SUOMEN VIRALLINEN TILASTO III MAATALOUS 20 MAANVILJELYS JA KARJANHOITO VUONNA 923 HELSINKI, 924 VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
Johdanto. Tekstiä: Pelto- ja niittyala sekä niiden käyttö. Sisällys: P inta-ala... 5 P eltoala ja sen käy ttö... 5 Viljelyksessä oleva kaski... * Luonnonniityn ala ja sen käy ttö... 0 L uonnonniitty ja p e lto a la... 0 Kylvö, sato ja kulutus. K ylvöm äärät... Sääsuhteet... K asvillisuuden kehitys... 5 S atom äärät... rehuyksikköinä... 8 Sadon ra h a -a rv o... 20 K ulutus... 22 Karjanhoito. K otieläinten luku... 23 K otieläim et vuosina 922 ja 923... 25 K otieläim et ja väkiluku... 26 K otieläim et ja peltoala... 27 Meijeriliike. Meijerien luku ja niiden om istajat... 28 Meijerien käyttövoim a... 29 Meijerien tu o ta n to... 30 M eijerien työntekijäin ja työpäivien luku... 33 Maanviljelystyöväen saanti ja paikkaehdot. M aanviljelystyöväen saanti... 35 M aanviljelystyöväen p a l k a t... 35 Siv. Traduction des en-têtes des tableaux... 39 Taululiitteitä: T aululiite N:o. Peltoala ja sato vuonna 923: a) L äänittäin ja k ih la k u n n itta in... 2 b) M aanviljelysseurojen piireissä... 0
Siv. T aululiite N:o 2. L uonnonniitty ja n iitty h einän sato vuonna 923: a) L äänittäin ja kihlakunnittain... 4 b) M aanviljelysseurojen piireissä... 5 T aululiite N:o 3. K otieläim et vuonna 923: a) L äänittäin ja kihlakunnittain... 6 b) M aanviljelysseurojen piireissä... 20 T aululiite N:o 4. M eijerien luku, om istajat, käyttövoim a ja tu o ta n to vuonna 923: a) L äänittäin ja kihlakunnittain... 22 b) M aanviljelysseurojen piireissä... 24 'taulu liite N:o 5. Meijerien henkilökunta vuonna 923: a) L äänittäin ja kihlakunnittain... 26 b) M aanviljelysseurojen piireissä... 30 T aululiite N:o 6. M aanviljelystyöväen p a lk a t vuonna 923: a) L äänittäin ja kihlakunnittain... 32 b) M aanviljelysseurojen piireissä... 36
johdanto. Vuoden 923 tilaston ensiaineiston keruuseen ja käyttelyyn nähden on m enettelytapa ollut samallainen kuin lähinnä edellisenä vuonna, josta tarkempi selostus on annettu 92 vuoden vuosijulkaisussa, jonka tähden tässä vain viitattakoon siihen, m itä m ainitun julkaisun johdannossa on esitetty. Mitä vuositilaston sisällykseen tulee, on siihen tehty sellainen muutos, että kyselykaavakkeesta on m aataloushallituksen asiasta tekem ästä esityksestä Valtioneuvoston päätöksellä 2 piitä elokuuta 923 yhdistetty syysruista ja kevätruista koskevat kohdat nimikkeellä»ruis» ja kohta»tattari» on kaavakkeesta poistettu, jota vastoin kaskiviljelykseen nähden on lisätty eri viljelyskasvien alaa koskevat kohdat ja niinikään korjatun niittyheinän alaa käsittävä kohta. Pelto- ja niittyala sekä niiden käyttö. Pinta-ala. V altakunnan m aalaiskuntain pinta-ala (ilman vesiä ja P etsamon aluetta) oli, tiluslajien m ukaan jaettuna, vuosina 922 ja 923 seuraava, hehtaareissa: Lisäys (+) tai v. 922. v. 923. vähennys ( ) / /o vv. 922 23. Peltoa...... 2,086,207 2,04,367 + 8,60 + 0.9 Luonnonniittyä... 553,835 535,880 7,955 3.2 M uuta alaa...... 3 0,586,048 30,672,653 -k 86,605 + 0.3 Yhteensä 33,226,090 33,32,900 -f 86,80 + 0.3 Pelto-ala ja sen käyttö. Peltoala jakaantui valtakunnassa eri läänien kesken seuraavasti: Lisäys (+) tai Lääni tai maakunta. v. 922. v. 923. vähennys ( ) Ha Ha vv. 922 23. Ha % U udenm aan... 257,076 257,964 -i- 888 + 0.3 Turun ja Porin... 440,345 442,25 -k ',780 0.4 A hvenanm aan...,342,453 k-.0 H ä m e e n... 267,80 269,904 + 2,094 k - 0.8 Viipurin... 257,97 262,987 k - 5,070 + 2.0 Mikkelin... 09,383 09,594 -i- 2 -L 0.2 Kuopion... 52,787 55,348 k 2,56 k -.7 Vaasan... 443,560 446,926 k- 3,366 + O.s Oulun... 45,987 48,066-2,079 +.4 Yhteensä 2,086,207 2,04,367 8,60 -k 0.9
G Valtakunnassa oli pelto-ala niinmuodoin lisääntynyt 8,60 ha:lla, mikä vastaa 0.9 % vuoden 922 peltoalasta. Suhteellisesti suurin oli peltoalan lisäys Viipurin läänissä, 2.o %, ja sitä lähinnä Kuopion (.7 %) ja Oulun (.4 %) lääneissä. E ri läänien m aalaiskuntien pinta-alasta oli pellon osuus v. 923: Uudenmaan läänissä 22.5 %, Turun ja Porin läänissä 20.3 %, Ahvenanmaalla 8.0 %, Hämeen läänissä 5.5 %, Viipurin läänissä 8.4 %, Mikkelin läänissä 6.6 %, Kuopion läänissä 4.3 %, Vaasan läänissä.7 % ja Oulun läänissä 0.9 %. V astaava prosenttiluku valtakunnalle oh 6.3. Peltoala valtakunnassa jakautui käyttönsä m ukaan koko maassa seuraavalla tavalla, hehtaaria: Lisäys (+) tai v. 922. 0 0 V. 923. 0/ 0 vähennys ( ) /o VV. 922 23. Syysvehnä... 9,80 0.4 8,963 0.4 27 2.4 Kevätvehnä... 6,22 0.3 6,342 0.3 -L 2 +.9 Syysruis... 229,548.0 j 234,363. 2,930 > K ev ä tru is... 7,745 0.4 O h r a... 2,249 5.4 0,68 5.3,63.5 i Kaura... 429,533 20.6 43,403 20.5,870 0.4 Sekuli... 0,735 0.5 0,40 0.5 --- 595 5.5 T attari... 732 (O.o) - ) --- --- 732 --- Herne, papu ja virna 2,57 0.6,357 0.5 ---,60 9.3 Y ht. viljakasveilla 88,460 39.3 83,86 38.6 --- 5,274 0.6 Peruna... 67,393 3.2 67,470 3.2 - U 77 0. Rehunauris... 4,023 0.7 4,906 0.7 k - 883 i 6.3 Muut juurikasvit.. 4,93 0.2 4,480 0.2 45 9. Y ht. perunalla ja juurikasveilla 86,347 4. 86,856 4. 509 4-0.6 Vihantarehu... 4,482 0.7 6,22 0.8 +,739 + 2.0 H einää siemeneksi.. 9,97.0 8,845 0.9,26 5.6 H einää rehuksi... 803,523 38.5 828,905 39.4 25,382 + 3.2 Laitumena... 9,324 5.7 9,934 5.7 k - 60 + 0.5 Y ht. vihantareh. ja heinällä 957,300 45.9 983,905 46.8 k " 26,605 - r 2.8 Pellava ja ham ppu.. 6,450 0.3 5,873 0.3 577 8.9 Täyskesanto... 202,925 9.7 20,95 9.6,730 0.9 Muu peltoala... 4,725 0.7 3,352 0.6,373 9.3 Yhteensä peltoa 2,086,207 00.o 2,04,367 00.o 8,60 + 0.9 Valtakunnan peltoalasta oli niinmuodoin korsi- y. m. viljakasvien hallussa v. 923 kaikkiaan 38.6 %, perunan ja juurikasvien hallussa 4. %, heinäkasvien x) Sisältyy»Muuhun peltoalaan».
7 ja vihantarehun hallussa 46.8 %, pellavan ja hampun hallussa 0.3 %, täyskesantona 9.6 % ja m uuna peltoalana 0.6 %. Kokonaisuudessaan oli viljakasvien ala vähentynyt 0.6 %:lla; kevätvehnän ja kauran alat olivat lisääntyneet, m utta muiden viljakasvien alat vähentyneet, niistä rukiin ala yli 2,900 hehtaaria. Perunan ja juurikasvien yhteinen ala sitävastoin lisääntyi niinikään 0.6 %:lla, rehunauriin ala sekä suhteellisesti että absoluuttisesti tuntuvasti. Heinällä y.m. sekä laitum ena oleva ala oli kasvanut 2.8 %:lla, vihantarehun ala huom attavan suuresti, 2%:lla. Pellavaa ja ham ppua kasvava ala oli vähentynyt 8.9 %:lla, täyskesannon ala lähes %:lla ja»muu peltoala» 9,3 %:lla. L äänittäin jakautui peltoala käyttönsä m ukaan v. 923 seuraavalla tavalla, ha: Valtakunta. Oulun Vaasan Kuopion Mikkelin Viipurin Häm een Ahvenanm aan m aakunta. Turun ja Porin U udenmaan lääni Syysvehnä... 2,987 4,425 235 82 402 24 5 6 2 8,963 Kevätvehnä... 823 2,26 44 69,744 58 247 05 6 6,342 Ruis....... 25,72 46,09,385 30,886 34,027 9,54 20,64 4,79 4,8 234,363 5,643 7,780 59 0,349 9,96 4,493 2,096 27,52 22,625 0,68 K aura... 60,50 0,95,937 63,398 57,25 27,054 28,749 68,49 3,43 43,403 Sekuli...,945 2,084 43,38,292 576,74,34 447 0,40 Herne, papu ja virna... 3,73 3,960 49,696,77 375 77 547 03,357 Yht, viljakasveja 00,244 87,525 4,449 08,448 05,854 52,644 63,099 39,776 5,47 83,86 Peruna... 9,508,35 465 6,896 8,928 5,336 8,454,29 5,439 67,470 Rehunauris...,797 2,63 50,557,549 859,460 4,455 96 4,906 Muut juurikasvit...,43,263 9 35 605 7 266 58 8 4,480 Yht.perunaaja juurikasveja 2,448 4,74 634 8,804,082 6,266 0,80 6,65 6,536 86,856 Vihantarehu... 3,57,780 0,507,946,745,400 3,37,25 6,22 Heinällä siemeneksi... 2,777 4,48 57 2,398,777 344 467 5,567 940 8,845 Heinällä rehuksi... 02, 44,696 5,007 05,838 07,887 29,026 6,83 200,44 72,743 828,905 Nurmilaidun... 2,67 4,02 33 2,392 4,270 874 837 43,492 4,767 9,934 Yht. vihantarehua ja heinää 20,626 9,996 5,207 22,35 5,880 3,989 63,887 j252,60 79,575 983,905 Pellava ja hamppu... 95,328 29 825 837 233 40,080 89 5,873 Kokokesanto... 22,22 43,80,6 28,79 27,668 7,520 6,93 33,868 9,288 20,95 Muu peltoala...,474 2,725 8 90,666 942 868 3,427,33 3,352 Koko peltoala 257,964 442,25,453 269,904 262,98709,594 55,348446,926 48,0662,04,367 Edellä esitetyt peltoalat olivat asianomaisten läänien ja valtakunnan peltoalasta prosentiksi laskettuina seuraavat: Syysvehnä... K e v ä tv e h n ä... Ruis...! O h r a... K aura... Sekuli... Herne, papu ja v irn a... Uudenmaan!.2 0.3 9.8 2.2 23.4 0.7.2 Turun ja Porin.0 0.5 0.4 4.0 25. 0.5 0.9 Ahvenanmaan maakunta. 2.0 3.9 2..4 6.9.2.3 Hämeen 0.3 0..5 3.8 23.5 0.4 0.6 Viipurin 0.2 0.7 2.9 3.8 2.8 0.5 0.4 Mikkelin (O.o) 0.5 7.8 4. 24.7 0.5 0.4 Kuopion (O.o) 0.2 3.3 7.8 8.5 0.7 0. Vaasan (0.0) (O.o) 9.4 6.2 5.3 0.3 0. Oulun (0.0) (0.0) 0.0 5.2 8.9 0.3 0. Valtakunta. 0.4 0.3. 5.3 20.5 0.5 0.5 Yhteensä viljakasveja 38.8 42.4 38.8 40.2 40.3 48.0 40.6 3.3 34.5 38.6
8 Valtakunta. Oulun Vaasan Kuopion Mikkelin Viipurin lääni Hämeen Ahvenanmaan maakunta. Turun ja Porin Uudenmaan j Peruna... 3.7 2.0 4.0 2.6 3.4 4.8 5.5 2.5 3.7 3.2 Rehunauris... 0.7 0.5.3 0.6 0.6 0.8 0.9.0 0.6 0.7 Muut juurikasvit... 0.4 0.3 0.2 0. 0.2 0. 0.2 0. I 0.] 0.2 Yhteensä perunaa ja juurikasveja 4.8 3.4 5.5 3.3 4.2 5.7 6.6 3.6 4.4! 4. Yihantarehu....4 0.4 0. 0.5 0.8.6 0.9 0-7 0.S 0.8 Heinällä siemeneksi.....0.4 0.9 0.7 0.3 0.3.2 : 0.7 j 0.9 Heinällä rehuksi... 39.6 32.7 43.7 39.2 4.0 26.0 39.4 44.9 49. 39.4 Nurmilaidun... 4.7 9.3 0.3 4.6.6 0.8 0.5 9.7 3.2j 5.7 Yhteensä vihantarehua ja heinääj 46.8 43.4 45.5 45.2 44. 29.2 4. 56.5 53.S! 46-8! Pellava ja hamppu... 0.4 0.3 0.3 0.3 0.3 0.2 0.3 0.2 0.! 0.3 Kokokesanto... 8.6 9.9 9.7 0.7. 0.5 6-0 0.9 7.6! 6.3 9.6 Muu peltoala... 0.6 0.6 0.2 0.3 0.6 0.9 0.5 0.8! 0.9] 0.6 Koko peltoala 00.0 loo.o loo.o 00.O 00.O 00.0 00.0 00.0 : 00.O! loo.o M itä eri kasvien viljelykseen tulee, oli vehnän viljelyksen ala 5,305 ha eli 0.7 % koko peltoalasta. Vehnästä oli 4/ 0 (4.4 %) kevätvehnää, jota viljeltiin syysvehnään verraten enim min valtakunnan itä- ja pohjoisosissa sekä A hvenanm aalla. Syysvehnää viljellään etupäässä Etelä- ja Lounais-Suomessa. R ukiin yhteenlaskettu peltoala oli 234,363 ha eli.l % valtakunnan peltoalasta. Ruispellon osuus koko pellosta on suhteellisesti suurin Mikkelin läänissä (7.8 %) ja sitä lähinnä Kuopion läänissä (3.3 %); suhteellisesti pienin se on Vaasan (9.4 %) ja Uudenm aan (9.8 %) lääneissä. Ohraa, kasvava ala valtakunnassa oli 0,68 ha eli 5.3 % koko peltoalasta. Maan pohjois- ja keskiosissa sen viljelys on tuntuvasti yleisempi kuin muissa osissa. Suhteellisesti suurin osa ohrapellosta oli Oulun läänissä (5.2 %); sitä seurasivat ohrapellon laajuuden puolesta Kuopion (7.8 %) ja Vaasan (6.2 %) läänit. Suhteellisesti pienin oli ohrapellon osuus Ahvenanmaalla (.4 %) ja Uudenmaan läänissä (2.2 %). Kauran viljelyksessä oli 43,403 ha, joka vastasi 20.5 % koko peltoalasta. Suurin oli kaurapellon osuus T urun-porin (25. %) ja Mikkelin (24.7 %) lääneissä, joita lähinnä seurasi Uudenmaan lääni (23.4 %); pienin oli kaurapelto Oulun (8.9 %) ja Vaasan (5.3 %) lääneissä. Sekulia kasvava ala oli yhteensä 0,40 ha, mikä vastasi 0.5 % maan koko peltoalasta. Sekulia viljeltiin enimmin Ahvenanmaalla (.2 %) sekä Uudenmaan, (0.7 %) ja Kuopion (0.7 %) lääneissä, vähimmin Oulun (0.3 %) ja Vaasan (0.3 %) lääneissä. Sekulista oli 5,5 ha korsiviljasekulia ja 5,025 ha korsi-palkoviljaa kasvavaa. Hernettä ja papua sekä virnaa viljellään enimmin lounaisosassa m aata, ja oli niiden viljelysala Ahvenanmaalla.3 %, Uudenmaan läänissä.2 % ja Turun-
9 Porin läänissä 0.9 % näiden läänien koko peltoalasta. Koko maassa oli herneen ja pavun sekä virnan viljelyksessä,357 ha eli 0.5 % koko peltoalasta. Perunanviljelyksen suhteellisen laajuuden puolesta, jonka koko ala valtakunnassa oli 67,470 ha eli 3.2 % koko peltoalasta, oli ensi sijalla Kuopion lääni 5.5 %:lla ja Mikkelin lääni 4.8 %:lla; niitä seurasi lähinnä A hvenanm aan m aakunta 4.0 %:lla. Pienin oli puheenalainen peltoala Vaasan (2.5 %), Turun ja Porin (2.6 %) sekä Häm een (2.6 %) lääneissä. Behunaurista, jonka koko viljelysala oli 4,906 ha eli 0.7 % koko peltoalasta, viljeltiin suhteellisesti enimmin Ahvenanmaalla (.3 %) ja sitä lähinnä Vaasan (l.o %) ja Kuopion (0.9 %) lääneissä. Muita juurikasveja, joiden yhteenlaskettu ala oli 4,480 ha eli 0.2 % koko peltoalasta, viljeltiin enimmin U udenm aan läänissä (0.4 %). Vihantarehun ala oli maassa yhteensä 6,22 ha eli 0.8 %. Suurin,.6 0 peltoalasta, oli sen viljelysala Mikkelin läänissä, ja sitä lähinnä,.4 %, U udenm aan läänissä. Heinänsiemenen viljelyksessä oleva ala oli 8,845 ha eli 0.9 % m aan peltoalasta. Suhteellisesti laajin se oli Ahvenanmaan maakunnassa (.4 %), ja sitä lähinnä Vaasan (.2 %) ja Uudenmaan ( l.i %) lääneissä. Mehuksi korjatun peltoheinän yhteenlaskettu ala teki 828,905 ha, vastaten 39.4 % peltoalasta. Suhteellisesti suurin oli m ainittu ala Oulun läänissä, tehden 49. i % täm än läänin koko alasta. Lähinnä sitä seurasi Vaasan lääni 44.9 %:lla; pienin oli rehusatoala Mikkelin läänissä, 26.5 %, ja Turun-Porin läänissä, 32.7 %. Nurmilaitumen ala, joka nousi koko m aassa 9,934 ha:iin eli 5.7 %:iin, oli suhteellisesti suurin Vaasan (9.7 %) ja Turun-Porin (9.3 %) lääneissä sekä pienin Ahvenanmaalla (0.3 %) ja Kuopion läänissä 0.5 %. Lähellä näitä oli Mikkelin lääni 0.8 %:lla. Rehusatoala ja nurmilaidun yhteenlaskettuina olivat 45. i % valtakunnan peltoalasta, ja eri lääneissä oli vastaava suhdeluku seuraava: U udenm aan läänissä 44.3 %, Turun ja Porin läänissä 42.0 %, Ahvenanmaalla 44.0 %, H äm een läänissä 43.8 %, Viipurin läänissä 42.6 %, Mikkelin läänissä 27.3 %, Kuopion läänissä 39.9 %, Vaasan läänissä 54.6 % ja Oulun läänissä 52.3 %. Pellavan ja hampun viljelyksessä oleva ala oli kaikkiaan 5,873 ha eli 0.3 % ja oli sen suhteellinen osuus suurin Uudenmaan läänissä, nim ittäin 0.4 %; pienin se oli Oulun läänissä 0. %. Täyskesannon ala teki yhteensä 20,95 ha, mikä vastasi 9.6 % maan koko peltoalasta. Suhteellisesti suurin se oli M ikkelin läänissä, 6.0 %, jossa Tukiinkin ala oli suhteellisesti laajin (7.8 %). V errattain pieni oli kesannon ala Oulun läänissä, 6.3 %, jossa rukiin ala oli 0.o %. Viljelyksessä oleva kaski. Edellä m ainitun peltoalan (2,04,367 ha) lisäksi oli v. 923 viljelyksessä 2,868 ha kaskea, josta,74 ha rukiilla, 27 ha ohralla, 478 ha kauralla ja 378 ha muilla viljelyskasveilla. Läänien mukaan jakaantui viljelty kaski seuraavalla tavalla, ha: Maatalous v. 923. 2
0 Rukiilla. Ohralla. Kauralla. Muulla. Yhteensä. Uudenmaan läänissä... Turun ja Porin läänissä... A hvenanm aalla... Hämeen lä ä n is s ä... 27 6 6 40 Viipurin»... 632 58 64 53,007 Mikkelin»... 624 3 79 00 934 Kuopion»... 404 58 9 88 769 Vaasan»... 32 4 4 24 64 Oulun»... 22 4 7 54 Koko m aa,74 27 478 378 2,868 Luonnonniityn ala ja sen käyttö. Luonnonniityn ala sekä se osa siitä, jolta satoa korjattiin v. 923, oli valtakunnassa ja eri lääneissä niinkuin osoittaa seuraava taulukko, johon on o te ttu v astaav at tiedot m yöskin vuodelta 922: V. 922. V. 923. Lääni tai maakunta. Luonnonniityn koko ala, Siitä korjattua alaa, Korjattu ala %:na koko alasta. Luonnonniityn koko ala, Siitä korjattua alaa, Korjattu ala koko alasta. Uudenmaan... 20,032 9,33 46.5 9,60 2,60 64.3 Turun ja Porin... 3,767 4,256 44.9 30,964 2,9 68.4 Ahvenanmaan... 2,958,598 54.0 2,532 2,398 94.7 Hämeen... 2,086 6,460 78. 20,06 5,048 74.8 Viipurin... 64,479 45,692 70.9 6,356 54,875 89.4 Mikkelin... 4,45 40,028 96.6 38 697 33,036 85.4 Kuopion... 89,350 70,832 79.3 82,634 75,269 9. Vaasan... 53,227 34,763 65.3 52,894 37,963 7.8 Oulun... 229,485 203,586 88.7 227,096 202,680 89.2 Yhteensä 553,835 436,528 78.8 535,880 455,070 84.9 Luonnonniitty väheni v:sta 922 vuoteen 923 7,955 ha:lla eli 3.2 %:lla, tehden viimeksimainittuna vuonna 535,880 Tämä ala jakaantui eri läänien kesken prosentittani seuraavasti: Oulun läänin osalle tuli 42.4 %, K uopion läänille 5.4 %, Viipurin läänille.4 %, Vaasan läänille 9.9 %, Mikkelin läänille 7.2 %, T urun ja Porin läänille 5.8 %, Häm een läänille 3.7 % ja U udenm aan läänille 3.7 % sekä Ahvenanm aalle 0.5 %. Koko niittyalasta korjattiin v. 923 heinää ainoastaan 455,070 ha:lta, mikä vastasi 84.9 % koko alasta. K orjatun alan suhde koko n iittyalaan oli melkoisesti erisuuri eri lääneissä, vaihdellen suhde 64.3 %:sta (Uudenm aan lääni) 94.7 %:iin (Ahvenanm aan m aakunta). Luonnonniitty ja 'peltoala suhtautuivat eri lääneissä toisiinsa siten, että 00 peltohehtaaria vastasi seuraava ala luonnonniittyä: Turun ja Porin läänissä 7.0 ha, Häm een läänissä 7.4 ha, U udenm aan läänissä 7.6 ha, Vaasan läänissä.8 ha, A hvenanm aalla 2 2. ha, Viipurin läänissä 23.3 ha, Mikkelin läänissä 35.3 ha, Kuopion läänissä 53.2 ha ja Oulun läänissä 53.4 Koko maassa oli vastaava niittyala 25.5
Kylvö, sato ja kulutus. Kylvömäärät. K ylvöm ääriä laskettaissa on k ä y te tty edellisessä vuosikertomuksessa esitettyjä keskikylvömääriä, joiden m ukaan kokonaiskylvömäärät koko maalle ovat seuraavat: Kylvömäärä ha:lle Kokonaiskylvömäärä, kg- desitonnia. S yysvehnä...... 54 3,803 K evätvehnä...... 85,733 Ruis... 4 ) 330,452 Ohra...... 98 29,024 Kaura...... 93 832,608 S e k u li...... 23 2,598 Herne, papu ja virna...... 79 20,329 Peruna......,637,04,484 Rehunauris...... 4 596 Ennenkuin tehdään selkoa 923 vuoden sadosta, esitettäköön satoon enim min v aik u ttav asta tekijästä, sääsuhteista, seuraavaa: Aikainen ja odottam attom an pikainen talventulo syksyllä 922 keskeytti syystyöt kaikkialla maassa, tullen lumi yleisesti sulaan maahan. M utta tä tä aikaista talvea ei kuitenkaan kestänyt kauvan, ilm at lämpenivät uudelleen ja lumi suli, varsinkin maan eteläisemmissä osissa miltei olemattomiin. Leutoja ilmoja kesti aina helmikuun alkuun asti, tehden kelin paikoin mahdottomaksi; myöskin oli syytä pelätä, että leuto sää ja hankien alla sulana säilynyt maa tuottaisi syysviljoille vahinkoa. Helmikuussa säät kävivät huom attavasti viileämmiksi lämpötilan osoittaessa poikkeusta kylmän puolelle lännessä ja Pohjois-Pohjanm aalla 2 4 sekä m uualla 5 6. L unta tuli sangen h u o m attavasti, niin e ttä lumensyvyys oli Keski Suomessa 40 60, idässä 60 75 ja pohjoisessa 70 90 cm; lounaassa oli lumensyvyys tavallista pienempi ja lounaisessa saaristossa oli maa melkein lumeton. Maaliskuun lämpötila oli etelässä melkein normaali, keskiosissa ja Pohjois-Pohjanmaalla n. ja Lapissa 3 4 normaalia korkeampi. Sademäärä oli pienin m itä täm än kuun aikana on milloinkaan h avaittu. Helmi- ja m aaliskuun yhteenlaskettu sadem äärä oli pienin, m itä m aassamme on kahden peräkkäin seuraavan kuun aikana saatu. Lumensyvyys oli kuun alkupuoliskolla melkein m uuttum aton. Melkein koko maassa oli lunta tavallista vähemmän ja kuun jälkipuoliskolla aleni lumensyvyys kaikkialla, ollen kuun lopussa Keski-Suomen eteläosissa 20 40, sen pohjoisosissa jaltä-suomessa 40 60, sekä Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Lapissa 60 80 cm. Rekikeli loppui lounaisessa saaristossa 6 7 p:nä sekä ennen kuun loppua koko Lounais- Suomessa sillä alueella, missä aukeat m aat paljastuivat lumesta. Huhtikuun ensimäiset päivät olivat vielä hyvinkin aurinkoisia, m utta myöhemmin m uuttui ilma kautta maan koleaksi, niin että kuukauden keskilämpötila oli 0.5 3 normaalia alhaisempi. Sademäärän kuukausisumma oli tavallista pienempi; kahden edellisen kuun aikana vallinnut pouta jatkui tässä kuussa Pohjois-Suomessa *) Syys- ja kevätrukiille yhteisesti.
2 n. 0 päivään ja Etelä-Suomessa kuun puoliväliin saakka. Sateet tulivat enimmäkseen lumena. Lumipeite oli kuun jälkipuoliskolla vähennyt sen verran, että 30 p:nä aukeat m aat olivat lum ettom at järvialueen eteläosassa ja länsirannikolla Etelä-Pohjanm aalle asti pohjoisessa. M etsät paljastuivat ainoastaan m aan lounaisosissa. Keski-Suomen pohjoisosissa ja Pohjois-Karjalassa oli kuun lopussa vielä 40 60 ja Pohjois-Pohjanmaalla ja suuressa osassa Lappia 50 80 cm. Rekikeli loppui huhtikuussa suuressa osassa Keski-Suomea. Jäittenlähtö ta pahtui Varsinais-Suomen, Uudenmaan ja Länsi-Satakunnan sekä osaksi Etelä- Pohjanm aan joista kuun jälkimäisen puoliskon aikana, paikotellen lounaassa vähän aikaisemminkin. Viimeisten kymmenen päivän aikana lähtivät jäät myös lounaisesta saaristosta ja läheisistä meren lahdista, samoin myös Varsinais- Suomen järvistä. Toukokuun läm pötila oli koko maassa norm aalia alh aisempi, useimmiten l :n paikkeilla, m utta etelärannikolla ja kaakossa noin 2. Alin lämpötila oli yleensä 3 ja 5, Kajaanissa 0, Sortavalassa 7 ja Helsingissä, m u tta Sodankylässä jopa 2. H alloja oli etupäässä kuukauden viimeisinä öinä, jolloin kauran oraat, apila, perunan ja puutarhakasvien taim et monessa paikassa turm eltuivat. Sadem äärä oli yleensä suurempi kuin ta vallisesti. H yvin runsas se oli Viipurin läänissä, jossa positiivinen poikkeus norm aalista paikoin nousi aina 99 mm:iin asti; myöskin koko etelärannikko oli normaalia sateisempi, samoin Ahvenanmaa, Hämeen ja Kuopion läänit sekä Lappi. Sade tuli useassa paikassa rakeiden tai lumen muodossa. Lumet katosivat kentiltä ennen toukokuun 0 p:ää m uualta paitse Vaasan ja Kuopion läänejä sekä osaa Viipurin lääniä, missä lumi katosi 20 p:ään mennessä, ja Oulun lääniä, jossa täm ä tapahtui vasta kuukauden lopulla. Metsistäkin katosivat lumet etelässä ennen toukokuun 5 p:ää, Vaasan ja Kuopion lääneissä sekä osassa Viipurin lääniä ennen 25 p:ää ja Pohjois-Suomessa vasta kuukauden viimeisinä päivinä tai kesäkuun alussa. J ä itte n lähtöä jatk u i kuukauden edellisellä puoliskolla Etelä-Suomessa sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaan joissa, ja muualla lähtivät jäät kuukauden viimeisillä viikoilla. Kesäkuun keskilämpö oli yleensä huom attavasti alle normaalin, koleiden säiden jatkuessa melkein keskeym ättä koko kuukauden. Kylmin aika oli kuun alku, etenkin 5 ja 6 p., jolloin minimi lämpötila oli 0-asteen ympäristössä ja jolloin yleisesti kävi halloja maassa. Lämpimimmät olivat 9 ja 20 p., jolloin lämpötila kohosi 9 24 :seen, m utta varsin kylmiä olivat taas 23 ja 24 p. Sademäärä oli keskimäärää suurempi; sadepäivien luku oli lounaassa 5, m utta muualla suurempi, suuressa osassa Keski-Suomea 20 29. Kuukauden 0 ensimäisenä päivänä havaittiin Pohjois- Suomessa ja paikoin myöskin eteläm pänä lumisadetta. Heinäkuun alussa m uuttuivat säät pysyen lämpöisinä ja poutaisina lähes kolmen viikon ajan; kuukauden keskilämpö oli Pohjois-Suomessa n. normaalia korkeampi, etelässä suunnilleen normaalinen. Halloja sattui vähän ja ne olivat lieviä ja paikallista laatua, useim m at Vaasan ja Oulun lääneissä; vain perunanlehdet ja varret vikaantuivat. Sadem äärän poikkeus norm aalista oli yleensä negatiivinen ja ainoastaan niissä seuduissa, missä kuukausisumma nousi yli 80 mm, positiivinen. Suurin sadem äärä päivässä oli enim mäkseen pienempi kuin 20 mm, suuressa osassa Vaasan lääniä ja paikotellen muuallakin se jäi alle 0 mm. Pohjois-Suomessa satoi v errattain runsaasti kuun alkupuolellakin, m u tta yleensä runsaam m at
3 sateet alkoivat kuun 8 20 p:n tienoilla; kuun viimeiset päivät olivat taas verrattain vähäsateiset, varsinkin etelässä ja osassa Keski-Suomea. Elokuu oli normaalia kylmempi, poiketen siitä yleensä ja 2. Halloja, jotka olivat kasvukauden loppuosalle ominaisia, oli tavallista runsaammin ja useat niistä olivat sangen tuhoisia, varsinkin maan pohjois-osissa. Suurimmat hallat olivat öillä 2, 3, 7, 8, 0, 3, 20, 2 ja 22 p:ää vasten. Laajuudeltaan ja ankaruudeltaan ne m uistuttivat vuoden 892 loppukesän tuhoisia halloja, ja ainakaan vuoden 902 jälkeisen parin vuosikymmenen aikana ei hallan m uisteta näin ankarana maassamme vierailleen. Elokuun 2 ja 3 p:nä käyneistä halloista esiintyi edellinen tuhoisana pääasiallisesti Lapin länsiosissa ja jälkimäinen Pohjois-Pohjanmaalla, Nivalan ja Pudasjärven välisellä alueella. N äitä kovempia olivat hallat öillä 7 ja 8 päivää vastaan ja esiintyivät entistä laajemmalla alalla, osittain aivan etelärannikkoa myöten, vaikka suurin tuho kyllä nytkin kohtasi Oulun ja Vaasan läänejä. K uun 0 p:ää vasten käynyt halla käsitti Sortavalan pohjoispuolelta luoteeseen päin, Pyhäjoelle, vedetyn rajaviivan pohjoispuolelle jäävän osan m aastamme, lukuunottam atta Pohjois-Suomen itäosaa; tuhoisimpana esiintyi halla Pohjois-Suomen länsipuoliskolla. Kaikkia edellisiä tuhoisempi oli halla 3 p:ää vasten; siitä kärsi tuntuvasti myös suuri osa Etelä-Suomea. Erikoisesti kärsi hallasta Vaasan läänin etelä-osa ja Pohjois-Satakunta, suuri osa Hämeen ja Uudenmaan läänejä sekä Turun ja Porin läänin itäosa, Laatokan pohjoispuolella oleva alue, Oulun ympäristö ja Inarin tienoot. Öillä 4 ja 5 p:nä liikkui niinikään halloja, m u tta lievempiä. Sen jälkeen ei halloja sattu n u t pariin yöhön, ennenkuin kysymyksessä oleva hallajakso päättyi neljällä perättäisellä hallayöllä 9 22 p:nä, kolme viimeistä ankaria. Halla 9 p:nä esiintyi Länsi-Suomessa ja 20 p:nä kovana Oulun läänissä ja Vaasan läänin länsiosissa. Yöllä 22 p:ää vasten uusiintunut halla kävi laajalla alalla pääasiallisesti Itä- ja Keski-Suomessa. Täm ä halla oli viimeinen elokuun hallajaksossa, eikä maassamme sen jälkeen halloja sattunut ennenkuin syyskuun 7 p:n vastaisena yönä. Sademäärän kuukausisumma oli elokuussa ylipäänsä liian pieni noin 62 leveysasteelle saakka etelässä; Etelä-Suomi sen sijaan oli runsassateinen ja positiivinen poikkeus oli huom attavim m issa maksimeissa jopa 70 00 mm. K uun alkupuolisko oli verraten vähäsateinen; 5 8 p:nä oli uusi sadekausi ja koko loppukuu 22 p:stä alkaen oli, y h tä päivää lukuunottam atta, runsassateinen. Syyskuun läm pötilan keskiarvo oli koko m aassa 0..6 norm aalia korkeam pi. Alin läm pötila oli lounaisrannikolla ja Tampereella 5, muualla etelä- ja keskiosissa 2, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa 5. H allat uudistuivat syyskuussa. H uom attavin oli yöllä 7 ja 8 p:ää vastaan sattunut halla, jonka tuottam a tuho oli melkein yleinen maan pohjoisosissa, Kalajoelta kaakkoon päin Värtsilän tienoille vedetyn rajaviivan pohjoispuolella, lukuunottam atta aivan koillista nurkkaa m aastam m e, sekä E telä-pohjanm aalla ja Pohjois-Satakunnassa. H eikompia halloja oli öillä seuraavia päiviä vastaan: 0 p. osassa Karjalaa, 4 p. etelässä ja Ahvenanmaalla, 9 2 p. Karjalassa ja kuun lopussa eri paikoissa. Syyskuun sadem äärä oli verrattain tasaisesti jakaantunut, ollen kuukausi kaikkialla runsassateinen; 40 vuoden aikana on ainoastaan vuosina 893, 899, 97 ja 98 syyskuu ollut sateisempi ja vuosina 902 ja 92 lähes yhtä sateinen. Lokakuun aikana vallitsi vaihtelevainen, sateinen ja verrattain lämmin sää.
4 Keskilämpö oli 2 normaalia korkeampi. Hallavahinkoja sattui öillä ja 7 p:ää vastaan eri osissa m aata. K uukausi oli kaikkialla runsassateinen; vain kerran, nim. v. 900, on lokakuun sadesum ma ollut suurem pi. Sade tuli yleensä vetenä, kuun viimeisinä päivinä oli kuitenkin lum isateita kaikkialla, m aan lounaisia osia lukuunottam atta, ja samaan aikaan muodostui riitettä lahtien ja järvien rannoille, paitsi lounaassa. Marraskuun aikana jatkui tälle syksylle ominaista erittäin runsassateista säätä; kuun alkupuoliskolla koko maassa ja etelässä aina 20 p:n tienoille saakka tuli sade enimmäkseen vetenä, pohjoisessa ja Keski- Suomen pohjoisosissa kuun jälkipuoliskolla ja etelässä 20 pistä alkaen sitävastoin pääasiallisesti lumena. Pysyväm pi lumipeite tuli Kuopion ja Vaasan lääneissä sekä Oulun läänin rantaseuduissa yleensä kohta kuun puolivälin jälkeen, eteläm p än ä vasta 20 p:n tienoissa. Rekikeli alkoi samanaikuisesti, 20 25 p:nä, suurimmassa osassa m aata. Lumen syvyys oli kuun lopussa Lapissa ja Koillis- Pohjanm aalla 30 50, Keski-Suomessa yleensä 20 30 ja rantaseuduissa 0 20 cm. Jäätym inen tap a h tu i 9 ja 0 p:n tienoilla pohjoisessa yleisesti, samoin jäätyivät Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla pienemmät vedet. Yleisempi jäätymiskausi alkoi maan keski- ja eteläosissa vasta 20 p:n jälkeen ja jatkui koko loppukuun. Joulukuun alussa oli maa kaikkialla lumen peittäm änä, m utta 5 p:n tienoilla alkoi suojakausi, joka vei m aat lum ettom iksi lounaassa aina järvialueen lounaisosiin saakka, länsirannikolla Raahen tienoille pohjoisessa sekä eteläisessä rantaseudussa. Keski-Suomen eteläosissa paljastuivat peltom aat, ja sen pohjoisosissakin oli lumen aleneminen melkoinen. Rekikeli loppui rantaseuduissa 7 3 p:nä ja alkoi uudelleen 7 20 p:nä, m utta yleisesti vasta 25 p:n tienoissa, jolloin lounaisessa saaristossa pienem m ät vedet m enivät jäähän, sam aten rantaseutujen kaikki vesistöt ja Keski-Suomen suuret järvet. Vuoden 923 sääsuhteista annetaan Meteorologisen keskuslaitoksen kuukausi julkaisujen perusteella alem pana seuraavat yleiskatsaukset. Ilm an lämpötila Celsius en asteissa huhti syyskuulla 923 ja 886 95. Paikkakunta. Huhtikuu. Toukokuu. Kesäkuu. Heinäkuu. Elokuu. Syyskuu. 923. 886 95. 923. K uukauden 886 95. 923. 886 95. 923. keskiarvo. 886 95. 923. 886 95. 923. 886-95. Maarianhamina...2.7 5.8 6.9 8.8 2. 5.8 5.6 3.5 4.2 0.6 0.2 Turku....4 2.6 7.2 9. 9.8 4.6 7.0 7. 3.7 4.9 0.8 0.2 Helsinki...! -2 2.2 7.0 8.8 0.3 4.4 6.8 7.0 3.8 5.2. 0.4 Viipuri.... ; o.o.9 7.0 9.0.4 4.6 7.2 7.4 3. 5.0 0.8 9.8 Tampere.... 0.3 2.2 6.9 9.0 9.2 4.6 6.4 7.0 2.9 4.5 9.8 9.7 Sortavala.... 0.3.4 6.5 8.2 0.2 3.7 6.7 6.6 2.0 4.3 0.2 9.0 Jyväskylä.... 0..4 7.3 8.2 0.0 3.7 7. 6. 2.5 3.4 9.9 8.3 Kuopio.... 0.5 0.9 6.7 7.4 0. 3.6 7.3 6.4 2.4 3.5 9.8 8.8 V aasa.... 0.9 0.9 6.3 6.7 9.3 2.5 5.7 5.5 2.6 3.6 9.8 9.2 Kajaani....! 2.6 O.O 5.2 6.2 9.3 2.5 5.8 5.3 0.9 2.4 8. 7.2 Oulu.... i 2.8 0.? 6.0? 2.4? 5.7? 3.2 8.9 7.9 Sodankylä... 2.2 3.2 4.3 8.5 0.7 4.4 3.8 9. 0.9 6.2 5.3 Inari.... 3.9 3.4 2.2 2.9 7.9 9.2 3.8 2.8 9.0 0.5 6.0 5.6
5 A lin lämpötila huhti syyskuulla 923. Paikkakunta. H uhtikuu. Toukokuu. Kesäkuu. H einäkuu. Elokuu. Syyskuu. Päivä. C Päivä. 0 Päivä. 0 Päivä. C Päivä, j C Päivä. [ c i 4 i 2 Maarianhamina.... ; n 0 3 5 6 7 9 : 6! T u rk u... 9 4 4 6 0 4 9 3 5 ; 5 Helsinki... - l i 5 2 9.3 0 30 i 5 Viipuri... l i 6 5 6 0 3 6 4 4 5 ; 2 Tampere... 6 3 3 6 0 26 8 22 4 30 5 Sortavala... 2 4 - - 7 6 8 7 3 3 io : Jyväskylä... 7 3 0 6 0 7 22 3 7 3 Kuopio... 4 4 4 5 0 8 22 4 7 : 2 Vaasa.... 7 2 4 4 0 24 6! 20 4 7 2 Kajaani.... 23 6 4 ; 0 5 9 6 ' 2 7 I - Oulu... ; 3 6???? V? V? 7 i Sodankylä.... 3 22 i 2 6 4 24 22 3 7! 5 Inari... 3 2 3 5 2 9 4 20 9 0 Sademäärä mm:ssä huhti syyskuulla 923 ja 886 95. Paikkakunta. Koko m äärä v. 923. in orm aalim äärä jvv. 886 95. H u h tikuu. Toukokuu. N orm aalim äärä vv. 886 95. i Koko m äärä v. 923. Koko m äärä v. 923. K esäkuu.. N orm aalim äärä vv. 886 95. Koko m äärä v. 923. N orm aalim äärä vv. 886 95. Koko m äärä v. 923. N orm aalim äärä vv. 886 95. Koko m äärä v. 923. H einäkuu. Elokuu. Syyskuu. *Norm aalim äärä vv. 886-95. H uhtikuu Syyskuu. Koko m äärä v. 923.! N orm aalim äärä [vv. 886-95. Poikkeus v. 923 vuosien 880 95 normaalim äärästä, /» Maarianhamina.... 5 29 47 37 66 35 28 58 5 74 74 5 345 284 +2 T u rk u... 3 35 34 38 6 44 4 66 02 74 05 60 356 37 + 2 Huittinen... 6 3 46 4 92 49 6 73 70 80 04 54 389 328 + 9 Lavia... 29 39 32 49 0 49 45 73 89 77 07 58 403 345 + 7 Hanko... 2 37 58 39 67 29 35 58 96 72 86 55 363 290 +25 Vihti... 27 34 60 45 72 50 40 72 64 85 87 70 450 356 +26 Helsinki... 20 39 55 47 62 48 37 63 22 83 96 7 392 35 + 2 Loviisa...? 35 n.58 42 58 38 73 56 92 87 4 64 V 322 v Virolahti... 24 3 93 40 59 53 V 64 93 85 9 70? 343? Lappeenranta... 28 30 90 43 74 6 50 66 06 78 04 69 452 347 +30 Viipuri... 3 34 37 38 84 56 32 62 56 85 2 68 56 343 +64 Sortavala... 33 3 82 38 67 49 65 62 0 68 94 64 45 32 +45 Tammela... 28 55 4 9 6 4 65 84 70 07 75 389 340 + 4 Hattula... 4 25 55 4 79 63 32 80 9 84 56 382 349 + 9 Tampere... 2 32 40 43 03 62 3 74 87 76 06 60 379 347 + 9 Mäntyharju... 7 33 53 4 75 58 48 99 92 7 02 56 387 358 + 8 V aa sa... 34 35 3 44 87 49 25 63 60 73 03 65 340 329 + 3 Jyväskylä... 39 3 3 4 46 60 9 69 75 77 04 62 304 340 härmä... 34 36 4 00 49 47 64 0 89 6 67 4 344 + 9 Viitasaari... 26 23 9 34 88 50 29 63 56 66 06 52 324 288 + 3 Kuopio... 33 3 56 42 88 55 65 69 53 74 09 6 404 332 +22 Iisalmi... 36 24 4 33 79 56 56 77 4 73 09 55 362 38 -i 4 Oulu... 9 30 V 36? 44 V 64? 75 65 57? 306? U tajärvi... 2 30 47 35 75 55 63 76 32 77 93 6 33 334 Kajaani... 25 3 36 38 85 57 82 86 33 87 65 372 364 -r 2 Sodankvlä... 23 8 5 37 72 46 63 70 35 63 4 46 358 270 +33 Inari... 7 24 39 38 72 50 67 79 33 69 59 49 277 309-0 Kasvillisuuden kehityksestä m ainittakoon maataloushallitukselle kesän aikana saapuneiden vuodentuloilmoitusten perusteella seuraavaa: Syysvilja. Pitkälliset sateet edellisenä syksynä tuntuvasti m yöhästyttivät ruiskylvöä ja ehkäisivät oraiden kehitystä, joka ei ollut pitkälle edistynyt, kun
6 talvi teki tavallista aikaisempaa tuloa. Arveluttava seikka oli myös se, että lumi yleisesti tuli sulaan maahan. Vainioiden paljastuttua keväällä osoittautui, että ruis oli huonosti kestänyt talven, laihot kun olivat harvoja ja ruskettuneita. Vehnä oli talvehtinut parem m in, se kun aikaisemmin kylvettynä oli päässyt kehittym ään voimakkaam m aksi. K evään poutaiset ja tuuliset kylm ät säät turm elivat laihoa.) Ruis alkoi tähkiä tavallista paljon myöhemmin sekä heilimöidä Etelä- ja Keski-Suomessa vasta heinäkuun 4 8 p:nä. Heinäkuun alkupuoliskon verrattain suotuisan sään vaikutuksesta ruis parantui paljon, samoin vehnä. M utta elokuun alussa ja myöhemmin käyneet hallat vikuuttivat ruistakin joillakin paikkakunnilla, varsinkin Oulun läänissä. Jo elokuun alussa pelättiin eräissä täm än läänin kunnissa, kuten Kuusamossa, Taivalkoskella ja Puolan - galla sekä Lapissa, täydellistä katoa kaikista viljakasveista. Myöskin eräissä Itä- Suomen kunnissa, esim. Iisalmella, Ilomantsissa ja Valtimossa, ruis vahingoittui. Saman kuun 8 p:nä ja myöhemmin käynyt yleinen halla vahingoitti ruista, paitse Lapin, useissa muissakin kunnissa, esim. Oulaisissa, Vihannissa, Ranualla, Revonlahdella, Haapajärvellä, Pudasjärvellä ja Rovaniemellä. H allan vikuuttam a ruis niitettiin rehuksi. Etelä-Suomessa sitä vastoin halla yleensä ei teh n y t syysviljoille vahinkoa; keski-osissa m aata vahingot olivat paikoittain sangen raskaat. Heinäkuun puolivälistä alkaneet sateet, jotka muodostuivat miltei katkeam attom aksi sadekaudeksi kasvuajan loppuun asti, haittasiv at tu n tu vasti syysviljojen korjuuta, joista saatiin koko maassa keskinkertainen sato, vehnästä jonkun v erran parem pi kuin rukiista. Kevätvilja. Myöhäinen lumenlähtö sekä kylmät ja osittain sateiset ilmat m yöhästyttivät kevätkylvöjä suuressa määrin, paikoin lähes kuukauden. Ohrankylvö alotettiin yleisesti vasta toukokuun loppuviikolla kestäen seuraavan kuun alkuviikolle. K auran kylvöön, jo ta säännöllisinä vuosina aletaan h u h tikuun lopulla, ry h d y ttiin yleisesti vasta toukokuun puolivälissä tai sitäkin m yöhemmin, ja kesti se kuukauden loppuun, paikoin kesäkuun ensi viikon loppuun. Kesäkuun hallat tuntuivat kevätviljaankin ja alkukesän kylmyys hidasti sen kehitystä. Myöhemmin alkanut korkeam pi läm pötila elvytti oraita huom attavasti, m utta elokuun hallayöt turm elivat kevätviljaa laajoilla aloilla, varsinkin kolmessa pohjoisessa läänissä, joiden useissa kunnissa tuli täydellinen ta i osittainen kato sekä ohrasta e ttä kaurasta. Koko valtakunnassa saatiin kum m astakin viljalajista keskinkertaista huonompi sato. Samallainen oli sato myöskin sekaviljasta, m u tta palkokasveista se oli keskinkertainen. Peruna ja juurikasvit. Perunan kylvö m yöhästyi sateiden johdosta tu n tu vasti, paikoin jopa kesäkuun loppuun asti. Myöhäisen kylvön tähden ei halla kesäkuussa päässyt taimia haittaam aan, m utta elokuulla se sitä vastoin teki tuhoa suuressa osassa maata, ei vain pohjoisissa lääneissä, vaan etelämpänäkin, erittäinkin Pohjois-Satakunnassa ja Etelä-K arjalan rajapitäjissä sekä paikoin muuallakin. Useissa kolmen pohjoisen läänin kunnissa tuli perunasta kato. Harvoilla paikkakunnilla ja vain vähäisessä määrässä esiintyi ruttoa. Koko valtakuntaan nähden perunasato tuli keskinkertaista huonompi. ) Useista Kuopion, V aasan ja Oulun läänin kunnista jo kesän alussa ilm oitettiin huonon ruisvuoden ta i m iltei kadon olevan odotettavissa.
7 Vehnä. Ruis. Ohra. Kaura. Sekavilja Peruna. K esäk. 5 P... 4.8 4.6 4.9 5.0 5.0 4.8 4.8 5. 5.3 4.5 Heinäk.»»... 5.7 5.5 5.2 5.2 5.4 5.5 4.9 5. 5.8 5.'2 E lo k.»»...... 5.9 5.7 5.2 5.5 5.6 5.7 5. 5.4 6. 5.3 S y y sk.»»... 5.4 5.0 4.0 4. 4.2 4.7 4.4 5.0 6. 5.2»»» 922 5.6 4.6 5.7 6.3 6. 5.9 5. 5.5 7. 6.2 määrät. Eri viljelyskasveista saadut satom äärät olivat, läänittäin esitettyinä, seuraavat, desit onneissa: Juurikassato tuli v errattain ty y d y ttäv ä, ollen koko maalle keskinkertainen. Heinä. Heinänkasvuun alkukesän kylm ät ilmat vaikuttivat varsin hidastavasti ja vahingoittivat paikoin apilanoraita. Heinäkasvit kuitenkin yleensä paremmin kestivät kesän kylmyyden ja runsassateisuuden. Yleisesti heinänteko alkoi vasta heinäkuun kolmannen viikon loppupuolella, kestäen vielä elokuun loppupuolelle, poikkeustapauksissa jatkuen sitäkin myöhempään, ja korjuun alkuaikoina oli sää verrattain edullinen, m utta m uuttui ilmojen käännyttyä sateisiksi sangen epäsuotuisaksi, m istä laadun pilaantum inenkin monella seudulla oli seurauksena. Heinänsaalis oli valtakunnassa kuitenkin yleensä ty y d y t tävä, ollen kylvöheinästä keskinkertaista parem pi ja niittyheinästä keskinkertainen. Minkälainen eri viljelyskasvien kasvutila oli eri ajankohtina kasvukauden kuluessa näkyy seuraavista luvuista, jotka ilm oittavat sadon suhteellisen arvon *) ja jotka perustuvat m aataloushallitukselle kesän aikana saapuneihin tiedonantoihin: Palkokasvit. Juurikasvit. Kylvöheinä. Niittyheinä. ' U udenm aan Turun ja P o rin A hvenanm aan m a a k u n ta. H äm een V iipurin lään i. M ikkelin K uopion V aasan Oulun ; V altakunta. V alta k u n ta v. 922. Syysvehnä... 38,382 62,49 3,36 8,345 3,604 2 55 383 i 6,833 4,535 K evätvehnä... 9,32 29,435 5,486,422 6,233 6,60,040 659 u 70,99 78,799 R u is... 37,869 566,45 8,462 357,985 365,650 24,478 57,764 309,755 56,66 2,392,030 2,674,880 Ohra... 64,25 85,02,887 4,069 90,270 48,04 75,500 89,048 79,636 847,597,407,79 K a u r a... 680,67,203,683 29,849 609,643 436,206 26,52 36,680 43,386 28,428 3,88,067 5,395,855 S e k u li... 25,943 25,938 2,4,896 2,005 5,886 5,899 9,686,84 00,578 54,73 Herne, papu ja virna 33,407 4,936 3,035 2,789 7,0 3,282 856 2,509 25 04,949 35,087 Peruna... 840,29 834,847 58,743 543,826 60,396 499,602 44,729 65,765 204,920 4,623,9 5,25,823 R ehunauris... 432,28 437,682 3,439 380,9 237,69 205,638 270,54 673,496 92,23 2,760,578 2,77,009 M uut juurikasvit.. 26,85 45,374 3,256 39,542 54,27 0,648 27,029 44,307 6,034 547,276 542,993 Vihantare.hu... 04,739 53,957 392 47,28 49,760 60,259 43,763 78,838 26,677 465,603 468,830 Heinänsiem en... 6,803 9,899 449 5,47 5,228 86 74 8,744,96 39,068 45,495 Peltoheinä... 2,726,68 3,747,629 75,646 2,89,560 2,929,56 93,424,792,622 4,605,069,466,788 2,248,575 20,890,3 N iittyheinä... 3,38 268,559 43,6 7,74 744,729 350,743 999,959 377,60 2,245,200 5,34,56 7,24,327 Pellava ja ham ppu2) 2,30 3,3 57,905 2,24 490 840,942 90 3,259 5,634 ) V uodentulotoiveitten ilm oittam isessa on k ä y te tty num eroasteikkoa, jossa 8 t a r k oittaa erittäin hyvää, 7 hyvää, 6 keskinkertaista parem paa, 5 keskinkertaista, 4 keskinkertaista huonom paa ja 3 huonoa vuodentuloa sekä 2 m elkein k atoa ja katoa. 2) Taululiitteessä siv. 5, sar. 33, rivillä 6 on 3,3, p itää olla 3,3 ja rivillä 3 on 20, p itä ä olla 200; siv. 9, sar. 33, rivillä 7 on 3,079, p itä ä olla 3,259 sekä siv. 3, sar. 33, rivillä 5 on 889, p itää olla,069. M aatalous v. 923, 3
8 Verrattaessa pelto- ja niittyaloja vastaaviin satom ääriin käy ilmi, että keskisatom äärät ha:lta olivat eri lääneissä ja valtakunnassa seuraavat, kiloissa: Valtakunta v. 922. Valtakunta. Oulun Vaasan Kuopion lääni; Mikkelin Viipurin Häm een Ahvenanm aan maakunta. Turun ja Porin Uudenm aan Syysvehnä...,285,42,430,028 897 879 367 628 50,304,248 Kevätvehnä...,3,328,244 84 93,36 42 628 69,07,267 Ruis...,263,229,333,59,075,236 764 74 382,02,29 Ohra...,36,04,87,02 906,069 624 687 352 766,254 Kaura...,25,085,54 962 762 967 475 63 26 885,256 Sekuli...,334,245,497,045 929,022 502 722 265 992,44 Herne, papu ja virna..,053,059 2,037 754 604 875 484 459 24 924,079 Peruna... 8,838 7,378 2,633 7,886 6,837 9,363 4,906 5,533 3,768 6,852 7,793 Rehunauris... 24,047 20,235 20,959 24,44 5,345 23,939 8,504 5,8 0,069 8,520 9,375 Muut juurikasvit... 8,969,50 7,37,266 8,970 4,997 0,6 7,626 3,334 2,26,02 Vihantarehu... 2,933 3,03 3,920 3.33 2,557 3,453 3,26 2,53 2,37 2,870 3,237 Heinänsiemen... 245 224 286 25 294 250 59 57 27 207 228 Peltoheinä... 2,670 2,590 3,508 2,732 2,75 3,47 2,930 2,298 2,06 2,563 2,600 Niittyheinä... 899,267,798,4,357,062,329 993,08,68,632 Pellava ja hamppu.... 243 249 97 23 265 20 209 80 0 226 242 Y lläesitetyn sadon lisäksi saatiin viljellyistä kaskista seuraavat satom äärät, desitonnia: Ruista. Ohraa. Kauraa. Hämeen läänissä...... 473 48 6 Viipurin»...... 4,930 535,465 Mikkelin»...... 4,293 25,253 Kuopion»......,37 98 509 Vaasan»...... 92 32 25 Oulun»...... 4 Yhteensä,29 3,960 70 3,328 rehuyksikköinä. Jos yleiskatsauksen helpottamiseksi tahtoo lausua koko sadon yhteissummana, voidaan eri kasvilajeista saadut satom äärät m uuntaa sam anarvoisiksi yksiköiksi, m itkä mahdollisim m an tark k aan ilm oittavat eri kasvien fysioloogisen ravintoarvon, joka on todettu niitä rehu aineina käytettäissä. Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa on pellosta saatu sato m uunnettu rehuyksiköiksi; laskelmasta on kuitenkin jätetty pois perunavarsisato, koska se vain poikkeustapauksissa otetaan talteen, samoin pellava-, hamppu- ja heinänsiemensato, syystä e ttä niiden käyttötarkoitus on toinen kuin muiden viljelyskasvien; niinikään on jätetty arvioim atta se rehum äärä, joka vastaa laitumeksi käytetyn nurmen heinänsaantia sekä nurm ista ja luonnonniityiltä saatua äpäresatoa, koska tilasto ei anna siitä m itään selvitystä. Muuntamisessa on käytetty seuraavia suhdelukuja: vehnälle, rukiille, herneelle, pavulle, virnalle ja tattarille l.o, ohralle ja sekulille l.i, kauralle.2, perunalle 5.0, rehunauriille 2.5, muille juurikasveille 7.5, peltoheinälle ja vihantarehulle 2.5, niittyheinälle 3.5, rehu-
9 nauriin naateille 20.0, m uitten juurikasvien naateille 3.0, vehnän ja rukiin oljille 5.2, kauran oljille 3.8 sekä ohran, sekaviljan, herneen, virnan ja tattarin oljille 3.9 x). Edellä m ainitut näkökohdat huomioon ottaen ovat sadot vv.lta 923 ja 922, rehuyksiköiksi m uunnettuina, seuraavat,,000 yksiköin: v. 922. / /o v. 923. 0/ /o Vehnä... 9,333 0.8 8,703 0.9 Ruis... 267,488.0 239,203.5 Ohra... 27,98 5.2 77,054 3.7 Kaura... 449,655 8.4 38,72 5.3 Sekavilja... '... 4,066 0.6 9,44 0.4 T attari... 482 0.02 --- Herne, papu ja v i r n a... 3,509 0.6 0,495 0.5 Yhteensä viljakasvit 892,54 36.6 672,77 32.3 Peruna... 05,036 4.3 92,462 4.4 Rehunauris... 2,736 0.9 22,085. Muut ju u rik a sv it... 7,240 0.3 7,297 0.3 Yhteensä peruna ja juurikasvit 34,02 5.5 2,844 5.8 Peltoheinä... 835,605 34.2 849,943 40.8 Vihantarehu... 8,753 0.8 8,624 0.9 Syysviljan oljet... 04,079 4.3 96,495 4.6 Kevätkorsiviljan oljet... 246,4 0. 68,45 8. Palkokasvien oljet... 3,464 0. 2,69 0. Y hteensä peltoheinä ja oljet,208,32 49.5,36,204 54.5 Rehunauriin n a a tit... 2,038 0. 2,070 0.0 9 Muiden juurikasvien naatit...,044 0.04,053 0.05 Y hteensä n a a tit 3,082 0. 3,23 0. pellosta... 2,237,920 9.7,933,942 92.7 N iittyheinä... 203,552 8.3 5,845 7.3 Koko sato 2,44,472 00.0 2,085,787 00. o N iinkuin taulukosta ilmenee, oli 923 vuoden sato, rehuyksiköissä arvioituna, 4.6 % pienempi kuin sato vuodelta 922. Koko sadosta on viljasato puheenalaisina vuosina ollut 32.3 36.6 %, peruna- ja juurikasvisato 5.8 5.5 % ja naattisato 0. %, sekä vihantarehu-, heinä- ja olkisato 54.5 49.5 %; niittyheinäsato on ollut 7.3 8.3 %., rehuyksiköiksi m uunnettuna, esitetään seuraavassa taulukossa läänittäin. ) Olkisadon suuruus on laskettu siten, että korjattu jyväsato, kiloin ilmoitettuna on kerrottu vehnässä jarukiissa 2:a, ohrassa, palkokasveissa ja tattarissa l:llä, sekaviljassa. 3:a ja kaurassa. 4:llä. Juurikasvien naattisato taas on laskettu siten, että juurikasvisato, kiloissa, on kerrottu rehunauriissa 0.5:llä ja muissa juurikasveissa 0. 2 5:llä.
20 Rehuyksiköitä 923 (,000 yksiköin) läänittäin: Oulun Vaasan Kuopion Mikkelin Viipurin Hämeen Ahvenanmaa Turun ja Porin Uudenmann Syysvehnä... 3,838 6,249 336 835 36 2 5 38 Kevätvehnä... 93 2,944 549 42,623 660 04 66 R uis... 3,787 56,645,846 35,798 36,565 24,48 5,776 30,976 5,662 Ohra... 5,830 6,820 7 0,370 8,206 4,367 6,864 7,86 7,240 K au ra... 56,722 00,307 2,487 50,804 36,350 2794,390 35,949 2,369 Sekuli... 2,359 2,358 95,08,092 536 536 880 08 Herne, papu ja virna... 3,34 4,93 304,279 7 328 86 25 2 Yht. viljakasveja 04,808 89,56 5,888 00,309 84,908 5,853 34,76 85,346 5,382 Peruna... 6,806 6,697.75 0,876 2,208 9,992 8,295 2,35 4,098 Rehunauris... 3,457 3,502 252 3,04,90,645 2,6 5,388 738 Muut juurikk... 2,89,938 43 527 724 42 360 59 8 Yht. perunaa ja juurikk. 23,54 22,37,470 4,444 4,833,779 0,86 8,294 4,97 Peltoheinä... 09,067 49,905 7,026 5,663 7,66 36,537 7,705 84,203 58,67 Vihantarehu... 4,89 2,58 6,888,99 2,40,75 3,54,067 Syysviljan oljet... 3,702 24,90 839 4,090 4,202 9,296 6,070,928 2,78 Kevätkorsivilj.»... 27,945 5,087,430 25,836 9,40,37 7.908 9.089 3,29 Palkokasvien»... 857,075 78 328 82 84 22 64 Yht. peltoheinää, vihantarehua ja olkia... 55,760 228,45 9,389 57,805 52,95 59,644 86,756 220,438 65,046 Rehunauriin naatit.., 324 328j 24 285 78 54 203 505 69 Muiden juurikk.»... 47 280 6 76 04 2 52 85 2 Yht. naatteja 74 608 30 36 282 75 255 590 8 Koko sato pellosta... 284,463 3,240 440,676 7,673 6,777,232 272,99 4,906 252,97423,45 32,588 9.978! 0.09 28,570 324,668 0,776 85,426 64,49 kokonaisuudessaan 287,703! 448,349 8,009 277,825 274,25233,472!6,58;335,444 49,575 Sadon raha-arvo. Sadon raha-arvon laskemisessa on arviointi viljalajeihin nähden perustettu virallisiin verohintoihin; vehnän hinta oli maassa 200 mk hl:lta eli 2 mk 63 p:iä kilolta, rukiin 60 (2: 29 kg), ohran 20 (2: kg) ja kauran 70 (: 46 kg). Muille m aataloustuotteille on pantu seuraavat hinnat kg:lta: sekaviljalle : 85, herneille ja pavuille 3: 30, perunalle 0: 65, rehunauriille 0: 30, muille juurikasveille 0: 60, vihantarehulle ja peltoheinälle 0: 50, niittyheinälle 0: 35, syysviljan oljille 0: 0, kevätviljan oljille: vehnässä 0: 20 ja ohrassa ja kaurassa 0: 30 sekä palkokasveissa 0: 30, juurikasvien naateille 0: 05 à 0: 0, heinänsiemenelle 20: sekä pellavalle ja hampulle 2:. Täten menetellen on 923 vuoden sadon arvo valtakunnassa saatu 3,395,07,000 m arkan suuruiseksi. Koko valtakunnassa ja eri lääneissä oli sadon arvo seuraava, tuhansin markoin:
2 T u ru n U uden ja m aan T orin.! l. A hven a n m aa. H ä m een. V iip u rin ' M ikkelin. K u o pion. V aasan Oulun. V a lta k u n ta. / 0 Vehnä... 2,543 24,76 2,327 2,569 5,27,792 288 274 3 49.89.5 Ruis... 72,792 29,77 4,228 8,979 83,734 55,298 36,28 70,934 2,965 547,775 6. Ohra... 2,825 37,004 377 22,84 8,054 9,608 5,00 37,80 5,927 69,59 5.0 K aura... 99,378 75,738 4,358 89,008 63,686 38,82 9,955 62,982 4,5 557,438 6-4 Sekavilja... 4,799, 4,799 396 2,20 2,22,089,09.792 29 8,607 0.6 Herne, papu ja virna...,024 3,839,002 4,220 2,346,083 283 828 8 34,633.0 Yhteensä viljakasvit j23,36 385,273 2,688 202,79 75,258 07,052 72,845 74,620 33,273,377.6 40.6 Peruna... 54,69 54,265 3,88 35,349 39,676 32,474 26,957 40,025 3,320 300.503 8.8 Rehunauris... 2,964.3,30 943,403 7,3 6,69 8,05 20.205 2,767 82,87 2.4 Muut juurikasvit... 3,009 8,722 95 2,373 3,256 639,622 2,659 362 32,837.0 Yht. peruna ja juurik. 80,592 76,7 4,956 49,25 50,063 39,282 36,684 62,889 6,449 46,57 2.2 Vihantarehu... 5,237 2,698 9 2,36 2,488 3,03 2,88 3,942,334: 23,280 Peltoheinä... 36,334 87,382 8,782 44,578 46,458 45,67 89,63 230,254 73,339),062,429 Niittyheinä... 3,968 9,399,509 6,00 26,066 2,276 34,999 3,20 78,582! 86,00 Syysviljan oljet... 7,26 2,579 436 7,327 7,385 4,834 3,56 6.203,32) 50,78 Kevätkorsivilj.»... 3,897 58,295,63 29,548 22,46 2,99 8,278 24,93 Q COQ QOF.Q Palkokasvien»...,002,258 9 384 23 98 26 75 3,48 Yht. vihantarehu, heinä ja oljet... 85,564 27,6l 2,450 90,208 204,756 78,8 l ; ; 38,278 277,86858,07:,57,563. ; Rehunauriiden naatit.. 324 328 24 285 78 54 203 505 69 2,070 Muiden juurikasvien».. 542 363 8 99 36 27 67 5,368 Yhteensä naatit 866 69 32 384 34 8 270 66 84.3,438 0. Heinänsiemen... 3,606 Kehruukasvit... 462 9,798 898 0,294 662 38 0,456,722,482 443 98 68 7,488 2,392 78,36 2.3 389 38 2,652 0. Kaikki yhteensä '494,45754,52;.3,035453,83)44,290 227,46 249,727 533,870 20,253)3,395,0700.» Edellisenä vuonna oli eri viljelyskasvien sadon rahaarvo seuraava,000 mk:. 0,7 3.3 5.5.4 5.7 0. 44.7 0.0 6 0.04 Vuonna 922. V altakunta. 0/ /o V altakunta. 0. 0 Vehnä... Ruis... O h ra... Kaura... Sekavilja... Tattari... Herne, papu ja virna... Yhteensä viljakasvit 65,734 668,720 305,49 787,795 30,946,447 44,578,904,7.6 Vihantarehu... 6.4 Peltoheinä... 7.5 Niittyheinä... 9.3 Syysviljan oljet... 0.7 Kevätkorsivilj»... (O.o) Palkokasvien».... Yht. vihantarehu heinä ja oljet j 46.6 Rehunauriiden naatit... I 22,69,0,082 246,298 64,945 298,57 4,9 0.6 24,7 6.0.6 7.3 0. 40.3 Muiden juurikasvien»... ;,647,364 2,466,264 0.08 0.03 Peruna... 330,865 Yhteensä naatit 8. 3,730 0. Rehunauris... 76,076.9 Heinänsiemen... 90,990 2.2 Muut juurikasvit... 29,865 0.7 Kehruukasvit... 3,27 0. Yht. peruna ja juurik. 436,806) 0.7 Kaikki yhteensä 4,086,728)00.0 ] Vuonna 922 teki siis sadon arvo 4,086,728 tu h atta m arkkaa ja on seuraavan vuoden satoarvo 6.9 % sitä pienempi. Vuoden 92 sato oli arvoltaan 4,078,462 tu h atta m arkkaa ja vuosien 96 920 sato keskimäärin 2,25,642 tu h atta markkaa.
22 Kulutus. Viljan kulutukseen nähden tilasto osoittaa, että v. 923 vehnän ja rukiin kulutus lisääntyi melko lailla, vehnän kulutus henkeä kohti 20 % ja rukiin kulutus 2 % edelliseen vuoteen verraten. V errattuna sodan edelliseen aikaan ei kulutus kuitenkaan noussut tavalliseen m ääräänsä; vehnän kulutus oli noin 3 % ja rukiinkulutus noin 38 % pienempi henkeä kohti kuin ( esim. vuosina 90 93 keskimäärin. Samaten ohran ja kauran kulutus oli v. 923 pienempi kuin viimeksi m ainittuina vuosina, ohran noin 33% ja kauran noin 2 % pienempi. Vuonna 923 tuotiin m aahan vehnää 52.3 milj. kg eli tuntuvasti enemmän kuin viisivuotiskautena 96 20, jolloin tuotiin keskimäärin vuodessa 82.9 milj. kg, tai vuonna 922, jolloin tuonti oli 22.4 milj. kg. Kotimaisen vehnän osuus kulutuksesta oh v. 923.i %, oltuaan edellisenä vuonna 3.9 %, ja k utakin asukasta kohti tu li ensiksi m ainittuna vuonna 48.5 kg. Rukiin tuonti, joka oli vv. 96 20 86. milj. kg vuotuiskeskimäärin ja v. 922 9.4 milj. kg, teki v. 923 92.7 milj. kg. Kotimaisen rukiin osuus koko kulutuksesta oli 60.o %, oltuaan v. 922 75.8 % ja vv. 96 20 8.6 %. K unkin asukkaan osalle tuli kulutuksesta v. 923 4.9 kg, oltuaan v. 922 02.7 kg ja vv. 96 20 keskim äärin 83.7 kg. Ohran tuonti oli v. 923 4.6 milj. kg, oltuaan v. 922 0.8 milj. kg ja vv. 96 20 8.2 milj. kg vuosittain. Kulutuksesta tuli henkeä kohti 9.5 kg v. 923, 34. kg v. 922 ja 26.0 kg keskimäärin vuodessa vuosina 96 920. Mitä kauraan tulee, oli tuonti v. 923 4.0 milj. kg, ollen v. 922 5.3 milj. k g ja v v. 96 20 4.9 milj. kg keskimäärin vuodessa. Vienti oli v. 923 2.om ilj. kg, oltuaan v. 922 6.o milj. kg ja vv. 96 920 vain 0.04 milj. kg keskimäärin vuodessa. Kulutuksesta tuli henkeä kohti v. 923 97.3 kg, v. 922 32.6 kg ja keskim äärin vuodessa vuosina 96 920 84.4 kg. Perunoiden tuonti oli v. 923 3.8 milj. kg, v. 922 4.3 milj. kg ja vuosina 96 920 vuotuiskeskimäärin.5 milj. kg. Vienti oli m itätön v. 923. Henkeä kohti kulutettiin m ainittuna vuonna 0.6 kg, m ikä oli pienempi kuin kulutus edellisenä vuonna (24.9 kg), ja pienempi kuin keskimääräinen kulutus vuosina 96 920 (5.7 kg). Mitä edellä on lyhyesti esitetty, käy ilmi seuraa vasta taulukosta, jossa on otettu huomioon vehnän, rukiin, ohran ja kauran sekä perunan sato-, tuonti- ja vientim äärät ynnä kylvöön ja viinanpolttoon käytetty paljous viisivuotisjaksolla 96 920 sekä vuosina 922 ja 923, kaikki näm ä m äärät kiloissa ilmoitettuina.) *) Vilja on ilm oitettu seuraavissa taulukoissa jauham attom ana; ja u h ettu a viljaa jauham attom aksi m uunnettaessa on 00 kg vehniä p an tu vastaam aan 65 kg vehnäjauhoja ta i -ryynejä, 00 kg rukiita 95 kg ruisjauhoja, 00 ohria 60 kg ohraryynejä ta i -jauhoja sekä 00 kg kauroja 50 kg kauraryynejä ta i -jauhoja. N äm ät suhdeluvut, jo tk a on saatu yksityiseltä asiantuntijataholta, eroavat osaksi ennen käytetyistä, jonka tähden viljam äärät vuosilta 96-920 eivät ole sam oja kuin julkaisuissa ennen v u o tta 924. Eroavaisuuteen v aik u ttaa myös se seikka, että hehtolitrapainoina kiloiksi m uunnettaissa on ennen k äy tetty jossain m äärin toisia m uunnoslukuja. Seuraavissa taulukoissa on hl vehniä p an tu = 76 kg, hl rukiita = 70 kg, hl ohria = 60 kg, hl kauroja = 48 kg ja hl perunoita = 66 kg.
23 Vehnä. Ruis. Ohra. Kaura. Peruna. V. 923....... 8,703,226 239,203,506 84,759,72 38,806,700 462,3,94 Tuonti... 52,30,500 92,680,504 4,64,298 40,968,94 3,764,098 Kylvö... 2,553,572 33,045,83 2,902,364 83,260,779 0,448,390 Viinanvalmistus... Vienti... 200 257,7 30,992,3 500 Yhteensä kulutusta varten... 68,450,954 398,58,56 67,498,66 337,522,704 383,627,49 Kulutus henkeä kohti... 48.5 4.9 9.5 97.3 0.6 V. 922.... 9,333,400 267,488,034 40,779,072 539,585,449 525,82,235 Tuonti... 22,434,874 9,405,737 766,258 5,290,500 4,345,645 Kylvö... 2,564,605 33,44,645 22,225,302 82,899,869 0,322,34 Viinanvalmistus... 426,90 2,33,955 63,650 Vienti... 274,453 5,98,488 Yhteensä kulutusta varten... 39,203,669 352,778,483 6,988,073 455,380,942 429,205,539 Kulutus henkeä kohti... 40.5 02.7 34. 32.6 24.9 Vuosina 96 920. (Keskimäärin vuodessa)... 6,993,386 228,26,672 02,6,763 35,203,39 475,79,627 Tuonti... 82,922,500 86,053,346 8,245,357 4,945,273,505,899! Kylvö...,34,526 34,82,358 22,49,900 74,038,628 00,88,667' Viinanvalmistus... 29,780 530,286,308,28 403,386 Vienti... 53 8,097 39,382 20,364 Yhteensä kulutusta varten... 88,75,427 279,549,277 86,949,002 28,667,06 386,323,495 Kulutus henkeä kohti... 26.6 83.7 26.0 84. 5.7 : Kotieläimet. Kotieläinten luku. Kotieläimet, joista annetaan tiedot kihlakunnittain ja maanviljelysseuroittain taululiitteessä N:o 3, jakautuivat syyskuun p:nä 923 lään ittäin seuraavalla tavalla: Valtakunta. Oulun Vaasan Kuopion Mikkelin Viipurin Hämeen Ahvenanmaan maakunta. Turun ja Porin Uudenmaan Oriita (yli 3 v.)... Ruunia (yli 3 v.)... Tammoja yli 3 v.)... Nuoria hevosia (-3 v.)... Varsoja (alle v.)... Yhteensä hevosia Sonneja (yli 2 v.)... Lehmiä... Nuoria sonneja (-2 v.).. Hiehoja (yli v.)... Vasikoita (alle v.)... Yht. nautaeläimiä Lampaita (yli lv.)...» (alle v.)... Yhteensä lampaita Vuohia (yli lv.)... Karjuja (yli 6 kk.)... Siitosemakkoja (yli 6 kk.).. Lihotussikoja (yli 6 kk.).. Nuoria sikoja (3-6 kk.).... Porsaita (alle 3 kk.)... Yhteensä sikoja Poroja (yli lv.)... Kanoja (yli 6 kk.)... Muu siipikarja (yli 6 kk.).. Mehiläisyhteiskuntia... 766 4,433 8,085 3,933 2,680 39,897 3,044 8,40 4,530 24,786 2,365,95 22,599 3,708 7,538 3,60 67,370 4,036 202,930 9,336 38,843 56,987 44,483,385 274 30 3,36 272 2,067 788 2,95 4,990 72,26 32,32 20,32 6,465 85,378 9,770 20,485 73,38 3,304 8,950 20 748 6,46 4,78 7,498 7,775 46,948 60,09,60,986 258,56 6,23 605 6,27 4,752 28,226 6,37 66,7 309,266 2,379 6,83 33,074 2 50 227,84,54 67 3,286,079 7,58 23,9 5,942 3,32 50,979 2,983 34,6 5,437 25,943 34,276 946 2,402 28,465 6,404 3,922 6,39,55 7,90 5,224 29,23 39,938 202,800 247,098 94,44 36,660 33,872 77,25 28,06,74 646 6,429 6,33 6,260 6,703 46,35 8,92 50,003 300,335 43 2,3 23,785 465 542 6,94 24,59 24,352 6,590 72,557 56,45,484,008 492 8,533 3,63 3,69 2,87 28,56,730 04,98 4,585 6,00 8,938 46,244 68,574 59,347 27,92 624 800 4,977 22,427 2,759 2,555 53,58 86,35 65 28,332 0,937 20,79 6,580 3,36 42,344 3,378 6,56 7,880 2,940 40,294,628 25,86 3,309 8,237 3,602 70,637 2,38 29,323 6,758 33,23 46,338 2,352 4,054 4,79 3,247,597 36,04 3,28 53,050 7,09 26,645 30,863 0,554 36,820 82,654 45,846 24,365 400,239 22,557,277,664 5,629 28,806 293,989 235,053 308,03 220,867,864,645 87,53 230,664 33,673,07,859 69,902 88,799 96,63 532,35 57,433 39,463 229,836,549,994 227 2,7 75,577,245 665 295 5,596 4,890 3,804 863 40,52 3,837 0,38,554 9,388,268 6,437,788 29,742 3,406 9,706 2,745 86,468 44,646 67,727 850 72 40,993 63,376,372,028 7,245 6,029 38,936 456 38,75 6,029,5,095 9,95 2,472
24 Eri eläinryhm issä oli nuorten eläinten prosenttisuhde asianomaisen ry h m än eläinten koko lukuun seuraava: Lääni tai maakunta. Nuoria hevosia ja varsoja. Nuoria nautoja ja vasikoita. Lampaan Nuoria sikoj: vuonia. ja porsaita. U udenm aan.. 6.6 29.4 25.0 53.8 T urun ja Porin 6.5 33.7 28.3 67.3 A hvenanm aan 2.2 39.3 40.2 55.5 Hämeen... 8.2 32.4 26.5 49.5 Viipurin... 6.9 30. 36. 56.4 M ik k elin... 20.6 27.0 46.4 47.3 K u o p io n... 23.4 29.8 44.4 55.3 Vaasan... 6.8 28.0 27.8 63.8 Oulun... 3.4 29.2 4.8 62.6 V altakunta 7.5 30.3 34.3 56.6 Nuoren karjan suhteellinen lukuisuus oli samassa eläinryhm ässä niin muodoin hyvin erilainen eri osissa m aata. Niin esim. vaihteli nuorten hevosten ja varsojen luku 2.2 % :sta (Ahvenanmaa) 23.4 %:iin (Kuopion lääni), nuorten nautaeläinten ja vasikoiden luku 27.0 % :sta (Mikkelin lääni) 39.3 %:iin (Ahvenanmaa), lampaanvuonien luku 25.0 % :sta (Uudenmaan lääni) 46.4 %:iin (Mikkelin lääni) sekä nuorten sikojen ja porsaiden luku 47.3 %:sta (Mikkelin lääni) 67.3 %:iin (Turun ja Porin lääni). Täyskasvuisten naaraseläinten ja nuorimmassa ikäryhmässä olevain elukkain suhde oli seuraava: 00 täysikäistä vastasi: Varsoja. Vasikoita. Porsaita. Uudenmaan lä ä n is s ä... 4.8 8.0 26.5 Turun ja Porin läänissä....4 28. 260.2 Ahvenanmaan maakunnassa... 9.4 4.4 295.6 Hämeen läänissä... 4.4 25.5 04.3 Viipurin»... 3.8 23.3 239.9 Mikkelin»... 6. 8.0 252.3 Kuopion»... 6.4 24.9 274.2 Vaasan»....5 2. 255.2 Oulun»... 0.8 20.2 38. V altakunnassa 3.3 23.0 23.4 Oriiden ja tam mojen sekä sonnien ja lehmien suhteellista lukuisuutta eri lääneissä kuvastavat seuraavat luvut, jotka osoittavat tammojen lukua 00 o ritta kohti ia lehmien lukua 00 sonnia kohti: 00 oritta vastasi: 00 sonnia vastasi: Uudenmaan läänissä... 3,890 lehmää Turun ja Porin läänissä...,656» 5,028» Ahvenanmaan maakunnassa... 3,48 )> 4,436»
25 00 oritta vastasi: 00 sonnia vastasi: Hämeen lään issä... 4,498 lehmää Viipurin»...... 3,009»,300» Mikkelin»...... 2,767» 6,068» Kuopion»......,55» 4,783» Vaasan»......,923» 9,2» Oulun»...... 629» 4,756» V altakunnassa,73» 5,664» Luvut osoittavat siis, että oriita pidettiin suhteellisesti enimmin Oulun läänissä ja vähimmin Ahvenanmaalla sekä sonneja enimmin Uudenmaan läänissä ja vähim m in Viipurin läänissä. Kotieläimet vuosina 922 ja 923. Verrattaessa toisiinsa kotieläinten lukua m aassa vuosilta 922 ja 923 huom ataan niiden eri ryhm issä tapahtuneen sftiira.fl.vat rrmnknkset,. Oriita (yli 3 v.)... Ruunia (yli 3 v.) Tammoja (yli 3 v.). Nuoria hevosia ( 3 Varsoja (alle lv.) v.). Y hteensä hevosia Lisäys (+) tai vähennys ( ) vv. 922 23. Luku. % + + + 87 95 2,56 552 2,989 +.8 0. +.4.2 ---0.5 + 0.5 Sonneja (yli 2 v.) + 4 + 0.5 Lehmiä... + 8,056 +.4 N uoria sonneja ( 2 V.). + 284 + 0.6 Hiehoja (yli v.)... + 3,75 +.5 Vasikoita (alle v.) 507 0.2 Y hteensä nautaeläim iä + 2,22 +. Lam paita (yli v.). 2,33.2» (alle v.) 8,858 ---.6 Y hteensä lam paita 20,99 ---.3 Vuohia (yli v.)... 67 0.6 K arjuja (yli 6 kk.) 0.2 Siitosemakkoja (yli 6 kk.). 292 ---0.7 Lihoitussikoja (yli 6 kk.). + 4,037 + 3.5 Nuoria sikoja (3 6 kk.) +,700 +.3 Porsaita (alle 3 kk.). 2,028 ---2.3 Y hteensä sikoja + 3,406 + 0.9 Poroja (yli v.)...,54 2.5 K anoja (yli 6 kk.). + 37,734 + 3.4 M uuta siipikarjaa (yli 6 k k.)... + 589 + 6.3 M ehiläisyhteiskuntia... 839 6.3 M aatalous v. 923. 4
26 Hevosten koko luku on lisääntynyt 0.5 % vuoteen 922 verrattuna; samoin on tam mojen luku lisääntynyt huom attavasti (.4 %), jota vastoin ruunien, nuorten hevosten ja varsojen luku on vähentynyt, kuitenkin varsin vähällä m äärällä. - N autakarjassa, jonka koko luku on lisääntynyt l. i %, on kaikkien muiden ryhmien, paitsi vasikoiden luku kasvanut. Lampaiden koko luku on hieman vähentynyt,.3 %; vähennystä on tapahtunut sekä aikuisten että vuonien luvussa. Vuohien ryhmässä on tapahtunut vähennystä, 0.6 %. Sikojen kokonaisluku on lisääntynyt 0.9 %, ja parissa ryhmässä, lihotussikojen ja nuorten sikojen, on lisäys huom attavan suuri, sillä vähennystä on havaittavissa kaikissa muissa ryhmissä. Mitä muihin kotieläinryhmiin tulee, ovat ne, poroja lu kuunottam atta, lisääntyneet. Nautayksiköiksi m uunnettuina tekivät kotieläimet eri lääneissä ja koko maassa seuraavat m äärät: Lääni tai maakunta. Kotieläimet nautayksiköissä 923. Hevoset. Nautaeläimet. Lampaat. Vuohet. Siat. Porot. Yhteensä nautayksiköitä. Luku. 7. Luku. J % Luku. 0/ ;0 Luku. 0 ' /O Luku. 0.0 l Luku. /o Luku. 7. i Uudenmaan... 7,84 30.8 4,444^60.7 8,963 3.9 5 (0.0) 0,7894.6 233,052 9.4 Turun ja Porin... 2,787 29.8 245,303 60.o 27,743 6-8 765 0.2 3,2733.2.. 408,87 6.4 Ahvenanmaan 6,63 24.4 5,07959.6 3,3033. 2 (O.o) 734 2.9. 25,28.0 Hämeen... 9,035 32.8 6,40358. 3,885 5.0 24 0.,064 4.0 277,60.2 Viipurin... 09,99 3.6 99,9657.5 2,903 6.3 58 (O.o) 5,98 4.6. 347,849 4.0 Mikkelin... 50,06 25.5 2,7436.9 2,28 6.2 78 (0.0) 2,575 6.4 96,738 7.9 Kuopion... 73,34 25.4 89,92265.9 5,30 5.3 28 (0.0) 9,652 3.4. 288,046.6 Vaasan... 27,634 30. 253,27459.7 34,383 8. 265 0. 8,499 2.0. 424,055 7. O ulun... 66,440 23.4 80,852 63.8 22,79 8.0 22 (0.0).43 0.5 2,206 4.3 283,670.4 Valtakunta 78,086 28.9,508,936 60.7 60,490 6.5,447 (O.o) 83,998 3.4 2,206 0.5 2,485,63 00,0 V. 9 2 2... 73,387 29.0,489,6360.5 62,56 6.6,456 (O.o 6) 82,638 3.4 2,54 0.5 2,46,79 00.0 Kotieläimet ja väkiluku. Seuraavassa esityksessä, jossa tehdään vertailuja toiselta puolen kotieläinten ja toiselta puolen väkiluvun ja peltoalan välillä, on kotieläinten luku kussakin lajiryhm ässä m uunnettu täysi-ikäisiä eläimiä vastaavaksi.) Täten on saatu seuraavat täysi-ikäisten eläinten luvut eri lääneissä ja valtakunnassa vuonna 923: Lääni tai maakunta. Hevosia. Nautaeläimiä. Lampaita. Vuohia. Sikoja. Poroja. Uudenmaan... 35,920 4,444 7,707 20 32,368 Turun ja Porin... 60,893 245,303 22,947 6,23 39,820 A hvenanm aan... 3,082 5,079 26,422 2 2,206 Hämeen... 45,57 6,403,080,74 33,94 V iip u rin... 54,995 99,96 75,222 465 47,939 M ikkelin... 25,03 2,743 98,248 624 37,722 K u o p io n... 36,567 89,922 22,482 227 28,957 Vaasan... 63,87 253,274 275,064 2,7 25,495 O u lu n... 33,220 80,852 8,755 75 4,292 6,029 V altakunta 359,042,508,936,283,927,577 25,993 6,029 V. 922 356,696,489,68,300,489,644 247,98 62,570 L) M uuntam isessa on p an tu täysikäinen nevonen vastaam aan z nuorta nevosta ta i 4 varsaa, täysikäinen nautaeläin 2 nuorta n au ta a ta i 4 vasikkaa, täysikäinen lam m as 2 nuorta lam m asta ja täysikäinen sika 2 nuorta sikaa ta i 4 porsasta.
27 Edellä olevien lukujen perusteella saadaan täyskasvuisia eläimiä 00 m aaseutuväestön henkeä kohti: Lääni tai maakunta. Hevosia. Nautaeläimiä. Lampaita. Vuohia. Sikoja. Poroja. Uudenmaan... 5. 59.3 30.o 0. 3.6 Turun ja Porin... 4.6 58.9 53.3.5 9.6 Ahvenanm aan... 2.0 58.8 03.o (0.0) 8.6 H ä m e e n... 4.8 52.5 36. 0.6 0.8 Viipurin... 0.6 38.4 33.7 0. 9.2 Mikkehn... 2.7 62.0 50.o 0.3 9.2 K u o p io n... 0.9 56.4 36.4 0. 8.6 Vaasan... 2.4 49.3 53.6 0.4 5.0 O u lu n... 9.4 5.3 5.6 (0.0).2 7.3 V altakunta 2.3 5.9 44.2 0.4 8.7 2. V. 922 2.4 5.7 45. 0.4 8.6 2.2 M aaseutuväestöön verraten oli niinmuodoin aikuisia hevosia enimmän Uudenmaan (5.l) sekä Hämeen (4.8) lääneissä; vähimmin niitä oh Oulun läänissä (9.4). Keskim äärin tuli valtakunnassa 00 m aaseudun henkeä kohti 2.3 hevosta. Nautaeläinten vastaava suhdeluku oli valtakunnalla 5.9, ja oli se suurin Mikkelin (62.o) jau udenm aan (59.3) lääneille sekä pienin Viipurin läänille (38.4). L am paita pidettiin suhteellisesti enim m in Ahvenanm aalla (03.0) ja Vaasan läänissä (53.6) sekä vähim m in Viipurin (33.7) ja Uudenm aan (30.0) lääneissä. Vuohien suhteellinen luku oli suurin Turun ja Porin läänissä (l.s). Sikojen suhteellisen lukuisuuden puolesta oli ensi sijalla Mikkelin lääni (9.2) ja viimeisellä Oulun lääni (.2). Poroja pidettiin yksinomaan Oulun läänissä, jolle puheenalainen keskiluku oli 7.3. Kotieläimet ja peltoala. Täysikäisiksi m uunnettuja elukoita oh lääneissä ja valtakunnassa v. 923 00 peltohehtaariin verraten seuraavat m äärät: Lääni tai maakunta. Hevosia. Nautaeläimiä. Lampaita. Sikoja. Uudenmaan..... 3.9 54.8 27.8 2.5 Turun ja P o r i n... 3.8 55.5 50.2 9.0 Ahvenanmaan... 26.9 3.7 230.7 9.3 Hämeen... 6.9 59.8 4.2 2.3 Viipurin... 20.9 76.0 66.6 8.2 Mikkehn... 22.8 U l.l 89.6 34.4 K u o p io n... 23.5 22.3 78.8 8.6 Vaasan... 4.3 56.7 6.5 5.7 Oulun... 22.4 22.2 22.8 2.9 V altakunta 7. 7.7 6.0 2.0 V. 922 7. 7.4 62.3.9 Peltoalaan verraten pidettiin siis hevosia enimmin, A hvenanm aata lukuuno ttam atta, Kuopion läänissä (23.5), jo ta lähinnä seurasivat Mikkelin (22.8) ja
28 Oulun (22.4) läänit; pienin oli hevosten suhteellinen luku Turun ja Porin (3.8) sekä Vaasan (4.3) ja Uudenmaan (3.9) lääneissä, keskimäärä valtakunnalle oli 7.. Nautaeläimiä oli suhteellisesti enimmin niinikään Ahvenanmaalla (3.7) ja sitä lähinnä Kuopion (22.3) ja Oulun (22.2) lääneissä sekä vähimmin Uudenm aan (54.s) ja T urun ja Porin (55.5) lääneissä, keskim äärän tehdessä valtakunnalle 7.7. Suhteellisesti enimmin lam paita oli Ahvenanmaalla (230.7) ja Oulun läänissä (22.8) sekä vähimmin Uudenmaan (27.8) ja Hämeen (4.2) lääneissä. Keskimäärä maalle oli 6.0. Sikojen luku oli suhteellisesti suurin Mikkelin (34.4) ja Kuopion (8.6) lääneissä sekä Ahvenanmaalla (9,3). ja pienin Oulun (2.9) ja Vaasan (5.7) lääneissä. K eskim äärä koko maalle oli 2.o. Meijeriliike. Meijerien luku ja niiden omistajat. Tilasto vuodelta 923 käsittää yhteensä 50 meijeriä, jotka jakautuivat omistajiensa m ukaan läänittäin seuraavalla tavalla: Lääni tai maakunta. Yksityisiä henkilöitä. Osakeyhtiöitä. Osuuskuntia. Yhteensä. Luku. / to Luku. 0/ /o Luku. / /o Luku. 0/ 0 LTu d e n m a a n... 20 40. o 9 8.0 2 42.0 50 00.o Turun ja Porin... 7 5.7 8 7.4 83 76.9 08 00.o A h venanm aan... 9. 0 90.9 00. o H äm een... 3 27. 5 0.4 30 62.5 48 00.o V iipurin... 2.6 6 5.4 32 82.0 39 00. o M ik k e lin... 3 2.0 4 6.0 8 72.0 25 00. o Kuopion... 4 6.2.5 60 92.3 65 00.o Vaasan... 4 4.0 8 8.0 88 88.0 00 00. o Oulun... 3 4.7 5 7.8 56 87.5 64 00.o V altakunta 66 3.0 46 9.0 398 78.0 50 00.o V. 922 7 3.9 40 7.9 399 78.2 50 00.o Lähes 4/ ä kaikista meijereistä oli v. 923 osuuskuntien omia, kun yksityisillä oli niitä noin J/'Tja osakeyhtiöillä noin / 2. Yksityisiä meijereitä oli enimmin Uudenmaan läänissä, jossa niiden luku oli 40 % läänin koko meijeriluvusta. Osakeyhtiöiden omistamia meijereitä oli suhteellisesti enimmin Uudenmaan (8.0 %) ja Mikkelin (6.o %) lääneissä. O suusm eijerejä oli suhteellisesti enimm in Kuopion läänissä, jossa n ä itä m eijereitä oli enemmän kuin 9/ 0 läänin kaikista meijereistä. Suhteellisesti pienin oli osuusmeijerien luku Uudenmaan läänissä, jonka koko meijeriluvusta ne tekivät 42 % eli vähäistä enemmän kuin yksityiset meijerit. Jos meijerien lukua verrataan eri läänien väkilukuun v:lta 923,) saadaan yhtä meijeriä kohti seuraava henkilöluku: Ahvenanmaalla 2,47, Turun ja Porin läänissä 4,689, Vaasan läänissä 5,65, Kuopion läänissä 5,67, Oulun läänissä 6,070, Häm een läänissä 7,747, Mikkelin läänissä 8,303, LTudenm aan läänissä *) V äkiluku joulukuun p:nä.
29 9,253 ja Viipurin läänissä 4,843. Lehmälukuun verrattuna taas tuli kutakin meijeriä kohti v. 923: Ahvenanmaalla,097 lehmää, Turun ja Porin läänissä,879, Vaasan läänissä 2,93, Uudenmaan läänissä 2,368, Oulun läänissä 2,39, Kuopion läänissä 2,486, Häm een läänissä 2,795, Mikkelin läänissä 4,99 ja Viipurin läänissä 4,389 lehmää; keskiluku koko maassa oli 2,505 lehmää yhtä meijeriä kohti. Meijerien käyttövoima. Jos m eijerit ryhm itetään om istajiensa ja k ä y ttö voiman m ukaan, saadaan seuraava taulukko: Yhteensä. Muu yhdistetty voima. Höyry- ja sähkövoima. Vesi- ja höyryvoima. Kasi- ja höyryvoima. Käsi- ja hevosvoima. öljy moottori. Sähkövoima. Höyryvoima. Vesivoima. Hevosvoima. Käsivoima. i Yksityismeijerit... j Osakevhtiömeijerit... Osuusmeijerit... Kaikki m eijerit... 3 5 48 66 3 3 2 27 6 6 32 25 25 308.7 7 9 33 2 2 3 5 8 26 i i _ 3.3 5 29 35 J i 3 66 46 398 50! Yksityismeijerit... Osakeyhtiömeijerit... i Osuusmeijerit... Kaikki m eijerit... 9.7 0.9 2. 2.9 4.5 6.5 5.3 5.3.5.2 48.5 54.3 63. 60.4 0.6 5.2 4.8 6.5 0.5 0.4 / 0 4.5 0.9 4.5 5..5 _ 0.2 0.7 0.6 7.6 2.2 7.3 6.8 3. 0.2 0.6 00.0 00.0 00.0 00.0 Tavallisin käyttövoim a meijereissä on siis höyry, joka tavattiin v. 923 308 meijerissä, mikä tekee 60.4 % näiden koko luvusta. Sitä lähinnä tavallisin oli käsivoima 66 meijerissä (2.9 %), ja sitä lähinnä tavallisin sähkövoima, 33 meijerissä (6.5 %). Sitä paitsi oli 35 meijeriä (6.8 %), joissa sähkön ohella käytettiin höyryvoimaa. Meijereitä, joissa käyttövoim ana oli kaksi eri voimalajia, oli kaikkiaan 68 (3.3 %). Eri omistajaryhmissä oli höyryvoima suhteellisesti lukuisam m in edustettuna osuusmeijereissä kuin muissa, kun taas sähkövoima oli suhteellisesti yleisin yksityismeijereissä. Viimeksi m ainitussa ry h mässä oli niinikään käsivoima suhteellisesti yleisin, kun taas hevosvoima oli yleisin osakeyhtiömeijereissä. Lopuksi esitettäköön taulukko, jossa meijerit ovat käyttövoim ansa m ukaan ryhm itettyinä läänittäin: Lääni tai m aakunta. K äsivoim a. H ev o s voim a. V esivoim a. H öyryvoim a. Sähkövoima. M uu ta i y h d is te tty voim a. Y h teensä. L uku. 0 : i 0 L u k u. 0,' i 0 L uku. OI.'0 L uku. 7. lu k u. 0/ 0 luku. 7. lu k u. o; Uudenmaan... 2.0 29 58.0 2 24.0 8 6.0 50 00.o Turun ja Porin.... 8 7.4. 78 72.2 4 3.7 8 6.7 08 00.0 Ahvenanmaan.... 9.. -- 0 90.9 00.0 Hämeen... 2 4.2 2 4.2 i 2. 33 68.7 5 0.4 5 0.4 48 00.0 Viipurin... 9 48.8 7 7.9. 7 7.9 3 7.7 3 7.7 39 00. o Mikkelin... 3 2.0 0 20.o 6 64.0 4.0 25 loo.o Kuopion... 4 6.2 0 5.4 3 4.6 37 56-9 6 9.2 5 7.7 65 00.O Vaasan... 4 4.0 2 2.0 2 2.0 63 63.0 2 2.0 7 7.0 00 loo.o O ulun... 5 23.4-35 54.7.6 3 20.3 64 00.O Valtakunta 66 2.9 27 5.3 6.2 308 60.4 33 6.5 70 3.7 50 loo.o 922.... 77 5. 33 6.4 6.2 307 60.2 28 5.5 59.6 50 00.O
30 Käsivoim aa k äy ttäv iä m eijereitä oli suhteellisesti enim m än Viipurin läänissä, jossa 48.8 % läänin kaikista meijereistä käytti tä tä voimaa; hevosvoimaa käyttäviä oli suhteellisesti enimmin Mikkelin (20.o %) ja Viipurin (7.9 %) lääneissä, höyryvoim alla käypiä enim min A hvenanm aalla (90.9 %) ja sähkövoimalla käypiä enim m in U udenm aan läänissä (24.0 %). Meijerien tuotanto. Tuotannostaan on 508 meijeriä antanut tietoja. Näiden meijerien om istajat sekä tuotannon laatu käy ilmi seuraa vasta: Yksityis- Osakeyhtiö- Osuus - meijereitä. meijereitä. meijereitä. Yhteensä. Luku. /o Luku. /o Luku. % Luku. % V oim eijereitä... 34 8.7 27 6.9 33 84.4 392 00.0 Juustom eijereitä... 8 53.3 6.7 6 40. o 5 00.o Voi- ja juustom eijereitä... 24 23.8 8 7.8 59 58.4 0 00.o Y hteensä 66 3.0 46 9.0 396 78.0 508 00. o Voimeijereistä olivat useimmat osuusmeijerien hallussa, juustom eijerit taas olivat enimmin yksityisten omistamia. Osuuskunnilla oh yhteensä 6 varsinaista juustomeijeriä sekä niiden hsäksi 59 sellaista meijeriä, joissa valm istettiin sekä voita e ttä juustoa. Juustom eijereitä oli kaiken kaikkiaan maassa 5 ja voi- ja juustom eijereitä 0. L äänittäin jak au tu iv at m eijerit tu otantolajin puolesta seuraavasti: Voimeijereitä. Juustomeijereitä. Voi- ja juustomeijereitä. Lääni tai maakunta. Yhteensä. Luku. «/ /o Luku.»/ 0 Luku. 0 Luku. 0/ 0 Uudenmaan... 6 2.5 22.9 3 64.6 48 00.0 Turun ja Porin.. 76 70.4 32 29.6 08 00. o Ahvenanmaan.... 7 63.6 ' 9. 3 27.3 00. o Hämeen... 36 75.0 2 25.0 48 00. o Viipurin... 35 89.7 4 0.3 39 00.o Mikkehn... 8 72.0 2 8.0 5 20. o 25 00. o K u o p io n... 63 96.9 2 3. 65 00. o Vaasan... 90 90. o.0 9 9.0 00 00. o Oulun... 6 95.3 3 4.7 64 00.o V altakunta 392 77.2 5 2.9 0 9.9 508 00. o V. 922 384 75.6 23 4.5 0 9.9 508 00. o Meijerien vointuotannon m äärä nousi v. 923 2,727,60 kilogrammaan. Kauppatilasto osoittaa m aasta viedyn v. 923 6,566,44 kg voita, jotenka siis vienti oli 5.6 % m eijerivointuotannosta. Ensiksi m ainittu voimäärä jakaantui eri lääneille ja erilaatuisten m eijeriryhm ien kesken seuraavalla tavalla:
3 Yksityiset Osakeyhtiö- Osuus V. 822. IjääDl täi meijerit. meijerit. meijerit. maakunta. Kg. % Kg. 7» Kg. 7. Kg. 7. Kg. 7. Uudenmaan... 46,549 4.4 78,744 3.8 45,64 3.8 576,457 4.5 563,292 4.9 Turun-Porin...,960 34.7 45,07 25.4 3,895,62 32.9 4,52,598 32.6 3,406,579 29.5 Ahvenanmaan... 27,053 2.3 27,053 2. 242,862 2. Hämeen... 23,873 38.4 3,43 5.5,77,399 0.0,332,685 0.5 995,362 8.6 Viipurin...,200 0.4 88,946 5.6 40,635 3.4 49,78 3.9 456,56 4.0 Mikkelin... 6,384 2.0 7,309 3.0 408,64 3.4 43,857 3.4 43,376 3.6 Kuopion...,9 3.5 7,62.3,576,646 3.3,594,999 2.5,595,034 3.8 Vaasan... 7,884 5.5 79,687 3.5 2,596,359 22.0 2,793,930 22.0 2,776,863 24. Oulun... 3,720. 22,239 3.9,055,84 8.9,08,800 8.5,090,982 9.4 Valtakunta 322,76 00.O 570,57 00.O,833,882 00.0 2,727,60 00.0,540,506 00.O V. 922 269,26 572,404 0,698,886,540,506 Mitä eri lääneihin tulee, oli valmistuksen kokonaismäärä suurin Turun ja Porin läänissä, nim. 4,52,598 kg eli 32,6 % koko m aan valm istusmäärästä; sitä lähinnä olivat Vaasan 2 2.o % ja Kuopion (2.5 %) läänit. Pienin oli valm istusm äärä A hvenanm aalla, vain 27,053 kg eli 2. %. Verrattom asti suurin osa vointuotannosta tuli osuusmeijerien osalle: niiden osuus koko vointuotannosta oli n im ittäin 93.0 %, kun osakeyhtiömeijerien tuota n to oli 4.5 % ja yksityism eijerien 2.5 %. Jos lasketaan vointuotannon keskimääräinen suuruus yhtä meijeriä kohti, saadaan tä m ä keskim äärin olemaan: Yksityismeijereille... 5,565 kg Osakeyhtiömeijereille...... 2,678» Osuusmeijereille...... 30,343» Kaikille meijereille... 25,86» Koko valtakunnassa valm istettiin yhtä henkilöä kohti 3.7 kg meijerivoita, sekä eri lääneissä seuraavat m äärät: Uudenmaan läänissä.2 kg, Turun ja Porin läänissä 8.2 kg, A hvenanm aalla 0.o kg, H äm een läänissä 3.6 kg, Viipurin läänissä 0.8 kg, Mikkelin läänissä 2. kg, Kuopion läänissä 4.4 kg, Vaasan läänissä 5.0 kg ja Oulun läänissä 2.8 kg. Lopuksi esitettäköön taulukko, josta käy ilmi meijerien luku, jaettuna vointu otantoon nähden eri suuruusryhm iin, sekä vointuotannon m äärä kussakin suuru usry hm ässä. Tuotantoryhmä. Meijerien luku. % Valmistusmäärä, kg. / /o Alle,000 kg..... 8 3.6 9,24 0.,000 5,000»..... 99 20. 289,27 2.3 5,000 0,000»..... 87 7.6 629,99 4.9 0,000 5,000»..... 53 0.8 628,03 4.9 5,000 25,000»..... 63 2.8,242,44 9.7 25,000 50,000»..... 86 7.4 3,026,380 23.8 50,000 75,000»..... 55.2 3,296,506 25.9 75,000 00,000»..... 9 3.9,63,523 2.7 00,000 200,000»..... 0 2.0,346,048 0.6 200,000 ja yli..... 3 0.6 645,683 5. Y h teen sä 493 00.o 2,727,60 00.0
M aidonkulutus vointuotannossa on laskettu kyselykaavakkeihin a n n e ttu jen vastausten nojalla, jotka ilmaisevat kuinka paljon maitoa on käytetty keskimäärin yhteen kiloon voita. Missä tietoja tässä kohden on puuttunut, on katsottu yhteen voikiloon m enevän 24.0 kg m aitoa. N äin menetellen saadaan m aidonkulutus olemaan kiloissa: Yksityismeijereissä... Osakeyhtiömeijereissä... Osuusmeijereissä... 32 Koko maidonkulutus, kg. 7,923,99 3,999,857 282,03,623 Kulutus yhtä voikiloa kohti, kg. 24.6 24.5 23.8 Kulutus yhtä meijeriä kohti, kg. 36,62 3,08 723,343 Y hteensä 304,027,47 23.9 66,689 E ri lääneissä olivat m aidonkulutusm äärät semmoisinaan sekä y h tä voikiloa ja yhtä meijeriä kohti seuraavat: Lääni tai maakunta. Koko maidon Kulutus yhtä voi Kulutus yhtä meijekulutus, kg. kiloa kohti, kg riä kohti, kg. U udenm aan.. 3,889,9 24. 375,384 Turun ja Porin 98,875,57 23.8 95,55 Ahvenanm aan 6,384,822 23.6 638,482 Hämeen... 3,484,407 23.6 655,925 Viipurin...,492,938 23.4 294,69 M ik k elin... 0,039,964 23.2 436,520 K u o p io n... 37,58,209 23.3 57,665 Vaasan... 68,96,575 24.7 696,27 Oulun... 25,785,794 23.8 402,903 V altakunta 304,027,47 23.9 66,689 V. 922 276,449,572 23.95 569,999 Yhteen voikiloon käytetty m aitom äärä oli siis osuusmeijereissä pienempi kuin muissa meijeriryhmissä sekä Mikkelin, Kuopion ja Viipurin lääneissä pienem pi kuin muissa osissa m aata. Meijereitä, joissa valm istettiin juustoa v. 923, oli kaikkiaan 6 ja niissä valm istetun juuston kokonaismäärä oli 3,047,04 kg. Juuston vienti m aasta oli m ainittuna vuonna,335,32 kg eli 43.8 % meijeri-juuston tuotannosta. Läänittäin esitettynä oli juuston valmistuksen m äärä eri meijeriryhmissä seuraava: L ä ä n i ta i m a a k u n ta. Y k sity ise t m e ije rit. O sakeyhtiöm eijerit. O suusm eijerit. Y hteensä. V. 922. K g. 0/,0 K g. /O K g. 0/ '0 K g. 0/ '0 K g. 0 ',0 Uudenmaan... 453,456 73.0 4,545 43.8 640,840 30.5,235,84 40.5,82,335 37.5 Turun-Porin... 30,220 4.9 55,29 7. 745,320 35.5 830,759 27.3 94,258 29.9 Ahvenanmaan... 6,000.0 2,278 0. 8,278 0.3 8,224 0.3 Hämeen... 72,62.7 64,300 9.9 48,97 2.3 85,892 6. 27,004 6.9 Viipurin... 35.560 5.7 5,900.8 48,896 2.3 90,356 3.0 07,960 3.4 Mikkelin... 22,08 3.5 28,450 8.8 78,545 3.7 29,03 4.2 3,855 4.2 Kuopion... 42,76 2.0 42,76.4 38,236.2 V aasan...,500 0.2 27,648 8.6 302,3 4.4 33,459 0.9 340,780 0.8 Oulun... 92,790 9.2 92,790 6.3. 82,99 5.8 Valtakunta 62,375 00.0 323,06200.0 2,02,667 00,0 3,047,04 loo.o 3,49,85 00.0 V. 922 747,429 35,026 2,087,396 3,49,85
33 Suurin oli juuston valmistus Uudenmaan läänissä, jonka tuotanto teki 2/5 (40.5 %) maan koko juustontuotannosta. Lähinnä sitä tulivat Turun ja Porin (27.3 %) sekä Vaasan (0.9 %) läänit. Eri meijeriryhmissä valmistivat osuusm eijerit suurim m an juustom äärän, nim. 69. o % koko juustontuotannosta; vasta a v a t suhdeluvut olivat yksityismeijereille 20.4 ja osakeyhtiömeijereille 0.6. Meijerien luku, jaettuina tuotantoon nähden eri suuruusryhmiin, sekä valm istuksen m äärä kussakin ryhm ässä käy ilmi seuraa vasta taulukosta. Tuotantoryhmä. Meijerien luku. 0/ /o Valmistus määrä, kg. 0 0 / Alle,000 kg..... 6 5.2 2,99 0.,000-5,000»..... 6 3.8 43,524.4 5,000-0,000»..... 3.2 00,686 3.3 0,000-5,000»... 6 5.2 72,243 2.4 5,000-25,000»..... 23 9.8 433,68 4.2 25,000-50,000»..... 38 32.8,340,90 44.0 50,000-- 75,000»..... 7 6.0 405,846 3.3 75,000-00,000»..... 5 4.3 4,442 3.5 00,000-200,000»..... 2.7 236,636 7.8 200,000 ja yli..... Yhteensä 6 00.o 3,047,04 00. o Meijerien työntekijäin ja työpäivien luku. Meijerien työntekijäin koko luku oli huhtikuun p:nä 923,957, joista miespuolisia 843 ja naispuolisia,4. L äänittäin jak aan tu iv at työntekijät seuraavasti: Lääni tai maakunta. Miehiä. Naisia. Yhteensä 0/ Jo Uudenmaan... 206 82 288 4.7 Turun ja P o r in... 20 250 45 23. Ahvenanmaan... 7 2 28.4 H ä m e e n... 78 22 200 0.2 V iip u rin... 42 88 30 6.6 Mikkehn... 36 54 90 4.6 Kuopion... 88 40 228.7 Vaasan... 2 236 357 8.2 O u lu n... 64 2 85 9.5 V altakunta 843,4,957 00.0 V. 922 825,096,92 Työntekijöistä oli miespuolisia 43. l % ja naispuolisia 56.9 %. Ikänsä puolesta jak aan tu iv at ty ö n tek ijät seuraavalla tavalla: Luku. 7 0 Alle 5 v...... 5 0.3 5-8... 44 2.2 Yli 8 v......,908 97.5 Maatalous v. 7.92..
34 Niinkuin näkyy, käytetään alaikäisiä ja nuoria henkilöitä meijeriliikkeessä perin rajoitetussa määrässä; edellisiä oli vain 0.3 ja jälkimäisiä 2.2 % meijereissä työskentelevien koko luvusta. Jos verrataan työntekijäinsä lukum äärästä tietoja antaneita meijereitä vastaavien meijerien työntekijäin lukuun, saadaan yhtä meijeriä kohti seuraava työntekijäin luku: Uudenmaan lään issä... 5.9 Mikkelin läänissä... 3.6 Turun ja Porin läänissä.... 4.3 Kuopion»... 3.7 Ahvenanmaan maakunnassa.. 2.5 Vaasan»... 3.6 Hämeen lään issä... 4.3 Oulun»... 3.0 'Viipurin»... Valtakunnassa 3.9 Työpäivien luvusta on 50 meijeriä antanut tietoja. Näiden päivien luku oli kaikkiaan 39,004 ja jak aantui se eri m eijeriryhm ien kesken seuraavasti: Koko luku. 0 Keskimäärin yhtä meijeriä kohti. Yksit yismeijereissä... 8,837 3.6 285 Osakeyhtiömeijereissä... 3,234 9.5 288 Osuusmeijereissä... 06,933 76.9 269 Kaikissa meijereissä 39,004 00. o 273 Eri lääneissä oli työpäivien luku sekä kokonaisenaan että yhtä meijeriä kohti seuraava: Lääni tai maakunta. Työpäiv. koko luku. Työpäiv. luku 0 o m<*ij. kohti. Lääni tai maakunta. Työpäiv. koko luku. 0 / 0 T yöpäiv. luku m eij. k o h ti. U udenm aan.. 5,977.5 320 Mikkelin 5,977 4.3 239 T urun ja Porin 34,077 24.5 36 Kuopion ' 2,275 8.8 89 A hvenanm aan 3,072 2.2 279 Vaasan.. 27,408 9.7 274 Hämeen... 4,03 0. 292 Oulun... 6,52.9 258 V iip u rin... 9,693 7.0 249 Valtakunta V. 922 39,004 39,24 00.0 273 273 Voita ja juustoa yhteensä valm istettiin keskimäärin yhtä työpäivää-kohti, kilogrammoissa: Y ksityism eijereissä... 50 Osakeyhtiömeijereissä... 68 Osuusmeijereissä... 30 Kaikissa meijereissä 3 E ri lääneissä olivat vastaavat valm istusm äärät seuraavat: Uudenmaan lään issä... 3 kg Mikkelin läänissä... 94 kg Turun ja Porin läänissä... 46» Kuopion»... 33» Ahvenanmaan maakunnassa 9» Vaasan»... 4» Hämeen lään issä... 08» Oulun»... 77» Viipurin»... 60» Valtakunnassa 3 kg V. 922 06»
Maanviljelystyöväen saanti ja palkkaehdot. MaanviljelystyöväeM saanti. Työnsaantiin nähden on pidetty silmällä sitä, onko täm ä ollut hyvä, riittävä tai niukka vai onko työväestä ollut puute. Tämän m ukaan ryhm ittyivät eri läänien kunnat siten kuin seuraava prosenttilukuja esittävä taulukko osoittaa. K untien suhteellinen luku, joissa työväen saanti oli v. 923: Puutteel linen. osaksi niukka. Osaksi riittävä Lääni tai maakunta. Hyvä, Kiittävä. Niukka. Uudenmaan... 8. 67.6 2.6 2.7 Turun ja P o r in....9 77.2 9.0.9 Ahvenanmaan... 7.i 28.6 64.3 H ä m e e n... 2.0 76.0 20. o 2.0 V iip u rin....9 60.4 37.7 Mikkelin... --- 55.6 44.4 Kuopion... 8.6 3. Vaasan....2 59.3 38.3.2 Oulun.... 4.5 65.7 28.3.5 V altakunta 3.0 67.3 28.5 0.8 0.4 V. 922 3.0 67.0 26.2 2.8.0 Maanviljelystyöväen palkat. M itä ensinnä m iesten ja naisten jalkapäivätöistä suoritettuihin palkkoihin tulee, olivat näm ä keskimäärin eri lääneissä ja valtakunnassa v. 923 seuraavat: Kesällä. Talvella. Miehen. Naisen. Miehen. N aisen. Lääni tai maakunta.. - - Talon Omassa Talon Omassa Talon Omassa Talon Omassa : ruuassa. ruuassa. ruuassa. ruuassa. muassa. ruuassa. ruuassa. ruuassa. 3mf Sim 3 m f. im 3/rnf. p t S m f. Jm. S h n p Jim. 3/mf. im $m f. j jm Stmf im S Uudenmaan... 23! 25 37 36 36 9 30 7 08 29 64 9 5 62 I Turun ja Porin... 20 45 32 66 2 3 20 65 4 70 25 38 9 i 6 09 Ahvenanmaan... 22 i 86 35.3 29 23 20 5 36 26 27 8! 79 8 _! Hämeen... 20 ; 24 32 78 76 20 5 4 5 25 90 8,59 5 83; V iipurin... 25! 06 3!) 50 3 45 22 69 6 33 29 30 8 6 04 Mikkelin... 2 : - 34 52 2 30 22 4 96 27 63 7 : 85 6 62 Kuopion... 23 ; 26 35 53 2 87 22 5 26 47 7! 37 5 62! Vaasan... 22! 38 34 28 4 3 23 24 5 30 26 27 876 6 75 O ulun... 35 ; 03 49 02 8 58 28 96 9 47 34 29 9 [67 9 60 Valtakunta 2.3 88 3 6 47 3 59 22 39 5 88 27 67 8!69 6 56 V. 922 23 I 85 36 84 3 54 22 Î2 5 93 27 5 8!65 6 3 Keskimäärin olivat siis palkat kaikissa palkkausryhmissä v. 923 melkein yhtä suuret kuin lähinnä edellisenä vuonna. Lisäys kesäpaikoissa oli talon ruuassa olevalle miehelle vain O.i % ja naiselle 0.3 % sekä omaruokaiselle naiselle 0.8 %, jota vastoin omaruokaiselle miehelle vähennys oli l.o %. Talvipalkkojen lisäys taas oli talon ruuassa olevalle naiselle 0.5 %. m u tta miehelle
36 vähennys 0.3 %, sekä omassa ruuassa olevalle miehelle lisäys 0.6 % ja naiselle.5 %. Jos vuoden 923 palkkoja verrataan vuonna 94 m aksettuihin ja viimeksi m ainitun vuoden palkkam äärät pannaan = 00, saadaan ylem pänä m ainitut 923 vuoden p alk at eri lääneissä ja palkkausryhm issä olem aan seuraavat: Kesällä. Talvelta. Lääni tai maakunta. Miehen. Naisen. Miehen. Naisen. Talon I Omassa Talon Omassa Talon Omassa Talon Omassa ruuassa.! ruuassa. ruuassa. ruuassa. ruuassa. ruuassa. ruuassa. ruuassa. Uudenmaan...,05 i,077 947 955,39,36,098 989 Turun ja Porin.,082,8,093,04,225,75,250,33 Ahvenanmaan... 822! 9 898,000 920 999 966,098 Hämeen...,29.54,53,0,369,25,245,3 Viipurin.....,03,094 928 970.8,226 964 996 Mikkelin....80!,74,08,053,398,285,246,46 Kuopion...,35,46,055,079,467,304,27,40 V aasan...,08,08,068,07,77,47,200,63 Oulun...,223,204,33,0,42,34,307,20 Valtakunta,06!,5,062,06,24,203,90, V. 9-22,04,27,058,053,245,96,85,095 Koko valtakunnassa olivat niinmuodoin palkat v. 923 0% à lähes 2% kertaa suuremmat 94 vuoden palkkoihin verrattuina; Kuopion ja Oulun lääneissä olivat talon ruuassa olevain työmiesten talvipalkat jopa yli 4 kertaa suurem mat kuin v. 94. Hevos päivätöistä suoritetut palkat näkyvät seuraavasta: Kesällä. Talvella. Lääni tai maakunta. Talon Omassa Talon Omassa ruuassa. ruuassa. ruuassa. rimassa. i SV JM s v 7MS SV ~jl!ë 5V im Uudenmaan... 49 20 74 4 44 70 3 Turun ja Porin... 45!74 68 04 38 29 57 44 Ahvenanmaan... 47 60 66 45 36 9 54 -! Hämeen... 44 5 67 77 38 95 6 74 Viipurin... 52 50 77 84 43 27 68 27 Mikkelin... 43 65 62 96 37 60 6 73 Kuopion... 49 36 73 6 43 39 7 47 Vaasan... 46 37 68 88 39 37 62 44 Oulun... 62! 65 97 4 49 36 85 28 Valtakunta j 49. 48 73 59 4 46 65 92 V. 922.. 5! 06 75 76 42 54 67 9 Jos vertaa toisiinsa koko m aahan kohdistuvia palkkam ääriä vuosilta 922 ja 923, huomaa niiden vähentyneen kaikissa maksuluokissa. Vähennykset olivat pienet. N iinpä oli vähennys talon ruuassa olevalle ajomiehelle kesällä
3. % ja talvella 2.5 % sekä vähennys omaruokaiselle miehelle kesällä 2.9 % ja talvella.9 %. Jos ne palkkam äärät hevospäivätöistä, jotka m aksettiin vuonna 94 pannaan = 00, olivat vastaavat m äärät vuonna 923 seuraavan suuruiset: Lääni tai maakunta. Kesällä. Talon Omassa ruuassa ruuassa. Talvella. Talon, Omassa ruuassa. ruuassa. Uudenmaan...,6,29,67,2 Turun ja Porin...,02,75,7,20 Ahvenanmaan... 946 92 907 ' 952 Hämeen...,97,95,244,204 Viipurin...,094,086,07.,067 Mikkelin... s,9,0 n 5,90,22 Kuopion...,237,252,382,267 Vaasan...,078,09,44,67 Oui Tm...,29,233,282!,328 Valtakunta!,32,4,85,75 v. 922!,68,74,25,98 Kesäpaikoissa oli siis lisäys vuoteen 94 verrattuna keskimäärin noin ^a-kesrtainen, m u tta talvipalkoissa lähes 2-kertainen ta i sitä enemm än. Lopuksi esitettäköön vuosipalkalla olevien työntekijäin palkkam äärät, sekä talon ruuassa e ttä omassa ruuassa olevien. N äm ät olivat eri lääneissä ja v a lta kunnassa seuraavat: Miehen. Naisen. Lääni tai m aakunta. Talon Omassa Talon Omassa ruuassa. ruuassa. ruuassa. ruuassa. Suomen markkaa Uudenmaan... 4,488 8,332 2,75 5,87 Turun ja P orin... 4,26 7,672 2,79 5,97 Ahvenanmaan... 4,093 7,663 2,479 5,7 Hämeen... 3,999 7,400 2,659 4.950 Viipurin... 3,924 7,709,835 4,454 Mikkelin... 3,674 7,056,907 4,352 Kuopion... 3,296 6,5,92 4,46 Vaasan... 3,626 6,409 2,25 4.88 Oulun... 4,523 9,480 2,288 5,24 Valtakunta! 4,05 7,539 2,372 4,797 V. 922 3,987 7,733 2,320 4,783 K uten näkyy, lisääntyivät puheena-olevat palkat v. 923 edelliseen vuoteen verraten, ja lisäksi kaikissa ryhmissä, lukuunottam atta omaruokaisten miespalkollisten. Lisäys oli miehen palkassa 0.7 % talon ruuassa olevalle, m utta vähennys 2.5 % omassa ruuassa olevalle, sekä lisäys naisen palkassa talon ruuassa olevalle 2.2 % ja omassa ruuassa olevalle 0.3 %.
38 Jos kysymyksessä olevat palkkam äärät vuodelta 94 p an n aan vastaam aan 00, olivat ne vuonna 923 seuraavan suuruiset: Lääni tai maakunta. M iehen. Talon Omassa ruuassa. ruuassa. Naisen. Talon Omassa rimassa, j ruuassa. Uudenmaan...,233,05,8,00! Turun ja P orin...,397,303,403,274! Ahvenanmaan...,28,99,92,283 i Hämeen...,342,90,437,90 V iipurin...,222,8,33,33 Mikkelin...,366,238,297,45 Kuopion...,90,56,250,94 Vaasan...,229,07,25,047 Oulun... ;,300,333,79,2 Valtakunta,283,204,275,59 V. 922!,274,235,247,55 Palkollisten vuosipalkoissa on lisäys vuoden 94 jälkeen ollut melkoinen, useimmiten 2-kertainen tai sitäkin suurempi, muutamissa tapauksissa lähes 3-kertainenkin. Helsingissä, M aataloushallituksessa p. m arraskuuta 924. Osk. Groundstroem.
Traduction des en>têtes des tableaux. Tàbl. N :o. E m ploi des champs cultivés et récoltes en 923. a) P ar départem ents et cantons. b) P a r sociétés d économie rurale. Col.. D épartem ents et cantons. Col. 2 3: F rom ent d hiver. Col. 2: H ectares. Col. 3: Q uintaux. Col. 4 5: F rom ent d été. Col. 6 7: Seigle. Col. 8 9: Orge. Col. 0 : Avoine. Col. 2 3. Grains mélangés (céréales). Col. 4 5: Grains mélangés (céréales et légumineuses). Col. 6 7: Pois, fèves et vesces. Col. 8 9: Graines de gram inées fourragères. Col. 2 22: Foin des cham ps cultivés. Col. 23: H erbes po u r p â turage. Col. 24 25: À fourrage vert. Col. 26 27: Tum eps. Col. 28 29: A utres tu b e r cules. Col. 30 3: Pommes de terre. Col. 32 33: L in et chanvre. Col. 34: A utres cultures. Col. 35: Jachère complète. Col. 36: A utre superficie. Col. 37: T otal des champs. Tabl. N:o 2. Prairies naturelles et récolte de foin en 923. a) P a r départem ents et cantons. b) P a r sociétés d économie rurale. Col. 2: T otal des prairies naturelles. Col. 3: Prairies naturelles employées pour récolte de foin. Col. 4: Récolte, en quintaux. Tabl. N :o 3. Bétail en 923. a) P a r départem ents et cantons. b) P a r sociétés d économie rurale. Col. 2: É talons (au-dessus de 3 ans). Col. 3: Hongres (au-dessus de 3 ans). Col. 4: Jum ents (au-dessus de 3 ans). Col. 5: Jeunes chevaux (de à 3 ans). Col. 6: Poulains (audessous de an). Col. 7: Total des chevaux. Col. 8: T aureaux (au-dessus de 2 ans). Col. 9: Vaches. Col. 0: Jeunes taureau x (de à 2 ans). Col. : Génisses (au-dessus de an). Col. 2: Veaux (au-dessous de an). Col. 3: T otal des bêtes à corne. Col. 4: M outons (au-dessus de an). Col. 5: Agneaux (au-dessous de an). Col. 6: T otal des m outons. Col. 7:Chèvres (au-dessus de an). Col. 8: V errats (au-dessus de 6 mois). Col. 9: Truies (au-dessus de 6 mois). Col. 20: Porcs gras (au-dessus de 6 mois). Col. 2: Jeunes porcs (de 3 à 6 mois). Col. 22: Porcelets (au-dessous de 3 mois). Col. 23: T otal des porcs. Col. 24: R ennes (au-dessus de an). Col. 25: Poules (au-dessus de 6 mois). Col. 26: A utres volailles (au-dessus de 6 mois). Col. 27: R uches d abeille. Tabl. N:o 4. Laiteries: nombre, possesseurs, force motrice et production en 923. a) P a r départem ents et cantons. b) P a r sociétés d économie rurale. Col. 2: Nom bre de laiteries. Col. 3: Particuliers, qui am éliorent le lait de sa propre vacherie. Col. 4: Particuliers ou sociétés p ar actions, qui achètent le lait. Col. 5: Sociétés coopératives. Col. 6: F orce m otrice à bras. Col. 7: De cheval. Col. 8: H ydraulique. Col. 9: V apeur pu autre. Col. 0 : Production de beurre. Col. : Production de fromage. Col. 2: L a quantité de lait à kilogram m e de beurre. Col. 3: Jo u rs de travail des laiteries. Tabl. N:o 5. Employés de laiteries en 923. a) P a r départem ents et cantons. b) P a r sociétés d économie rurale. Col. 2 7.'H om m es. Col. 8 3: Femmes. Col. 4 9: Total. Col. 2 3 / Au-dessous de 5 ans. Col. 2: L année précédante, moyenne. Col. 3: Le avril cette année. Col. 4 5: D e 5 à 8 ans. Col. 6-7: Au-dessus de 8 ans. Tabl. N :o 6. Salaires d ouvriers agricoles en 923. a) P ar départem ents et cantons. b) P a r sociétés d économie rurale. Col. 2 5: Salaire annuel. Col. 2 3: Pour un homme. Col. 2: Avec gage en nature. Col. 3: Sans gages en nature. Col. 4 5: P our une femme. Col. 6 3: Salaire d une journée. Col. 6 9: E n été. Col. 0 3: E n hiver. Col. 4 7: Salaire d une corvée de cheval.
TAULULIITTEITÄ. TABELLBILAGOR. TABLEAUX. M aatalous. L anthushållning. 923.
Taululiite j M^, Tabellbilaga / Peltoala ja sato vuonna 923. Åkerareal och skörd år 923. a) Läånittåin ja kihlakunnittain. a) Läns- och häradsvis.! L ääni ja kihlakunta. L än och härad. 2 3 Syysvehnä. H östvete. desito n. K evätvehnä. V årvete. d e sito n. Buis. Båg. desito n. 2 3 i 5 6 7 Uudenmaan lääni Nylands l ä n... 2,987 38,382 823 9,32 25,72 37,869 2 Raaseporin kihlak. Raseborgs härad.. 666 8 633 03,224 3,345 47,99 3 Lohjan kk. Lojo h d... 666 9,297 288 3,378 4,628 65,465 4 Helsingin kk. Helsinge hd... 996 2,570 245 2,737 8,94 8.57 5 Pernajan kk. Perna hd... 659 7,882 87,973 8,285 85,94 6 Turun ja Porin lääni Åbo oeh Björneborgs l ä n... 4,425 62,49 2,26 29,435 46,09 566,45 7 Vehmaan kihlak. Vehmo h ä ra d... 267 3,945 440 6,362 3,200 47,742 8 Mynämäen kk. Virmo hd... 378 6,238 89 2,68 2,46 36,394 9 Piikkiön kk. Pikis hd... 658 7,653 306 4,254 2,928 39,960 0 Halikon kk. Halikko hd... 844 2,54 279 3,553 6,496 87,653 Ulvilan kk. Ulvsby hd... 99,837 95 2,248 6,457 77,936 2 Ikaalisten kk. Ikalis hd... 3 73 30 207 6,626 62,47 3 Tyrvään kk. Tyrvis h d... 26 3,69 4 43 3,793 45,06 4 Loimaan kk. Loimijoki h d... 750 8,974 55 46 8,95 97.958 5 Maskun kk. Masku h d...,037 7,96 78 9,67 6,268 7,330 6 Ahvenanmaan maakunta Ålands landskap... 235 3,36 44 5,486,385 8,462 7 Hämeen lääni Tavastehus Iän... 82 8,345 69,422 30,886 357,985 8 Ruoveden kihlak. Ruovesi härad.... 52 33 7 50 3,722 34,094 9 Pirkkalan kk. Birkala h d... 229 2,384 35 307 4,50 50,09 20 Tammelan kk. Tammela hd... 355 3,649 35 230 7,650 77.89 2 Hauhon kk. Hauho hd... 66 882 33 28 5,237 69,966 22 Jäm sän kk. Jäm sä h d... 64 668 5 46 4,370 48,04 23 Hollolan kk. Hollola hd... 46 43 54 508 5,757 78,63 24 Viipurin lääni Viborgs Iän... 402 3,604,744 6,233 34,027 365,650 25 Rannan kihlak. Stranda härad... 8 29 39 2,405 4,272 38,92 26 Kymin kk. Kymmene h d... 54,646 568 6,247 4,556 49,489 27 Lappeen kk. Lappvesi h d... 2 6 63 538 5,25. 60,400 28 Jääsken kk. Jääskis hd... 27 330 89 2,400 4,002 47,824 29 Äyräpään kk. Ä yräpää h d... 40 423 248 2,758 3,7.34 4/,758 30 Käkisalmen kk. Keksholms hd... 95 532 77.289 4,22 42,657 3 Kurkijoen kk. Kronoborgs hd... 23 84 70 393 3,74 39,09 32 43 344 25 06 2,027 8,973 33 Salmin kk. Salmis hd... 3 97 2,232 2,338 34 Mikkelin lääni S:t Michels län... 24 2 58 6,60 9,54 24,478 35 Heinolan kihlak. Heinola h ärad... 4 00 59 47 5,8.32 70,866 36 Mikkelin kk. S:t Michels hd... 2 9 69 662 5,056 6,633 37 Juvan kk. Jokkas h d... 7 85 72 2,093 4,9 52,78 38 Rantasalmen kk. Rantasalmi hd ----- 7 28 3,375 4,462 56,80 39 Kuopion lääni Kuopio Iän... 5 55 247,040 20,64 57,764 40 Pielisjärven kihlak. Pielisjärvi härad. 2 3 52 2,255,68 4 Ilomantsin kk. Ilomants h d... 9 66,933 7,867 42 Liperin kk. Libelits hd... 75 30 4,99 34,034 43 Iisalmen kk. Idensalmi h d... 3 36 6 6 3,663 29,87 44 Kuopion kk. Kuopio h d... 7 7 56 3,793 33,46 45 Rautalammin kk. Rautalampi hd.... 09 549 4,006 4,462 Ohra. K orn. desito n. K aura. H avre. desiton. Korsiviljasekuli. Blandsäd. (Stråsäd.)! desiton. K orsipalkoviljasekuli. B landsäd (Strå* och trindsäd). desito n. Herne, papu ja virna. Ä rter, hönor och vicker. d esito n. H einän ienien. Höf rö. desiton. 8 9 0 2 :î 4 5 6 7 8 ) 5,643 64,25 60,50 680,67 485 5,083,460 20,860 3,73 33,407 2,777 6,803 72 9,009 7,887 2 676 25 420 487 8,036 387 4,082 223 62 2,7 3,07 2,94 55,505 24 84 379 6,27 492 5,83 82 2,620 3 2,023 22,293 20,77 27,529 75,70 240 2,844,407 6,603,075 2.93 4,782 9,752 8,956 94,96 26 2,769 354 3,853 887 7,539 658,369 7,780 85,02 0,95,203,683,047,85,037 4,23 3,960 4,936 4.48 9.899 6,04 4,0 7,647 06,673 5 25 349 365 4,39 75 453 7 596 6,28 4,706 58,405 28 2,849 99 2,725 407 6,277 55 437 S 58 7,423 8,269 00,84 23 226 225 3,34 566.7,099 273 672 9,295 5,658 6,957 90,337 209,58 77 2,246 779 8,087 642.340 in 3,86 40,888 4,84 52,565 35,296 44 440 92 2,045 387 97 3,464 25,876 9,470 78,033 8 80 36 3 57,73 368 6842,337 4,426 7,884 80,969 20,537 72 904 36 2,39 97 2,46 3 3,43 34,4 23,08 27,338 4 833 6 589 42 3,505 695,376 4 2,29 26,37 8,59 29,79 209 3,298 98 3,28 757 7,040 752,940:5 59,887,937 29,849 9 229 24,92 49 3,035 57 449 6 0.349 4,069 63,398 609,643 44 4,436 724 7,460,696 2.789 2,398 5,47 7,488 4,389 6,445 50,464 3 70 9 723 93,050 67 344j 8,562 7,69 9,339 92,736 72 734 43,592 328 2,827 34 70 9 2,865 28,994 9,353 7,468 4 385 95,82 543 4,03 673 L9L20,853 22,570.53 2,076 255 2,894 7 79 262,582 456.072^2,34 2,092 6,577 6,953 2 236 66 60 22,84 322 698 22,447 8,405 0,53,946 2 7 58,923 49.,503 466,32 23 9,96 90,270 57,25 436,206 58 5,80 7 6,825,77 7.0,777 5.228 24,06 8,29 6,906 54,005 4 35 24.3 2,488 308,654 347,38 25 758 8,460 9,33 74,84 88 824 252,727 464.634 2 6 2,553 28,044 7,22 53,24 7 65 7 45 26 723 9 264 27,025 0,834 7,82 73,26 262 2,84 5 98 3 949 83 576 28 96 8,675 7,493 78,227 64,640 29 457 47 445 50 473 29,42 8,847 7,428 54,35 27 09 30 2,55 87 984 86 44 30,009 8,657 5,249 24,68 22 26 268 84 324 254 594 3,003 4,734 3,463 0,63 54 304 6 56 38 98 38 65 32 539 3,800 2,546 3,850 4 23 6 38 22 06 36 70 33 4,493 48,04 27,054 26,52 382 3,864 94 2,022 375 3,282 344 86 34,380 5,470 8,476 85,02 6 32 25 268 77,476 96 408 35,047 0,48 5,49 53,865 48,447 32 324 43 320 48 6 36 868 8,975 6,02 53,759 37 352 62 639 7 652 37 98 37,98 3,78 7,057 68,876 8,933 75 79 84 834 63 239 38 2,096 75,500 28,749 36,680 795 3,676 379 2,223 77 856 467 74 39,623 7,27,64 4,503 32 28 8 32 2 42 27 60 40 77 2,953 4,046 9,832 39,466 27 20 23 92 40 38 4,844 9,20 4,696 22,28 2 6 80 476 45 62 03 59 42 3,046 2,748 5,269 25,080 96 326 6 5,30 24 67 99 94 43 3,057 9,290 6,57 29,307 52 30 8 34 44 76 74 44,755 5,8 6,553 45,740 222,60 67 634 62 349 22 26 4 5
4 Taululiite N Tabellbilaga / i L ääni ja kihlakunta. L än och härad. Peltoheinä. Vallhö. d e sito n. Laidun. Betesvall. V ihantarehu. Grönfoder. desiton. Retmnauris Foderrovor. desito n. 20 2 22 23 24 25 26 27 M uut juurikasvit. Övriga ro t frukter. Peruna. P otatis. Pellava ja ham ppu. Lin och ham pa. M uut kasvit. Övriga växter. Täyskesanto. H elträda. Muu peltoala. Övrig åkerareal. A la d e sito n. d esito n. desiton. Y hteensä peltoalaa. Hela åkerarealen. 28 29 30 3 32 33 3 35 36 37 Ha. Uudenmaan lääni Nylands lä n... 02, 2,726,68 2,67 3,57 04,739,797 432,28 2 Raaseporin kihlak. Raseborgs härad. 4,508 440,660 697 62 6,28 59 52,234 3 Lohjan kk. Lojo h d... 22,767 67,774 2,530,064 38,092 760 207,077 4 Helsingin kk. Helsinge hd... 34,888 960,86 3,460,580 39,863 50 04,32 5 Pernajan kk. Perna hd... 29,948 707,43 5,480 765 20,503 368 68,685 6 Turun ja Porin lääni Åbo oeh Björneborgs l ä n... 44,696 3,747,629 4,02,780 53,957 2,63 437,682 7 Vehmaan kihlak. Vehmo h ärad... 9,55 26,969 2,480 4,96 299 76,940 S Mynämäen kk. Virmo h d... 6,948 95,537,593 46,040 92 42,978 9 Piikkiön kk. Pikis hd... 0,987 30,024 2,855 33 4,329 20 30,924 0 Halikon kk. Halikko hd... 22,855 692,40 8,202 385 2,885 39 30,92 Ulvilan kk. Ulvsby hd... 20,270 473,70 6,096 323 8,54 363 52,758 2 Ikaalisten kk. Ikalis hd...,906 24,930 3,243 70 4,959 97 5,405 3 Tyrvään kk. Tyrvis h d...,34 32,062 2,262 250 6,688 26 47,69 4 Loimaan kk. Loimijoki h d... 27,285 644,607 7,846 249 8,63 305 80,757 5 Maskun kk. Masku h d... 23,949 606,389 6,525 83 5,75 287 59,389 6 Ahvenanmaan maakunta Ålands landskap... 5,007 75,646 33 0 392 50 3,439 7 Hämeen lääni Tavastehus Iän... 05,888 2,89,560 2,392,507 47,28,557 380,9 8 Ruoveden kihlak. Ruovesi härad.... 0,335 269,020,296 356 0,623 30 60,7 9 Pirkkalan kk. Birkala h d... 5,298 388,569 2,058 422 2,985 22 45,856 20 Tammelan kk. Tammela hd... 35,56 95,84 4,688 9 5,642 286 83,438 2 Hauhon kk. Hauho hd... 9,488 589,52,888 270 9,242 295 90,822 22 Jäm sän kk. Jäm sä h d... 9,338 260,275 54 69,685 22 3,930 23 Hollolan kk. Hollola hd... 6,223 468,370,92 99 7,04 332 67,902 24 Viipurin lääni Viborgs Iän... 07,887 2,929,56 4,270,946 49,760,549 237,69 25 Rannan kihlak. Stranda härad... 6,904 40,639 90 765 7,473 308 4,03 26 Kymin kk. Kymmene h d... 7,65 507,376 2,572 327 0,069 298 66,429 27 Lappeen kk. Lappvesi h d... 0,254 27,062 327 68 2,265 284 4,697 28 Jääsken kk. Jääskis hd... 5,785 458,554 292 88 4,56 60 9,88 29 Äyräpään kk. Äyräpää h d... 0,852 289,34 299 307 7,44 50 5,828 30 Käkisalmen kk. Keksholms hd...,845 35,580 98 89 2,227 U I 7,63 3 Kurkijoen kk. Kronoborgs hd... 3,364 398,95 22 3 4,2 22 7,684 32 Sortavalan kk. Sordavala h d... 6,639 80,249 36 30 846 34 7,525 33 Salmin kk. Salmis h d... 4,629 06,467 35 59,08 82 0,606 34 Mikkelin lääni S:t Miehels Iän... 29,026 93,424 874,745 60,259 859 205,638 35 Heinolan kihlak. Heinola h ära d... 8,309 235,84 486 536 7,947 24 39,385 36 Mikkelin kk. S:t Miehels hd... 5,857 70,322 334 87 7,302 26 43,606 37 Juvan kk. Jokkas h d... 6,895 226,56 43 39 3,689 54 45,333 38 Rantasalmen kk. Rantasalmi hd.... 7,965 28,05 63 2,32 275 77,34 39 Kuopion lääni Kuopio Iän... 6,83,792,622 837,400 43,763,460 270,54 40 Pielisjärven kihlak. Pielisjärvi härad.. 6,469 68,000 263 392,242 65 3,27 4 Ilomantsin kk. Ilom ants h d... 7,736 234,29 59 3 3,032 206 33,380 42 Liperin kk. Libelits hd... 0,753 336,26 9 54 4,697 272 34,64 43 Iisalmen kk. Idensalmi h d... 2,809 377,225 25 239 8,085 477 0,663 44 Kuopion kk. Kuopio h d...,944 353,542 7 223 7,5 289 49,509 45 Rautalammin kk. Rautalampi hd....,472 323.50 82 279 9,96 5 38,22,43 26,85 9,508 840.29 95 2,30 06 22,22,368 257,964 l 396 03,409,445 57,48 74 26. 2,973 2 34,370 2 342 59,455 2,07 67,945 255 422 35 4,208 489 55,823 3 28 3,887 3,706 334,652 36 85 32 7,933 4 88,549 4 87 22,064 2,340 80,546 306 857 39 7,07 653 79,222 5,263 45,374,35 834,847,328 3,3 354 43,80 2,37 442,25 G 76 2,258,030 0,454 32 43 6 2,905 5 29.493 7 83 8,905 935 78,465 76 25 3 2,20 207 2,207 8 7 25,945 67 57,77 05 344 2 3,28 52 32,99 9 220 38,65,438 4,264 239 622 66 7,090 348 68,660 C 42 2,977,830 05,243 209 405 60 4,777 75 60,556 98 4,504,72 75,896 24 25 57 5,57 690 43,967 2 68 4,73 986 63,074 00 20 8 3,75 54 33.263 3 96 8,998,33 97,928 6 322 34 8,29 337 82.495 4 209 9,44,427 4,346 82 52 88 6,825 293 70,285 5 9 3,256 465 58,743 29 57,6 7,453 6 35 39,542 6,896 543,826 825,905 89 28,79 82 269,904 7 49 5,38 988 60,8 90 76 3 3,5 78 29,94 8 67 7,344,88 05,02 04 227 38 3,642 359 39,560 9 44 7,64,202 79,080 25 93 3 7,956 68 8,429 20 00 0,999,353,460 63 430 4 4,893 6 48,344 2 28 3,93 980 60,838 53 30 8 3,840 80 28,039 22 63 4,984,85 26,535 90 578 23 4,949 43,338 23 605 54,27 8,928 60,396 837 2,24 568 27,668,098 262.987 24 6 7,85,229 84,604 58 46 32 2,073 27 35,587 25 26 26,200,05 80,306 66 542 6 3.999 8 42,278 26 44 2,84,386 96,304 83 53 8 4,20 307 32,4 27 34 3,529 655 47,547 50 23 3,282 33 34,07 28 8,965,333 78,807 2 57 28 2,625 65 28,59 29 5 4,967 993 73,304 4 274 26 4,239 6 3,582 30 88 5,372 803 49,56 67 49 32 3,3 4 28,542 3 9 45 699 39,39 72 5 26 2,289 7 6,802 32 29,788 85 60,644 06 24 9,838 2 3,249 33 7 0,648 5,336 499,602 233 490 230 7,526 72 09,594 34 30 3,3,20 02,020 53 8 7 5,52 29 32,824 35 4 644,28 28,5 84 36 20 3,885 88 23,757 36 7 83,39 2,5 48 95 29 3,698 33 24,264 37 30 6,042,598 56,956 48 4 64 4,425 300 28,749 38 266 27,029 8,454 44,729 40 840 87 6,93 68 55,348 39 52 3,966 83 44,788 25 42 6,634 82 5,422 40 46 6,934 798 26,350 99 23 05,562 230 8,204 4 75 5,82,48 68,82 00 258 35 4,094 82 29,0 42 4 7,042,86,720 7 88 2 2,537 44 30.493 43 8,327 2,29 78,974 63 8 5 3,95 43 32,50544 34,948,372 84,076 43 U I 4 3,7 29,6445
6 Taululiite ) N Tabellbilaga / L ääni ja kihlakunta. L än och härad. Syysvehnä. H östvete. desiton. K evätvehnä. Vårvete. desiton. Ruis. Råg. SköTd desiton. 2 4 5 6 7 Vaasan lääni Vasa lä n... 6 383 5 659 4,79 309,755 2 Ilmajoen kihlak. Ilmola härad... 23 28 9 05 8,292 57,25 3 Närpiön kk. Närpes h d... 4 32 4 48 4,064 38,274 4 Korsholman kk. Korsholms hd..... 2 48 6 4 6,92 58,67 5 Lapuan kk. Lappo h d... 4 33 8 6,359 48,259 6 Pietarsaaren kk. Pedersörc hd... 3 0 4,030 24,975 7 Kuortaneen kk. Kuortane hd... 6 2 0 34 6,45 39,649 8 Laukaan kk. Laukas h d... 2 4 39 338 3,268 25,96 9 Viitasaaren kk. Viitasaari h d... 7 3 75 3,44 23,020 C Oulun lääni Uleäborgs Iän... 2 6 4,8 56,66 Oulun kihlak. Uleå härad... _ 6 8 2,730 8,08 2 Sälöisten kk. Salo hd... 2 4 3 5,642 9,748 8 H aapajärven kk. H aapajärvi h d... 2 3,50,82 4 K ajaanin kk. Rajana hd... 4 2,056,740 5 Kemin kk. Kemi hd... 83 5,27 lfi Lapin kk. Lappmarkens hd... 42 72 7 Valtakunta R ik et... 8,963 6,833 6,342 70,99 234,363 2,392,030 I j Ohra. Korn. K aura. H avre. Korsiviljasekuli. Blandsäd (Stråsäd.) K orsipalkoviljasekuli. Blandsäd (Stråoch trindsäd). H erne, papu ja virna. : Heinänsiemen. Ä rter, bonor och vieker. Höfrö.! ; I d esito n. desiton. desito n. desiton. desiton. 8 9 0 2 3 4 5 6 ir 8 3 i 27,52 89,048 68,49 43,386,028 7,008 38 2,678 547 2,509 5,567 8,744 3,980 2,73 2,795 76,898 0,09 53 63 63 74 83 98 2 2,663 23,074 5,086 40,323 7 34 40 334 2 66 260 583 3 3,585 29,275,424 95,670 27 253 26 250 70 298,054 2,43 4 4,57 33,534 0,9 64,035 52 642 8 27 27,827 2,90 5 4,904 28,566 7,928 35,352 30,846 3 8 4 40 45 688 6! 3,948 27,37 0,705 60,042 56,027 29 236 95 387 905,078 7,46 0,932 5,558 34,460 83! 726 79 686 22 83 97 30 8 2,499 4,69 4,732 24,606 268,36 87 55 35 64 78 240 9 i desiton.! 22,625 79,636 3,43 28,428 369,056 78 28 03 25 940,96 0! 4,07 9,567 5,007 9,53 39 254 27 23 202 297 6,348 9,269 3,340 7,754 34 67 2 4 33 377 466 2 4,896 4,288 3,36 5,9 58 80 45 82 65 39 379 3 ' 2,446 2,548,036 4,289 99 463 4 9 4 25 26 43 U 3,824 2,759 375 863 39 92 6 )5,040 2,205 24 98 _ _ 6! 0,68 847,597 43,408 3,88,067 5,5 42,347 5,025 58,23,357 04,949 8,845 37
Taululiite \ N, Tabellbilaga / N O L ääni ja kihlakunta. L än och h ärad. Peltoheinä. Vallhö. desiton. L aidun. Beiesvall, V ihantarehu. Grönfoder. desiton. B ehunauris. B oderrovor. desiton. 20 2 22 23 24 25 26 27 Vaasan lääni Vasa I ä n... 200,44 4,605,069 43,492 3,37 78,838 4,455 673,496 2 Ilmajoen kihlak. Ilmola härad... 24,97 587,792 0,662 400 9,888 859 63,820 3 Närpiön kk. Närpes h d... 2,489 556,240 2,70 506 3,255 29 5,237 4 Korsholman kk. Korsholms h d... 34,984,06,386 9,70 245 0,73 762 46,230 5 Lapuan kk. Lappo h d... 36,697 740,40 9,432 229 6,962,46 79,696 6 Pietarsaaren kk. Pedersöre hd... 29,775 632,349 4,34 440 9,38 245 23,249 7 Kuortaneen kk. Kuortane hd... 26,52 46,055 5,592,008 2,862 473 5,026 8 Laukaan kk. Laukas h d... 2,230 272,240 639 209 5,277 42 2,38 9 Viitasaaren kk. Viitasaari h d... 3,90 293,867,62 00 2,040 267 36,857 0 Oulun lääni Uleäborgs Iän... 72,743,466,788 4,767,25 26,677 96 92,23 Oulun kihlak. Ulea härad... 9,973 386,078,630 2 3,863 228 22,367 2 Sälöisten kk. Salo hd... 20,233 398,430,836 70 3,492 34 3,807 3 Haapajärven kk. Haapajärvi h d... 7,554 334,748,032 209 3,227 08 0,92 4 Kajaanin kk. Kajana hd... 7,309 63,356 54 275 7,986 97 23,583 5 Kemin kk. Kemi hd... 7,08 69,34 0 28 6,344 26 3,240 6 Lapin kk. Lappmarkens hd... 656 5,042 4 42,765 6,042 7 Valtakunta R ik et... 828,905 2,248,575 9,934 6,22 465,603 4,906 2,760,578 M uut juurikasvit. Övriga ro t frukter. Peruna. Potatis. Pellava ja ham ppu. Lin och ham pa. M uut kasvit. Övriga v äxter.! Täys- ; kesanto. i H elträda. Muu peltoala. ö vrig åkerareal. Y hteensä peltoalaa. H ela åkerarealen. i H a. desiton. d esito n. d esiton. j 28 29 30 3 32 33 34 35 36 37 58 44,307,29 65,765,080,942 47 33,868 3,280 446,926 l 82 6,259,908 85,440 28 482 2 8,027 766 74,7 2 8,2,56 66,256 66 37 3 2,773 37 4,99 3 80 0,002,405 04,00 275 420 29 5,97 549 75,0 4 25 6,677,527 89,246 9 289 39 6,34 904 79,870 5 35,68,333 59,480 53 86 3 2,452 332 56,409 6 24 7,040,538 92,868 252 474 47 2,694 557 60,805 7, 3,779 909 56,885 7 33 9 2,960 3 27,84 s' 6 270,353 6,589 8 2 5 3,424 04 3,584 9 8 6,034 5,439 204,920 89 90 7 9,288,260 48,066 0 29,086,089 34,40 8 6 3,678 03 37,35 08 2,80,347 42,473 63 4 9 3,254 487 43,640 2 4 450,49 52,56 79 73 26 2,47 455 35,569 3 5,082 924 43,040 39 70 ',605 200 6,394 4 4 592 587 30,424 22 326 5 3,42 5 4 73 2,282 _ 8,96 6 4,480 547,276 67,470 4,623,9 5,873 3,079,763 20,95,589 2,04,367 7
0 Taululiite N. Tabellbilaga / w o ' b) Maanviljelysseurojen piireissä. b) Inom lantbrukssällskapens områden. M aanviljelysseura. Lantbrukssällskap. Uudenmaan ja Hämeen läänien Maanviljelysseura) Nylands och Tavastehus 2 Uudenmaan läänin Maanviljelysseura2) A real Syysvehnä. Höstvete. d esiton. K evätvehnä. Vårvete. desiton. Buis. Båg. d esito n.! Ohra. Korn. d esito n. K aura. Havre. d esiton. Korsiviljasekuli. Blandsäd (Stråsäd.) desiton. Korsipalkoviljasekuli. Blandsäd (Stråoch trindsäd). desiton. H erne, p apu ja vi m a. A rter bönor och vicker.. desiton. Heinänsiemen. 2 3 5 6 7 ', s 9 0 2 3 4 5 6 7 IS 9 läns Lantbrukssällskap!...,909 24,80 452 5,39,255 45,668 2,90 25,434 29,086 342,87 56,69 886 3,223,566 6,945,092 2,983 Nylands läns Lantbrukssällskap2)...,6 4,48 389 4,33 4,70 82,074 : 3,560 39,984 33,28 354,090 329 3,392 654 8,507,676 6,856,798 4,4 2 3 Suomen Talousseura3) Finska Hushållningssällskapet3)... 59 9,54 906 2,55 3,657 53,029 499 6,03 7,962 07,272 22 265 94 3,73 608 0,086 43,202 3 4 Lounais-Suomen Maanviljelysseura3! Sydvästra Finlands Lantbrukssällskap3) 3,34 48,384,495 9,796 2,850 28,405! 6,789 79,270 58,06 680,700 722 8,396 835,572 2,588 27,469 2,04 4,845 4 5 Satakunnan Maanviljelysseura Satakunta Lantbrukssällskap... 778 8,287 270 2,789 22,33 252,493. 0,678 0,935 47,358 45,28 322 3,383 53,668 936 7,7 2,079 4,363 5 6 Hämeen läänin Maanviljelysseura Tavastehus läns Lantbrukssällskap... 430 4,62 70 529 3,757 58,248! 4,925 53,774 32,339 305,245 302 3,39 267 2,624 84 5,87,202 2,400 6 7 Hämeen Satakunnan Maanviljelysseura Tavastland Satakunta Lantbrukssällskap... 344 3,372 46 396 9,58 98,922 : 3,503 37,073 7,947 64,766 97 939 290 2,832 62 4,628 577,264 7 8 Itä-Hämeen Maanviljelysseura Östra i Tavastlands Lantbrukssällskap... 52 46 08 98 2,35 54,420 2,94 34,707 9,964 208,495 28 277 87 2,230 390 3,460 705,645 8 9 Läntisen Viipurin läänin Maanviljelysseura4) Västra Viborgs läns L antbrukssällskap4)... 54,647 595 6,382 5,025 57,48,28 3,667 9,990 77,666 88 824 78,266 420,475 9 0 Viipurin läänin Maanviljelysseura Viborgs läns Lantbrukssällskap... 56,293 988 8,865 9,449 24,35 : 5,846 56,39 33,354 29,983 450 4,652 582 5,639 795 4,858 992 2,943 0 Itä-K arjalan Maanviljelysseura Östra Karelens Lantbrukssällskap... 92 664 6 986 9,653 93,88 : 2,897 20,22 3,907 66,557 30 57 4 362 204 986 365 80 2 Mikkelin läänin Maanviljelysseura S:t Michels läns Lantbrukssällskap... 0 526 6,80 5,97 87,873 3,473 36,556 20,202 92,658 369 3,765 74,796 228 2,2 258 699 2 3 Kuopion Maanviljelysseura Kuopio Lantbrukssällskap... 4 53 23 625 2,234 0,576 j 8,482 59,347 8,988 0,576 374 2,082 287,620 05 592 34 507 3 4 Pohjois-Karjalan Maanviljelysseura Norra Karelens Lantbrukssällskap.... 2 24 45 8,407 47,88 3,64 6,53 9,76 35,04 42,594 92 603 72 264 53 234 4 5 Etelä-Pohjanmaan Maanviljelysseura Södra Österbottens Lantbrukssällskap.. 50 298 40 87 24,588 69,74, 3,030 80,300 39,367 234,855 305 2,32 04,033 39,287 4,058 5,583 5 6 Keski-Suomen Maanviljelysseura Mellersta Finlands Lantbrukssällskap.... 4 29 59 439 7,729 58,243 4,305 29,029 2,29 75,44 353 2,06 9,426 202,073 33 45 6 7 Pohjanm aan Ruotsalainen Maanviljelysseura Österbottens Svenska Lantbrukssällskap... 7 56 4 30 7,094 72,46 7,488 68,452 2,904 07,463 209,750 2 207 9 30 987 2,444 7 8 Keski-Pohjanmaan Maanviljelysseura Mellersta Österbottens Lantbrukssällskap... 3 3 3,807 5,982 4,664 7,898 5,682 8,847 79 863 27 38 29 9 494 586 8 9 Oulun läänin Talousseura Uleåborgs läns Hushållningssällskap... 20 Kajaanin Maanviljelysseura Kajana 0,455 33,572 3,340 36,493 9,883 7,985 208 369 49 83 77 63 822 9 Lantbrukssällskap... 4 2,056,740 2,446 2,548,036 4,289 99 463 4 9 4 25 26 43 20 2 Perä-Pohjolan Maanviljelysseura Perä- Pohjola L antbrukssällskap... ---- 83 5,27 3,824 2,759-375 863 39 92-6 2-22 22 Lapin Maatalousseura Lappmarkens Lanthushållningssällskap... 42 72,040 2,205 24 98 ~ Höfrö. desiton. ') Tähän luettu myöskin Myrskylän ja Pyhtään kunnat. Häri ingå även Mörskom och Pyttis kommuner. 2) Tähän luettu myöskin Myrskylän kunta. Häri ingår även Mörskom kommun. 3) Tähän luettu myöskin Finbyn kunta. Häri ingår även Finby kommun. 4) Tähän luettu myöskin Pyhtään kunta. Häri ingår även Pyttis kommun.
2 3 Taululiite \, Tabellbilaga / l M aanviljelysseura. Lantbrukssällskap. 20 Peltoheinä. Vallhö. desiton. L aidun. Betesvall. A real V ihantarehu. Grönfoder. desiton. Rehunauris. Foderrovor. desiton. 2 22 23 24 25 26 27 Uudenmaan ja Hämeen läänien Maanviljelysseura) Nylands och Tavastehus läns Lantbrukssällskap)... 50,09,363,795 3,964,59 49,60 638 68,648 2 Uudenmaan läänin Maanviljelysseura) Nylands läns Lantbrukssällskap)... 55,302,452,84 9,228 2,09 56,753,230 279,7 3 Suomen Talousseura) Finska Hushållningssällskapet)... 3,706 430,994,763 43 3,788 260 54,724 4 Lounais-Suomen M aanviljelysseura) - Sydvästra Finlands Lantbrukssällskap) 77,550 2,02,554 23,528 763 24,674,03 239,939 ä Satakunnan Maanviljelysseura Satakunta Lantbrukssällskap... 59,039,405,35 5,997 898 26,82,048 75,908 6 Hämeen läänin Maanviljelysseura Tavastehus läns Lantbrukssällskap... 57,207,57,682 7,9 526 6,604 626 83,603 7 Hämeen Satakunnan Maanviljelysseura Tavastland -Satakunta Lantbrukssällskap... 29,63 764,572 3,58 83 24,466 587 23,352 S Itä-Hämeen Maanviljelysseura Östra Tavastlands Lantbrukssällskap... 25,808 746,76 2,76 520 9,47 55 04,04 9 Läntisen Viipurin läänin Maanviljelysseura) Västra Viborgs läns L antbrukssällskap)... 7,269 463,834 2,725 307 9,488 276 64,354 0 Viipurin läänin Maanviljelysseura Viborgs läns Lantbrukssällskap... 6,996,684,05,50,434 34,2 905 23,466 Itä-Karjalan Maanviljelysseura Östra Karelens Lantbrukssällskap... 28,622 78,27 395 205 6,5 368 49,87 2 Mikkelin läänin Maanviljelysseura S:t Miehels läns Lantbrukssällskap... 22,236 722,04 390,393 47,260 688 74,698 3 Kuopion Maanviljelysseura Kuopio Lantbrukssällskap... 37,63,094,938 334 759 25,296 970 97,994 4 Pohjois-Karjalan Maanviljelysseura Norra Karelens L antbrukssällskap... 23,552 697,684 503 64 8,467 490 72,60 5 Etelä-Pohjanm aan Maanviljelysseura Södra Österbottens Lantbrukssällskap.. 95,958 2,28,092 3,659,873 43,557 3,00 438,554 6 Keski-Suomen Maanviljelysseura Mellersta Finlands Lantbrukssällskap 30,332 670,72 2,446 354 8,725 505 76,322 7 Pohjanm aan Ruotsalainen Maanviljelysseura Österbottens Svenska L antbrukssällskap... 57,409,464,0 6,954' 723 22,23 676 45,253 8 Keski-Pohjanmaan Maanviljelysseura Mellersta Österbottens Lantbrukssällskap... 23,599 482,676 3,072 30 6,850 330 30,32 9 Oulun läänin Talousseura Uleåborgs läns Hushållningssällskap... 50,876 978,735 3,859 476 8,65 52 47,42 20 K ajaanin Maanviljelysseura Kajana Lantbrukssällskap... 7,309 63,356 54; 275 7,986 97 23,583 2 Perä-Pohjolan Maanviljelysseura Perä- Pohjola L antbrukssällskap... 7,08 69,34 0 28 6,344 26 3,240 22 Lapin Maatalousseura Lappmarkens Lanthushållningssällskap... 656 5,042 4 42,765 6,042! M uut ju u rikasvit. Övriga ro t frukter. j desiton. P eruna. P otatis. desiton. Pellava ja ham ppu. Lin och ham pa. A real desiton. M uut kasvit. ö v rig a växter. Täyskesanto. H elträda. Muu peltoala. Övrig åkerareal. Y hteensä peltoalaa. H ela åkerarealen. j 28 29 30 3 32 33 34 35 30 37 70 56,393 5,835 525,225 244' 550 20 8,873 362 20,839 l 476 64,985 3,902 332,488 738,846 92 3,949,06 45,348 2 76 27,436,208 46,654 87 90 8 3,347 3 35,69 3 ] 734 94,523 5,72 443,070 708 2,7 207 23,38,228 23,997 4 384 28,444 5,435 307,532 566 889 42 8,338,024 87,578 5 45 8,207 2,73 206,408 34 808 20 3,60 87 36,645 6 j 24 3,600 2,426 83,723 224 460 45 8,347 539 78,873 7 06 0,060 2,66 233,42 284 68 38,27 328 80,253 8 2 5,525,088 83,472 06 340 7 4,280 9 43,949 9 348 30,522 5,236 359,750 49,66 382 4,426 662 49,570 0 36 8,224 2,604 67,74 32 708 69 8,962 345 69,468 47 8,323 4,44 49,876 209 446 26 3,227 470 83,727 2 02 0,879 5,774 290,63 9 453 42 0,76 20 97,0 3 64 6,50 2,680 24,6 20 387 45 6,737 480 58,247 4 446 3,875 5,345 254,57 85,526 8 20,69 2,283 244,85 5 66 5,72 2,597 5,974 29 64 6 7,26 57 69,65 6 50 6,476 2,398 80,493 64 293 4,384 565 02,067 7 36,929,3 45,445 82 '95 0 2,625 330 46,582 8 34 3,20 3,333 2,456 04 84 40 6,30 990 0,27 9 ; 5,082 924 43,040 39 70,605 200 6,394 20 4 592 587 30,424 - - 22 326 5 3,42 2 i 4 73 2,282 _ 8,96 :22 Ha. ) Katso huomautuksia siv. 0 ja. Se anmärkningarna å sid. 0 och.
Taululiite N, Tabellbilaga / Luonnonniitty ja niittyheinän sato v. 923. Naturlig äng och skörden av ängshö år 923. a) Låånitt&in ja kihlakunnittain. a) Läns- och håradsvis. Lääni ja kihlakunta. Län och härad. Luonnonniityn ala, N aturlig äng, Siitä korjattu ala, Därav bärgad areal, desiton. Lääni ja kihlakunta. Län och härad. Luonnonniityn ala, N aturlig äng, Siitä k o rjattu ala, Därav bärgad areal, i 2 3 4 5 (5 7 8 Uudenmaan lääni Nylands län 9,60 2,60 3,38 Sortavalan kk. Sordavala hd.. 5,74 4,684 7,759 Raaseporin kihlak. Raseborgs Salmin kk. Salmis h d... 7,507 5,503 68,347 härad...,878,286 3,00 Lohjan kk. Lojo hd... 2,677,824 20,33 Mikkelin lääni S:t Miehels län 38,697 33,036 350,743 Helsingin kk. Helsinge hd... 5,824 3,076 27,007 Heinolan kihlak. Heinola härad 7,24 6,080 54,36 Pernajan kk. Pernå hd... 9,222 6,424 53,060 Mikkelin kk. S:t Miehels hd.. 8,290 7,079 62,083 Juvan kk. Jokkas h d... 2,068 9,37 04,350 Turun ja Porin lääni Åbo ooh Rantasalmen kk. Rantasalmi hd,098 0,560 29,994 Björneborgs län... 80,964 2,9 268,559 Vehmaan kihlak. Vehmo härad 2,984 2,33 24,690 Kuopion lääni Kuopio län.. 82,634 75,269 999,959 Mynämäen kk. Virmo hd,609,42 2,677 Pielisjärven kihlak. Pielisjärvi Piikkiön kk. Pikis h d... 743 564 5,850 härad... 2,88 0,804 39,89 Halikon kk. Halikko h d... 2,35 473 5,80 Ilomantsin kk. Bornants hd.. 9,06 7,898 93,907 Ulvilan kk. Ulvsby h d... 8,333 5,783 7,05 Liperin kk. Libelits hd... 7,777 5,992 223,07 Ikaalisten kk. Ikalis hd... 7,597 5,34 77,77 Iisalmen kk. Idensalmi hd... 6,54 5,585 26,008 Tyrvään kk. Tyrvis hd...,7,599 26,208 Kuopion kk. Kuopio h d... 6,024 5,305 20.26 Loimaan kk. Loimijoki hd... 2,66,092 3,235 Rautalammin kk. Rautalampi hd 0,485 9,685 25,857 Maskun kk. Masku hd... 3,236 2,884 3,897 Vaasan lääni Vasa län... 52,894 37,963 377,60 Ahvenanmaan maakunta Ålands Ilmajoen kihlak. Bmola härad 828 247 2,20 landskap... 2,532 2,398 43,6 Närpiön kk. Närpes hd... 9,246 4,943 55,736 Korsholman kk. Korsholms hd 5,435 3,857 40,899 Hämeen lääni Tavastehus län 20,06 5,048 7,74 Lapuan kk. Lappo hd... 4,454 2,890 26,709 Ruoveden kihlak. Ruovesi härad 2,36 2,05 25,973 Pietarsaaren kk. Pedersöre hd 6,680 3,324 7,806 Pirkkalan kk. Birkala hd... 2,273 2,28 7,64 Kuortaneen kk. Kuortane hd.. 2,588,465 5,054 Tammelan kk. Tammela hd.. 3,90 2,72 26,992 Laukaan kk. Laukas h d... 5,24.3,429 32,64 Hauhon kk. Hauho h d... 3,235,82 6,57 Viitasaaren kk. Viitasaari hd. 8,449 7.808 86,59 ' Jämsän kk. Jämsä hd... 3,42 2,62 37,358 Hollolan kk. Hollola hd... 4,95 3,75 47,79 Oulun lääni Uleåborgs l ä n 227,096 202,680 2.245,200 Oulun kihlak. Uleå härad... 63,620 54,27 53,946 Viipurin lääni Viborgs län 6,356 54,875 744,729 Sälöisten kk. Salo hd... 37,0 28,393 295,204 Rannan kihlak. Stranda härad 5,73 5,0 69,629 Haapajärven kk. Haapajärvi hd 25,075 20,570 226,676 Kymin kk. Kymmene hd... 4,422 3,637 42,37 Kajaanin kk. Kajana h d... 34,906 33,342 349,424 Lappeen kk. Lappvesi hd... 4,352 3,788 39,82 Kemin kk. Kemi h d... 52,44 52,44 722,637 Jääsken kk. Jääskis hd... 7,683 7,09 2,09 Lapin kk. Lappmarkens hd.. 3,944 3,663 37,33 Äyräpään kk. Äyräpää hd... 0,800 0,399 37,683 Käkisalmen kk. Keksholms hd 9,98 9,235 4,835 Kurkijoen kk. Kronoborgs h d.. 6,327 5,49 6,84 Valtakunta Riket... 535,880 455,070 5,34,56 desiton.
Taululiite ( N, Tabellbilaga f w- 2 " b) Maanviljelysseurojen piireissä. b) Inom. lantbrukssällskapens områden. M aan v iljely sseura. L antbrukssällskap. L u o n n o n n iity n ala, h a. N atu rlig äng, h a. Siitä k o rja ttu ala, h a. Därav b ä rg a d areal, h a. S ato desiton. M aanviljelysseura. L antbrukssällskap. L u o n n o n n iity n ala, h a. N atu rlig äng, h a. Siitä k o rja ttu ala, h a. Därav b ä rg a d areal, h a. desiton. 2 3 i 5 «7 8 Uudenmaan ja Hämeen läänien Maanviljelysseura) Nylands Mikkelin läänin Maanviljelysseura och Tavastehus läns Lantbruks S:t Michels läns Lantbrukssällskap)... 0,055 6,733 66,036 sällskap... 33,676 28,82 309,35 Uudenmaan läänin Maanviljelys Kuopion Maanviljelysseura seura) Nylands läns Lant Kuopio Lantbrukssällskap ---- 45,93 43,272 587,554 brukssällskap)... 0,836 7,00 6,669 Pohjois-Karjalan Maanviljelys Suomen Talousseura Finska seura Norra Karelens Lant Hushållningssällskapet)... 3,679 3,23 55,67 brukssällskap... 36,72 3,997 42,405 Lounais-Suomen Maanviljelysseu Etelä-Pohjanmaan Maanviljelysra) Sydvästra Finlands Lantbrukssällskap)...,7 7,228 79,8 Lantbrukssällskap... 7,778 4,42 45,605 seura Södra Österbottens Satakunnan Maanviljelysseura Keski-Suomen Maanviljelysseura Satakunta Lantbrukssällskap.. 8,760 3,79 77,203 Mellersta Finlands Lantbruks Hämeen läänin Maanviljelysseura sällskap... 4,343,47 20,740 Tavastehus läns Lantbrukssällskap 8,7 5,225 49,478 Pohjanmaan Ruotsalainen Maan Hämeen-Satakunnan Maanviljelys viljelysseura Österbottens seura Tavastland-Satakunta Svenska Lantbrukssällskap... 22,70 4,736 50,667 Lantbrukssällskap... 5,866 4,992 57,207 Keski-Pohjanmaan Maanviljelys Itä-Hämeen Maanviljelysseura seura Mellersta Österbottens Östra Tavastlands Lantbruks Lantbrukssällskap... 2,945,363 02,58 sällskap...,44 9,046 06,42 Oulun läänin Talousseura Uleä- Läntisen Viipurin läänin Maanvil borgs läns Hushållningssälljelysseura) Västra Viborgs skap... 2,463 99,269 993,393 läns Lantbrukssällskap)... 4,459 3,386 38,525 Kajaanin Maanviljelysseura Viipurin läänin Maanviljelysseura Kajana Lantbrukssällskap ---- 34,906 33,342 349,424 Viborgs läns Lantbrukssäll Perä-Pohjolan Maanviljelysseura skap... 35,65! 33,232 467,859 Perä-Pohjola Lantbrukssäll- Itä-Karjalan Maanviljelysseura sk a p... 52,44 52,44 722,637 Östra Karelens Lantbrukssäll Lapin Maatalousseura Lappskap... 2,732 8,257 238,345 markens Lanthushållningssällskap 3,944 3,663 37,33 J) Katso huom autuksia siv. 0 ja. Se anm ärkningarna å sid. 0 och.
Taululiite N Tabellbilaga / 6 7 Kotieläimet vuonna 923. Husdjuren år 923. a) Läänittåin ja kihlakunnittain. a) Läns- och häradsvis. L ääni ja kihlakunta. L än och härad. Oriita (yli 3 v.). Hingstar (över 3 år). Vallacker (över 3 år). I Ruunia (yli 3 v.). Ston (över 3 år). Tammoja (yli 3 v.). Nuoria hevosia ( 3 v.). Unghästar ( 3 år). Föl (under år). Varsoja (alle v.). Inalles h ästar. Yhteensä hevosia. Tjurar (över 2 år). Sonneja (yli 2 v.). Kor. Lehm iä. Nuoria sonneja ( 2 v.). Ungtjurar ( 2 år). 2 3 4 5 6 7 8 9 0 u 2 Uudenmaan lääni Nylands lä n... 766 4,433 8,085 3,933 2,680 39,897 3,044 8,40 4,530 24,786 2,365 2 Raaseporin kihlak. Raseborgs härad.. 32,534 2,844 356 287 5,53 430 7,732 626 4,80 2,835 3 Lohjan kk. Lojo h d... 220 3,367 4,00 962 848 9,497 75 28,54 657 7,342 7,290 4 Helsingin kk. Helsinge hd... 20 5,357 5,296,524 757 3,44 965 37,996,532 6,74 5,869 5 Pernajan kk. Perna hd... 204 4,75 5,845,09 788 2,03 898 34,32,75 6,550 5,37 6 Turun ja Porin lääni Åbo och Björneborgs l ä n...,95 22,599 3,708 7,538 3,60 67,370 4,036 202,930 9,336 38,843 56,987 7 Vehmaan kihlak. Vehmo h ä ra d... 33,950 2,438 50 287 5,38 424 6,847 933 3,360 6,065 8 Mynämäen kk. Virmo h d... 05,342,75 457 205 3,860 242,7 774 2,356 3,475 9 Piikkiön kk. Pikis hd... 55,492 2,00 539 239 4,435 359 4,385 459,93 3,38 0 Halikon kk. Halikko h d... 287 3,563 4,066 975 504 9,395 668 3,490,290 5,52 9,47 Ulvilan kk. Ulvsby hd... 6 4,224 5,440,87 587,599 592 36,794,302 7,96 0,92 2 Ikaalisten kk. Ikalis hd... 402 2,430 3,097,7 396 7,496 397 20,527,2 5,089 6,839 3 Tyrvään kk. Tyrvis h d... 8,609 2,624 562 204 5,80 64 4,36 798 2,84 4.24 4 Loimaan kk. Loimijoki h d... 229 2,888 5,79,64 682 0,682 599 30,980.45 5,462 7,336 5 Maskun kk. Masku h d... 262 3,0 4,563 973 506 9,405 59 26,420,208 5,23 6,49 6 Ahvenanmaan maakunta Ålands landskap..... 44,483,385 274 30 3,36 272 2,067 788 2,95 4,990 7 Hämeen lääni Tavastehus län...,079 7,58 23,9 5,942 3,32 50,979 2,983 34,6 5,437 25,943 34,276 8 Ruoveden kihlak. Ruovesi härad.... 89,925 2,595 666 420 5,795 244 5,648 576 2,440 4,994 9 Pirkkalan kk. Birkala h d... 87 3,094 3,20 759 46 7,666 497 9,06 503 3,44 3,554 20 Tammelan kk. Tammela hd... 284 3,659 5,496,399 764,602 688 3,574,477 8,03 7,93 2 Hauhon kk. Hauho hd... 92 3,43 3,860 976 467 8,638 79 23,853 888 4,952 5,808 22 Jäm sän kk. Jäm sä h d... 90 2,2 3,67 884 605 7,47 49 2,825,069 3,448 6,270 23 Hollolan kk. Hollola hd... 37 3,576 4,34,258 649 9,96 46 22,200 924 3,67Ç 5,737 24 Viipurin lääni Viborgs län... 946 2,402 28,465 6,404 3,922 6,39,55 7,90 5,224 29,23 39,938 25 Rannan kihlak. Stranda härad... 60 2,772 3,909 728 495 8,064 209 9,204 42 3,49 3,90 26 Kymin kk. Kymmene h d... 39 2,757 3,987 977 468 8,328 274 24,566 684 3,927 5,33 27 Lappeen kk. Lappvesi h d... 88 2,599 2,765 64 77 6,80 256 2,660 535 3,9 5,42 28 Jääsken kk. Jääskis hd... 84 2,657 3,779 983 524 8,027 54 23,644 640 3,620 5,530 29 Äyräpään kk. Äyräpää h d... 03 2,393 3,406 866 35 7,083 27 8,654 478 3,385 3,535 30 Käkisalmen kk. Keksholms hd... 8,985 3,777 703 573 7,56 43 9,946 507 3,745 4,36 3 Kurkijoen kk. Kronoborgs h d... 2 2,38 2,720 934 423 6,579 36 8,43 824 4,00 5,857 32 Sortavalan kk. Sordavala h d... 59,573 2,97 306 28 4,353 96 2,75 38 2,57 4,448 33 Salmin kk. Salmis h d... 74 2,285,925 266 89 4,739 20 2,370 754,633 2,508 34 Mikkelin lääni S:t Miehels län... 492 8,533 3,63 3,69 2,87 28,56,730 04,98 4,585 6,00 8,938 35 Heinolan kihlak. Heinola härad... 5 2,6 3,780,33 795 8,64 330 29,386,052 4,32 5,739 36 Mikkelin kk. S:t Miehels hd... 08,892 3,493 429 35 6,273 378 22,875,364 3,264 3,426 37 Juvan kk. Jokkas h d... 39 2,43 2,865 830 446 6,7 453 27,9,26 4,36 4,33 38 Rantasalmen kk. Rantasalmi hd.... 30 2,049 3,475,9 595 7,368 569 25,60,043 4,289 5,640 39 Kuopion lääni Kuopio län...,332 0,937 20,79 6,580 3,36 42,344 3,378 6,56 7,880 2,940 40,294 40 Pielisjärven kihlak. Pielisjärvi härad. 239,608 2,453 763 298 5,36 389 7,577 930 3,42 8,266 4 Ilomantsin kk. Uomants h d... 7,454 2,964 824 320 5,733 397 2,65,903 2,624 6,88 42 Liperin kk. Libelits hd... 6 2,234 4,046,534 65 8.590 358 32,647,697 4,928 0,20 43 Iisalmen kk. Idensalmi h d... 274 2,36 3,896,30 755 8,362 866 34,883,230 4,64 5,96 44 Kuopion kk. Kuopio h d... 3,943 3,9,20 750 8,6 846 3,829,99 3,962 4,593 45 Rautalammin kk. Rautalampi hd.... 76,562 2,909 957 578 6,82 522 22,974 92 2.373 5,48 Kvigor (över år). Hiehoja (yli v.). Kalvar (under år). Vasikoita (alle v.). Inalles nötkreatur. Y hteensä nautaeläim iä. Får (över år). Lampaita (yli v.). Lamm (under år). Lampaita (alle v.). Inalles får. Yhteensä lam paita. Getter (Över år). Vuohia (yli v.). Fargaltar (över 6 mån.). Karjuja (yli 6 kk.). Siitosem akkoja (yli 6 kk.). Modersuggor (över 6 m ån.). Gödsvin (över Omån.). Lihotussikoja (yli 6 kk.). Ungsvin (3 6 mån.). Nuoria sikoja (3 6 kk.). Grisar (under 3 mån.). Porsaita (alle 3 kk.). Inalles svin. Yhteensä sikoja. Renar (över år). Poroja (yli v.). Höns (över 6 mån.). Kanoja (yli 6 kk.). Muuta siipikarjaa (yli 6 kk.). i Övrigt fjäderfä (över 6 mån.). 3 4 5 6 7 8 i 9 20 2 22 23 24 25 2 (i 27 72,26 6,465 20,485 8,950 20 748 6,46 4,78 7,498 7,775 46,948 60,09,60,986 25,803 8,802 3,475 2,277 89,99 2,064,369 55 5,236 _ 33,352 75 63 2 44,58 2,209 3,408 5,67 30 83,587 2,923 3,623,64 9,957 54,30 686 826 3 53,076 6,983 5,864 22,847 62 62,992 4,553 4,696 3,27 4,674 45,4 253 776 4 48,666 23,47 7,738 3,209 28 34,368 5,24 7,80 2,348 7,08 27,26 46 22 5 32,32 85,378 73,38 258,56 6,23 605 6,27 4,752 28,226 6,37 66,7 309,266 2,379 6,83 6 27,629 22,520 0,648 33,68 53 66 542,327 3,05,686 6,726 23,88 286 60 7 8,08 3,054 6,85 9,905 66 49 25 904 2,9 807 4,202 8,286 399 495 8 20,452 6,363 2,768 9,3 23 47 503,04 2,70 964 4,698 24,626 7 553 9 48,07 7,894 5,690 23,584 9 75 902 2,38 4,620,792 9,707 59,548 557,428 0 56,076 40,36 3,500 53,86 355 6 942 2,230 2,02 4,566 9,90 4,677 398 659 33,973 36,8 0,559 46,677 50 79 536,227,480,676 4,998 3,049 40 69 2 22,26 4,46 9,084 23,545 2,784 7 505 794 2,367 747 4.484 _ 7,645 2 290 3 45,828 6,890 7,50 24,040,787 70,086 3,06 5,698 2,303 2,263 39,63 64 867 4 39,833 7,77 6,888 24,605 526 87,004,832 4,493,776 9,92 52,94 362,2 5 20,32 9,770 3,304 33,074 2 50 227,84,54 67 3,286 8,92 300 43 6 202,800 94,44 33,872 28,06,74 646 6,429 6,33 6,260 6,703 46,35 _ 50,003,335 2,3 7 23,902 5,887 6,55 22,042 22 57 480 799,99 493 3,748 4.965 77 205 8 27,029 5,24 3,355 8,569 877 54 69 2,47,382 688 4,962 23,27 45 30 9 49,665 20,829 3,932 24,76 263 96,835 2,773 3,73,348 9,765 44,376 7 8 20 36,220,98 5,662 6,860 7 8,452 3,82 2,989 986 8,727 28,862 459 47 2 33,03 4,95 0,006 24,20 22 50 677 2,690 2,823.509 7,849 8,87 380 256 22 32,953 6,82 4,762 2,583 5 7,294 4,722.3,434,679,300 9,766 257 23 23 247,098 36,660 77,25 23,785 465 542 6,94 24,59 24,352 6,590 72,557 56,45,484,008 24 26,73 2,653 3,984 6,637 5 88 548 3,236,932 2,975 8,779 3,22 453 09 25 34,584 20,395 7,275 27,670 24 35 295 3,369 4,397 2,9 0,287 8,38 8 50 26 3,063 9,269 4,478 33,747 65 99 937 4,442 3,439 3,066,983 22,368 22 65 27 33,588 9,489 3,567 33,056 8 34 706 2,03 4,096 850 7,77 23,825 46 58 28 26,79 3,5 5,580 8,695 42 62,356 3,98 2,970,46 9,047 8,98 246 358 29 28,657 6,875 9,09 25,966 20 07,48 3,77 2,557 2,237 9,496 5,7 54 70 30 29,258 7,086 9,95 27,037 32 66,252 2,724 3,592 2,287 9,92 2,86 02 67 3 20.2 8,376 6,844 5,220 7 33 348,690,079,046 4,96 8,220 47 3 32 7,385 9,402 6,355 5,757 32 8 54 292 290 477,3 5,576 96 33 46,244 68,574 59,347 27,92 624 800 4,977 22,427 2,759 2,555 53,58 86,35 65 28 34 40,828 20,286 4,23 34,409 43 226,296 7,250 3,648 3,567 5,987 20,870 242 2 35 3,307 8,82 7,654 35,836 44 23,89 5,20 3,45 2,38 2,345 20,394 65 7 36 36.967 5,256 9,993 25,249 40 68 699 3,808 2,96.829 9,465 9,707 208 37 37,42 4,850 7,577 32,427 _ 283,63 6,249 3,005 5,02 5,72 25,380 _ 38 285,053 87,53 69,902 57,483 227,245 4,890 3,837,268 3,406 44,646 _ 67.727 850 72 39 30,574 0,493 7,95 8,444 98 4 268 823 720,022 2,947 4,032 36 6 40 33,456 2,709,968 24,677 0 86 459 990 553 974 3,062 8,447 92 274 49,840 23,088 8,326 4,44 47 6,033 2,500,883 2.737 8,34 4,667 72 942 46,86 6,379 3,924 30,303 7 200 854 3,28 2,567 3,47 0,39 4,350 79 3 43 42,429 4,056,25 25,27 24 389,004 3,44 3,050 3, 0,995 5,54 98 244 3,938 0,806 6,58 7,324 3 295,272 2,802 2,495 2,45 9,009 0,77 73 5 45 Bisam hällen. M ehiläisyhteiskuntia. M aatalous L a n th u shålln in g 923.
Taululiite i N Tabellbilaoa ( 3> Lääni ja kihlakunta. Län och härad. Orilta (yli 3 v.). Hingstar (över 3 år). J i Vallacker (över % år). Ruunia (yli 3 v.). 3 Ston (över 3 år). 4 Tammoja (yli 3 v.). Nuoria hevosia ( 3 v.). Unghästar ( 3 år). 5 Föl (under år). e Varsoja (alle v.). Inalles hästar. Yhteensä hevosia. i Sonneja (yli 2 v.). Tjurar (över 2 år). 8 Kor. 9 Lehm iä. Nuoria sonneja ( 2 v.). Ungtjurar ( 2 ftr). 0 Kvigor (över år). n Hiehoja (yli v.). ; Kaivar (under I år). Vasikoita (alle v.). 2 Vaasan lääni Vasa lä n...,628 25,86 3,309 8,237 3,602 2 70,637 2,38 Ilmajoen kihlak. Ilmola härad.. 29,323 6,758 33,23 46,338 308,63 230,664 88,799 39,463 2,7 665 80 3,804 3,522 3,687,063 0,38 6,437 439 9,706 8,89 40,993 3 Närpiön kk. Närpes h d... 300 63,376 27,847,020 4,82 7,578 4,566,372,028 30,473 7,56 38,034 34 97 09 2,824 6 3,275,54 764 2,773,88 500 5,823 i 7,472 43 Korsholman kk. Korsholms hd.. 2,998 479 3,795 4,652 3,067 42,949 465 444 2 3,302 5,508 46,80 0 2 88 4,848 587 5,644,44,458,77,432 4,939 708 5 3,05 2 Lapuan kk. Lappo h d... 34,95 23,808 75 922 5,074 6,53 47,689 57 5 30,88 4,350 45,68 24 26 238 3,73 22 5,004,20 2,278,048 940 477 4,666 6 0,498 259 Pietarsaaren kk. Pedersöre hd.. 33,53 605 4,439 8,352 46,808 27,392 93 274 4 27,569 0,503 38,072 38 65 ' 307 747 3,427,834 3,720 2,633 667,939 7,28 249 8,370 28,85 289 62 57 7 Kuortaneen kk. Kuortane hd... 35,446,24 5,088 5,876 47,93 37,652 6,78 54,433 6 22 258 3,079 52 3,954 884 283 558 573 594,488 8 8,769 260 7,57 04 Laukaan kk. Laukas h d... 27,852 6 976 3,354 6,454 38,896 40,496 2,02 52,598 65 22 52 2,324 402 2,629,006,82 2,269 808 367 4,607 6,654 274 0,962 9 Viitasaaren kk. Viitasaari h d 7,087 54 2,652 3,38 23,665 88 6 7 4,506 5,389 9,895,759 3 96 643 2,06 3,396,656 2,263 92 969 5,644 268 6,878 645,887 20,989,028 3,990 3,757 30,409 9 83 8 7,848 6,605 24,453 7 99 550,797 2,205,857 6,608 0,406 66 6 9 0 Oulun lääni Uleäborgs län... 2,352 4,054 4,79 3,247,597 36,04 3,28 53,050 7,09 26,645 220,867 Oulun kihlak. Uleå härad... 30,863 33,673 96,63 229,836 75 295 863,554 477,788 2,745 3,77 3,365 50 7,245 ti,)2!) 254 38,936 456 70 2 8,34 774 38,528 2,00 6,09 55,46 Sälöisten kk. Salo hd... 7,995 28,82 23,90 5,372 29 58 28 295 468 454 3,9 732 2,865 809,993 8,843 7,86 7,479 99 2 3 372 33,946,549 5,789 48,448 H aapajärven kk. H aapajärvi h d... 6,792 33,9 25,95 59,06 32 44 256 38 2,46 2,924 22 40 87 749,62 336 6,4 5 6,283 5 435 2 2 4 Kajaanin kk. K ajana hd 25,56,246 4,603 5,578 37,378 20,906 4,48 35,054 403 22 37 274 2,255 468 2,046 486 556 66 2,026 20 5,506 6,937 7 ia 5 Kemin kk. Kemi hd... 772 22,387,056 4,434 5,00 33,749 20,605 2,3 4,96 67 5 757 2,348 53 2,95 37 57 378 43 6,96,384 562 600 4,244 85 25,978 89 4,720 36,498 6 4 6 Lapin kk. Lappmarkens hd... 4,309 24,8 9,235 33,46 23 5 64 397 7 25 640 68 5 03 99 28,45 35,836 265 3,428 40 0 6,695 249,080,089 9,378 6,608 2,3 0 4 8,972 2 3 5,763 228 7 Valtakunta R ik et... 0,554 36,820 82,654 45,846 24,365 400,239 22,557,277,664 5,629 28,806 293,989,864,645,07,859 532,35,549,994,577 5,596 40,52 9,388 29,742 86,468 38,75 6,029,5,095 9,95 2,472 Yhteensä nautaeläimiä. Inalles nötkreatur. 3 Får (över år). it Lampaita (yli l v.), i Lamm (under år). 5 Lampaita (alle v.). Inalles får. 6 Yhteensä lampaita. Getter (över år). 7 Vuohia (yli v.). Fargaltar (över 6 mån). 8 Karjuja (yli 6 kk.). Sntosemakkoja (yli 6 kk.). Modersuggor (över 6 mån.). 9 Lihotussikoja (yli 6 kk.). Gödsvin (över 6 mån.). 29 Nuoria sikoja (3 6 kk.). Ungsvin (3 6 mån.). 2 Grisar (nnder 3 mån.) Porsaita (alle 3 kk.). 22 Inalles svin. 23 Yhteensä sikoja. Renar (Över i år). Poroja (yli v.). Höns (över 6 mån.). 24 25 Kanoja (yli 6 kk.). Muuta siipikarjaa (yli 6 kk.), övrigt fjäderfä (över 6 mån.) 2B Bisamhällen. Mehiläisyhteiskuntia. 27 H 7!
i j Taululiite \, Tabellbilaga / M aanviljelysseura. L antbrukssällskap. Hingstar (över 3 år). Oriita (yli 3 v.). Vallacker (över 3 år). Buunia (yli 3 v.). Ston (över 3 år). 20 Tammoja (yli 3 v.). I Nuoria hevosia ( 3 v.). Unghästar ( 3 år). Föl (under år). Varsoja (alle v.). Inalles h ä sta r. b) Maanviljelysseurojen piireissä. b) Inom lantbrukssällskapens områden. Yhteensä hevosia. Tjurar (över 2 år). Sonneja (yli 2 v.). Kor. Lehmiä. Nuoria sonneja ( 2 v.). Ungtjurar ( 2 år). 2 3 4 5 e 7 s 9! 0 2 Uudenmaan ja Hämeen läänien Maanviljelysseura) Nylands och Tavastehus läns Lantbrukssällskap)... 374 6,996 8,605 2,07 960 8,952,475 57.344,625 2,074 0,200 2 Uudenmaan läänin Maanviljelysseura) Nylands läns Lantbrukssällskap) 42 7,945 0,087 2,049,754 22,256,652 65,259 3,0 3,348,977 3 Suomen Talousseura) Finska Hushållningssällskapet)... 60 3,239 3,52 550 39 7,492 586 26,550,44 4,980 8,665 Lounais-Suomen Maanviljelysseura) Sydvästra Finlands Lantbrukssällskap) 9 0,850 5,84 3,687,688 32,320 2,248 96,872 4,494 7,337 27,397 5 Satakunnan Maanviljelysseura Satakunta Lantbrukssällskap... 895 0,097 4,859 3,593,678 3,22,509 92,536 4,230 8,836 26,38 6 Hämeen läänin Maanviljelysseura Tavastehus läns Lantbrukssällskap... 397 7,364 0,46 2,632,286 2,825,430 59,352 2,563 3,566 4,655 7 Hämeen Satakunnan Maanviljelysseura Tavastland Satakunta Lantbrukssällskap... 440 5,732 7,74,676,99 6,22 920 4.86,364 6,799 0,5.3 8 Itä-Hämeen Maanviljelysseura Östra Tavastlands Lantbrukssällskap... 342 6,065 8,790 2,725,447 9,369 93 56,256 2,388 8,364 2,997 9 Läntisen Viipurin läänin Maanviljelysseura) Västra Viborgs läns Lantbrukssällskap)... 30 2,700 3,494 926 396 7,646 247 2,893 583 3,093 5,34 0 Viipurin läänin Maanviljelysseura Viborgs läns Lantbrukssällskap... 52,747 6,892 3,709 2,540 35,409 863 99,3 2,57 6,597 9,897 Itä-Karjalan Maanviljelysseura Östra Karelens Lantbrukssällskap... 295 6,955 8,079.769 986 8.084 405 49.986 2.24 9,54 4,700 2 Mikkelin läänin Maanviljelysseura S:t Michels läns Lantbrukssällskap... 392 6,890 0,622 2,600,576 22,080,450 8,78 3.707 3.224 5,03 3 Kuopion Maanviljelysseura Kuopio Lantbrukssällskap... 88 6,022,575 3,755 2,75 24.345 2,323 96,338 3,774 2,054 6,694 Pohjois-Karjalan Maanviljelysseura Norra Karelens Lantbrukssällskap.... 54 4,95 8,604 2,825.4 7,999,055 65,223 4.06 9,886 23,600 5 Etelä-Pohjanmaan Maanviljelysseura Södra Österbottens Lantbrukssällskap 770,870 4,057 3,830,864 32,39 866 93,223 3,06 3,448 24,99 6 Keski-Suomen Maanviljelysseura Mellersta Finlands Lantbrukssällskap 422 5,06 6.809 2,229 795 5,36,03 43,785,803 7,558 7,504 7 Pohjanmaan Ruotsalainen Maanviljelysseura Österbottens Svenska Lantbrukssällskap... 237 6,933 8,584.868 88 8.440 294 63.055 972 9.287,035 8 Keski-Pohjanmaan Maanviljelysseura Mellersta Österbottens Lantbrukssällskap... 288 2.703 2,889 55 225 6,620 325 28,470,394 4,452 5,703 9 Oulun läänin Talousseura Uleåborgs läns Hushållningssällskap... 939 8,303 8,24,854 809 20,029,464 88,780 4,378 4,879 8,262 20 Kajaanin Maanviljelysseura Kajana Lantbrukssällskap... 403 2,255 2,046 556 246 5,506 772 22,387,056 4,434 5,00 2 Perä-Pohjolan Maanviljelysseura Perä- Pohjola Lantbrukssällskap... 757 2,348 2,95 57 343 6,96 600 25,978 89 4,720 4,309 22 Lapin Maatalousseura Lappmarkens Lanthushållningssällskap... 64 397 640 5 99,45 265 6,695 249,080,089 Kvigor (över år). Hiehoja (yli v.). Kalvar (under år). Vasikoita (alle v.). Y hteensä nautaeläim iä. Inalles nötkreatur. Får (över år). Lampaita (yli v.). Lamm (under år). Lampaita (alle v.). Inalles får. Yhteensä lam paita. Vuohia (yli v.). i Getter (över år). Fargaltar (Över 6 mån.). i Karjuja (yli ö kk.). Siitosem akkoja (yli 6 kk.). Modersuggor (över 6 m ån.). Gödsvin (över 6 mån.) Lihotussikoja (yli 6 kk.). Ungsvin (3 6 mån.). Nuoria sikoja (3 6 kk.). Grisar (under 3 mån.). Porsaita (alle 3 kk.). Inalles svin. Yhteensä sikoja. Benar (över år). Poroja (yli v.). Höns (över 6 mån.). Kanoja (yli 6 kk.). Muuta siipikarjaa (yli 6 kk.), övrigt fjäd e rfä (över 6 m ån.). 3 it 5 ie 7 8 «20 2 22 23 24 25 26 27 82,78 26,39 0,385 36,704 79 249 2,900 6,26 8,088 2,93 20,429 78,578 622,427 l 95,247 37,642 0,974 48,66 45 53 3,370 9,429 0,53 5,02 28,855 85,640 538 562 2 42,222 32,345 20,77 52,522 42 88 559 2,09 2,585,779 7,030-44,559 596 549 3 48,348 70,580 28,25 98,705 838 308 3,273 7,425 6,97 6,959 34,936 _ 70,227,449 4,057 4 43,249 02,69 38,332 4,023 5,255 263 2,690 6,54 9,876: 8,346 27,76 5,837 64,670 5 9,566 34,076 0,88 44,894 38 226 3,498 6,383 6,902 2,459 9,468-76,85 63,249 6 6,430 36,467 3,955 50,422,38 62,46 3,83 3,858,378 0,627 43,58 46 725 7 80,98 38,446 9,659 58,05 332 469 2,378,843 7,399 5,594 27,683-48,005 732 42 8 3,57 8,787 5,796 24,583 25 40 742 3,389 4,734,939 0,844 8,894 5 49 9 39,85 77,738 44,05 2,753 358 356 4,76 5,240 3,225 0,372 43,369-06,894,059 78 0 76,756 40,35 27,34 67,449 82 46,996 5,530 6,393 4,279 8,344-30,627 30 4 5,30 53,729 48,787 02,56 487 589 4,4 6,70 0,860 9,827 42,09-69,006 44 25 2 3,83 44,982 33,905 78,887 76 9 3,287 9,987 8,640 9,256 32,08 42,39 455 20 3 03,870 42,549 35,997 78,546 5 334,603 3,850 2,628 4,50 2,565-25,336 395 52 4 34,842 00,735 36,84 37,576 02 262,706 4,368 8,740 4,30 9,377 93,72 956 97 5 6,663 40,649 2,65 53,264,972 353,308 3,927 4,858.3,062 3,508-25,07 204 89 6 84,643 66,035 29,077 95,2 27 33 750,869 2,509,965 7,26. 40,989 48 2 7 40,344 33,779 4,668 48,447 27 28 96 300 453 577,454 6,706 03 8 27,763 7,745 58,85 30,596 72 228 637,074,28 2,0 5,68 8,868 28,474 292 59 33,749 20,605 2,3 4,96 67 5 53 37 378 43,384 562 4,244 85 6 20 36,498 24,8 9,235 33,46 23 5 7 25 68 03 28 35,836 3,428 40-2 9,378 6,608 2,364 8,972 2 3 5,763 228 22 Bisamhällen. M chiläisyhteiskuntia. ) Katso huomautuksia siv. 0 ja. Se anm ärkningarna ä sid. 0 och.
i 22 Taululiite \ T abellbilaga / Meijerien luku, omistajat, käyttövoima ja tuotanto vuonna 923. M ejeriernas antal, ägare, drivkraft och produktion år 923. a) Läänittäin ja kihlakunnittain. a) Läns- och häradsvis. Lääni ja kihlakunta. Län och härad. Meijerien lukumäärä. Antal mejerier. Yksityisiä henkilöitä, jotka jalostavat omaa maitoa. Enskilda personer, vilka förädla egen mjölk. Yksityisiä henkilöitä tai yhtiöitä, jotka ostavat maitoa. Enskilda personer eller bolag,, vilka uppköpa mjölk. Osuuskuntia. Andelslag. Käsivoima. Handkraft. Hevosvoima. Hästkraft. Vesivoima. Vattenkraft. Höyry tai muu ei tässä mainittu. Anga eli. annan här icke nämnd. Valmistettu voita, kg. Tillverkat sraör, kg. Valmistettu juustoa, kg. Tillverkat ost, kg. Kuinka paljon maitoa keskimäärin kg:aan voita. Huru mycket mjölk i medeltal till kg smör. Kuinka monta päivää meijerit ovat olleet käynnissä. Antal dagar då mejerierna varit i gång. 2 3 4 5 6 7 8 9 0 n 2 3 Uudenmaan lääni Nylands län 50 7 22 2 49 576,457,235,84 24. 5,977 Kaupungit Städerna... 3 2 3 255,245 9,845 24.5,095 Raaseporin kihlak. Raseborgs härad... 5 4 5 58,075 03,700 24.3,788 Lohjan kk. Loj o hd... 3 2 3 67,968 67,695 23.9,072 Helsingin kk. Helsinge hd... 7 5 7 68,086 27,209 23.8 2,40 Pernajan kk. Perna hd... 32 5 6 3 27,083 927,392 23.4 9,882 Turun ja Porin lääni Åbo och Björneborgs län... 08 2 3 83 8 00 4,52,598 830,759 23.8 34,077 Kaupunrit Städerna... 3... 3 3 92,393 7,544 24.0,029 Vehmaan kihlak. Vehmo härad 4 4-4 73,650 42,284 25.3,239 Mynämäen kk. Virmo hd... 8 5 3 3 5 66,42 2,349 24.7 2,392 Piikkiön kk. Pikis h d... 9 2 2 5 2 -. 7 40,824 2,244 24. 2,74 Halikon kk. Halikko h d... 27 3 7 7 26 635,409 439,69 24.2 8,700 Ulvilan kk. Ulvsby h d... 0 570,398 39,062 23.9 3,478 Ikaalisten kk. Ikalis h d... 5 4 5 40,944 23.6,269 Tyrvään kk. Tyrvis hd... 0 8 9 405,808 23.7 3,96 Loimaan kk. Loimijoki hd... 2 20 20,337,342 58,272 23.5 6,626 Maskun kk. Masku hd... 0 - - 9 0 589,409 385 23.5 3,407 Ahvenanmaan maakunta Ålands landskap... 0 0 27,053 8,278 23.6 3,072 Hämeen lääni Tavastehus län 48 7 30 2 2 43,332,685 85,892 23.6 4,03 Kaupungit Städerna... 2 2 7,08 8,300 23.8 459 Ruoveden kihlak. Ruovesi härad 2. 2 2 69,74 8,584 23.6 73 Pirkkalan kk. Birkala hd 3.3. 3 23,496 5,975 23.,09 Tammelan kk. Tammela hd.. 9 5 4 0 9 620,09 26,84 23.7 6,03 Hauhon kk. Hauho h d... 4 3... 4 79,683 2,829 23.2,7 Jämsän kk. Jämsä hd... 2 ; 3 8 2 8 202,80 26,220 24. 3,496 Hollolan kk. Hollola h d... 6 2 3 5 30,43 7,800 23.7,24 Viipurin lääni Viborgs l ä n 39 6 32 9 7 _ 3 49,78 90,356 23.4 9,693 Kaupungit Städerna... - 7,950 20,630 23.3 365 Rannan kihlak. Stranda härad 2 0,90 24.0 663 Kymin kk. Kymmene hd 4 3 4 34,88 63,826 22.9,375 Lappeen kk. Lappvesi hd 25,000 5,900 23.5 365 Jääsken kk. Jääskis hd... -- --. --- -- --- -- -- - Äyräpään kk. Äyräpää hd... Käkisalmen kk. Keksholms hd 5,779 22.7 306 Kurkijoen kk. Kronoborgs hd.. 24 2 22 6 5 3 237,47 23.5 5,343 Sortavalan kk. Sordavala hd.. 5 2 3 2 2 45,527 23.3 9 Salmin kk. Salmis h d... 5,00 24.0 365
23 Lääni ja kihlakunta. Län och härad. Meijerien lukumäärä. Antal mejerier. Yksityisiä henkilöitä, jotka jalostavat omaa maitoa. Enskilda personer, vilka förädla egen mjölk. Yksityisiä henkilöitä tai yhtiöitä, jotka ostavat maitoa. Enskilda personer eller bolag, vilka uppköpa mjölk. Osuuskuntia. Andelslag. Käsivoima. Handkraft. Hevosvoima. Hästkraft. Vesivoima.! Vattenkraft. Höyry tai muu ei tässä mainittu. Anga eli. annan här Icke nämnd.] Valmistettu voita, kg. Tillverkat smör, kg. Valmistettu juustoa, kg. Tillverkat ost, kg. Kuinka paljon maitoa keskimäärin kg:aan voita. Huru mycket mjölk i medeltal till kg smör. i 3 4 5 G 7 8 9 0 i i 2 3 Kuinka monta päivää meijerit ovat olleet käynnissä. Antal dagar då mejerierna varit i gång. Mikkelin lääni S :t Michels län 25 2 5 8 3 5 7 43,857 29,03 23.2 5,977 Heinolan kihlak. Heinola härad 9 2 2 5. 8 260,926 80,953 23.0 2.260 Mikkelin kk. S:t Miehels hd.. 3 2 2 4,24 0,000 23.0 73 luvan kk. Jokkas h d... 4. 4 2 2 65,789 37,060 23.8,052 Rantasalmen kk. Rantasalmi hd 9 2 7 2 2-5 90,90,000 23.6,934 Kuopion lääni Kuopio län 65 3 2 60 4 0 3 48,594,999 42,76 23.3 2,275 Kaupungit Städerna... 62,875 20,46 23.5 365 Pielisjarven kihlak. Pielisjärvi hd 7 7 3 4 2,236 22.5 978 Ilomantsin kk. Ilomants hd.. 3 3 2,53. 24.0 588 Liperin kk. Libelits h d... 3. 2 2 0 223,84 22.7 2,386 Iisalmen kk. Idensalmi h d ---- 3. 3. 2 544,447 22,300 23.8 2,657 Kuopion kk. Kuopio h d... 8 2 5 3 3 289,746 23. 3,334 Rautalammin kk. Rautalampi hd 0 9 9 24,323 23.5,967 Vaasan lääni Vasa l ä n... 00 88 4 2 2 82 2,793,930 33,459 24.7 27,408 Kaupungit Städerna... Ilmajoen kihlak. Ilmola härad 6 6... 6 754,992 82,22 24.7 4,833 Närpiön kk. Närpes hd... 8 2 6... 8 282,333,000 24.9 2,342 Korsholman kk. Korsholms hd 0 2 7 0 467,300 46,738 24.8 3,022 Lapuan kk. Lappo hd... 2 3 8-2 622,653 24.8 5,909 Pietarsaaren kk. Pedersöre hd 5. 4 4 400,254 24.2 4,355 Kuortaneen kk. Kuortane hd.. 20 3 7 0 9 62,350,500 24.8 4,803 Laukaan kk. Laukas h d.... 3,855 24.0 98 Viitasaaren kk. Viitasaari hd. 9 9 3 2 3 00,93 23.7 2,046 Oulun lääni Uleåborgs l ä n 64 2 6 56 5 49,08,800 92,790 23.8 6,52 Kaupungit Städerna... 7,949 24.0 360 Oulun kihlak. Uleä härad ---- 9 7 8 - - 408,22 89,30 23.7 5,442 Sälöisten kk. Salo hd... 22 4 7 3.. 9 299,468 23.8 5,959 Haapajärven kk. Haapajärvi hd 3 3 2 277,05 3,660 24.0 3,354 Kajaanin kk. Kajana h d... 6 6 2 4 67,8 24.8 797 Kemin kk. Kemi h d... 3. 2 3 2,948 25.3 600 Lapin kk. Lappmarkens hd.. Valtakunta Rlket... 50 40 72 398 66 27 6 4 2,727,60 3,047,04 23.9 39,004
24 Taululiite Tabellbilaga / b) Maanviljelysseurojen piireissä. b) Inom. lantbrukssällskapens områden. Maanviljelysseura. Lantbrukssällskap.! i Meijerien lukumäärä. Antal mejerier. Yksityisiä henkilöitä, jotka jalostavat omaa maitoa. Enskilda personer, vilka förädla egen mjölk. Yksityisiä henkilöitä tai yhtiöitä, jotka ostavat maitoa. Enskilda personer eller bolag, vilka uppköpa mjölk. Osuuskuntia. Andelslag. i Käsivoima. Handkraft. Hevosvoima. Hästkraft. Höyry tai muu ei tässä mainittu. Ånga eli. annan har icke nämnd. Vesivoima. Vattenkraft. Tillverkat smör, kg. Valmistettu voita, kg. Valmistettu juustoa, kg. Tillverkat ost, kg. Kuinka paljon maitoa keskimäärin kg:aan voita. Huru mycket mjölk i medeltal till kg smör. Kuinka monta päivää meijerit ovat olleet käynnissä. Antal dagar då mejerierna varit i gång. 2 3 i 5 e 7 8 9 0 i i 2 i?. Uudenmaan ja Hämeen läänien Maanviljelysseura) Nylands och Tavastehus läns Lantbrukssällskap)... 28 5 3 8 27 94., 958 736,50 24.3 8,902 Uudenmaan läänin Maanviljelysseura) Nylands läns Lantbrukssällskap)... 23 3 8 2 23 236,79 537,762 23.5 7,224 Suomen Talousseura) Finska Hushållningssällskapet)... 27 4 4 5 22 47,55 0,425 24.0 7,27 Lounais-Suomen Maanviljelysseura) Sydvästra Finlands Lant 9 brukssällskap)... 50 2 7 4 3 47,83,26 523,029 23.9 6,995 Satakunnan Maanviljelysseura Satakunta Lantbrukssällskap.. 40 2 3 35 39 2,084,00 97,334 23.5 2,259 Hämeen läänin Maanviljelysseura Tavastehus läns Lantbrukssällskap... 24 6 4 4 24 867,774 29,03 23.6 7,482 Hämeen-Satakunnan Maanviljelysseura Tavastland-Satakunta Lantbrukssällskap... 2 9 0 36,865 40,779 23.6 3,603 Itä-Hameen Maanviljelysseura Östra Tavastlands Lantbrukssällskap... 9 5 4 0 2 5 393,654 88,753 23.3 4,564 Läntisen Viipurin läänin Maanviljelysseura) Västra Viborgs läns Lantbrukssällskap)... Viipurin läänin Maanviljelysseura 5 3 5 59,88 69,726 23.2,740 Viborgs läns Lantbrukssällskap 3 2 2 25,969 23.2 969 Itä-Karjalan Maanviljelysseura Östra Karelens Lantbrukssällskap... 30 4 26 8 7 5 288,044 23.5 6,69 Mikkelin läänin Maanviljelysseura S:t Miehels läns Lantbrukssällskap... 7 3 4 3 5 9 79,23 48,060 23.6 3,882 Kuopion Maanviljelysseura Kuopio Lantbrukssällskap... 43 3 39 3 5 3 32,094,478 22,300 23.6 8,393 Pohjois-Kar jalan Maanviljelysseura Norra Karelens Lantbrukssällskap... 2 20 5 5 437,646 22.6 3,57 Etelä-Pohjanmaan Maanviljelysseura Södra Österbottens Lantbrukssällskap... 52 6 45 7 44,700,08 278,267 24.7 4,234 Keski-Suomen Maanviljelysseura Mellersta Finlands Lantbrukssällskap... 6 6 6 2 7 34,4 23.9 3,725 Pohjanmaan Ruotsalainen Maanviljelysseura Österbottens Svenska Lantbrukssällskap,.. ' 25 5 20 25 85,577 53,92 24.9 7,42 M Katso huomautuksia siv. 0 ja. Se anmärkningarna å sid. 0 och.
25 Maanviljelysseura. Lantbrukssällskap. Meijerien lukumäärä. Äntal mejerier. Yksityisiä henkilöitä, jotka jalostavat omaa maitoa. Enskilda personer, vilka förädla egen mjölk. Yksityisiä henkilöitä tai Iyhtiöitä, jotka ostavat maitoa, f Enskilda personer eller bolag, vilka uppköpa mjölk. Osuuskuntia. Andelslag. { Käsivoima. Handkraft. Hevosvoima. Hästkraft. Ånga ell. annan här icke nämnd. Vesivoima. Vattenkraft. Höyry tai muu ei tässä mainittu. Tillverkat smör, kg. Valmistettu voita, kg. Valmistettu juustoa, kg. Tillverkat ost, kg. Kuinka paljon maitoa keskimäärin kg:aan voita. Huru mycket mjölk i medeltal till kg smör. Kuinka monta päivää meijerit ovat olleet käynnissä. Antal dagar då mejerierna varit i gång. - 3 4 5 6 7 8 9 0 2 3 Keski-Pohjanmaan M<ianviljelysseura Mellersta Österbottens Lantbrukssällskap... 2 0 2 0 208,544.. 24.0 3,402 Oulun läänin Talousseura Uleåborgs läns Hushållningssällskap 49 4 44 2 37 920,075 92,790 23.8 3,390 Kajaanin Maanviljelysseura Rajana Lantbrukssällskap... 6 6 2 4 67,8 24.8 797 Perä-Pohjolan Maanviljelysseura Perä-Pohjola Lantbrukssällskap... 3 2 3 2,948 25.3 600 Lapin Maatalousseura Lapp. markens Lanthushållningssällskap M aatalous L anthushållning 923. 4
s 26 Taululiite \ N._ * Tabellbilaga / M eijerien henkilökunta vuonna 923. M ejeriernas arbetspersonal år 923. a) Låänittäin j a kihlakunnittain. a) Läns- och häradsvis. Miehiä. - - Mankön. Naisia. - - Kvinnkön. Y hteensä. Summa. Lääni ja kihlakunta. L än och härad. Alle 5 vuoden. U nder 5 år.! Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregående året. Huhtikuun p:nä, kuluvaa vuotta. ] Ben april under j redogörelseåret. 5 8 vuoden välillä. 5 8 år. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregående året. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseåret. Yli 8 vuoden. Över 8 år. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregående året. Huhtikuun p:nä j kuluvaa vuotta. I Den april under redogörelseåret. *2 3 4 6 7 5! Uudenmaan lääni Nylands lä n... 2 2 9 9 89 85 2 Kaupungit S tä d e rn a... 2 6 8 79 72 3 Raaseporin kihlak. Raseborgs härad... 9 4 Lohjan kihlak. Lojo h ä r a d... 5 0 5 Helsingin kihlak. Helsinge härad... 7 6 Pernajan kihlak. Perna h ä r a d... 3-85 75 7 Turun }a Porin lääni Åbo och Björneborgs län... i! 88 200 8 Kaupungit Städerna... --- ; 7 0 9 Vehmaan kihlak. - Vehmo h ä r a d... -- : 3 0 Mynämäen kihlak. Virmo h ä r a d... -- 5 5 Piikkiön kihlak. Pikis härad...! 3 4 2 Halikon kihlak. Halikko h ä r a d... 58 59 3 Ulvilan kihlak. Ulvsby härad.... 7 7 4 Ikaalisten kihlak. Ikalis härad... 4 4 5 Tyrvään kihlak. Tyrvis h ä r a d... _ 4 4 6 Loimaan kihlak. Loimijoki härad... 35 5 7 Maskun kihlak. Masku härad... - 22 5 8 Ahvenanmaan maakunta Ålands landskap.. - - - 8 7 9 Hämeen lääni Tavastehus län... 70 76 2 0 Kaupungit Städerna... 2 2 2 Ruoveden kihlak. Ruovesi härad... 3 3 22 Pirkkalan kihlak. Birkala h ä r a d... 8 4 23 Tammelan kihlak. Tammela härad... 33 35 24 Hauhon kihlak. Hauho h ä r a d... 9 25 Jämsän kihlak. Jäm sä härad... 3 26 Hollolan kihlak. Hollola härad... _ 4 8 27 Viipurin lääni Viborgs län... _ 2 52 40 28 Kaupungit Städerna... 2 8 2 30 Kymin kihlak. Kymmene härad... 8 6 3 Lappeen kihlak. Lappvesi härad... 5 5 32 Jääsken kihlak. Jääskis härad... - 33 Äyräpään kihlak. Äyräpää härad... 34 Käkisalmen kihlak. Keksholms h ä r a d... 35 Kurkijoen kihlak. Kronoborgs h ä r a d... 8 8 36 Sortavalan kihlak. Sordavala härad... 7 2 37 Salmin kihlak. Salmis härad... 38 _ Mikkelin lääni S:t Miehels lä n... 25 35 39 Heinolan kihlak. Heinola härad... 3 7 40 Mikkelin kihlak. S:t Miehels härad... i 4 4 Alle 5 vuoden. 5 8 vuoden välillä. TJnder 5 år. 5 8 år.! Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregående året. - - [ Huhtikuun p:nä i kuluvaa v u o tta. Den april under redogörelseåret. Edellisen vuoden aikana keskim.! I medeltal under j föregående året. Y li 8 vuoden, ö v er 8 år. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregående året. huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseåret.. 73 37 4 6 5 2 Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseåret. 8 36 4 9 7 25 Alle 5 vuoden. TJnder 5 år. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregående året. Huhtikuun p:nä j kuluvaa vuotta. I Den april under redogörelseåret. 5 8 vuoden välillä. 5 8 år. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal u n d er föregående året. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under ; redogörelseåret. I medeltal under föregående året. Yli 8 vuoden. Över 8 år. 9 0 u 2 3 4 5 6 7 8 ) 2 3 20 9 2 6 8-5 2 2 2 289 2 5 7 37 29 2 23 60 23 248 4 4 0 8 44 3 2 23 57 25-3 4 7 7 3 4 25 24 8 5 5 - - - - 2 2. - - 4 09 2 6 8 56 2 7 8 2 8 8 2 3 6-2 3 9 8 3 6 7 56 0 20 6 86 22 2 7 6 2 38 7 2 58 53 8 8 6 9 - - - - 2-4 6 2 2 2 2 2 3 5 2 4 2 Edellisen vuoden aikana keskim. 262 6 3 6 06 427 9 28 6 30 95 46 6 37 95 45 79 4 9 6 89 2 28 2 33 30 4 3 2 39 6 78 3 0 Den april under redogörelseåret. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. 266 08 5 9 24 00 448 24 25 5 32 03 48 6 37 08 40 94 5 9 9 2 33 24 26 30 3 23 2 46 9 2 88 35 3 2 3 4 5 6 7 8 9 0 2 3 4 5 6 7 9 20 2 22 23 24 25 26 27 28 29 30 3 32 33 34 35 36 37 38 39 40
! ' Taululiite i c Tabellbilaga j 28 29 Miehiä. Manköi i. Naisia. - K vinnkön. Yhteensä. Summa. Lääni ja kihlakunta. Län och härad. Alle 5 vuoden. Under 5 år. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregående året. redogöreiseåret. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under 5 8 vuoden välillä. 5 8 år. Edellisen vuoden aikana keskim. medeltal under föregående året. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseåret. 2 3 4 5 Yli 8 vuoden. Över 8 år. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under i föregående året. I Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseåret. 6 7 Juvan kihlak. Jokkas härad... 3 8 Rantasalmen kihlak. Rantasalmi härad i B 6 Kuopion lääni Kuopio lä n... 3 i 77 87 Kaupungit S tä d e rn a... 9 7 Pielisjärven kihlak. Pielisjärvi härad... 9 7 Ilomantsin kihlak. Ilomants h ä r a d... 2 Liperin kihlak. Libelits h ä r a d... - _ 3 2 Iisalmen kihlak. Idensalmi härad... 22 34 Kuopion kihlak. Kuopio h ä r a d... 4 7 Rautalammin kihlak. Rautalampi härad... 9 8 Vaasan lääni Vasa län... 2 6 9 Kaupungit Städerna... Ilmajoen kihlak. Ilmola härad... 26 26 Närpiön kihlak. Närpes h ä r a d... 6 5 Korsholman kihlak. Korsholms h ä r a d... 25 25 Lapuan kihlak. Lappo h ä r a d... 23 22 Pietarsaaren kihlak. Pedersöre härad... 3 IB Kuortaneen kihlak. Kuortane härad... 8 Laukaan kihlak. Laukas h ä r a d..... Viitasaaren kihlak. Viitasaari härad... _ B B Oulun lääni Uleåborgs län...... 7 64 Kaupungit S tä d e rn a... 3 Oulun kihlak. Uleå härad... 26 24 Sälöisten kihlak. Salo härad... 20 7 H aapajärven kihlak. H aapajärvi härad ----- 3 Kajaanin kihlak. Kajana närad... 8 4 Kemin kihlak. Kemi härad... 5 3 Lapin kihlak. Lappmarkens härad... Valtakunta R ik e t... B B 26 27 796 83 Alle 5 vuoden. Tinder 5 år. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregående året. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under redogöreiseåret. 5 8 vuoden välillä. 5 8 år. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregående året.! kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseåret. i föregående året. Huhtikuun p:nä Yli 8 vuoden. Ö ver 8 år. i Edellisen vuoden, aikana keskim. I medeltal under Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. i Den april under redogörelseåret. Ålle 5 vuoden. U nder 5 år. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregående året. j Den april under [ redogörelseåret. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta, 5 8 vuoden välillä. 5 8 år. Edellisen vuoden! aikana keskim. I medeltal under l föregående året. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under redogöreiseåret. I medeltal under föregående året. 8 9 0 2 3 4 5 6 7 8 Yli 8 Över Edellisen vuoden aikana keskim. 3 3 6 6 8 2 _ 5 B 55 37 8 4 232 0 3 9 20 4 5 5 26 27 39 4 4 32 5 63 _ 46 3 60 7 8 26-28 235-5 3 334 4-t 55 53 8 7 20 33 27 30 52 i 50 46 73 29 35-42 ;. 25 32 33 2 3 7 8 _ 2 25 20 2 96 ' 3 3 4 f 46 43 72 37 3 : 57 26 26 37 l -- 2 7 2 2 5 6 5 _ i _ 2 26 7,070,095 B 5 52 44,866
J 30 3 Taululiite ) w,._ - Tabellbilaga / N' 5* b) M aanviljelysseurojen piireissä. b) Inom lantbrukssällskapens områden. Miehiä. Manköii. Naisia. Kvinnkön. Y hteensä. Summa. M aanviljelysseura. Lantbrukssällskap. Alle 5 vuoden. U nder 5 år. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregående året. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under. redogörelseåret. 5 8 vuoden välillä. 5 8 år. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under ; föregående året. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under i redogörelseåret. Yli 8 vuoden, ö v e r 8 år. Edellisen vuoden aikana keskim. medeltal under föregående året. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseåret. 2 3 4 5 6 7 Uudenmaan ja Hämeen läänien Maanviljelysseura.) Nylands och Tavastehus läns Lantbrukssällskap)... - 69 6 2 Uudenmaan läänm Maanviljelysseura.) Nylands läns Lantbrukssällskap)... 2 52 58 3 Suomen Talousseura.) Finska Hushållningssällskapet)... 23 2 i Lounais-Suomen Maanviljelysseura.) Sydvästra Finlands Lantbrukssällskap)... 04 99 5 Satakunnan Maanviljelysseura. Satakunta Lantbrukssällskap... 62 ' 77 6 Hämeen läänin Maanviljelysseura. Tavastehus läns Lantbrukssällskap... 43 49 7 Hämeen-Satakunnan Maanviljelysseura. Tavastland-Satakunta Lantbrukssällskap... 7 5 8 Itä-Hameen Maanviljelysseura. Östra Tavastlands Lantbrukssällskap... 2 27 9 Läntisen Viipurin läänin Maanviljelysseura.) V ästra ViborgS läns Lantbrukssällskap)----- 23 2 0 Viipurin läänin Maanviljelysseura. ViDorgs läns Lantbrukssällskap.... 2 Itä-K arjalan Maanviljelysseura. Östra-Karelens Lantbrukssällskap... Mikkelin läänin Maanviljelysseura. S:t Michels läns L antbrukssällskap... 2 8 2 5 0 3 Kuopion Maanviljelysseura. Kuopio Lantbrukssällskap... 45 59 4 Pohjois-Kar jalan Maanviljelysseura. Norra Karelens Lantbrukssällskap... 2 23 2 5 Etelä-Pohjanmaan Maanviljelysseura. Södra Österbottens Lantbrukssällskap... 66 67 6 Keski-Suomen Maanviljelysseura. Mellersta Finlands L antbrukssällskap... 6 7 7 Pohjanmaan Ruotsalainen Maanviljelysseura. Österbottens Svenska Lantbrukssällskap.. 40 40 8 Keski-Pohjanmaan Maanviljelysseura. Mellersta Österbottens Lantbrukssällskap... 8 7 9 Oulun läänin Talousseura. Uleåborgs läns Hushållningssällskap... 53 52 20 Kajaanin Maanviljelysseura. Kaj ana Lantbrukssällskap...... 8 4 2 Perä-Pohjolan Maanviljelysseura. Perä-Pohjola L antbrukssällskap... 5 3 22 Lapin Maatalousseura. Lappmarkens Lant- s hushållningssällskap... ; Alle 5 vuoden.' ^ ^...y.0^ _T,. I välillä. U nder 5 år. 5_ 8 år i Edellisen vuoden, aikana keskim. j I medeltal under ; föregående året. I Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta, j Den april under i rph nffärfilsftårpfc. Edellisen vuoden aikana keskim., I medeltal under fnrpcräenhe Aret.! Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under r«d nfförelseäret. Yli 8 vuoden, ö v er 8 år ; Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under forpffäpndft året. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under red offötfilseåret. Ule 5 vuoden.l 5 8 vuoden välillä. U nder 5 år. 5 8 år. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under fftrecående året. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under i föregående året. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta., Den april under tsarl nctrlrolispä.tpv. Huhtikuun p:nii kuluvaa vuotta. Den april under ; redogörelseåret. I medeltal under föregående året. Yli 8 vuoden. Ö ver 8 år. i 8 i a 3 ii ; 2! 3 4 5! 6 7 8! 9 j ] 7 23 j 2 ' 86 84 l - - - 22 28 ' 3 74 86 2 i _ - - 3 4 39 37-3 4 62 58 3 - - 0 4 j - ; 205 23 4-5 2 06 0-5 2 68 78 5! - 2 7 69 - - 2 4 8 6-22 23 i 2 39 38 7! i 3 2 30 39 - i! 4 2 5 66 8 - - - 9 3 - - - 42 34 9 - i ~ - - 4 4 - - 6 5 0 Edellisen vuoden aikana keskim.! Den april under! tedogörelseåret. I Huhtikuun p:nä! kuluvaa vuotta. 2 40 47 3 55 57-37 37 - - 49 55 2 _ - 5 08 8-6 2 53 40 j3!4 i - _ 3 34-97 20 5 _ 20 29 26 36 6! i - - i - - 37 43-2 60 64-58 6-98 0 j 7 - - - 3 I 7 - - - 2 24 8 - - - 04 94 - - - 57 46 i9-2 7 2-2 - 5 6 20 - - - - 6 5 - - - 8 2 - i - i - _ i - -!2 2 x) Katso huomautuksia siv. 0 ja. Se anm ärkningarna å sid. 0 och.
i! 82 Taululiite, Tabellbilaga / L ääni ja kihlakunta. L än och h ärad.. M aanviljelystyöväen palkat vuonna 923. Rengin. F ö r dräng. Talon ruuassa. I gårdens kost. a) Läänittäin ja kihlakunnittain. Vuosipalkka. Årslön. Omassa ruuassa. I egen kost. Piian. F ö r piga. Talon ruuassa. I gårdens kost. i Omassa! ruuassa. I I egen kost. P äivä- K esällä. Miehen. F ör man. Talon UUitSBU. I gårdens kost. Mk. Mk. Mk. Mk. Mk. P-, Mk. 2 a 4 Omassa ruuassa., i i I egen kost. Uudenmaan lääni Nylands län... 4,488 8,332 2,75 5,87 23 25 37 36; 2 Raaseporin kihlak. Raseborgs h ä ra d.. 4,238 7,25 2,800 4,533 23 3 35 3 Lohjan kk. Lojo h d... 4,763 9,083 2,875 5,47 25 38 40 4 Helsingin kk. Helsinge hd... 4,506 8,675 2,86 5,078 23 33 37 60j 5 Pernajan kk. Pem å h d... 4,455 8,522 2,536 5,578 273 37 6 Turun ]a Porin lääni Abo och Björneborgs : lä n... 4,26 7,672 2,79 5,97 20 45 32 66 7 Vehmaan kihlak. Vehmo h ä r a d... 4,059 7,950; 2,450 4,933 7 82 30 56 8 Mynämäen kk. Virmo h d... 4,650 7,88 2,880 4,563 2280 34 40; 9 Piikkiön kk. Pikis hd... 3,900 7,375! 2,900 4,950 288 35 0 Halikon kk. Halikko hd... 4,393 7,643 3,020 5,300 233 32 Ulvilan kk. Ulvsby hd... 4,065 7,727 2,48 5,000 2053 32 76 2 Ikaalisten kk. Ikalis hd... 3,457 6,375: 2,250 4,000 7 88 29 63: 3 Tyrvään kk. Tyrvis h d... 4,938 8,638 3,088 5,540 2 3 57! 4 Loimaan kk. Loimijoki h d... 4,325 7,475: 2,97 5,420 9 32 08: 5 Maskun kk. Masku h d... 4,363 7,847: 3,094 5,746 225 34 50 6 Ahvenanmaan maakunta Ålands landskap... 4,093 7,663 5 6! 7 2,479 5,7 22 86 35 7 Hämeen lääni Tavastehus län... 3,999 7,400 2,659 4,950 20 24 32 78 8 Ruoveden kihlak. Ruovesi härad... 4,04 7,486 2,343 4,233 8 29 30 : 9 Pirkkalan kk. Birkala hd... 4,522 8,67 3,022 5,533 24 44 36 89: 20 Tammelan kk. Tammela hd... 3,500 6,570 2,535' 4,620 8 60 29 ---: 2 H auhon kk. H auho hd... 4,40 7,800 2,730 4,993 2060 34 40, 22 Jäm sän kk. Jäm sä h d... 4,07 6,300 2,600 4,750 8 4 3 67 23 Hollolan kk. Hollola hd... 3,750 7,786 2,643: 5,357 207i 34 29 24 Viipurin lääni Viborgs län... 3,924 7,709,835 4,454 25 06 39 50; 25 Rannan kihlak. Stranda härad... 3,800 6,760,850: 3,900 24 IV 38 33' 26 Kymin kk. Kvmmene h d... 4,443 8,400,786! 4,640 24 29 37 50 27 Lappeen kk. Lappvesi h d... 4,829 8,767 2,350 5,000 27 4 4 43 28 Jääsken kk. Jääskis hd... 4,320 8,450,860 5,250 29 46 25 29 Äyräpään kk. Ä yräpää h d... 3,425 6,657.88: 4,033 23 50 38 75 30 Käkisalmen kk. Keksholms hd... 3,450 7,283,600 4,000 22öU 36 43 3 Kurkijoen kk. Kronoborgs h d... 3,033 7,300,967: 5,67 267 38 33 32 Sortavalan kk. Sordavala h d... 3,500 7,500,767 25 38 33 i 33 Salmia kk. Salrnis hd... 3,850 8,280,400 4,00 27 50 4 67 34 Mikkelin lääni S:t Miehels län... 3,674 7,056,907 4,352 2 34 52 35 Heinolan kihlak. Heinola härad... 3,84 7,67 2,43: 4,000 8 29 30 29 36 Mikkelin kk. S:t Miehels hd... 3,860 6,875,940: 4,375 22 37 37 Juvan kk. Jokkas h d... 3,629 7,43,757 4,633 23 4 37 4 38 Rantasalmen kk. Rantasalmi hd... 3,475 6,863,83 4,350 20 88 34 38, i L antbruksarbetarnes lön er år 923. a) Låns- och häradsvis. palkka jalkapäivätyöstä: D aglön för fotdagsverke: Paiv ap alk k a hevospaivatyosta: Daglön för hästdagsverke: Om sommaren. Talvella. - Om vintern. Kesällä. Om somm. Talvella. Om vint. Naisen. F ö r kvinna. Talon m uassa. I gårdens kost. I I egen j kost. ruuassa. 0 p Talon ruuassa. I gårdens kost. Miehen. F ör m an. ' Omassa ruuassa. j I egen j kost. Naisen. F ör kvinna. Talon ruuassa. i I gårdens kost. ruuassa. I egen kost. 0 0 Talon ruuassa. I gårdens kost. Omassa ruuassa. I egen kost.! Mk. P- Mk. p. Mk. p- Mk. p. Mk. p. Mk. p. Mk. p. Mk. p. Mk. p. M k. p- 8 9 : 0 2 3 l i 5 7 6 S 36 930 7 08 29 64 9 5 62 49 20 74 4 4 4 70 2 3 850 83 28(75 043 6 86 5!67 73 57 47 50 69,29 2 9 25 7:75 30 25 950 5 38 45,(83 70 42(50 64!88 3 222 9 30 567 29 8:88 5 22 56; 79 44 48 75 4 09 20 * 7 3050 7 82 530 45 63 74 40 70 50 5 23 20 65 4 70 25 38 9 6 09 45 74 68 04 38 29 57 44 6 0(82 9:88 2 73 24 22 7 82 5 40:89 5889 32 56 5 67 7 2Î 40 2060 5,70 26(50 9 40 5(60 5(43 76l43 40 7 58 57 8 ; 83 4:25 25:88 9 5 45:7 7:88 37 86 58 7 9 0:80 8 20 6(33 26(27 9 36 6(07 43j 6 ljl5 38 50 53 33 0 2(2 2 ;25 524 25 59 92 5(69 45(59 65(59 38 53 57 35 33 23(29 2 l3 22 25 8 6(4 44(29 674 38 57 60 7 2 3(88 2(43 638 25 43 038 8 7 47(7 70 42 86 65 38 3 2 7 20 55 3 83 24 75 9 08 6 83 44:55 70(42 37 27 56 67 4 3;3 22 63 4 69 26 06 8 88 6 44 4867 73(44 38 93 58 5 329 23 20 5 36 26 27 8 79 8 47 50 65 45 35 9 54 6 76 205 4 5 26 90 859 5 83 44 5 67 77 38 95 6 74 7 57 9 29 4:43 25 _ 8 4 5 40 5857 35 55 8 4 44 24 56 744 2967 0 33 8 89 57(4 8429 43 57 68 3 9 0 30 7 20 3 lll 22 56 7 78 3 22 39 30 60 33 33 5 67 20 2 33 9 78 460 27 0 9 5 90 45 63 70:56 42 50 67 22 2 9 40 3 43 24 50 7 86 5 50 42(50 66(43 397 64 29 22 0(57 20 57 357 25(7 8 6 4 44:29; 69 29 4 67 65 23 345 22 69 633 29 30 8 6 04 52 50 77 84 43 27 68 27(24 50 2 33 6(50 27 33 7 83 5 33 49 76 67 43 6750(25 2l43 20 5(7 28 33 7 4 4 80 53 33 77 4 45 69 29(26 4:4 22 86 6:43 29 57 7 4 29 50( 807 43 57 68 57(27 4 60 22.75 8 35 40 883 7 60 60(83 88 42 50 73 28 3 38 2375 625 29 875 7 5(43 75 63 47 4 6 6 2 ö;29 4 7 23(7 5 28 29 8 6:86 49L7 77 50 37 50 657(30 4 23 33 333 26 67 867 6(67 467 63 33 35 60 3 4 23 33 4 25 9 7,50 50 73 33 45 73(33 32 3 67 22 83 9 7 3 7 80 5(50 62; 80 83 46 67 70(83 33 i 230 22 4 96 27 63 7 85 662 43 65 62 96 37 50 673 34 2 4 20 57 2 57 22 86 8 57 5;29 37 4 5 43 3 43 52(4(35 3 23;75 6 40 30 40 8 7 50 42(50 66 40 67 50(36 2 86 2329 6 43 30 7 7 657 47(86 66 43 39 29 63:57(37 :50 2U25 4 88 28 7 25 7 38 46(25 68 3 40 65(63(38 i Talon ruuassa. I gårdens kost. Omassa ruuassa.! I egen kost. Maatalous. Lanthushållning 923. 5