole vielä lähteneet. Sen sopimusmallit vaikuttavat vielä niin kehittymättömiltä, että sopimusprosessi tuntuu toistaiseksi liian raskaalta. Inspiralla tärkeä neuvonantajan rooli Inspira on ollut tiiviisti mukana kouluinvestointien suunnitteluprosessissa. Jo vuonna Karhunmäen koulusta tulee uuden opetussuunnitelman mukainen muunneltava oppimisympäristö. Lainakannan kasvun hallinta ja toimitilojen rahoitusmallien laajentaminen oli hyvä lähtökohta kokeilla leasingrahoitusta, Risto Väänänen sanoo. 2012 Inspira teki Tilakeskuksen toimeksiannosta selvityksen vaihtoehtoisista rahoitusmuodoista. Korhosen mukaan Inspiran vahvuuksia ovat erinomainen tuntemus sekä asiakkaan että verrokkikaupunkien tilanteesta ja kova rahoitusalan osaaminen. Inspiran selvityksen tuloksia hyödynnettiin kaupungin päättäjien kanssa käydyissä keskusteluissa. Joensuussa on ollut rahoituksen suhteen melko perinteinen kulttuuri eikä kiinteistöleasing aiemmin kiinnostanut päättäjiä. Vuonna 2012 leasingrahoituksen hinta ei vielä ollut kilpailukykyinen lainan kanssa, mutta sittemmin keskusteluissa Inspiran kanssa kävi ilmi, että leasingin marginaalit ovat lähellä lainarahoituksen tasoja, Timo Korhonen kertoo. Päätöstä leasingrahoituksen käyttämisestä ei olisi syntynyt ilman pohjaselvityksiä, jotka kertoivat mitä rahoitusvaihto ehtoja erityylisissä kohteissa kannattaa käyttää. Kun leasingrahoituksen käyttämiseen oli päädytty, Inspira vastasi konsulttitoimeksiantona rahoituksen kilpailutuksesta. Voittajaksi valikoitui Kuntarahoitus, ja sen kanssa neuvottelut ovat jatkuneet sopimusjumpan hiomisena. Leasingsopimuksen ehdot määräytyvät tapauskohtaisesti, ja yksityiskohtien hiominen Kuntarahoituksen kanssa on Korhosen mukaan sujunut jouhevasti. Toivon ja uskon, että leasing rahoitusmuotona yleistyy Joensuussa. Meillä on edelleen paljon investointitarpeita ja kohteita, joihin leasing soveltuu.

9 Joki keskellä kaupunkia Joensuussa on vireillä jättihanke Symmetrinen kaupunki, jossa kaupungin keskustaa laajennetaan joen itäpuolelle. Vuoteen 2013 mennessä kaupunkirakenteen kehittämiseen on tarkoitus investoida miljardi euroa. Suunnitelmiin kuuluu muun muassa siltojen, toimitilojen sekä musiikki- ja teatteritalon ja kylpylän rakentaminen. Investoinneista kaupungin osuus on noin sata miljoonaa euroa ja valtion osuus saman verran. Valtaosa investoinnista tulee yksityisiltä toimijoilta. Tavoitteena on antaa taloudelle lisäpotkua kaupunkirakenteen vahvistumisen avulla, panostamalla Venäjältä saatavaan kasvuun ja vahvistamalla Joensuun ympäristöosaamisen klusteria. Symmetrinen kaupunki on jo alkanut rakentua: vuonna 2014 Joensuun keskustaan valmistui kaksi uutta siltaa. Sillat ovat Joensuun keskustan rakentumisen edellytys. Musiikki ja opiskelijat pitävät alueveturin vireänä Joensuun asema alueellaan on vahva ja suomalaiselle maakuntakaupungille poikkeuksellinen. Kolmasosa kaupungin asukkaista on koululaisia tai opiskelijoita eikä Joensuulla ole omalla alueellaan kilpailevia kaupunkeja. Se pitää asuntokysynnän ja rakentamisaktiviteetin korkeana. Musiikista on muodostunut Joensuulle vahva brändi, josta saamme paljon vetovoimaa ja imagohyötyä. Teollisuudessa meillä on vahvat biotalouden ja optiikan keskittymät, kaupungin talous- ja strategiajohtaja Risto Väänänen sanoo. Joensuu on veturina myös Pohjois-Karjalan yhteisessä Siun sote -hankkeessa, jonka on määrä käynnistyä vuoden 2017 alussa. Nimensä mukaan Siun soten lähtökohtana on ollut se, ettei tehdä pelkkää hallintohäkkyrää, vaan annetaan ihmisille tilaa osallistua ja vaikuttaa. Uudistus tehdään ihmisiä varten, joten maksajaa ja asiakasta on hyvä kuunnella. Kunnianhimoista hanketta on viety eteenpäin tulevaisuuden osalta hyvin epävarmassa tilanteessa. Valtakunnallisen sote-uudistuksen toteutustavan epäselvyys onkin Väänäsen mielestä Siun soten onnistumisen suurin uhka. Hän näkee sote-uudistuksessa muitakin riskejä. Ei voi olla niin, että kunnat maksavat 75 prosenttia palvelujen tuottamisesta, mutta niillä ei ole päätösvaltaa palvelujen sisältöön: jos kunnilla ei ole päätösvaltaa, niin sitten rahoituksen pitää tulla valtiolta. Talous- ja strategiajohtaja Risto Väänänen. KUVA: 2004 2015 Blom

10 KVARTAALIN KESKUSTELUNAIHE Mikä on parasta ja mikä pahinta hallitusohjelmassa? Kysyimme kolmen kunnan talousjohtajalta mitä hallitusohjelma lupaa oman kaupungin näkövinkkelistä. Kvartaalin keskustelunaihe -juttusarja kertoo päättäjien näkemyksiä kuntasektoriin liittyvistä ajankohtaisista aiheista. Kai Roslakka, talousjohtaja, Imatra Imatran lähtötilanne on hyvä: talous on tasapainossa ja tase kunnossa. Meillä on keskimääräistä parempi toleranssi sietää talouden vaikeuksia, koska elinkeinorakenteen muutosta on käyty läpi jo pitkään. Olemme perinteisesti olleet raskaan teollisuuden paikkakunta, ja teollisuuden muutoksiin on jo ehditty sopeutua, koska heikkenevät yrityssuhdanteet eivät ole meille uusi asia. Kun yhteisöveron merkitys kaupungin talouteen on varsin marginaalinen, suurin haaste on 17,5 prosentin työttömyysaste. Se vaikuttaa kaupungin talouteen välittömästi. Globaali taloussuhdanne ja Suomen syvä lama vaikuttavat kaikkiin kuntiin, mutta Imatran erityiskysymys on Venäjän tilanne. Pakotteet ja vientikiellot vaikuttavat meihin enemmän kuin useimpiin muihin. Esimerkiksi kalan vientikiellon myötä muutamat kaupat ovat sulkeneet oviaan, ja se muuttaa katukuvaa. Idänkauppaan liittyvissä pakoteasioissa hallitus on melko hampaattomasti tyytynyt EU:sta ja USA:sta tuleviin ratkaisuihin eikä ole pyrkinyt sopimaan erityisehtoja. Itärajalla tilanne on suomalaisittain poikkeuksellinen: täällä tehdään vientikauppaa ja matkailulla on iso merkitys. Ruplan kurssin muutokset näkyvät saman tien. Vahvan ruplan aikana Imatran kaupoissa saattoi viikonloppuna olla 15 000 ostoksilla kävijää. Nyt määrä on pudonnut ainakin puoleen. Hallitusohjelma rakentuu yleisen talouden tilan parantamiselle ja elpymiselle. Jos siihen ja työllisyystilanteeseen voidaan Suurin riski ja kysymysmerkki hallitusohjelmassa on sote-ratkaisu. vaikuttaa, niin se on ehdottomasti hyvä asia. Tervetullut on myös hallitusohjelman kategorinen kannanotto, jonka mukaan kunnille ei tule lisävelvoitteita ainakaan ilman lisärahoituksen ohjaamista. Normien purku ja sen tuoma liikkumavaran lisääntyminen lupaa hyvää. Olen tosin jossain määrin skeptinen sen suhteen miten siinä onnistutaan, kun eri ministeriöilläkin on asiassa vaikutusvaltaa. Kunnan päätöshimmelien ja valvontabyrokratian keventäminen olisi tarpeen. Ei ole perusteltua, että kunnan on otettava kantaa vaikkapa solariumin tiloihin ja valvottava niiden oviaukkojen leveyksiä. Ehdottomasti suurin riski ja kysymysmerkki hallitusohjelmassa on sote-ratkaisu, joka tosin on kirjattu epämääräisesti. Tällä hetkellä näyttää siltä, että sote-alueilla on täysi päätösvalta ja kunnat käyttävät suurimman osan omasta budjetistaan rahoittamalla toiminnan, johon sillä ei ole mitään vaikutusvaltaa. Se on iso riski kunnille. Kuva: Imatran kaupunki Jukka Laiho, talousjohtaja, Turku Turussa on jo pitkään haettu uudistamisohjelmilla kaupungin tuottojen lisäämistä ja kustannusten vähentämistä. Niiden avulla talouden vajetta on pystytty paikkaamaan suhdanteessa, jossa kustannusten nousu on ollut nopeampaa kuin verotulojen kasvu. Turku-konsernissa tehdyt rakennemuutokset ovat saaneet aikaan positiivisia vaikutuksia: toimintoja on yhtiöitetty ja avattu kilpailtuun markkinaan. Se on tuonut tehoa ja kustannushyötyjä ja tulouttanut varoja kaupungille. Rakenteellisesti konserni on vahva, tase on 2,6 miljardia euroa. Hallitusohjelmassa lupaavaa Turun kannalta on linjaus kerätä osaamista kilpailukykyisiksi keskittymiksi. Odotamme hyötyvämme panostuksista lääke- ja kemianteollisuuden ja meriteollisuuden keskittymiin. Samoin cleantechin asettaminen yhdeksi kärkihankkeeksi antaa meille mahdollisuuksia profiloitua alueellisena osaamiskeskittymänä. Samaan kokonaisuuteen liittyy myös tavoite vahvistaa kasvukäytäviä ja luoda kasvusopimuksia valtion ja kaupunkien välille: se kytkee yhteen koulutuksen ja elinkeinoelämän kehittämisen. Innovaatio- ja palvelualustojen kehittäminen on kirjattu paitsi maan hallitusohjelmaan, myös Turun kaupunkistrategiaan. Odotamme paljon mahdollisuuksista kehittää joustavia toimintatapoja ja digitalisoida palveluja. On kiinnostavaa nähdä

11 millaisia ovat ne yksityiskohtaiset tavat, joilla kuntien velvoitteita vähennetään ja liikkumatilaa palvelujen tuottamisessa lisätään. Riskin Turulle muodostaa nippu julkisen talouden sopeuttamistoimenpiteitä. Niihin on kirjattu esimerkiksi työllisyydenhoidon vastuun siirtäminen kunnille etenkin vaikeimmin työllistyvien osalta. Miten kunta voi varmistaa nopean työllistymisen, jos työttömyys on jatkunut pitkään jo ennen kuin vastuu työllisyydestä on edes siirtynyt kunnalle? Sote-uudistus ja aluehallinnon uudistus kokonaisuudessaan ovat pahasti keskeneräisiä. Riskejä liittyy myös moneen yksittäiseen osaalueeseen, esimerkiksi perusopetukseen, koulutukseen, työvoimapoliittisiin määrärahoihin, sairausvakuutuskorvauksiin ja innovaatiopanostusten muutoksiin. Jos hallitusohjelmassa luvatut hyvät asiat toteutuvat, niin kokonaisvaikutus on ehdottomasti positiivinen. Toisaalta konkretiaa on tällä hetkellä enemmän niissä toimissa, joissa kuntataloutta rokotetaan: positiivisten linjausten toteutustavat ovat vielä avoinna. Kriittisintä on se, miten onnistutaan kunnan kustannusvelvoitteiden karsimisessa tehtäviä vähentämällä ja normitusta keventämällä. Tämä on reunaehto sille, että kunnat voivat päättää itse toimintansa sopeuttamisesta. Tehostamista ja uudelleenjärjestelyjä on tehty jo niin pitkään, ettei niiden avulla tehdä talouteen kengurunloikkia. Jos normit eivät kevene, niin valtionosuuksien indeksikorotusten jäädyttäminen yhdessä verotulojen kasvun kanssa on katastrofi, joka kiihdyttää talouden alijäämäisyyttä. Kuva: Turun kaupunki Anne Takala, talousjohtaja, Uusikaupunki Uudessakaupungissa on nyt positiivinen vire. Työttömyysaste on laskenut 8,4 prosenttiin Valmet Automotiven autotehtaan tuotannon kasvun ansiosta: yhtiön työntekijämäärä on kahden vuoden aikana yli kaksinkertaistunut, aiemmat lomautukset ovat päättyneet ja autovalmistus on tuonut kasvua myös muille toimijoille. Viime vuoden verokertymä näyttää hyvältä. Viime vuonna Uudenkaupungin asukasluku kasvoi ensimmäistä kertaa pariinkymmeneen vuoteen ja tänä vuonnakin luvassa on pientä kasvua. Ongelmana Uudessakaupungissa on väestön ikärakenne. Lasten ja työikäisten määrä pienenee ja eläkeikäisten määrä kasvaa. Aiempi muuttotappio johtui nuorten muuttamisesta pois väestörakenteesta puuttuu nyt välistä muutama ikäluokka. Kun aktiiviväestön määrä vähenee, myös verotuloja kertyy vähemmän samalla kun ikääntyvien määrä kasvaa. Uudenkaupungin huoltosuhde heikkenee poikkeuksellisen nopeasti. Parasta hallitusohjelmassa on lupaus vähentää kuntien kustannuksia miljardilla eurolla karsimalla velvoitteita sekä sitoumus siitä ettei uusia velvoitteita lisätä. Lisäksi on hyvä, että yksityiskohtaisesta ohjauksesta siirrytään suurpiirteisempään ja annetaan kunnille tilaa valita omat toimintamallinsa ja säästökohteensa. Ohjelma sisältää positiivisten lupausten lisäksi myös riskejä. Entä jos En usko että paras tapa saada Suomi nousuun on karsia koulutuksesta, kehittämisestä ja innovoinnista. normien purkamista ei saadakaan käyntiin? Jos saadaan, niin millä aikataululla? Onko aidosti sitouduttu siihen ettei kunnille tule uusia tehtäviä ja velvoitteita? Aiemminkin on tehty samansuuntaisia lupauksia, ja lopputulos on ollut päinvastainen. Muutosten kustannusvaikutukset kuntien talouteen on aina arvioitu alakanttiin. Oikein tehtynä normien purkaminen on hyvä asia, mutta voi myös kääntyä itseään vastaan. Jos osaaminen heikkenee esimerkiksi kelpoisuusvaatimuksista tinkimisen myötä, se näkyy huonompina palveluina ja kehittämisen loppumisena. Moniin tehtäviin ei kelpaa mikä tahansa käsipari. Huonointa hallitusohjelmassa ovat soteuudistukseen liian aikaisin tehdyt tiukat rajaukset, esimerkiksi sote-alueiden määrän lukkoonlyöminen. Uudistuksessa lähdetään rakenteista, kun pitäisi arvioida koko palveluketjua: suuri osa kustannuksesta tulee muualta kuin suorista hoitokustannuksista. On tarpeen tehdä muutoksia, mutta sote-uudistus muuttaa ratkaisevasti kuntia ja niiden tehtäväkenttää. Saadaanko aikaan aitoa julkisen ja yksityisen yhteistyötä? Kysymysmerkkejä on enemmän kuin vastauksia. Rahoitusmalli on keskeinen ratkaistava asia. Suomi elää osaamisesta. En usko että paras tapa saada Suomi nousuun olisi karsia koulutuksesta, kehittämisestä ja innovoinnista. Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi parantaa kilpailukykyä, mutta samaan aikaan karsitaan resursseja koulutuksesta ja kehittämisestä. Kääntymällä sisäänpäin ja lopettamalla satsaukset uuteen ei voiteta mitään. Se ei ole kovin tulevaisuuslähtöistä ajattelua. Kuva: Uudenkaupungin kaupunki

12 PALVELUPALETTI N Kuntarahoitus on kumppanisi kaikissa rahoitusprosessin vaiheissa Kuntarahoitus-konserni tarjoaa ratkaisuja rahoitustarpeisiin vaihtoehtojen kartoituksesta riskienhallintaan. koonnut:sirpa Kestilä KUVat:Sami muhonen Selvitystemme avulla asia kas voi arvioida erilaisten rahoitusvaihtoehtojen tai toiminnan uudelleenjärjestelyjen vaikutuksia ennen päätöksentekoa. Se pienentää riskiä ja säästää riihikuivaa rahaa. Jon Forssell, Inspiran apulaisjohtaja Vuodesta 2010 lähtien Inspira on toiminut neuvonantajana 325 hankkeessa. Kuntarahoitus on kumppani ja sparraaja. Asiakkaat ovat myös omistajiamme, ja aito tavoitteemme on etsiä asiak kaalle paras mahdollinen ratkaisu. Lauri Pekkilä, rahoitustoiminnon kehittämisestä vastaava apulaisjohtaja suunnittelu

13 Leasingiä ei voi enää ohittaa rakennushankkeiden rahoitusvaihtoehtoja punnittaessa. Karl Lintukangas, rahoituspäällikkö Kuntarahoituksen leasingkanta kasvoi 2015 ensimmäisellä puolikkaalla 15 prosenttia. Ilman meitä erityisryhmille suunnattu asuntorakentaminen pysähtyisi. Jukka Helminen, rahoituksesta vastaava johtaja Kuntarahoituksen osuus ARA:n tukemasta asuntotuotannosta on 90 prosenttia. Lanseeraamme vuodenvaihteessa uuden palvelun rahoitussalkun kokonaishallintaan. Jukka Leppänen, asiakkuuspäällikkö Kuntarahoituksen johdannaiset ovat selkeitä tuotteita, jotka suojaavat asiakkaita tehokkaasti korkoriskeiltä. Mika Korhonen, rahoitusneuvoja Tyytyväinen asiakas on paras motivaattori työssäni. Riitta Jämsä, asiakkuuspäällikkö Lainan yksityiskohdat sorvataan palvelemaan parhaiten kunkin asiakkaan tarpeita. Annukka Österberg, dokumentaatioasiantuntija Suomalaiskuntien ympäristöhankkeisiin sijoittaminen kiinnostaa kansainvälisiä sijoittajia. Antti Kontio, rahoituspäällikkö Kuntarahoituksen varainhankinnan kokonaismäärä on 28,8 miljardia euroa. Varat hankitaan kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. rahoitus ylläpito ja kehittäminen

14 Taloudesta a Hyvinvointivaltio

15 Kaksi reittiä hyvinvointivaltioon Suomi ja Japani painivat saman haasteen kanssa: väestö ikääntyy ja paine hyvinvointivaltion palveluita kohtaan kasvaa. Tähän asti maat ovat rahoittaneet julkiset palvelunsa täysin erilaisilla tavoilla. Pohjoismaista mallia noudattava Suomi on kerännyt paljon veroja, Japani ottanut runsaasti velkaa. Nyt maiden tiet näyttävät lähestyvän toisiaan. TEKSTI:Hasse härkönen KUVitus:suvi simelius uomi ja Japani ovat hyvinvointivaltioita, joissa julkiset palvelut luovat turvaverkon ihmisille. Jatkossa maiden huoltosuhteet kuitenkin heikkenevät, kun työelämän ulkopuolella olevien määrä kasvaa suhteessa töitä tekevien määrään. Yhä harvempien työssä käyvien on maksettava yhä useampien eläkeläisten, alaikäisten ja muiden töitä tekemättömien hyvinvointipalvelut. Syynä on maiden väestörakenteen muutos ja iäkkäiden kansalaisten osuuden merkittävä kasvu. Eläkeläiset, lapset ja nuoret tarvitsevat julkisia palveluita, jotka töissä käyvät välillisesti maksavat verojen kautta tai muuten. Mitä vanhempia suomalaiset ja japanilaiset ovat, sitä enemmän he todennäköisesti tarvitsevat esimerkiksi terveyspalveluja. Japanissa vanhusten osuus väestöstä kasvaa erityisen nopeasti. Japanin tilannetta hankaloittaa entisestään se, että maan väkiluku on alkanut pienentyä. Syntyvyys on pientä ja maahanmuutto vähäistä. Suomen väestö taas näyttää kasvavan jatkossakin. Suomessa rahastot luovat puskuria Suomessa suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymiseen on varauduttu luomalla eläkejärjestelmään rahastoja. Niiden ideana on se, että rahastoitujen varojen avulla eläkejärjestelmä kantaa yli sen ajan, kun suuret ikäluokat ovat elossa. Sen jälkeen tilanne normalisoituu väestöpyramidin muuttaessa muotoaan. Eläkevarojen rahastointi on merkittävä asia Suomessa. Suurten ikäluokkien tuomasta eläkehaasteesta on puhuttu pitkään ja siitä selviämiseen on tehty suunnitelmia, ekonomisti Roger Wessman sanoo. Pääosin suomalainen eläkejärjestelmä on kuitenkin rakennettu sen varaan, että työssä olevat ikäluokat maksavat eläkkeellä olevien ikäluokkien eläkkeet, Wessman huomauttaa. Pohjoismainen malli nojaa verotuloihin Suomen ja muiden Pohjoismaiden hyvinvointimalli on perinteisesti perustunut korkeaan verotasoon. Suomen, Ruotsin ja Tanskan kokonaisveroasteet ovat maailman kärkipäässä. Suomalaiset näyttävät kuitenkin maksavan veroja kohtalaisen mielellään, koska verotuloille koetaan saatavan vastinetta hyvinä julkisina palveluina. Sellaisia ovat esimerkiksi laajat sosiaali- ja terveyspalvelut, hyvä työttömyysturva sekä laadukas ilmainen koulutus. Kokonaisveroastetta ei silti voida loputtomiin nostaa, ja veroasteen kipuaminen ylemmäs näyttää tulleen Suomessa tiensä päähän. Joidenkin mielestä verotuksen yläraja on jo saavutettu ja veroastetta pitäisi laskea selvästi. Kokonaisveroasteen nousu on taittunut Suomessa, koska useista veropohjista ei yksinkertaisesti enää voida kestävästi puristaa lisää veroja. Ruotsissa kokonaisveroaste on jo tullut alas huippuvuosista, Wessman sanoo. Suomi on pärjännyt taloudellisesti hyvin, vaikka verotus on ollut ankarampaa kuin >>

16 OECD-maissa keskimäärin. Julkiset menot ovat olleet suuret, mutta muun muassa hyvä koulutus on antanut eväät kilpailukykyyn ja menestymiseen. Wessmanin mielestä Suomen taloudellisen menestyksen taustalla on korkean veroasteen yhdistäminen politiikkaan, jossa taloutta on kokonaisuutena hoidettu verrattain hyvin. Pohjoismaille tyypillinen talouden joustavuus ja työvoiman liikkuvuus ovat olleet Suomelle iso etu taloudellisessa kilpailussa. Talouden sääntely on ollut pientä, ja Suomi ja muut Pohjoismaat ovat olleet kansainväliselle kilpailulle avoimia talouksia. Se on auttanut pitämään maiden taloudet tehokkaina, Wessman sanoo. Viime vuosina Suomi on ollut vaikeuksissa, kun osa perinteisistä menestysaloista on hiipunut ja vientivetoinen talous ei ole vetänyt vanhaan malliin. Huono taloustilanne näkyy esimerkiksi yritysten tuloksissa, mikä taas vaikuttaa valtion yrityksiltä saamiin vero tuloihin. Se osaltaan luo paineita korottaa veroja muilla alueilla tai ottaa lisää julkista velkaa. Etelä- ja Keski-Euroopassa verojärjestelmän kautta rakennettu kansalaisten turvaverkko on selvästi pienempi, ja useat valtiot ovat sen sijaan puuttuneet suoraan talouden toimintaan esimerkiksi suojaamalla kotimaisia yrityksiä kilpailulta. Sitä Wessman pitää kansalaisten perusturvan ja talouden kokonaisuuden kannalta huonommin toimivana vaihtoehtona kuin pohjoismaista mallia, jossa käytetään verotusta ja tulonsiirtoja. Japanissa palvelut rahoitettu velalla Japanissa valtion hyvinvointipalvelut on jo pitkään maksettu ottamalla velkaa. Maan julkinen velka on ennätyskorkea suhteutettuna bruttokansantuotteeseen, yli 200 prosenttia. Vertailun vuoksi: Suomen julkinen velka oli vuonna 2014 noin 59 prosenttia bkt:sta. Japanin julkinen velka oli vielä 1990-luvun alussa kohtuullinen, 68 prosenttia bkt:sta. Sen jälkeen velka on kasvanut nopeasti talouskriisien ja niitä lääkitsemään laadittujen toimien kuten lukuisten elvytyspakettien myötä. Japanin talous ylikuumeni 1980-luvulla ja kupla puhkesi 1989, jonka jälkeen alkoi pitkä hitaan kasvu aika. Japanissa verotus on ollut keveää ja veropohjassa on ollut aukkoja. Lisäpainetta on tuonut väestön ikääntyminen. Japanin väestörakenne on alkanut painottua vanhempaan päähän aikaisemmin kuin muissa teollisuusmaissa. Se on jo pitkään kasvattanut hyvinvointipalveluihin meneviä kuluja. Japanin erityispiirre on se, että valtio on lainannut varoja maan omilta kansalaisilta ja yrityksiltä. Julkinen velka on japanilaisten omissa käsissä. Maan yksityinen sektori on vuosikausia säästänyt paljon, ja merkittävä osa säästöistä on sijoitettu Japanin valtion velkakirjoihin. Japani on siis valtiona velkainen, mutta kansakuntana ei. Julkisen sektorin rahoitusalijäämää on rahoitettu yksityisen sektorin suurella rahoitusylijäämällä, ja maan vaihtotase on ollut jatkuvasti ylijäämäinen. Japanin Pohjoismaille tyypillinen talouden joustavuus ja työvoiman liikkuvuus ovat olleet Suomelle iso etu taloudellisessa kilpailussa.

17 valtion on ollut helppo rahoittaa velkaansa, kun sijoittajat ovat löytyneet kotimaasta. Varoja on riittänyt myös ulkomaille tehtäviin sijoituksiin, ja Japani on maailman suurimpia rahoittajia. Nomura-pankin ekonomisti Masaki Kuwahara arvioi, että japanilaisten ulkomaiset sijoitukset pysyvät jatkossakin korkealla tasolla. Valuutta vaikuttaa Valuutat luovat merkittävän eron maiden välille. Suomi kuuluu yhteisvaluutta euroon, Japanilla on oma jeninsä. Valuutta vaikuttaa valtion talouden liikkumavaraan. Wessmanin mukaan velkaantuminen on paljon suurempi riskitekijä maalle, joka on mukana yhteisvaluutassa. Talouden kriisidynamiikka on aivan toisenlainen sellaisella maalla, jolla on oma valuutta. Se ei kuitenkaan tarkoita, että oman valuutan maa voisi ottaa holtittomasti lisää velkaa kuinka paljon tahansa ja rahoittaa sillä millaista alijäämää tahansa, koska siinä kävisi huonosti ellei maalla ole Japanin kaltaista kotimaista sijoittajapohjaa, Wessman sanoo. Kuwaharan mukaan Japani ei saisi merkittävää etua, jos se olisi mukana jossain yhteisvaluutassa. Oma valuutta antaa liikkumavaraa rahapolitiikassa. Valinta oman tai yhteisen valuutan välillä tulisi perustua kunkin maan taloudelliseen, poliittiseen ja maantieteelliseen ympäristöön, hän sanoo. Maiden erona on myös se, että Suomen rahoitusmarkkinat ovat integroituneet Euroopan rahoitusmarkkinoihin, Japanissa taas on melko suljetut markkinat. Veroja vai velkaa kumpi on kestävä ratkaisu? Suomen ja Japanin tiet ovat olleet hyvin erilaiset, mutta nyt ne näyttävät lähestyvän toisiaan. Suomessa on viime aikoina käyty kiivasta keskustelua siitä, onko meillä varaa ottaa lisää velkaa vai ei, onko velan ottaminen nykyisessä hankalassa taloustilanteessa järkevää vai ei ja millaisella aikataululla velkaantuminen pitäisi pysäyttää. Lisämausteen keskusteluun tuo se, että euroalueen sääntöjen mukaan valtion julkinen velka ei saisi olla yli 60 prosenttia bkt:sta, ja Suomi on ylittämässä rajan. Miksi Japani ei ole Kreikka? Syyt voi tiivistää kolmeen: Japanilla on julkista velkaa huima määrä, suhteessa bkt:een paljon enemmän kuin Kreikalla. Rahoitusmarkkinoilla ei kuitenkaan toistaiseksi olla Japanin velkaantumisesta yhtä huolestuneita kuin Kreikasta. Kreikka on kriisimaa, Japani ei. I Japani rahoittaa itse itseään kotimaisesta säästämisestä, Kreikka ei. Japanin korkea kotimainen säästämisaste ja säästöjen kanavoituminen valtion velkapapereihin ovat osaltaan auttaneet Japanin korkotason pysymistä matalana. II Japanilla on huomattava määrä sijoituksia ulkomailla. Se antaa Japanille puskuria. III Japanilla on oma valuutta, mikä antaa maalle liikkumavaraa rahapolitiikassa.

18 Roger Wessman Itsenäisenä konsulttina toimiva riippumaton ekonomisti. Työskennellyt aikaisemmin Nordean ja Evlin pääekonomistina. Masaki Kuwahara Japanilaisen Nomura Securities -yhtiön ekonomisti. Yhtiö on osa finanssipalveluja tarjoavaa Nomura Group -konsernia. Kansainvälisessä vertailussa huoli Suomen nykyisestä velkaantumisesta vaikuttaa liioitellulta. Perinteinen perustelu velanotolle on se, että kun taloudessa menee huonosti, niin velkaa ottamalla kulutusta tasataan ajan yli. Parempien aikojen koittaessa julkisia menoja ja investointeja supistetaan tai ainakin niiden kasvua hillitään, jolloin valtion varoja jää yli ja velkaa voidaan maksaa pois. Velanoton vaihtoehtona on supistaa valtion menot tulojen tasolle. Nykyisessä hallitusohjelmassa talouspolitiikan linja muodostuu lähtökohdalle, että velkaantuminen bruttokansantuotteeseen nähden taittuu vaalikauden loppuun eli vuoteen 2019 mennessä. Suomessa on perinteisesti oltu hyvin nihkeitä ottamaan velkaa. Julkisessa taloudessa on vallinnut ajattelu, että tulot ja menot pidetään jatkuvasti tasapainossa. Se on mielestäni järkevä lähtökohta julkisen talouden hoitoon, mutta kansainvälisessä vertailussa huoli Suomen nykyisestä velkaantumisesta vaikuttaa liioitellulta, Roger Wessman sanoo. Pitkällä tähtäimellä verot ovat viime kädessä ainoa kestävä keino rahoittaa julkisia menoja, koska velanotolla kustannuksia vain siirretään tulevaisuuteen. Japanilla on julkista velkaa jo hyvin paljon, ja Masaki Kuwaharan mielestä ei ole järkevää antaa velan kasvaa edelleen. Karkean laskelmamme mukaan Japanin julkinen velka voidaan vielä jonkin aikaa rahoittaa kotimaisilla sijoituksilla. Julkisten palveluiden rahoituspohjaa olisi syytä kuitenkin parantaa nyt, kun Japanilla on toimenpiteisiin vielä aikaa, Kuwahara sanoo. Päästäkseen palveluiden rahoituksessa kestävälle pohjalle Japanin pitäisi Kuwaharan mukaan joko nostaa veroja tai leikata hyvinvointiyhteiskunnan kuluja. Maan hallitus on tehnyt julkisten menojen tasapainottamisohjelman, jossa on mukana ideoita sosiaalimenojen hillitsemiseksi. Palveluihin kohdistuvia menoleikkauksia on kuitenkin poliittisesti hankala toteuttaa, koska palveluita käyttäviä iäkkäitä äänestäjiä on paljon. Uskon että jatkossa hyvinvointipalveluita rahoitetaan enemmän verotuloilla, erityisesti kulutukseen liittyvillä nykyistä korkeammilla veroilla, Kuwahara sanoo. Malleista löytyy riskejä Suomessa lasketaan paljon tulevaisuuden talouskasvun varaan. Jos talous alkaa taas kunnolla kasvaa, se tietää lisää verotuloja ja sitä kautta varaa ylläpitää julkisia palveluita. Jos kasvua ei tule, rahaa hyvinvointipalveluihin ja -etuihin ei olekaan niin paljon kuin on kaavailtu. Suomalaisessa eläkejärjestelmässä on varauduttu tuleviin isoihin eläkemenoihin. Mutta kymmenen vuotta jatkuneen nollakasvun varalle ei ole tehty suunnitelmia, Wessman kuvaa tilannetta. Jos veroastetta korotetaan jatkuvasti, jossain vaiheessa se alkaa kääntyä kokonaistalouden kannalta haitalliseksi eivätkä verotulot enää kasva. Avoimessa ja globaalisti kilpaillussa taloudessa pääoma liikkuu helposti, mikä heijastuu esimerkiksi Suomen yhteisöveron tasosta tehtyihin päätöksiin. Kuwaharan ja Wessmanin mukaan Japanin velkamallissa riskinä on se, että yksityisen sektorin säästäminen voi jatkossa vähentyä. Ikääntyvät japanilaiset saattavat alkaa käyttää säästöjään ja myydä valtion velkakirjoihin tekemiään sijoituksia. Silloin Japanin valtio olisi vaikeuksissa velkansa rahoittamisessa. Samoin jos Japanin julkinen velka yhä jatkaa kasvamistaan, jossain vaiheessa se ylittää yksityisen sektorin säästämisasteen ja valtio ei enää voi saada velalleen riittävästi rahoitusta kotimaisilta sijoittajilta. Se taas johtaisi riskilisien voimakkaaseen kasvuun ja velan kustannusten nousuun. Tuottavuuden kasvu avainasia molemmissa maissa Työn tuottavuuden kasvu on ratkaisevan tärkeää Suomelle ja Japanille. Kun jatkossa työtä tekeviä on molemmissa maissa nykytilannetta vähemmän, heidän työnsä on oltava nykyistä tuottavampaa, jotta hyvinvointivaltioon on varaa. Japanin kohdalla Wessman pitää talouden kasvumahdollisuuksia melko pieninä, koska maan väestö ikääntyy niin voimakkaasti. Kuwahara on optimisempi sillä perusteella, että maan vahva teknologinen osaaminen antaa mahdollisuuksia tuottavuuden parantamiseen. Suomessa hallitus on peräänkuuluttanut tuottavuusloikkaa, mutta sen saavuttamisen keinoista on erilaisia näkemyksiä. Artikkelin lähteenä on käytetty myös Suomen Pankin julkaisua Kuinka Japani selviytyy suuresta julkisesta velastaan? (2010)

o Kuntavaikuttaja tutuksi 19 Juha Huotari talousjohtaja, Kajaani Mitä olet tehnyt työurasi aikana? Olen tehnyt töitä Kajaanin kaupungin palveluksessa kuusi vuotta. Ennen Kajaaniin siirtymistäni työskentelin seitsemän vuotta tilintarkastajana Audiatorilla Oulussa ja Kajaanissa. Myös keskustan kehittämishankkeen eteneminen puhuttaa: kävelypainotteisen keskusta-alueen tarpeellisuus aiheuttaa jonkin verran kriittistä keskustelua. Suurin osa kajaanilaisista on kuitenkin tyytyväisiä, että kotikaupunki kehittyy. Miten päädyit nykyiseen tehtävääsi? Kajaanin kaupunki organisaationa oli tuttu tilintarkastustyön kautta. Talousjohtajan tehtävä kiinnosti ja kaipasin työtehtäviini muutosta. Tilintarkastustyössä asiakkaat olivat usein kaukana ja matkatyö vei paljon aikaa perheeltä. Muutto Kajaaniin ei ollut vaikea päätös, koska sekä minä että vaimoni olemme kotoisin täältä. Olen ollut tyytyväinen uravalintaani. Kaupunki on vakaa työnantaja ja perusasiat ovat kunnossa. Kaupungin johdossa on hyvä meininki, ja mukavassa porukassa omakin mielenkiinto pysyy yllä. Mitkä ovat Kajaanin johtamisen seuraavien vuosien isot linjat? Velkaantumisen hallinta on ollut keskiössä jo muutaman vuoden ajan ja siinä on onnistuttu hyvin. Veroprosenttia on jouduttu nostamaan, mutta talouden tasapainoa on parannettu muillakin keinoilla. Olemme panostaneet yritysten houkuttelemiseen ja työpaikkojen saamiseen. Nyt on aika toimia koko Kainuun tulevaisuutta ajatellen. Meidän on pystyttävä tekemään isoja linjauksia alueyhteistyön kehittämisessä, ja keskeisessä roolissa ovat etenkin maakunnan keskukset Kajaani ja Sotkamo. TEKSTI: soili helminen KUVA: Sami Lamberg Miten Kajaanilla menee? Suomen taloudellisen tilanteen huomioon ottaen meillä menee kohtalaisen hyvin. Meillä on samat ongelmat kuin muillakin, mutta olemme panostaneet oikeisiin asioihin. Parhaillaan kaupungissa on meneillään historian suurimmat investoinnit, muun muassa iso koulukeskus, joka otetaan käyttöön vuonna 2017. Kaupungin isot investoinnit perusinfraan ovat olleet tärkeä piristysruiske aluetalouteen. Merkittävien työnantajien määrä on pysynyt suhteellisen stabiilina viimeisen kymmenen vuoden ajan. Toki uusia mahtuu aina lisää mukaan. Mikä kajaanilaisia tällä hetkellä puhuttaa? Eniten keskustelua on viime aikoina käyty Talvivaarasta ja Skodalle myydystä Transtechistä. Talvivaaraan liittyvät ympäristöasiat toki kuohuttavat, mutta yhtiö on myös erittäin tärkeä työnantaja. Tässä vaiheessa näyttäisi siltä, että molempiin yhtiöihin saatiin hyvät omistajat ja että työpaikat säilyvät ainakin lyhyellä aikavälillä. Mikä on Kajaanissa parasta? Luonto ja maisemat ovat Kajaanin valtti. Kaupunki on kompakti: kaikki on lähellä ja liikkuminen päiväkotiin, kouluun töihin ja harrastuksiin helppoa. Meillä on kuntakokoon nähden hyvä liikuntapalvelujen ja muiden harrastusmahdollisuuksien tarjonta. Mikä on Kajaanin isoin haaste? Väestökehitys. Kainuussa on korkea keskiikä ja alhainen syntyvyys, mutta Kajaani on onneksi alueellaan jonkinlainen valopilkku syntyvyyden suhteen. Keskeinen keino kaupungin vetovoiman lisäämiseen on työ. Meidän on pystyttävä pitämään nykyinen koulutustarjonta ja voitava tarjota työtä. Mitä toivot yhteistyöltä Kuntarahoituksen kanssa? Yhteistyö Kuntarahoituksen kanssa on toiminut aina. Tähän asti olemme käyttäneet rahoitusmuotona pääsääntöisesti lainaa, mutta maailma muuttuu. Muutosten myötä Kuntarahoituksen rooli keskustelukumppanina korostuu jatkossa aiempaa enemmän. kuka? Juha Huotari Koulutus: Kauppatieteiden maisteri Oulun yliopistosta Kotoisin: Kajaanista Nykyinen kotikunta: Kajaani Syntymävuosi: 1977

20 OSAVUOSIKATSAUS N Kuntarahoituksen alkuvuosi on sujunut hyvin, vaikka toimintaympäristössä oli katsauskauden aikana paljon epävarmuustekijöitä. TEKSTI:soili helminen KUVa:istockphoto Kotimaan liiketoiminta Kuntarahoituksen asiakaskentän toimintaympäristössä oli katsauskauden aikana paljon epävarmuustekijöitä, aivan kuten edeltävinäkin vuosina. Talouskasvun heikkous ja epävarmuus kunta-alan rakennemuutosten etenemisestä ovat vaikeuttaneet investointipäätösten tekemistä. Kuntarahoituksen palvelujen kysyntä pysytteli kuitenkin vakaana ja on joidenkin palvelujen osalta ollut jopa selvässä kasvussa. Lainarahoituksen osalta kilpailu kuntasektorin asiakkaista kiristyi tammi kesäkuun aikana. Vahvan taloudellisen asemansa ansiosta yhtiö Kuntarahoitus pystyi kuitenkin vastaamaan kilpailuun ja pitämään asemansa asiakaskuntansa tärkeimpänä rahoittajana. Erityisen vahva Kuntarahoituksen rooli on valtion tukeman asuntotuotannon rahoittajana. Myös johdannaisten kysyntä on edelleen ollut vilkasta. Korkojen pysytellessä matalalla tasolla asiakkaat suojasivat velkojaan tulevaisuudessa mahdollisesti nousevia markkinakorkoja vastaan. Myös leasing ratkaisujen kysyntä kasvoi alkuvuonna vahvasti, ja erityisesti kiinteistöleasingrahoitus kiinnostaa asiakkaita. Kuntarahoitus uudisti alkuvuonna rahoitustoiminnon organisaatiotaan parantaakseen asiakkaiden kokonaispalvelua. Uudistuksella tähdätään siihen, että asiakaskunnan muuttuvasta toimintaympäristöstä nousevat palvelutarpeet tunnistetaan entistä paremmin. Tarpeisiin vastataan sekä kehittämällä sähköisiä palveluja että tarjoamalla asiakkaille uusia tuotteita ja kokonaisratkaisuja. Palvelumallin kehittäminen on tarkoittanut myös yhteistyön tiivistämistä Kuntarahoituksen ja sen tytäryhtiön Inspiran välillä. Kuntarahoituksen alkuvuosi oli erittäin vahva Omat varat yhteensä 30.6.2015 31.12.2014 30.6.2014 Henkilöstömäärä: 94 559,3 milj. 623,1 milj. 682,5 milj. Omat varat yhteensä yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin: 31,75 % Vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio): 1,9 %

21 Lue koko osavuosikatsaus Kuntarahoituksen verkkosivuilta! kansainvälinen varainhankinta Kaikki Kuntarahoituksen varainhankinta tehdään tällä hetkellä kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta, missä yhtiö on tunnettu ja aktiivinen toimija. Vuoden 2015 ensimmäisellä puolikkaalla kansainvälisillä pääomamarkkinoilla on ollut paljon likviditeettiä ja Kuntarahoituksen varainhankinta onnistui hankkimaan asiakkailleen rahoitusta kilpailukykyiseen hintaan. Tammikuussa laskettiin liikkeeseen miljardin Yhdysvaltain dollarin kiinteäkorkoinen viitelaina. Huhtikuussa Kuntarahoitus vahvisti läsnäoloaan Australian markkinoilla kasvattamalla Kangaroo-ohjelman alla liikkeeseenlaskettua julkista joukkovelkakirjalainaa 75 miljoonalla Australian dollarilla. Kaiken kaikkiaan alkuvuodenaikana laskettiin liikkeeseen joukkovelkakirjalainoja 11:ssä eri valuutassa. Kuntarahoituksen varainhankinnan strategiana on varainhankinnan lähteiden hajautus, ja se on osoittautunut onnistuneeksi linjaukseksi. Kuntarahoitus hajauttaa varainhankintaansa kolmella eri tavalla: maantieteellisesti, laskemalla liikkeeseen erilaisille sijoittajaryhmille suunnattuja lainoja sekä laskemalla liikkeeseen lainoja eri maturiteeteissa. Aktiivinen sijoittajayhteistyö on lisännyt Kuntarahoituksen tunnettuutta eri markkinoilla, ja sijoittajasuhteissa on voitu enenevässä määrin edetä tärkeiden sijoittajasuhteiden ylläpitämiseen. Katsauskauden aikana Kuntarahoituksen luottoluokitukset säilyivät ennallaan, mutta Moody s muutti korkeimman mahdollisen AAA-luottoluokituksensa näkymät negatiivisiksi. Tämä oli seurausta Moody sin Suomen valtion vastaavasta muutoksesta. Standard & Poor sin luokitus on AA+ vakain näkymin. Avainluvut (konserni) Liikevoitto 78,3 milj. Korkokate 84,1 milj. Taseen loppusumma 33,69 mrd. Uusi luotonanto 1,17 mrd. Lainakanta 19,4 mrd. Leasingkanta 153 milj. Uusi varainhankinta 4,5 mrd. Varainhankinnan kanta 28,8 mrd. Toimitusjohtaja Pekka Averio: Kuntarahoituksen tase nousi vuodenvaihteessa yli 30 miljardin euron ja samalla yhtiöstä tuli taseella mitaten Suomen kolmanneksi suurin rahoituslaitos. Tästä syystä Kuntarahoitus on mukana Euroopan keskuspankin tekemässä kattavassa arvioinnissa, johon kuuluu stressitestaus ja saatavien laadun arviointi. Heinäkuun alussa Finanssivalvonta teki päätöksen Suomen rahoitusjärjestelmän vakauden kannalta merkittävistä luottolaitoksista ja niille asetettavista lisäpääomavaatimuksista. Finanssivalvonta määritti Kuntarahoituksen systeemisesti merkittäväksi luottolaitokseksi ja asetti yhtiölle lisäpääomavaatimuksen 0,5 %. Kasvua edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna 23,6 % 6,4 % Kuntarahoitus täyttää tämän vaatimuksen selvästi, sillä konsernin omat varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin olivat kesäkuun 2015 lopussa 31,75 %. Kuntarahoituksen suuri tase nostaa myös rahoitusalan sääntelyn mukanaan tuomaa vähimmäisomavaraisuusvaatimusta. Kuntarahoitus on strategiansa mukaisesti kasvattanut omia varoja vahvalla tuloksenteolla. Samalla kun jatkamme pääomien kasvattamista tuloksen kautta, selvitämme yhtenä pääomarakenteen vahvistamisen vaihtoehtona myös oman pääoman ehtoisen pääomalainan liikkeeseen laskemista kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla."