Lama, lapset ja nuoret Lasten kaste Lapissa Rovaniemi 8.4.2013 Tytti Solantaus Laman julkinen olemus Taloudelliset uutiset yritysten ongelmat, irtisanomiset Uhka kilpailukyvylle ja yrityksille Uhka maan taloudelle Julkisten palvelujen ja tukien leikkaukset Laman inhimillinen todellisuus jää taustalle Perheiden ja yksilöiden kokemukset ja selviytyminen 2 Ai miksi lama voisi vaikuttaa lasten ja nuorten kehitykseen? "Lamahan on ohimenevä" "Perheen talousasiat eivät kosketa lapsia" "Työttömyyshän tuo vanhemmat kotiin lasten luo" "Tervetullut breikki kaiken kiireen keskelle" "Panee arvot oikeaan järjestykseen Laman luonne Toisiaan seuraavat odottamattomat ja pelottavat muutokset, joita ei itse voi hallita Pelko ja ahdistus omasta, perheen ja yhteisön selviytymisestä Nyt Tulevaisuudessa Turvattomuuden ja uhkan kokemus 3 4 Tiedon luonne Tilastot, väestö ja palvelutason tiedot Vain vähän kattavia tutkimuksia inhimillisistä kokemuksista Anekdoottinen ja hiljainen i tieto yksilöiden ja perheiden kokemuksista Sosiaali ja terveyspalveluissa, kouluissa Perheillä ja ihmisillä itsellään Tutkimuksia laman inhimillisestä merkityksestä perheisiin ja lapsiin 1930 luvun lama, USA: Glen Elder Maatalouskriisi s 1980 luvulla, ua,usa: Conger et al Suomi 1990 luvun alun lama: Solantaus et.al Yhteinen tulos: lamalla on vahvat vaikutukset perhesuhteisiin Vaikutus lasten ja nuorten kehitykseen 5 6 1
Tutkimusasetelma Solantaus, Leinonen, Somersalo, Punamäki, Kaljonen, Santalahti Uusmaalaiset lapset 1320, synt 1981 1989 90 (8 v) tutkittiin mielenterveys 1994 (12v, N 1149) laman huipussa tutkittiin Perheen ja lapsen tilanne Koulutilanne Kyselylomaketutkimus Seuranta rekisterien perusteella ad 28v Tutkimuskysymykset I Onko lamalla vaikutusta lapsien oireiluun laman aikana? Mikä mahtaa olla vaikutuspolku? II Entä vaikutukset pitkällä aikavälillä? Entä vaikutuspolut? III Voidaanko löytää suojaavia prosesseja? 7 8 Laman vaikutuksia koti Vaikuttiko/ vaikuttaako lama nuorten kehitysympäristöihin? Koti? Koulu? Työelämä? Vapaa ajan toiminta? Vanhempien työttömyys 14 20%, lamavuosien aikana 26% Työssäkäyvillä työtahdin kiristyminen n. 60%lla, myös pitkiä työpäiviä, lisätöitä Asuntolainojen korot ylös yli 15%, Perheen tukipalvelujen leikkaaminen vain viidennes perheistä ei ollut kokenut talouden muutoksia 9 10 Lama perheissä 1994 Työttömyys laman vuosien aikana 26% Tulotason muutokset: Noin 20% ei neg muutosta Noin 20% tulotason putoaminen yli 30% Vaikeus selvitä laskuista yms 50% Noin 10% joutui myymään omaisuutta Noin 10% perheistä turvautui toimeentulotukeen Pennin venyttäminen kahden yhden hp (%) muutokset ruokaostoksissa 40 53 kokataan kotona enemmän 52 62 ostetaan vaatteita vähemmän 57 74 lkätää lykätään tärkeitä hankintoja 58 72 perutaan lomasuunnitelmia 51 50 väh. lääkärissäkäyntejä 21 28 myös lasten menoissa vähennettiin pizzat, vaatteet, taskurahat, huvitukset, harrastukset 11 12 2
Vanhemman vointi Päivittäistä sopeutumista, hätää ja huolta Uupumusta ja mielenterveyden ongelmia vanhemmille, erityisestiahdistuneisuutta lisäksi naisilla masennusta miehillä toimintakyvyn lamaantumista 13 Matti Isokoski, TTL: Työttömät: Mielenterveysongelmat; ahdistuneisuus Sairastavuus, kuolleisuus, itsemurhat Sosiaaliset ongelmat; perhe & kanssakäyminen Alkoholiongelmat (M. Virtanen 2009, review) Työpaikan säilyttäneet: Pitkäaikaiset sairauspoissaolot Mielenterveysongelmat Tules ongelmat Työkyvyttömyyseläkkeet Sydänkuolleisuus (J. Vahtera 2009, 10 town study) 14 Vaikutukset perheen ihmissuhteisiin Parisuhdeongelmia riitoja, vetäytymistä Vaikutukset vanhemmuuteen Lasten/nuorten ohjaus, tuki ja seuranta vähenivät Kovakourainen ja ailahtelevainen vanhemmuus lisääntyi Vanhemmat itse tunnistivat vaikutukset vanhemmuuteen Kodit vanhemmat ja lapset pahimmassa kriisissä vuosikymmeniin 15 Vanhemmat parisuhteesta ja vanhemmuudesta Parisuhde: Riidat, kireys, vetäytyminen, oma masennus, riippuvuus toisesta Yhteinen nauru ja huumori vähentynyt Vanhemmuus: Kireä pinna, huono omatunto, apatia, ei jaksa paneutua lasten asioihin, riittämättömyys, pyrkimys olla näyttämättä ongelmia MYÖS enemmän keskusteluja, perhesuhteiden vahvistuminen 16 Lasten/nuorten omat kokemukset Lapset/nuoret: Huolet muista Ihmisten asiat, vointi yleensä, toimeentulo Ruoan puute Helpottaako lama, miten tässä käy? Rikollisuus lisääntyy? Vanhempi lapsestaan: Kantaa huolta työttömistä ihmisistä Seuraa enemmän yhteiskunnan asioita 17 18 3
Lapsi/nuori: huoli perheestä Työn vähyys, vanhempien työttömyys Siskon/veljen työttömyys Perheen selviäminen, velat Vanhempi lapsestaan On huolissaan, ajattelee perheen tilannetta Oma tulevaisuus mietityttää Haaveilee lotosta, jotta voisi auttaa On tukenut perheen taloutta omalla työllä Lapset/nuoret: perheen talous Vähemmän rahaa ruokaan, vaatteisiin, ostoksiin tiukempaa Asioista luopuminen Pelko että ruoka loppuu Ei rahaa lahjoihin, vähemmän omaa rahaa Perheen köyhtyminen Vanhemmat eivät osta itselleen mitään Muutto huonompaan asuntoon 19 20 Vanhempi perheen taloudesta Emme pysty tukemaan opiskelijaa Nuoren psykiatriseen hoitoon ei ole varaa Isä ulkomaille töihin Nuori työttömäksi Aikuinen lapsi muuttanut takaisin kotiin Ei hammashoitoa kun kunnalla ei ole varaa Lapsi/nuori: perheen ihmissuhteet Ihmisistä tulee kireitä, koko perhe kireänä Vanhempien huonot välit Vanhempien alkoholinkäyttö Vierailut toisen vanhemman luona vähentyneet MYÖS: äidillä/ isällä enemmän aikaa 21 22 Lapsen/nuoren sosiaaliset suhteet Yhteydet sukulaisiin ja ystäviin vähentyneet Menettänyt kavereita köyhän kakara Viettää aikaa muualla kuin kotona Joutuu vastaamaan itse itsestään enemmän Oma yritteliäisyys kehittynyt Lapsen/nuoren mieliala Masentunut, väsynyt, totinen, univaikeuksia Hämmentynyt, epävarma, levoton, Kireä, ärtynyt, pureskelee kynsiä Alkanut varastaa Vaikea ymmärtää miksei saa kaikkea, riitoja, marinaa; häpeää kun ei ole sitä ja tätä On keskusteltu, ymmärtää, ei vaadi paljoa Tyytyväinen kun vanh on enemmän kotona 23 24 4
Lama ja vapaa aika Koulujen harrastustoiminta lopetettiin Kodeilla ei varaa maksettuihin harrastuksiin Aikuisen ohjaama vapaa aika muuttui ajanvietoksi ikaduilla, kujilla ja tietokoneen ääressä Erityisen riskialtista nuoruusiässä Koulu ja lama Opetusryhmien kasvu 40%:ssa luokista Opettajan ohjaus ja valvonta vähenivät Mater. resurssien leikkaukset 90% Suuret vaikutukset opettajan työhön Työstressi kasvoi :76% opettajista Työmotivaatio laski: 50% opettajista Oma jaksaminen, fyysiset ja psyykkiset vaivat, opettajan työtä ei arvosteta, koulutyön organisaatio lasten levottomuus 25 26 Perheen talousvaikeudet olivat yhteydessä Sekä tyttöjen että poikien tunne elämän ongelmiin (masennus ja ahdistus) Ja edelleen sekä tyttöjen että poikien käytösongelmiin Solantaus, Leinonen, Punamäki, Dev Psychology 2004:40:412 429 Työelämä ja siihen integroituminen Korkea nuorisotyöttömyys Vanhemman työttömyys riski myös nuoren työttömyydelle ja nuoren työttömyyden pitkäkestoisuudelle ik k i Työttömyyden ylisukupolvinen siirtyminen vahvistui laman aikana Pitkäkestoinen työttömyys nuoruudessa voi olla seuraamuksiltaan kohtalokas 27 28 Myöhäisen nuoruusiän kehitystehtävä on on siirtyminen työelämään tai sitä ajatellen opintoihin, oman paikan ja merkityksen löytyminen Nuorisotyöttömyys katkaisee tämän jo alkuunsa Laman jälkeen: Pitkäkestoinen työttömyys nuoruusiällä ja nuoressa aikuisuudessa Viime laman jäljiltä on tuhansia aikuisia (yli 30v), jotka ovat olleet työttöminä koko aikuisen elämänsä Itsetunto kärsii, masennus, ahdistus, sosiaaliset pelot ja päihteiden käyttö lisääntyvät Tölä Työelämän ä taidot eivät iäkhi kehity miten saada töitä? Työkokemusta ei kerry miten saada töitä? Psykiatrinen ja/tai päihdehistoria herättää epäluuloja (stigma) miten saada töitä? Työmarkkinat tulevat samalla koko ajan vaativammiksi 29 30 5
Nuoren kehityspolut 1 Kapeutuvien mahdollisuuksien polku Uudenlainen, negatiivisempi kuva itsestä "noi jutut ei kuulu mulle" omaarimaa lasketaan ei pyritäkään siihen mihin voisi päästä jättäytyminen pois muiden joukosta Muodin merkitys vaatteet, teknologia ( Voi johtaa masennuksen, ahdistuksen ja passiivisen syrjäytymisen kehään Nuoren kehityspolut 2 Uhman polku liittyminen porukoihin, jotka eivät arvosta koulua ja sosiaalisia normeja Koulupinnaus, tupakka, alkoholi, li näpistäminen i jne Voi johtaa asosiaaliseen elämäntapaan Kertoo kaikkien kehitysympäristöjen kriisistä 31 32 Nuoren kehityspolut 3 Pärjääminen aktiivinen sopeutuminen omien menojen vähentäminen taskurahoista säästäminen vanhempien auttaminen Edellyttää yhteistä keskustelua ja ongelmien ratkaisua kotona, koulussa ja kaveripiirissä Elder: johti hyvään selviytymiseen aikuisiällä Kaikkien kehitysympäristöjen kyky tukea lasta/nuorta horjui Koti päivähoito/koulu i työelämä vapaaaika 33 34 II Laman seuraukset nuoressa aikuisuudessa Miten 12 vuotiaana koettu oman perheen Työttömyys Tulojen lasku Matala tulotaso Työttömyyden pelko On yhteydessä toimeentulopalvelun ja psykiatristen palvelujen ja lääkkeiden käyttöön nuoressa aikuisuudessa (18 28v)? Vanhempien työttömyydellä vahva yhteys lasten tulevaisuuteen Ei riippunut tulotasosta eikä vanhempien koulutuksesta Ts. työttömyydellä on vaikutus perheeseen kuin perheeseen Vanhemman korkeampi koulutus ei suojannut perhettä/lapsia. 35 36 6
Työttömyyden pelko Äidit 64% Isät 32% Ennusti jälkikasvun psykiatrisia ongelmia (psyk. palvelujen l ja/tai j/ ilääkkeiden käyttöä) Erityisesti äidin pelko työttömyydestä Koulu Oppilas ei saanut tarvitsemiaan koulupsykologin ja kuraattorin palveluja ennusti psykiatrisia ongelmia nuoressa aikuisuudessa Opettajan työmotivaation lasku oli myös yhteydessä Epävarmuuden merkitys 37 38 Koulu Oppilas ei saanut tarvitsemiaan koulupsykologin ja kuraattorin palveluja ennusti psykiatrisia ongelmia nuoressa aikuisuudessa Yhteenveto Talouslamalla on vaikutus lasten elämään vielä nuoressa aikuisuudessa Vanhempien työttömyyden pelolla, ei pelkästään työttömyydellä on vaikutus jälkikasvun psykiatriseen selviytymiseen Vaikutuksen ovat riippumattomia vanhempien koulutustasosta 39 40 Mitä voidaan tehdä ja kuka tekee? Miten lama vaikuttaa? Mitkä ovat vaikutuspolut? Maailmantalouden ongelmat Suomen lama Työttömyys Hintojen ja korkojen nousu Sosiaalisten tukien leikkaus Maailmantalouden ongelmat ja lapsen kehitys Perheen tulojen väheneminen Pennin venyttäminen Vanhempien jaksaminen/ mielenterveysongelmat Parisuhde Vanhemmuus 41 Tytti Solantaus Lapsen kehitys ja mielenterveysongelmat 7
Talousvaikeuksien vaikutuspolku lapsen elämässä Työ- ja talous- Ong. Paineet pennin venytt Työ ja talousongelmat Työtilanne Tulojen muutokset Tulotaso Isän mielenterveys Parisuhde Äidin mielenterveys Vanhemmuus Päivähoito Koulu Lapsen Mt ong 12 v Lapsi 18 28 v Mt ja toimeentulo Opiskelumahdollisuudet Työmarkkinat Kriminaalihuolto Lastensuojelu Perheneuvola Vanhemman mt ja päihdepalvelut Erikois sh Lapset vanhemmat Vanhemman ongelmat Terveys päihde toimeentulo Päivähoito/ koulu Toimeentulopalvelut Perusthpalvelut Perheiden kotipalvelut Työvoimapalvelut Neuvola ja kouluthpalvelut 44 Tarvitaan toimenpiteitä kaikilla yhteiskunnan tasoilla Ymmärrystä ja analyysiä poliittisten päätösten lapsivaikutuksista ymmärrystä laman monimuotoisista vaikutuksista perheessä, päivähoidossa, koulussa, vapaa aikana ymmärrystä toimivan päivähoidon ja koulun merkityksestä lapselle ja nuorelle yhteen toimivat palvelut Tuki vanhemmille jo työvoimatoimistoissa, työterveyshuollossa, toimeentulopalveluissa 45 Onnea Lasten Kaste Lapissa! Tytti Solantaus Antonia Ringbom References, the Solantaus group Solantaus T, Leinonen J, Punamäki R-L. (2004) Children s mental health in times of economic recession: replication and extension of the family economic stress model in Finland. Developmental Psychology 40:412-429. Leinonen J. Families in Struggle. Child mental health and family well-being in Finland during the economic recession of the 1990s: The importance of parenting. Academic Dissertation, Research Report 143, Stakes, (out of print), Gummerus Oy, Saarijärvi. Leinonen J, Solantaus T, Punamäki R-L. (2002) The specific mediating paths between economic hardship and the quality of parenting. International Journal of Behavioral Development. 26:423-435. Leinonen J, Solantaus T, Punamäki R-L. (2003) Parental Mental Health and Child Adjustment: The quality of marital interaction and parenting as a mediating factors. The Journal of Child Psychology and Psychiatry and Allied Disciplines 44:214-226. Leinonen J, Solantaus T, Punamäki R-L. (2003) Social Support and the Quality of Parenting under Economic Pressure and Work Load in Finland: The role of family structure and parental gender. Journal of Family Psychology 17:409-418. Somersalo H., Solantaus T. (2000) Consequences of economic recession to the learning environment and adjustment of sixth-graders in Finnish schools. Psychiatria Fennica 31:126-136. Somersalo H. and Solantaus T. (2001) Economic recession and inequality in education: Children needing special services in focus. Scandinavian Journal of Educational Research. 45:233-248. Somersalo H., Solantaus T, Almqvist F. (2002) Does the classroom climate affect children s psychiatric problems? Nordic Journal of Psychiatry 2002:56(4);285-290. 47 48 8