MITÄ KUULUU ISÄ? Mannerheimin Lastensuojeluliiton isäkyselyn tulokset Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Marraskuu 2008
SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 1 Johdanto...1 2 Kyselyn toteutus...4 3 Vastanneiden taustatietoja...6 4 Isyyteen liittyviä kysymyksiä...11 5 Isien ajankäyttö...35 6 Isätoiminta...39 6.1 Isätoimintaan osallistuneiden kokemuksia...40 6.2 Isätoimintaan osallistumattomien odotuksia ja toiveita...48 6.3 Yhteeveto isätoiminnasta Toiminnallista sopivasti soseutettuna keskusteluun...55 7 Kyselyn yhteenveto ja johtopäätökset...57 LIITE Kyselylomake
TIIVISTELMÄ Mannerheimin Lastensuojeluliitto on toteuttanut avoimen, kaikille alle 18-vuotiaiden lasten isille suunnatun kyselyn. Kyselyn avulla on haluttu saada tietoa suoraan isiltä: millainen toiminta kiinnostaa isiä, millä tavoin isät haluavat viettää aikaa lasten kanssa, miten isät on vanhempana otettu huomioon lasten neuvolassa, päiväkodissa, koulussa ja vapaa-ajalla. Kyselyssä on myös kartoitettu isien ajatuksia isyydestä sekä minkälaista tukea isät kaipaavat. Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä 22.9.-12.10.2008 välisenä aikana. Kyselyn nettilinkkiä jaettiin laajasti MLL:n sekä sen yhteistyökumppaneiden toimesta. Kyselyyn vastasi yhteensä 936 isää. Kyselyyn vastanneet isät edustavat iän, koulutuksen, asuinalueen sekä perhetaustan mukaan varsin kattavasti erilaisia isiä. Isät kokevat tulleensa otetuksi tasavertaisesti huomioon äidin kanssa / vanhempana erityisesti lasten harrastuksissa, päiväkodissa, koulussa ja leikkipuistoissa. Sen sijaan neuvolassa ainoastaan puolet isistä koki tulleensa aina otetuksi tasavertaisesti huomioon. Yli puolelta isistä ei ole koskaan kysytty mitään omaan hyvinvointiin liittyviä asioita neuvolassa, päiväkodissa tai koulussa. Isillä on tarvetta ja halua puhua vanhemmuuteen liittyvistä asioista. Useimmiten keskustellaan oman lähipiirin kanssa, kuten puolison, sukulaisten ja ystävien kanssa. Vanhemmuus on useimmilla isillä vaikuttanut parisuhteeseen. Useimmiten vaikutukset ovat olleet parisuhdetta vahvistavia. Huomattavalla osalla vaikutukset ovat olleet kuitenkin parisuhdetta heikentäviä. Etenkin puolisoiden kokema läheisyys on voinut heikentyä lasten syntymän jälkeen. Eroihin lapset eivät kuitenkaan ole ollut syy, vaan eron syyt ovat johtuneet enimmäkseen muista tekijöistä. Kyselyaineiston perusteella isiä pohdituttaa isyydessä eniten epävarmuus omasta isyydestä. Isät pohtivat sitä, ovatko he riittävän hyviä isiä. Isät pohtivat myös mm. lasten kasvatukseen liittyviä asioita, ajan käyttöön liittyviä, talouteen liittyviä sekä omaan jaksamiseen liittyviä asioita. Isyyden suurimpia iloja ovat lasten kasvun ja kehityksen seuraaminen, lasten vilpittömyys ja arkinen yhdessäolo. Enemmistö isistä kokee jaksavansa hyvin. Isien mielestä isien jaksamiseen kiinnitetään kuitenkin liian vähän huomiota. Isien jaksamista tukee vuorovaikutuksellinen parisuhde, läheinen suhde lapsiin, ystäviltä ja sukulaisilta saatava tuki, perheen sisäinen työnjako, toimiva työn ja perheen yhteensovittaminen, riittävä oma aika, fyysinen kunto, riittävä uni ja riittävän turvattu taloudellinen tilanne. Yli puolet isistä ei koe tarvitsevansa erityistä tukea vanhempana olemiseen. Tarvittava tuki liittyy toisilta isiltä saatavaan vertaistukeen, lastenkasvatusta ja hoitoa koskeviin neuvoihin ja tilapäiseen lastenhoitoapuun. Osa isistä tarvitsee myös ammattiauttajien apua sekä taloudellista tukea. Työnantajat ovat tukeneet isien työn ja perheen yhteensovittamista erityisesti joustavilla työajoilla. Isät eivät kuitenkaan koe työelämää erityisen perhemyönteiseksi. Isät viettävät mielellään aikaa lastensa kanssa ulkoilun, leikkimisen, kaikenlaisen yhdessä puuhailun sekä kotona olemisen merkeissä. Noin puolet isistä kokee viettävänsä lastensa kanssa riittävästi tai runsaasti aikaa. Kyselyn avovastauksista ilmenee kuitenkin, että isät potevat huonoa omaatuntoa lasten ja perheen kanssa viettämänsä ajan määrästä. Isillä on halukkuutta osallistua isätoimintoihin. Isätoiminta koetaan mukavaksi tavaksi viettää aikaa yhdessä lasten kanssa. Erityisen mieluisalta vaikuttaa isille ja lapsille sekä koko perheille suunnatut kerhot, retket ja leirit. Isillä on myös halukkuutta keskustella isyyteen ja vanhemmuuteen liittyvistä asioista toisten isien kanssa. Isätoiminnassa on hyvä löytää sopiva toiminnan ja keskustelun tasapaino. Isät osallistuisivat erityisen mielellään etenkin urheiluseurojen, MLL:n, muiden seurojen sekä kunnan järjestämään isätoimintaan. Toteuttajaorganisaatiolla ei kuitenkaan ole kovinkaan suurta merkitystä. Pääasia on, että toiminta on mielekästä. Isillä on myös halukkuutta itse osallistua toimintojen suunnitteluun. Mieluiten isätoimintaan osallistuttaisiin iltaisin ja viikonloppuisin.
1 Johdanto Isäksi tuleminen ja isänä oleminen ovat miehen elämän tärkeimpiä asioita. Mannerheimin Lastensuojeluliitto on halunnut avoimen, alle 18-vuotiaiden lasten isille suunnatun kyselyn avulla saada isien ääntä kuuluviin. Kysely liittyy laajempaan yhteistyöhön Ensi- ja turvakotien liiton Miesten keskuksen sekä Familjeparasolletin kanssa. Sekä tutkimustiedon että järjestöjen ja viranomaisten käytännön työn kautta saadun tuntuman kautta näyttää siltä, että isien tavoittaminen ja huomioon ottaminen on jäänyt äitejä vähäisemmäksi. 1 Myös MLL on omassa toiminnassaan tähän mennessä tavoittanut äidit huomattavasti paremmin kuin isät. Mannerheimin Lastensuojeluliitto haluaakin kehittää palveluitaan vastaamaan nykyistä enemmän myös isien tarpeita. Kyselyn avulla on haluttu saada tietoa suoraan isiltä: millainen toiminta kiinnostaa isiä, miten tavallinen arkipäivä rakentuu ja millä tavoin isät haluavat viettää aikaa lastensa kanssa, miten isät on vanhempana otettu huomioon lasten neuvolassa, päiväkodissa, koulussa ja vapaa-ajalla. Kyselyllä on kartoitettu myös isien ajatuksia isyydestä sekä minkälaista tukea isät kokevat tarvitsevansa. Perhe ei ole nykyään yksiselitteinen käsite. Vuonna 2007 lapsiperheitä oli yhteensä 588 000. Lapsiperheistä 80 prosenttia oli perheitä, johon kuului aviopari / avopari ja lapsia. Yksinhuoltajaäitien perheitä oli 18 prosenttia ja yksinhuoltajaisien perheitä alle kolme prosenttia. Uusperheiden määrä on kuitenkin lisääntymässä. Vuodesta 2006 vuoteen 2007 uusperheiden määrä on lisääntynyt noin 600 perheellä. Uusperheiden osuus lapsiperheistä on tällä hetkellä noin yhdeksän prosenttia. 2 Kyselyssä tarkasteltiin nimenomaan isien suhdetta lapsiinsa, jolloin isän perhetilanne määriteltiin suhteessa lapsiinsa. Tällöin perhe voi olla perinteinen ydinperhe, jossa on isä, äiti ja yhteisiä lapsia tai uusperhe, jossa asuu puolison lisäksi sekä omia / yhteisiä / puolison lapsia. Suhteessa lapsiin isät voivat asua myös yksin, pelkästään puolison kanssa tai 1 Tutkija Johanna Mykkäsen väitöstutkimusta varten kootun haastatteluaineiston mukaan näyttää siltä, että isät jäävät syrjään mm. neuvoloissa. Helsingin Sanomat 1.9.2008 Sosiaali- ja terveysministeriössä on tiedostettu, että isät ovat jääneet vähemmälle huomiolle neuvoloissa. Isän roolin vahvistamiseksi on mm. tuotettu neuvoloita varten materiaalia (esim. Isä neuvolassa työvälineitä ja ajatuksia vauvaa odottavien ja hoitavien isien kanssa työskenteleville. Sosiaali- ja terveysministeriön Tasa-arvojulkaisuja 2001:8). Vuonna 2006 ministeriö on myös toteuttanut valtakunnallisen neuvolaselvityksen, jossa on kartoitettu mm. isien osallistumista perhevalmennukseen. Parhaillaan on meneillään Stakesin toteuttama neuvoloiden henkilökunnalle suunnattu kysely, jolla tuotetaan tietoa perhevalmennuksen nykytilanteesta neuvoloissa. Kyselyllä kartoitetaan myös neuvoloiden isäryhmien tilannetta. 2 Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tietoihin. 1
yksin lastensa kanssa. Yksilöllisiä perhekohtaisia vaihtoehtoja voi olla muitakin. Esimerkiksi lapset voivat myös asua vuoroviikoin vanhempiensa luona. Kyselylomaketta tehtäessä päätettiin, että isät saavat itse määritellä, ketä omaan perheeseen kuuluu ja miten he määrittelevät isyytensä. Kyselylomakkeen suunnitteli Mannerheimin Lastensuojeluliiton lapsi- ja perhetoiminnan työryhmä. Kyselyn käytännön toteutuksesta, analysoinnista ja raportoinnista on vastannut Sosiaalikehitys Oy ja siellä tutkija Maija Säkäjärvi. Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä 22.9.-12.10.2008 välisenä aikana. Kyselyn avoin linkki oli esillä Mannerheimin Lastensuojeluliiton nettisivuilla. Luvussa kaksi kuvataan tarkemmin miten kyselylinkkiä tämän lisäksi jaettiin. Kyselyyn tuli yhteensä 936 vastausta. Vastaajat edustavat iän, koulutuksen, asuinalueen ja perhetilanteen mukaan varsin kattavasti erilaisia isiä. Kysely on tavoittanut todennäköisesti aktiivisimman osan isistä ja kyselyyn vastaaminen on edellyttänyt valmiutta käyttää sähköistä tiedonkeruukanavaa. Näistä rajoituksista huolimatta vastaajamäärän ollessa näin suuri on saatu varsin kattavaa ja kiinnostavaa tietoa suomalaisista isistä. Kyselyn tuloksia voidaankin pitää kohtuullisen edustavana näytteenä suomalaisten isien näkemyksistä yleisemminkin. Avovastaukset ovat tämän kyselyn arvokkainta antia. Isät ovat vastanneet todella runsaslukuisesti kyselyn moniin avokysymyksiin. Raporttiin on pyritty poimimaan osuvimpia ja kuvaavimpia lainauksia ja sitä kautta tuomaan esille isien ääntä. Avovastausten kautta päästään paikoittain hyvinkin lähelle miesten tuntemuksia siitä, mitä on olla isä / vanhempi nykypäivän Suomessa. Isien ajatuksia ja tarpeita kartoittavalle kyselylle on ollut ilmeinen tilaus. Isät ovat kiittäneet mahdollisuudesta kertoa omia ajatuksiaan vanhemmuuteen liittyen. Erityisesti isät ovat olleet mielissään, että useiden isien mielestä vihdoinkin heidän mielipiteistään ollaan kiinnostuneita. - Kallisarvoinen kysely, tulee nykyaikana tarpeeseen - Kiva juttu tää kysely!!! - Hauskaa että joku ottaa isätkin huomioon osana perhettä! - Kiitos kyselystä. Oli mielenkiintoista kertoa ajatuksia. - Kyllä me isätkin osataan! Luottakaa meihin! :) - Hienoa, että otatte isät puheeksi, kun aina vain touhotetaan äideistä.. ;) - Kiitokset kysymyksistä! Pakotti ajattelemaan taas mikä elämässä on tärkeintä. 2
Kyselyn toteutusaikana kysely herätti keskustelua myös internetin keskustelupalstoilla. Äidit kannustivat isiä vastaamaan kyselyyn. Kyselyn vastauksista voidaan päätellä, ettei kyselyä ole kuitenkaan täytetty äitien valvovan silmän alla. Keskustelut > Ellit > Perhe > Vauvan hoito > ISÄKYSELY ISÄKYSELY 25.9.08 14:25 Äidit avuksi! (vierailija) ISÄKYSELY Pieni "mainospala": Jotta päästäisiin suomalaisten lapsiperheiden hyvinvointiin ja muuhun jaksamiseen käsiksi, on tärkeätä erilaiset kyselyt ja tutkimukset. Nyt isien arkea halutaan selvittää ISÄKYSELYLLÄ, joka löytyy www.mll.fi heti etusivulla lokerossa Mitä kuuluu isä? Kaivakaa äipät kysely esille ja istuttakaa isukki hetkeksi koneen ääreen :-) Kiitos. Lainaa Lähde: http://keskustelu.plaza.fi/ellit/perhe/keskustelu/t1734162 Raportin seuraavassa luvussa kuvataan lyhyesti kyselyn toteutus. Luvussa kolme kerrotaan, minkälaiset isät kyselyyn vastasivat. Luvussa neljä käsitellään isyyteen liittyviä asioita, kuten esimerkiksi isien huomioon ottamista eri palveluissa ja isien jaksamista. Luvussa viisi kuvataan isien ajankäyttöä. Luvussa kerrotaan miten isät mieluiten viettävät aikaa lasten kanssa ja kokevatko isät viettävänsä mielestään riittävästi aikaa lastensa kanssa. Luvussa kuusi käsitellään isätoimintaan osallistumista ja siihen liittyviä kokemuksia ja odotuksia. Viimeisessä luvussa vedetään tiivis yhteenveto ja johtopäätökset kyselyn keskeisimmistä tuloksista. 3
2 Kyselyn toteutus Kysely toteutettiin sähköisenä nettikyselynä Digium Enterprise tiedonkeruujärjestelmällä. Isäkyselyn banneri oli Mannerheimin Lastensuojeluliiton etusivulla (www.mll.fi) koko kyselyn ajan ja tukea vanhemmille -sivuilla kyselyn viimeiset kaksi viikkoa. Tietoa kyselystä jaettiin sähköpostin välityksellä useiden kymmenien kumppanuusverkostojen kautta. MLL:sta kyselylinkki lähti kymmenien eri kumppanuusjärjestöjen välityksellä eteenpäin myös heidän verkostoilleen ympäri Suomen. MLL:sta lähti markkinointipyyntö myös Kirkkohallituksen kumppaneille. MLL:sta tietoa jaettiin suoraan eri tahoille. Esimerkiksi Vanhemmat ja itsenäistyvä nuori -projektin testivanhemmille (508 kpl) lähteneeseen sähköpostikirjeeseen lisättiin mainosteksti isäkyselystä ja kyselyn linkki. Useimmat MLL:n piirit markkinoivat kyselyä myös alueellisesti omien kumppanuusverkostojensa kautta. Useimmat MLL:n piirit pitivät banneria esillä omilla nettisivuillaan. Sosiaali- ja terveysministeriön perhehankekumppani levitti tietoa perhehankeverkostolle eri kuntiin. Lisäksi kyselyä levitettiin sähköisesti suoraan MLL:sta joidenkin suurten kaupunkien sosiaali- ja terveystoimen ja koulutoimen yhteistyöverkostojen kautta. Ensi- ja turvakotien liiton Miestenkeskuksesta markkinoitiin kyselyä liiton miestyön verkostolle, johon kuuluu yli 30 toimipistettä ja heidän kauttaan eteenpäin omille verkostoille ympäri Suomea. Familjeparasollet puolestaan levitti tietoa ruotsinkielisiin verkostoihin. Kyselyä markkinoitiin useille suomalaisille yrityksille julkaistavaksi yritysten intranetsivuilla. Ainakin MLL:n yhteistyökumppanit Piltti, Leaf ja Danone levittivät tietoa omalle henkilökunnalleen. Piltillä ja Danonella banneri oli myös ulkoisilla sivuilla. Lisäksi Isäkyselystä oli maksettu banneri MTV3.fi:n uutiset, urheilu ja sää -sivuilla koko kyselyn ajan (yhteensä 400 000 näyttöä). Isäkyselystä lähti tiedote maakuntalehtiin ja ainakin yhden piirin alueella kyselystä tiedotettiin maakuntaradiossa. Yhteenvetona voidaan todeta, että tietoa kyselystä levitettiin kattavasti. Kyselylomakkeessa ei tiedusteltu sitä, mitä kautta isä oli saanut tiedon kyselystä. Siten ei voida tietää mitä kautta kyselyyn vastanneet isät tavoitettiin eikä arvioida mikä oli toimivin kanava isien tavoittamiseksi. Kysely on kuitenkin tavoittanut kaikenlaisia isiä, ja vastaajia on saatu runsaasti, joten vastaajajoukkoa voidaan pitää hyvänä. 4
Kyselyn tuloksia esitellään lähinnä suorien jakaumien avulla. Ristiintaulukointien tuloksia on tuotu esille, mikäli tuloksissa ilmenee tilastollisesti tai sisällöllisesti merkittäviä eroja. Kyselyyn sisältyvien avointen vastausten analysoinnissa on sovellettu aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Sen mukaisesti analyysia on tehty ilmisisällön pohjalta esitellen aineistoa kuvaavia teemoja. 3 Teemoja kuvaamaan on valittu suoria lainauksia avovastauksista. 3 Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2004. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. 5
3 Vastanneiden taustatietoja Seuraavassa kuvaillaan lyhyesti kyselyyn vastanneita isiä iän, koulutustason, ammattiaseman, asuinalueen ja äidinkielen mukaan. Lisäksi kuvataan isien nykyistä perhetilannetta sekä suhdetta lapsiin. Kyselyyn vastanneista isistä suurin osa on 26-45 -vuotiaita. Nuoria alle 20 -vuotiaita isiä ei tähän kyselyyn vastannut lainkaan. Eläkeikäisiä isiä vastasi muutama. Taulukko 1. Vastaajien ikäryhmä Vastaajan ikäryhmä Lkm % Alle 20 vuotta 0 0 20 25 vuotta 21 2 26 35 vuotta 390 42 36 45 vuotta 389 42 46 55 vuotta 118 13 56 65 vuotta 6 1 Yli 65 vuotta 4 0 Yhteensä 928 100 Kyselyyn vastanneet isät ovat suhteellisen hyvin koulutettuja. Isistä 29 % on suorittanut ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon ja 24 % ammattikorkeakoulututkinnon tai alemman korkeakouluasteen tutkinnon. Opistoasteen tai sitä alempi tutkinto on noin 40 prosentilla isistä. Muutamalla prosentilla isistä ei ole lainkaan ammatillista koulutusta. Taulukko 2. Vastaajien ylin suoritettu tai meneillään oleva ammatillinen koulutus Ylin suoritettu tai meneillään oleva ammatillinen koulutus Lkm % Ammatilllinen kurssi / kursseja 57 6 Ammattikoulu 198 21 Opisto 143 15 Ammattikorkeakoulu / alempi korkeakouluaste 227 24 Ylempi korkeakouluaste 273 29 Ei ammatillista koulutusta 29 3 Yhteensä 927 100 Koulutusta vastaavasti suurin osa (38 %) kyselyyn vastanneista isistä on ylempiä toimihenkilöitä, jotka toimivat esimerkiksi erilaisissa johto-, suunnittelu-, tutkimus- tai opetustehtävissä. Kyselyyn vastanneita isiä on kuitenkin kaikista ammattiasemista. Työntekijöitä on vajaa kolmannes (30 %) isistä ja alempia toimihenkilöitä 16 prosenttia. Yrittäjiä on reilu kymmenesosa isistä. Opiskelijoiden ja eläkeläisten osuus on pari prosenttia. Muutama 6
prosentti isistä ilmoitti ammattiasemakseen jonkin muun, mikä pitää sisällään esimerkiksi työttömät ja hoitovapaalla olevat. Taulukko 3. Vastaajien ammattiasema Ammattiasema Lkm % Yrittäjä 108 12 Ylempi toimihenkilö (esim. johto-, suunnittelu-, tutkimus- ja opetustehtävissä toimivat) 357 39 Alempi toimihenkilö (esim. työnjohtotehtävissä toimivat) 145 16 Työntekijä 276 30 Opiskelija 15 2 Eläkeläinen 9 1 Muu (esim. työtön) 17 2 Yhteensä 927 100 Kyselyyn vastanneet isät jakautuvat asuinalueensa mukaan varsin tasaisesti eri puolille maata suhteessa alueittaisiin väestömääriin. Siten Uudeltamaalta, Varsinais-Suomesta ja Hämeestä on tullut eniten vastauksia. Taulukko 4. Vastaajien asuinalue Asuinalue Lkm % Uusimaa 315 34 Varsinais-Suomi 111 12 Häme 108 12 Keski-Suomi 71 8 Pohjanmaa 64 7 Pohjois-Pohjanmaa 60 7 Pohjois-Savo 42 5 Kymi 35 4 Satakunta 28 3 Lappi 23 3 Pohjois-Karjala 23 3 Etelä-Savo 21 2 Kainuu 19 2 Yhteensä 920 100 Vastaajista lähes kaikki olivat suomenkielisiä (97 %). 17 vastaajaa (2 %) ilmoitti äidinkielekseen ruotsin. Yhdeksän vastaajan äidinkieli oli jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Vastaajista kolmella (1 %) äidinkieli oli englanti, kahdella saksa ja kahdella ranska. Yhden isän äidinkieli oli arabia ja yhden kreikka. 4 4 Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2007 väestöstä äidinkieleltään suomenkielisiä oli 91,2 % ja ruotsinkielisiä 5,5 %. Muita kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia oli 3,3 %. 7
Kyselyyn vastanneilta isiltä tiedusteltiin perhetilannetta. Isät saivat valita taulukossa viisi mainituista perhemuodoista sen, mikä parhaiten kuvaa nykyistä tilannetta. Mikäli lapsi asuu esimerkiksi vuoroviikoin kummankin vanhemman luona, isä on voinut itse määritellä minkä vastausvaihtoehdoista kokee parhaiten kuvaavan omaa tilannetta. Kyselyyn vastanneista isistä valtaosa (82 %) asuu ydinperheessä, jossa isällä on puolison kanssa yhteisiä lapsia. Vajaa kymmenesosa (9 %) isistä asuu puolestaan uusperheessä, jossa puolison lisäksi on omia / yhteisiä / puolison lapsia. Neljä prosenttia isistä asuu nykyisin pelkästään puolison kanssa ja muutama prosentti yksin. Kaksi prosenttia isistä ilmoitti asuvansa lapsen / lastensa kanssa. Taulukko 5. Perhetilanne Perhetilanne Lkm % Asun yksin 23 2 Asun puolison kanssa 33 4 Asun ydinperheessä (puolison kanssa yhteisiä lapsia) 757 82 Asun uusperheessä (puoliso sekä omia / yhteisiä / puolison lapsia) 87 9 Asun lapsen / lasten kanssa 22 2 Yhteensä 922 100 Useimpien (43 %) isien perheessä on kaksi alle 18-vuotiasta lasta. Isistä vajaa kolmannes (30 %) ilmoitti, että hänellä on yksi lapsi ja vajaa viidennes, että perheessä on kolme lasta. Kyselyyn vastanneista yli kolmilapsisia oli noin kymmenen prosenttia. Keskimäärin isillä on kaksi (keski-arvo 2,07) lasta. 3 lasta (n=168) 18 % Enemmän kuin 5 lasta (n=10) 1 % 4-5 lasta (n=72) 8 % 1 lapsi (n=275) 30 % 2 lasta (n=395) 43 % Kuvio 1. Perheen alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärä 8
Kyselyyn vastasivat kaiken ikäisten lasten isät. Kyselyyn vastanneilla isillä on yhteensä 1 951 lasta. Lapsista kymmenen prosenttia on alle vuoden ikäisiä vauvoja. Noin puolet lapsista on 1 6 -vuotiaita leikki-ikäisiä, vajaa kolmannes alakouluikäisiä ja reilu kymmenen prosenttia yläkoululaisia tai sitä vanhempia. Minkä ikäisiä alle 18-vuotiaita lapsia perheessäsi on? 700 35 600 575 30 517 500 25 414 400 lkm 29 % 20 % 300 200 192 26 % 21 % 253 15 10 100 10 % 13 % 5 0 alle vuoden ikäistä lasta 1-3 vuotiasta lasta 4-6 vuotiasta lasta 7-12 vuotiasta lasta 13-17 vuotiasta lasta 0 n=1951 Kuvio 2. Kaikkien kyselyyn vastanneiden isien lasten lukumäärät ikäryhmittäin Isiltä, jotka eivät päivittäin asu yhdessä lastensa kanssa, kysyttiin kuinka usein he keskimäärin tapaavat lapsiaan. Näistä isistä noin puolet ilmoitti tapaavansa lapsiaan päivittäin. Reilu kymmenesosa (13 %) tapaa lapsiaan 2 3 kertaa viikossa ja kymmenesosa kerran viikossa. Yhdeksän prosenttia ns. etäisistä tapaa lapsiaan kaksi kertaa kuukaudessa ja viitisen prosenttia kerran kuukaudessa. Seitsemän prosenttia isistä ilmoitti tapaavansa lapsiaan harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Tähän kyselyyn vastanneista isistä yhdeksällä prosentilla vastuu lapsen hoitamisesta on ratkaistu siten, että lapsi asuu puoliksi isän ja puoliksi äidin kanssa esimerkiksi vuoroviikoin. 9
Taulukko 6. Etäisien tapaamistiheys lastensa kanssa Tapaamistiheys Lkm % Päivittäin 79 47 2-3 kertaa viikossa 22 13 Kerran viikossa 17 10 Kaksi kertaa kuukaudessa 15 9 Kerran kuukaudessa 8 5 Harvemmin kuin kerran kuukaudessa 11 7 Lapsi asuu puoliksi kanssani, puoliksi äidillään 15 9 Yhteensä 167 100 Avovastauksista käy lisäksi ilmi, että kyselyyn on vastannut biologisten isien ja uusperheiden isien lisäksi muutamia sijaisperheiden ja adoptioperheiden isiä. Avovastauksista ilmenee myös, että ainakin muutamat isät ovat parhaillaan hoitovapaalla hoitamassa lapsiaan. Koontina voidaan todeta, että taustamuuttujien mukaan tarkasteltuna kyselyyn on vastannut varsin monipuolisesti erilaisia isiä. Kyselyyn vastanneet isät ovat siten edustava näyte suomalaisista alle täysi-ikäisten lasten isistä. 10
4 Isyyteen liittyviä kysymyksiä Tässä luvussa käsitellään isyyttä eri näkökulmista. Luvussa kuvataan isien kokemuksia siitä, miten heidät on otettu huomioon erilaisissa lapseen liittyvissä palveluissa, isien mahdollisuuksia ja tarvetta puhua vanhemmuuteen liittyvistä asioista, vanhemmuuden vaikutuksista parisuhteeseen, isyyden iloja sekä vanhempana jaksamista ja vanhemmuuteen tarvittavaa tukea. Lisäksi kerrotaan siitä, miten työnantajat tukevat isien työn ja perheen yhteensovittamista. Isien huomioon ottaminen neuvolassa, päiväkodissa, koulussa, lasten harrastuksissa ja leikkipuistoissa / perhekerhoissa Isät saivat arvioida miten heidät on pääasiassa otettu huomioon lapsen neuvolassa, päiväkodissa, koulussa, harrastuksissa sekä leikkipuistoissa / perhekerhoissa tai muissa vastaavissa paikoissa. Isät saivat myös vapaamuotoisesti kommentoida saamaansa kohtelua. Osin lasten iästä riippuen isillä ei välttämättä ollut kokemuksia kaikista arvioinnin kohteena olleista asioista. Esimerkiksi alle kouluikäisten lasten isillä ei ole kokemuksia koulusta tai välttämättä vielä harrastuksistakaan. Isät saattoivat valita kohdan, että kyseisestä asiasta ei ole lainkaan kokemusta, jolloin tarkasteluun on voitu ottaa ainoastaan niiden isien vastaukset, joilla on ollut kokemusta palvelusta / toiminnosta. Tavoiteltavaksi tilanteeksi kyselylomaketta luotaessa nähtiin se, että isät otettaisiin aina huomioon tasavertaisesti äitien kanssa tai ylipäätään vanhempana. Toiseksi parhaimmaksi vaihtoehdoksi nähtiin se, että isät otetaan joskus tasavertaisesti huomioon. Yhdeksi vaihtoehdoksi annettiin se, että isyyttä ei ole juurikaan huomioitu. Tämä on voitu nähdä myös neutraalina kohteluna. Isät voidaan ottaa huomioon myös ylikorostetun myönteisesti tai kielteisesti, mikä oli yksi vastausvaihtoehdoista. 11
Lapsesi/lastesi harrastuksissa (n=664) 83 12 4 1 Lapsesi/lastesi päiväkodissa (n=728) 79 15 5 1 Lapsesi/lastesi koulussa (n=468) 76 18 6 0 Leikkipuistoissa/perhekerhoissa tms. (n=693) 59 30 8 2 Lapsesi/lastesi neuvolassa (n=849) 55 33 11 1 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 3. Isien huomioon ottaminen tietyissä palveluissa Minut on otettu aina huomioon tasavertaisesti äidin kanssa / vanhempana Minut on otettu joskus huomioon tasavertaisesti äidin kanssa / vanhempana Isyyttä ei ole juurikaan huomioitu Minut on otettu huomioon ylikorostetusti Tasapuolisimmin isät otetaan huomioon lasten harrastuksissa. Myös päiväkodissa ja koulussa suurin osa isistä kokee tulleensa otetuksi tasa-arvoisesti huomioon. Tasavertaiseksi itsensä aina kokeneiden osuudet ovat näissä keskimäärin 80 prosenttia. Leikkipuistoissa ja kerhoissa enää 59 prosenttia, ja neuvolassa ainoastaan reilu puolet (55 %) isistä kokee tulleensa aina otetutuksi huomioon tasavertaisena vanhempana. Neuvoloissa isät ovat myös useimmin kokeneet, ettei isyyttä ole juurikaan huomioitu. Seuraavassa isien kohtaamista kuvataan isien itsensä kertomana. Neuvolan koetaan keskittyvän varsin vahvasti äiteihin. Osa isistä on sitä mieltä, että näin kuuluu ollakin johtuen äidin suuremmasta roolista etenkin raskausaikana. Osaa miehistä isän roolin huomioon ottamattomuus kuitenkin selkeästi närkästyttää. Näin on etenkin jos puhe suuntautuu selkeästi äidille sellaisissakin tilanteissa, joissa äiti ei ole itse tutkimusten kohteena. Isän tarvitsee tuoda itsensä aktiivisesti esille jos haluaa huomiota. Pahimmillaan isä sivuutetaan kaapin taakse odottamaan kun terveydenhoitaja tutkii äitiä. Terveydenhoitajille isän ilmaantuminen neuvolaan ilman äitiä on koettu haasteelliseksi tilanteeksi. Isään suhtautuminen on voinut olla vaikeaa, etenkin jos vastaanottokäynnille on odotettu äitiä. Isät ovat saaneet läsnäolostaan arvostusta lähinnä muilta äideiltä. - isänä saanut jopa ihailua ja arvostusta paikalla olleilta äideiltä - Kyllä viesti on vahvasti naisille suunnattua. En ole tosin kokenut asiaa suurena ongelmana - Lastenneuvola tuntuu edelleen olevan vahvasti äitien paikka, joskin läsnäolooni on suhtauduttu oikein positiivisesti. 12
- Isyyttä sinänsä ei ole huomioitu ikinä, mutta olen kyllä ollut tasavertainen vanhempi. - Kerran olin kahdestaan lapsen kanssa neuvolassa ja toivottiin että jos se äiti tulisi seuraavalla kerralla - Korupuheissa sanotaan että olisi mukavaa että Isä olisi mukana, mutta sitten kun on mukana niin tuntuu että kaikista asioista ei puhuta. Ainakin minusta on tuntunut sitä että hoitajalla on ollut luulo että olen tullut "tarkkailemaan" mitä vaimo sanoo. - puheet kauniita, käytäntö nuivaa - Jos käytin lastani yksi neuvolassa, niin mitään erityistä ei ollut. Äidin ollessa mukana jouduin olemaan aktiivisempi esille tullakseni. - Neuvolassa kysyttyä:eikö Äiti ole paikalla?? Enempää ei sitten juuri puhuttukkaan!!! - Toisinaan kun olemme olleet lääkärissä ja minulla on ollut lapsi sylissä, niin lääkäri silti puhuu lapsen äidille! - Pääasiassa asiat on esitetty äidille vaikka minäkin olen ollut läsnä. Jos olen ollut kaksistaan lapsen kanssa, tilanne on saattanut tuntua vaivaannuttavalta neuvolan tädille. - Yleensä olen joutunut istumaan eripuolella pöytää kuin terkkari ja äiti, ultrassa jopa jossain kaapin takana. Siinä ei oikein pääse tasapuoliseen vuorovaikutukseen äidin ja terkkarin rinnalle. - Äidin jaksamisesta huolehdittiin, hyvä mutta isän jaksamisesta ei kukaan välittänyt. Korostettiin vain että isän pitää olla tukena. - käydessäni ensimmäistä kertaa neuvolassa minulle todettiin että tulevalla äidillä tulee olemaan rankkaa ja käteeni annettiin opus lasten mahdollisista sairauksista. Nykyään minut vain sivuutetaan. - Suomessa suojellaan lapsia ja äitejä. Myös isät tarvitsevat suojelua ja tukea. Meidän perheessämme minä isänä olen ollut mukana lastemme hoidossa, mutta kun olimme yhdessä käymässä neuvolassa, olin kuin ilmaa terveyden hoitajan silmissä. Kerran minut jopa ajettiin toiseen huoneeseen kun äiti ja terveydenhoitaja puhuivat perheen asioista. Se loukkasi ja tuntui väärältä, koska minä vastaan perheen asioista vähintää yhtäpaljon kuin puolisoni. Myös koulussa näyttää olevan oletus, että äiti huolehtii kodin ja koulun yhteistyöstä. Äiteihin otetaankin ensisijaisesti yhteyttä lasta koskevissa asioissa. - Alkuun otti ihan sydämestä se, että äiti on AINA ensisijainen kontakti oli asia sitten lapsen sairastuminen kesken koulupäivän tai muu asia. - Yleensä ensi kontakti lasta koskevissa asioissa on äiti, eli opettaja soittaa aina äidille. - naisopettaja meni hämilleen kun saavuin vanhempainvarttiin, "koska ei täällä yleensä isiä käy" Päiväkodista saatuun kohteluun liittyvät yksittäiset kommentit ovat varsin myönteisiä. Päiväkodin henkilökunnan koetaan tuntevan perheiden arkea, jolloin isän roolikin on selkeämpi. Osin äideille koetaan kuitenkin kerrottavan enemmän lapseen liittyviä asioita, kuten esimerkiksi päivän kuulumisia. - Päiväkodin henkilökunta on lähinnä arkipäivää, joten käsittävät paremmin isän(kin) roolin. - En ole huomannut eroa - Ainoastaan yksi hoitaja pitää mua isänä, muut ajattelee lähinnä että oon vaan siementänyt lapseni. Vaikka vien pojat joka päivä päiväkotiin. Kummallista. Tarkasteltaessa iseihin suhtautumista lapsen harrastuksissa verrattuna suhtautumiseen leikkipuistoissa / perhekerhoissa eroja on jonkin verran. Lasten harrastuksiin osallistuminen voi tarkoittaa myös pelkää harrastuksiin kuljettamista, jolloin huoltajan sukupuoleen ei juuri kiinnitetä huomiota. - Vaikka vien tyttöä ns. tyttömäisiin harrastuksiin on kohtelu ollut aina hyvää. 13
- mitä fyysisempi harraste sitä enemmän puoleeni käännytään Sen sijaan puistot ja kerhot, joihin mennään viettämään aikaa lapsen kanssa, osoittautuvat jonkin verran asenteellisemmiksi paikoiksi. Osin isiin on suhtauduttu tasapuolisesti, mutta reaktiot voivat olla myös korostetun ennakkoluuloisia tai innokkaita. Tällöin isät voivat kokea ulkopuolisuutta naisvaltaisissa yhteisöissä. - Muskarissa ainoana miehenä huomioitu mahtavasti - Olen samassa asemassa kuin kaikki lasten kanssa olevat - Perhekerhoissa saan miehenä jopa erityishuomiota - Leikkipuistot ja perhekerhot ovat yleensä hyvin naisvaltaisia ja miesten on hyvin vaikea päästä mukaan erittäin sisäänpäin lämpiävään ja paikoitellen miehiin jopa vihamielisesti suhtautuvan tuntuiseen naisseuraan. - MLL kerho toivotti x-paikassa olevassa ilmoituksessaan kaikki äidit ja lapset tervetulleeksi tilaisuuteensa isiä sinne ei nähtävästi kaivattu otti kyllä em. ilmoitus pannuun - näissä paikoissa yleensä vaan äitejä paikalla ja isä on usein hämmästyksen aihe, joka pilaa naisten kerhorutiinit ainakin sillä kertaa - Miehenä minulta kysytään, kuinka minä pärjään (kun olen hoitovapaalla). Naiselta kysyttäisiin, mitä kuuluu. - Perhekerhossa oli 5 äitiä ja minä yksin isänä, otettiin kyllä huomioon mutta aika ajoin tunsin itseni ulkopuoliseksi Kyselyn muista avokysymyksistä ilmenee, että muutamilla isillä on ollut varsin kielteisiä kokemuksia kuntien lastensuojelusta. Siellä isät ovat kokeneet joutuvansa yksin puolustamaan oikeuksiaan äitiä ja usein naispuolista sosiaalityöntekijää vastaan. Isien hyvinvoinnin tiedustelu Suurimmalta osalta isistä ei ole kysytty mitään omaan hyvinvointiin liittyviä asioita lapsen neuvolakäyntien yhteydessä, päiväkodissa tai lapsen koulussa. Yli puolet (52 %) isistä ilmoitti, ettei omaan hyvinvointiin liittyviä asioita ole kysytty koskaan. - neuvolassa ei koskaan kysytä: "miten isä jaksaa?" Vajaalta kolmannekselta (30 %) on hyvinvointia tiedusteltu joskus ja viideltä prosentilta useimmiten. Reilu kymmenesosa ei muista onko asiaa käsitelty vai ei. 14
Onko sinulta kysytty mitään omaan hyvinvointiisi liittyviä asioita lapsesi / lastesi neuvolakäyntien yhteydessä, päiväkodissa tai koulussa? (N=917) En muista (n=125) 14 % Useimmiten (n=48) 5 % Joskus (n=271) 30 % Ei koskaan (n=472) 51 % Kuvio 4. Isän omaan hyvinvointiin liittyvien asioiden tiedustelu. Kohtelu ei näyttäisi olevan täysin tasa-arvoista, sillä kiinnostuksenosoitukset isien hyvinvointia kohtaan vaihtelevat jokin verran alueittain. Vanhemmuudesta keskustelu Isillä on useita tahoja kenen kanssa voi puhua vanhemmuuteen liittyvistä asioista. Tärkeimmät keskustelukumppanit löytyvät isien lähipiiristä, kuten omasta puolisosta / kumppanista, ystävistä, työkavereista ja sukulaisista. Viranomaisten kanssa kyselyyn vastanneet isät ovat puhuneet suhteellisen vähän nimenomaan vanhemmuudesta. Viidennes isistä oli puhunut vanhemmuuteen liittyvistä asioista neuvolan työntekijöiden kanssa ja kymmenesosa lapsen opettajan kanssa. Kuusi prosenttia isistä oli keskustellut perheneuvolan työntekijän kanssa. Internetistä löytyy lukuisia keskustelupalstoja, joissa keskustellaan erilaisista vanhemmuuteen liittyvistä asioista, mutta näyttää siltä, että miehet eivät vielä merkittävässä määrin ole osallistuneet näihin keskusteluihin. Viisi prosenttia kyselyyn vastanneista ilmoitti puhuneensa vanhemmuuteen liittyvistä asioista internetissä. Kahdella prosentilla kyselyyn vastanneista isistä ei ollut ketään kenen kanssa puhua. Näistä isistä puolet asui ydinperheessä ja puolet joko yksin, puolison kanssa, yksin lapsen kanssa tai uusperheessä eli perhetilanne ei kokonaan selitä tilannetta. 15
Taulukko 7. Vanhemmuuteen liittyvistä asioista puhuminen Keskustelukumppani / taho Lkm %* Puolison / kumppanin kanssa 879 94 % Ystävien kanssa 733 78 % Työkavereiden kanssa 613 65 % Omien vanhempien kanssa 564 60 % Appivanhempien kanssa 365 39 % Muiden sukulaisten kanssa 345 37 % Harrastuskavereiden kanssa 202 22 % Neuvolan työntekijän kanssa 183 20 % Lapsen opettajan kanssa 113 12 % Perheneuvolan työntekijän kanssa 60 6 % Internetin keskustelupalstoilla 43 5 % Ei ole ketään kenen kanssa puhua 16 2 % Tukipuhelimessa 3 0 % * Prosentit laskettu kaikista kyselyyn vastanneista N=936 Isät kuitenkin kokevat tarvetta puhua vanhemmuuteen liittyvistä asioista. Ainoastaan kymmenesosa ei koe tarvetta puhumiselle juuri koskaan. Isistä 16 prosenttia kokee tarvetta puhua usein ja 72 prosenttia joskus. Koetko tarvetta puhua vanhemmuuteen liittyvistä asioista? N=921 En juuri koskaan (n=110) 12 % Usein (n=151) 16 % Joskus (n=660) 72 % Kuvio 5. Isien tarve puhua vanhemmuuteen liittyvistä asioista Isiltä tiedusteltiin vielä, haluavatko he puhua vanhemmuuteen liittyvistä asioista nimenomaan miesten kanssa. Vastausjakauma näyttää hyvin samansuuntaiselta eli 88 prosenttia haluaa puhua vanhemmuudesta usein tai joskus. Tarvetta usein kokeneiden osuus on hieman alhaisempi keskustelussa isien kesken kuin ylipäätään vanhemmuudesta keskus- 16
telussa. Kymmenesosa isistä ilmaisi, ettei halua puhua vanhemmuudesta muiden miesten kanssa juuri koskaan. Kaiken ikäiset isät kokevat tarvetta puhumiseen, kaikkein nuorimmat hieman enemmän kuin vanhimmat isät. Haluaisitko puhua vanhemmuuteen liittyvistä asioista miesten kesken? N=923 En juuri koskaan (n=114) 12 % Usein (n=109) 12 % Joskus (n=700) 76 % Kuvio 6. Isien halukkuus puhua vanhemmuuteen liittyvistä asioista miesten kesken Vanhemmuuden vaikutuksia parisuhteeseen Isät saivat kertoa miten vanhemmuus on vaikuttanut parisuhteeseen, kuten esimerkiksi perheen sisäiseen työnjakoon tai puolisoiden väliseen läheisyyteen. Kaikki isät kommentoivat asiaa jollain tavoin eli analyysi perustuu reilun 900 isän näkemykseen. Asioiden tärkeysjärjestys on vanhemmuuden myötä useimmiten muuttunut itsestään. Perhe näyttää olevan isille hyvin tärkeä asia, johon ollaan valmiita panostamaan. - Tärkeysjärjestykset menneet uusiksi, lapset ensin. Koskee itseänikin. Toisaalta tuonut aikuisempaa roolia, uutta sisältöä elämään. Karkeasti ottaen vanhemmuuden nähtiin joko syventäneen / lujittaneen parisuhdetta tai vaikuttaneen heikentävästi. Vanhemmuudella koetaan siten olevan vaikutusta parisuhteeseen. Muutamat isät tosin olivat sitä mieltä, että vanhemmuus sinänsä ei ole vaikuttanut parisuhteeseen mitenkään. 17
Kaikissa vastauksissa korostui, että puolisoiden yhteistä aikaa on ollut lasten syntymän jälkeen vähemmän. Useimmiten tämä tulkittiin nimenomaan siten, että yhteistä aikaa on ollut liian vähän. Osa isistä pitää tätä elämäntilanteeseen kuuluvana ohimenevänä vaiheena ja uskoo yhteistä aikaa taas löytyvän lasten kasvettua. Osalle isistä yhteisen ajan vähentyminen näyttäisi kuitenkin olevan oleellinen tekijä parisuhteen onnellisena kokemiseen. Kommentit yhteisen ajan vähenemisestä liittyvätkin usein mainintoihin puolisoiden vieraantumisesta toisistaan. - Vaimon kanssa yhteistä aikaa vähemmän, mutta nyt lapset etusijalla, ehtii sitä myöhemmin olla emännän kanssa - Omaa aikaa jää puolison kanssa vähemmän, väsymys rasittaa suhdetta, läheisyys vähenee Sen lisäksi, että puolisoiden yhteinen aika vähenee lapsiperheessä myös puolisoiden oma aika jää monissa lapsiperheissä hyvin vähäiseksi. Osassa perheissä isät huolehtivat, että kotona lasta hoitava äiti saa tarvittaessa pieniä lepohetkiä. Oman ajan puute on kuitenkin monille isille arjen jaksamista heikentävä tekijä. Ongelmia tulee etenkin jos toinen puoliso kokee toisen ottavan itselleen vapaata tarjoamatta vastaavaa mahdollisuutta toiselle. - pienten lasten vanhemmilla on aina kädet täynnä hommia ja jos saa omaa aikaa, on rättiväsynyt. Lisäksi pienten lasten vanhemmilla on usein eniten töitä, joten kyllä siinä parisuhteen kestävyyttä mitataan. - Arjen pyörittäminen, "kumpi hakee / mikä vuoro sulla on huomenna" vie aika paljon liikaa aikaa ja jotenkin tuntuu raskaalta (varsinkin jos hakemisvuoroissa tulee sössittyä jotain eli unohtaa, että oli oma vuoro hakea). Ns. oma elämä on aika vähissä. Aivan pienten lasten vanhemmat voivat saada rohkaisua ja kannustusta vanhemmilta, jotka ovat selvinneet pahimman pikkulapsivaiheen ohi. Ymmärrystä löytyy, että väsymys ja ajanpuute ovat väliaikaisia. Yksi isä totesi parisuhteen muuttuneen lapsen synnyttyä lähinnä asumiseksi samassa talossa, mutta ajan myötä tilanne on helpottunut. - Parisuhde muuttuu lasten myötä, aluksi kriisin omaisesti, mutta lasten lisääntyessä ja oman kokemuksen karttuessa elämä tasaantuu. Meillä tietyllä tavalla parisuhde parantuu ajan myötä ja turha hötköily jää pois. Nyt kun lapset ovat jo murkkuja niin jää enemmän aikaa toisille. Aikaa on toiselle vähemmän, mutta se vain kuuluu tähän elämänvaiheeseen. Lähellä voi olla 3v päästäkin. - Etäännyimme puolisoina toisistamme lasten ollessa ihan pieniä. Omaa, saatika kahdenkeskistä aikaa ei löytynyt. Parisuhde joutui todella kovalle koetukselle. Vasta nyt, lasten hieman jo vartuttua, olemme puolisoina löytäneet toisemme uudelleen. Se on auttanut nauttimaan elämästä ja myös lapsista entistä enemmän. Osa isistä on vahvasti sitä mieltä, että parisuhde on parantunut huomattavasti kun kahden aikuisen parisuhteesta on tullut lapsiperhe. Onnelliseksi koettu parisuhde kulminoituu tasapuoliseen vastuunottoon perheen arjesta ja kykyyn keskustella arkeen ja parisuhteeseen liittyvistä asioista. Lasten sairaudet ovat voineet lujittaa parisuhdetta siitäkin huoli- 18
matta, että arki sairaan tai vammaisen lapsen kanssa on usein hyvinkin rankkaa. Myös perheen yhteiset harrastukset lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta. - vähemmän yhteistä aikaa mutta toisaalta lisännyt yhteenkuuluvuutta - Tuonut uudenlaista läheisyyttä puolison kanssa. Suhde puolisoon paranee ja paranee. - muuttanut parisuhdetta perhesuhteeksi - Tasa-arvoistanut sitä melkoisesti. Puolisot luottavat toisiinsa ja puhaltavat yhteen hiileen. Olemme selkeästi nyt perhe, emme vain pariskunta. - Kotitöitä on niin paljon, että ne on pakko jakaa tullakseen tehdyksi. Arjen pyöritys vie molemmilta kaiken ajan, ja parisuhteesta on tullut tiimityötä, jolla arki hoidetaan. - tuonut syvyyttä ja iloa arkeen - Elämää rikastuttava tekijä. Positiivisia vaikutuksia. Tasa-arvo ja kotityö asiat olivat kunnossa jo aiemminkin, - Lisännyt joustavuutta ja sitä, ettei ihan pikkuasioista kannata ottaa stressiä. Läheisyys on suorastaan syventynyt - Työnjaot olleet aina aika selviä, vaikkei mitään listausta kummankaan tehtävistä ole tehty. Koen tekeväni tosi paljon kaikkea. Parisuhde lähenee, mutta epäromanttisella tavalla. Eli tehdään yhtenä tiiminä asiota yhteisten päämäärien eteen, mutta aikaa kahdenkeskisille asioille ei oiken jää. - Meistä tuli perhe lasten syntymän jälkeen, aiemmin vain asuimme yhdessä Parisuhteen muutokseen liittyvät asiat kulminoituvatkin ajan puutteeseen ja kiireeseen tai jatkuvaan kiireen tunteeseen. Eräs isä kuvasikin kodin muistuttavan logistiikkakeskusta. - Parisuhde on näin pienten lasten kanssa aika arjenpyöritystä. Aikaa suhteen hoitamiselle jää todella vähän. - Aikaa ja tilaisuuksia kahdenkeskiseen yhdessäoloon puolison kanssa on vähän. Kuten joku jossain sanoi, spontaani seksi pitää suunnitella kuukautta etukäteen. Keskustelullekaan ei ole tarpeeksi aikaa, kun töiden jälkeen tehdään kotitöitä ja ollaan lasten kanssa niin illalla ei välttämättä jaksa keskustella tarpeeksi. Isät, jotka kokevat parisuhteen heikentyneen vanhemmuuden myötä, mainitsivat useimmin puolisoiden vähentyneeseen läheisyyteen, väsymykseen ja perheen sisäisen työnjaon puuttumiseen liittyviä asioita. - Omaa aikaa jää puolison kanssa vähemmän, väsymys rasittaa suhdetta, läheisyys vähenee - Yhteistä aikaa puolison kanssa ei juurikaan enää ole, parisuhteemme on muuttunut "kylmemmäksi" seksuaalisuus on hävinnyt ja hellyyden osoitukset ovat taakse jäänyttä elämää... lisännyt kiirettä ja "kireyttä" parisuhteessa - Kitkaa syntyy, väsymyksen ja ärsyyntymisien seurauksena, lopputuloksena onkin sitten ajoittaisia "akkas"myrskyjä - joskus myös ukkosmyrskyjä. - Läheisyys puolisoon on vähentynyt. Työnjakoa ei ole. - Ei se ainakaan ole hyvää tehnyt. Väsymystä, hermot kireällä, epätasaista vastuunkantoa, eripuraa, lähes olematon seksielämä. - Puolisoiden läheisyys on vähentynyt, koska lapset vaativat erittäin paljon huomiota. Lasten nukkuessa vanhemmatkin ovat väsyneitä. Parisuhdetta heikentäviksi tekijöiksi mainittiin myös miehen aseman heikentyminen perheessä lapsen syntymän myötä. Äitien huomio kiinnittyy lapseen joissain perheissä niin vahvasti, että miehet kokevat asemansa perheessä uhatuksi. 19
- Lasten syntymän jälkeen, käyttääkseni Pontus Jäntin kommenttia, minun ranking perheessä putosi 1:stä 4:ään. Aikaa parisuhteen hoitoon on ollut vähän. - Olen monesti kokenut jääväni paitsioon miehenä. Tästä on syntynyt turhautuneisuutta ja jopa vihaa puolisoa kohtaan. - toisen huomioiminen on ehkä jäännyt vähemmälle, koska suurin osa huomiosta menee lapsille - Äideille lapset on aina etusijalla!!!! Etääntyminen puolisosta voi synnyttää kierteen, missä vanhemmat vieraantuvat yhä enemmän toisistaan. Noin kolmekymmentä isää eli noin kolme prosenttia isistä mainitsi suoraan seksielämän vähentyneen tai jopa loppuneen kokonaan lasten syntymän jälkeen. Syiksi mainittiin puolisosta vieraantumisen lisäksi ajanpuute ja väsymys. Useissa perheissä panostaminen yhteiseen keskusteluyhteyteen on kuitenkin tuottanut tulosta. Useat isät korostivat, että fyysisestä vieraantumisesta huolimatta henkinen yhteys puolisoiden välillä voi kuitenkin säilyä. Yhden isän sanoin lasten myötä parisuhde lähenee, mutta epäromanttisella tavalla. - Ei se ainakaan ole hyvää tehnyt. Väsymystä, hermot kireällä, epätasaista vastuunkantoa, eripuraa, lähes olematon seksielämä. - Olemme etääntyneet. Läheisyys ei tunnu miltään ja sitä on vähän. Sisäinen työnjako perheessä muodostunut itsestään (?) lasten myötä, ja on aika selkeä (?) minun mielestäni. - Läheisyys vaimoon on selvästi kärsinyt, kun on pieniä lapsia "koko ajan" ympärillä. Seksin määrä on romahtanut (ajoittain häiritsevän vähiin). - Arjen työt hallitsevat entistä enemmän parisuhdetta, romantiikka ja läheisyys on vähentynyt. Lapsi on puolisoa enemmän läheisyyden ja hellyyden kohde. - Voisi sanoa, että vanhemmuus on jossain määrin arkipäiväistänyt parisuhdetta. Sen verran paljon menee perheen ja kodin asioihin aikaa (Oy Perhe Ab), ettei enää jaksa panostaa parisuhteeseen samalla tavalla. Vapaahetkinä tulee panostettua sitten enemmän pelkästään itseensä. Vanhemmuudella on vaikutuksia perheen sisäiseen työnjakoon. Lasten syntymä onkin useimmiten vaikuttanut jollain tavoin puolisoiden väliseen työnjakoon. Lasten syntymän jälkeen useimmissa perheissä on pyritty sopimaan vastuu kotitöistä siten, että se sopii perheen sen hetkiseen tilanteeseen. Lähtökohta näyttäisi useimmiten olevan, että kotityöt pyritään jakamaan mahdollisimman tasaisesti. Se, että kotona lasta hoitava äiti hoitaa enimmäkseen kotityöt, näyttää toimivan perheissä, joissa asiasta on yhdessä sovittu. Tällöin työssäkäyvä puoliso puolestaan vastaa perheen taloudellisesta toimeentulosta. Jos asiasta on sovittu, niin ei ole koettu ongelmalliseksi, että perheen sisäinen työnjako on voinut muuttua aiempaan verrattuna varsin perinteiseksi eli siten, että nainen pääasiassa vastaa kodinhoitoon liittyvistä tehtävistä. Osa isistä totesi, että kotityöt on hoidettu yhdessä jo ennen lasten syntymää, jolloin vanhemmuus ei ole juuri muuttanut kotitöiden tekemistä. Kotitöitä ei perheissä juurikaan jaeta ns. naisten ja miesten töihin, vaan periaatteena useissa perheissä on, että se tekee, kumpi kulloinkin paremmin ehtii. Osa isistä kuitenkin koki, että kotityöt tehdään pitkälti äitien ehdoilla ja äidit määrittelevät, mitkä ovat kotitöitä. Tällöin esimerkiksi siivoaminen, lastenhoito ja kaupassa käynti voidaan jakaa ta- 20
san, mutta miehen harteille jäävät tämän lisäksi huoltotyöt, korjaamiset ja muut niin sanotut miesten työt. - Vanhemmuus on lähentänyt parisuhdetta. Työnjakoon ei ole tullut muutoksia, koska olemme aina jakaneet työt. Lastenhoitohommat ovat myös aina olleet yhteisiä. - Se tekee kumpi kerkee. Yhdessähän tätä sirkusta pyöritetään. - Toisaalta lähentää parisuhdetta, mutta yhteinen aika on vähissä ja sen järjestäminen on työlästä usein mahdotonta. Työnjako on muuttunut siten, että minä usein miten vahdin/touhuan pienimpiä lapsia/lasten kanssa, vaimo tekee enemmän kotihommia. Ennen kotihommat hoidettiin yhdessä. - Perheen työnjako menee periaatteella "se tekee, joka jaksaa". Meillä asiassa ei ole ollut ongelmaa. Parisuhde on ollut läheinen vanhempana ja ennen sitä. - Huonosti. Ensin tehdään tasan vaimon mielestä kotityöt (siivous, ruoka, kauppa, lapset) sen jälkeen voin mennä korjaamaan vapaa-ajalla hänen autoaan, kun se on kuulema hänen mielestä minusta niin mukavaa. Kotityöksi ei lasketa korjaus. remontti, pihatöitä (lumityöt, nurmenleikkuu) eikä muutakaan. Ne teen sitten "oikeiden" kotitöiden jälkeen ja yksin. - Vaimo ei välttämättä huomaa omaa läsnäoloni määrää lapsiemme kanssa,vaan huomio kiinnittyy vain erilaisiin suorittamisiin kuten esim siivoamisiin, astioiden pesuun ym... - Aika parisuhteeseen on vähentynyt rankasti. Työnjaossa on tapahtunut uusjako, jolloin isä tekee myös naisten hommia, mutta jossa ei äiti edelleenkään miesten hommiin kykene. Muutamissa perheissä lapset ovat olleet perheen koossapitävä voima. Lasten vuoksi on myös pitkitetty avioeroa. Eronneet isät kuitenkin korostavat, että eron syynä ei ole ollut lapset tai vanhemmuus, vaan muut parisuhteisiin liittyvät asiat. - Pitää perheen kasassa. Ilman lapsia oltas jo erottu Isyydessä pohdituttavia asioita Isiltä kysyttiin mitkä asiat heitä isyydessä eniten pohdituttavat. Päällimmäisenä on isien epävarmuus siitä, että ovatko he riittävän hyviä isiä. Kysymys siitä, olenko riittävän hyvä isä lapsilleni, toistui lähes kaikissa vastauksissa. - olenko hyvä isä? minkälainen on hyvä isä? olenko todella läsnä kaikissa tilanteissa? minkälainen isäsuhde minulla on oman isäni kanssa? - Heti syntymän jälkeen oli valtavat suorituspaineet ja pelko siitä, osaako olla hyvä isä. Vastuu on myös välillä tuntunut suurelta, mutta se on hälventynyt kun on tajunnut, että voi tehdä vain parhaansa. Useimmat isät pohtivat myös kasvatukseen liittyviä asioita. Miten kasvattaa lapset siten, että he saavat riittävät eväät pärjätä tulevaisuudessa. Isien toiveet eivät ole epärealistisia. Lasten toivotaan saavan riittävän itsetunnon ja varttuvan yhteiskuntakelpoisiksi vastuuta ottaviksi aikuisiksi. Ympärillä oleva yhteiskunta koetaan haasteelliseksi kasvuympäristöksi ja viimeaikaiset kouluampumiset ym. saavat isät miettimään, miten lapselle voidaan antaa riittävät valmiudet kohdata eteen tulevia haasteita. Kasvatustehtävään katsotaan kuuluvan etenkin vastuu lapsen hyvinvoinnista. 21
- Olenko hyvä isä, joka rohkaisee itsenäisyyteen, ei alista tai tukahduta yksilöä mutta pitää riiviöt silti kurissa ja saa aikaiseksi itsenäisiä, hyvällä itsetunnolla varustettuja, onnellisia ja elämässä menestyviä ihmisiä. - Miten onnistua kasvattamaan vastuullisia ja elämäniloisia lapsia ilman ylisuojelevaa nipottamista. - Miten onnistua luomaan ja säilyttämään kontakti lapsiin niin, että se kestää murrosiän ja muut myrskyt - antaa lapselle turvaa silloinkin, kun elämä tuntuu olevan yhtä kaaosta. - Osaanko kasvattaa lapseni "hyväksi" kansalaiseksi. Ei parhaaksi, vaan toisia ihmisiä, luontoa ja elämää kunnioittavaksi. - Miten kasvattaa lapsesta terveellä, riittävän hyvällä, itsetunnolla varustettu ihminen joka "osaa pitää puolensa" mutta kykenee ottamaan myös muut ihmiset huomioon. Isien ajankäyttö on suuri huolen aihe. Isän pitäisi pystyä jakamaan aikaansa oikeudenmukaisesti työn, perheen ja oman ajan kesken. Työn ja perheen yhteensovittamista pidetään haasteellisena ja siitä podetaan huonoa omaatuntoa. Työelämä vaatii nykyisin täysipainoista sitoutumista ja työelämää ei pidetä kovinkaan perhemyönteisenä. Isien huolena onkin, että onko antaa lapsille riittävästi aikaa. Joskus nähdään olevan yhteisen edun mukaista, että isä ottaa aikaa omille harrastuksilleen siitäkin huolimatta, että lasten kanssa vietetty aika vähenee entisestään. Keskeinen kysymys näyttää olevan, paljonko on riittävästi aikaa kullekin elämän saralle. Tähän liittyen mietitään miten asiat on järjestetty muissa perheissä. - Oma ajankäyttö vs. lasten kanssa puuhastelu! Esim. meillä on ikäeroiltaan harva ketju. Jos haluaisi olla ideaali-isä ja viettää jatkuvaa laatuaikaa jokaisen lapsen kanssa, ei omaan harrastemaailmaan olisi jäänyt vuosikausiin juurikaan aikaa. Siksi olen repinyt aikaa riittävästi myös itselleni. Selitän tätä (itselleni) mm. niin, että jos mulla ei ole nk. hyvä yleisolotila, ei sitä oloa pysty välittämään myös lapsellekaan. - Ehkä eniten se, että saako raivattua tilaa itselle jotta voi olla myös isänä eikä pelkkänä kodin putkimiehenä. - Aikaa omille lapsille ollut ajoittain turhankin vähän, tuntuu että yhteiskunnassamme on tärkeää olla tehokas työntekijä ja usein sen kustannuksella se aika on omien lasten elämästä pois. - En osaa sanoa mikä eniten. Ehkä se tasapainon löytäminen oman edun ja lapsen edun välillä. Eli missä kohtaa oma etu pitäisi hylätä, ja missä kohtaa oma etu on jo lapsenkin etu. - Dilemma - haluan tehdä mahdollisimman hyvin palkkatyöni jotta vaimo voi olla kotona lapsemme kanssa. Tästä johtuen koen ajoittain huonoa omaa tuntoa kun olen töissä kun pitäisi olla jo kotona. Vastaavasti kotona saattaa olla huono omatunto kun pitäisi olla töissä. Itselleni ei tunnu olevan enää elämässäni aikaa lainkaan, kuntoni rapistuu ja huomaan olevani väsyneempi puutteellisen liikunnan vuoksi... - Miten yhdistää työssäkäynti ja vapaa-aika niin, että olisi kotona - isänäkin - vielä jotain annettavaa. - Miten muilla riittää aika työhön, lapsille, parisuhteeseen ja vielä johonkin harrastukseen. Kuinka paljon lapset muilla ovatkaan hoidossa? Isien päällekkäiset roolit puolisona, isänä, työelämässä työntekijänä sekä vapaa-aikaan liittyvät roolit vaativatkin tasapainoilua jokapäiväisessä arjessa. - Päällekkäiset roolit. Ainainen alakulo siitä, että mitenkään ei aika riitä olla sekä perinteinen tienaajamies, isämies, puolisomies ja yhteisömies (lasten harrastuksiin osallistuminen /valmentaminen, taloyhtiö, kesämökit) jne. - Yhteensovittaminen oman työn, harrastusten, kotitöiden, puolison vastaavien sekä kahden murrosikäisen ja yhden uhmaikäisen kanssa; miten siinä "sekametelissä" olla isä. 22