Hoitokalastusta Lohjanjärvellä

Hoitokalastusta Lohjanjärvellä

Lohjanjärvi Sijainti: Pinta-ala: Uudenmaan suurin järvi, 93 km 2 Syvin kohta: 55 m Keskisyvyys: 12.7 m Rannoilla ja saarissa lähes 3000 mökkiä ja huvilaa

Taustaa Lohjanjärvellä on kalastettu ainoastaan Maikkalanselällä (kts. ed. dia) Rehevyydestä johtuvia leväkukintoja ja happikatoja on esiintynyt säännöllisesti Lohjanjärven Maikkalanselän vedenlaatu luokiteltiin 90-luvulla välttäväksi kunnostusta alettiin suunnitella 1990-luvun lopulla

Lohjanjärven kunnostuksen alku Maikkalanselällä hoitokalastettiin vuosina 1999-2005 Vuonna 2002 Maikkalanselällä toteutettiin koekalastus, jossa todettiin 2/3 saalista olevan särkikaloja Tavoitteena oli kalaston rakenteen parantaminen, millä toivottiin olevan positiivisia vaikutuksia vedenlaatuun

Hoitokalastuksen pyydykset ja menetelmät Lohjanjärven Maikkalanselällä Lähinnä Maikkalanselällä on nuotattu syksyllä ja talvella Nuottauksen toteutti Uudenmaan ympäristökeskuksen tehokalastusryhmä Seitsemässä vuodessa on toteutettu 10 nuottausjaksoa, joiden aikana on vedetty 68 apajaa Rysäpyyntiin ei löydetty innokkaita kalastajia

Lohjanjärven hoitokalastussaaliit Lohjanjärven hoitokalastuksen kokonaissaalis (kg) vuosina 1999 2005

Maikkalanselän saalislajikertymä Lohjanjärven hoitokalastussaaliin saalislajikertymä (kg) vv. 1999 2005

Katsaus hoitokalastussaaliiseen Viiden vuoden aikana saaliskertymä oli yhteensä 108 000 kg Saalistavoite ravinteiden poiston näkökulmasta oli 118 kg / ha, mikä yleensä saavutettiin Saalis koostui pääosin sulkavasta ja salakasta

Hoitokalastuksen vaikutukset Hoitokalastusta Maikkalanselällä pidetään epäonnistuneena Hoitokalastuksen aikana fosforipitoisuudessa ei tapahtunut muutoksia Hoitokalastuksen aikana klorofyllipitoisuudessa ei tapahtunut odotettuja muutoksia Levätilanne pysyi suunnilleen samana koko hoitokalastuksen ajan

18.3.1992 18.3.1993 18.3.1994 18.3.1995 18.3.1996 18.3.1997 18.3.1998 18.3.1999 18.3.2000 18.3.2001 18.3.2002 18.3.2003 18.3.2004 18.3.2005 18.3.2006 18.3.2007 18.3.2008 18.3.2009 18.3.2010 18.3.2011 18.3.2012 Maikkalanselän kokonaisfosforipitoisuus µg/l 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Kokonaisfosfori Maikkalanselän kokonaisfosforipitoisuus vuosina 1992 2013. Hoitokalastusjakson vuodet 1999 2005 merkitty keltaisella

19.5.1992 19.5.1993 19.5.1994 19.5.1995 19.5.1996 19.5.1997 19.5.1998 19.5.1999 19.5.2000 19.5.2001 19.5.2002 19.5.2003 19.5.2004 19.5.2005 19.5.2006 19.5.2007 19.5.2008 19.5.2009 19.5.2010 19.5.2011 19.5.2012 Maikkalanselän a-klorofyllipitoisuus µg/l 60 a-klorofylli 50 40 30 20 10 0 Maikkalanselän a-klorofyllipitoisuus vuosina 1992 2013. Hoitokalastusjakson vuodet 1999-2005 merkitty keltaisella.

klorofylli µg/l klorofylli/fosfori suhde 27 25 2003 23 21 2000 1999 2002 2004 19 17 2001 2005 15 30 35 40 45 50 55 fosfori µg/l Klorofyllin ja Fosforin suhde Maikkalanselällä hoitokalastuksen aikana vuosina 1999 2005.

klorofylli µg/l Hoitokalastus kg/ha 60 50 40 30 20 10 Maikkalanselän levätilanne vs. hoitokalastus Klorofylli-a Hoitokalastus 250 200 150 100 50 0 0 24.7.1998 6.12.1999 19.4.2001 1.9.2002 14.1.2004 28.5.2005 10.10.2006 Maikkalanselän hoitokalasaaliis kg/ha/v suhteutettuna Maikkalanselän pinta-alaan ja klorofyllipitoisuus µg/l vuosina 1999 2005.

Hoitokalastuksen onnistumiset ja epäonnistumiset Itse kalastus onnistui hyvin, ainoastaan vaikutukset eivät olleet toivotunlaisia Yhteishenkeä kalastuksen toteutuksessa arvioitiin hyväksi Kalaston rakenteeseen hoitokalastuksella on ollut positiivisia vaikutuksia, varsinaiseen ravinteiden poistoon ei Mahdollisesti voimakas ulkoinen kuormitus on voinut palauttaa kalaston nopeasti kalastuksen jälkeen Mahdollisesti hoitokalastuksen vaikutukset ulottuivat Maikkalanselkää laajemmalle alueelle, joten vaikutukset eivät ole näkyneet Maikkalanselällä

Hoitokalastuksen tulevaisuus Maikkalanselällä Hoitokalastuksen tulevaisuuden mahdollisuuksia arvioitiin Järvi Hoi - hankkeessa Lähinnä tavoitteena oli selvittää kannattaisiko hoitokalastusta jatkaa kalaston rakenteen hoitamisen näkökulmasta Ravintoverkkotutkimus osoitti, että Maikkalanselällä sulkava ja pasuri säätelevät haitallisen sulkasääsken runsautta Saatujen tulosten vuoksi näiden lajien selektiivinen pyynti ei ole Maikkalanselällä suotavaa. Hoitokalastusta ei siten Maikkalanselällä aiota todennäköisesti jatkaa

Kiitos!