Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2016 1 (1) 33 Asianro 4660/11.01.00/2015 Päätös ympäristölupahakemuksesta / Vornalan kallioalue, tila Vornala 778-426-8-6, Tyyrinmäen kylä, Suonenjoki Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen tukipalvelut Hakija hakee ympäristölupaa kallionlouhintaan ja louheen murskaukseen omistamallaan tilalla Vornala 778-426-8-6 Suonenjoen kaupungin Tyyrinmäen kylässä. Kyseessä on uusi maa-ainesten ottoalue, joka sijoittuu Suonenjoen ja Rautalammin kunnan rajan läheisyyteen noin 8 km etäisyydelle Suonenjoen keskustasta länteen. Lupa esitetään myönnettäväksi. Asia Päätös ympäristölupahakemuksesta Lupahakemuksen vireille tulo Lupahakemus on jätetty ympäristö- ja rakennus lautakunnalle 25.5.2015. Hakija on toimittanut ympäristölupahakemuksen täydennyksenä 26.1.2016 päivätyn Suomen GPS-Mittaus Oy:n laatiman laskennallisen meluselvityksen. Lupahakemus Ympäristölupa kallion louhintaan ja louheen murskaukseen tilalla Vornala 778-426-8-6 maa-ainesluvan mukaisesti. Kallioalueelle haetaan samanaikaisesti maa-aineslupaa. Ottoalueen pinta-ala on 1,2 ha. Alueella ei ole aiemmin ollut kalliokiviaineksen ottotoimintaa. Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta Toiminta on lupavelvollinen ympäristönsuojelulain 27 :n 1 momentin perusteella. Ympäristöluvan ratkaisee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 2 :n 1 momentin 6 a) ja b) kohdan perusteella. Alueen kaavoitustilanne, maankäyttö sekä ympäristövaikutuksille herkät kohteet Vornalan kallioalueella ei ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 (Pohjois-Savon maakuntavaltuusto hyväksynyt 8.11.2010, ympäristöministeriö vahvistanut 7.12.2011) alueella ei ole kaavamerkintöjä eikä aluevarauksia. Alueen pohjoispuolitse kulkee kantatie 69, Tyyrinmäentie ja länsipuolella Suonenjoen ja Rautalammin kuntaraja noin 30 metrin etäisyydellä ottoalueesta. Ottoalueen pohjoispuolitse kulkevaan Herkonpellontiehen (yksityistie) on suojaetäisyys noin 340 m. Suunnitellun ottoalueen maanpinta vaihtelee välillä +138 +150 ollen korkeimmillaan ottoalueen kaakkoisosassa. Suunnitelman mukainen alin ottotaso on + 138 (N2000), ottamissyvyys on noin 12 m. Ottoalueen länsipuolella noin 210 metrin etäisyydellä on Huuhtlampi sekä kuntarajan tuntumassa lähimmillään noin 30 metrin etäisyydellä ottoalueesta
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2016 2 (2) Toiminnan kuvaus kulkee Huuhtlammenpuro. Vornalan kallioalueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse suojeltavia kohteita. Vornalan kallioalue ei sijaitse ympäristöhallinnon luokittelemalla pohjavesialueella. Lähin vedenhankintakäyttöön soveltuva II luokan pohjavesialue (Toholahti 0868602) sijoittuu noin 900 m etäisyydelle kallioalueesta lounaaseen Rautalammin kunnan puolelle. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 310-350 metrin etäisyydellä louhinta-alueesta: 310 m koilliseen tila Tuulensuu 778-426-8-19 ja 350 m luoteeseen tila Rinteelä 686-410-6-12. Louhinta-alueen länsipuolelle Huuhtlammen rantaan on haettu Pohjois-Savon ELY-keskuksesta poikkeamislupaa kahdelle loma-asunnolle (tila Huuhtmäki 686-410-1-30). Kallion louhinta ja murskaus Tilan Vornala 778-426-8-6 maa-ainesluvan mukaisella alueella suoritetaan kallion louhintaa (poraus, räjäytys ja ylisuurten lohkareiden rikotus) sekä murskausta vuosittain. Kalliokiviainesta arvioidaan alueelta olevan otettavissa noin 70 000 k-m3. Louhintajakso kestää noin 1-2 viikkoa kerrallaan. Vuosittainen louhittava määrä on noin 10 000-15 000 t kiinteää kalliota. Toiminta-ajoiksi on hakemuksessa ilmoitettu seuraavaa: kallion poraus ma-pe klo 7-17, kallion räjäytykset ja louheen rikotus ma-pe klo 8-18, louheen murskaus ma-pe klo 7-17 sekä valmiiden murskeiden kuormaaminen ja kuljetus pääsääntöisesti ma-pe klo 6-20. Murskaustoimintaa ei ole kesäisin. Louhintaurakoitsija laatii alueelle louhintasuunnitelman. Räjäytyksessä käytetään yleisesti käytössä olevia NG- ja emulsioräjähdysaineita (esim. Kemix putkipanokset, Kemiitti). Räjäytysainetta käytetään noin 400-600 g/m3 kiveä (150-220 g/t), jolloin räjähdysaineiden keskimääräinen kulutus yhtä louhintakertaa kohti on noin 1,5-3,3 t kallion laadusta ja käytettävästä räjäytysaineesta riippuen. Mikäli alueella käytetään Kemix- tai Kemiitti-räjäytysaineita, vapautuu räjäytyksissä pieniä määriä typen oksideja ja hiilimonoksidia. Räjäytysten päästöillä ei ole terveydellisiä haittavaikutuksia, sillä räjäytyskaasut sekoittuvat nopeasti suureen ilmamäärään. Kemix- ja Kemiitti räjähdysaineet sisältävät ammoniumnitraattia sekä öljyä. Mikäli maastoon jää räjähtämätöntä räjäytysainetta, se liukenee vähitellen veteen. Epäonnistuneiden räjäytysten seurauksena syntyvät nitraatti- ja öljypäästöt luontoon ovat erittäin harvinaisia. Räjähdysaineet tuodaan paikalle vasta panostuksen alkaessa (esim. Kemiitti emulsioräjähteet pumpataan suoraan autosta panostusreikiin).
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2016 3 (3) Louhinnassa käytettävät raaka-aineet Raaka-aine Varastointipaikka Minimikulutus Maksimikulutus (t/a) (t/a) Kalliokiviaines 10 000 15 000 Räjähdysaineet Ei varastoida alueella 1,5 3,3 Louhinnan ja rikotuksen 2-vaippasäiliöt työkoneiden polttoöljy (2 kpl, a 3000 l) 2,5 3,8 Työkoneiden voiteluöljy lukittava kontti tai tila 0,1 0,25 Murskain voi olla 2-3 vaiheinen tela-alustainen Lokotrack-tyyppinen esimurskaimesta ja jälkimurskaimesta koostuva murskauslaitos. Esimurskaimelle syöttö tehdään joko kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla. Esimurskaimena käytettävä telamurskain mahdollistaa murskaimen liikkumisen ottorintauksen mukana. Mikäli telamurskauslaitteistoa ei ole saatavissa, käytetään perinteistä siirrettävää murskauslaitosta. Lokotrack-typpinen esimurskain on varustettu omalla moottorilla. Jälkimurskain on yleensä aggregaattikäyttöinen. Louhinnassa ja murskauksessa käytettävien työkoneiden kevyt polttoöljy varastoidaan tilapäisesti työmaakäyttöön tarkoitetuissa siirrettävissä ja lukittavissa kaksoisvaippasäiliöissä (a 3000 l), jotka on varustettu lapon- ja ylitäytönestimillä. Säiliöt, enimmillään 2 kpl varastoidaan maaperältään suojatulla (öljynsuojamuovi ja hienojakoinen maa-aines) alueella (suoja-alue). Työkoneiden voiteluaineet varastoidaan erillisessä lukittavassa kontissa tai tilassa (esim. aggregaattivaunun varastotila) suoja-alueella. Murskauksessa käytettävät raaka-aineet Raaka-aine Varastointipaikka Minimikulutus Maksimikulutus (t/a) (t/a) Kalliokivilouhe 7 000 15 000 Murskaimen ja työkoneiden polttoöljy 2-vaippasäiliöt 1 3,6 7,8 Työkoneiden voiteluöljy lukittava kontti tai tila 0,2 1 1 alueella 2 à 3 000 l:n siirrettävää säilötä
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2016 4 (4) Toiminnan ympäristövaikutukset sekä ympäristöhaittojen vähentäminen Vaikutukset maisemaan ja luonnonoloihin Päästöt ilmaan Melu ja tärinä Ottotoiminnan myötä lähimaisema muuttuu, mutta maisemoinnin jälkeen alue palautuu maastonmuotoja lukuun ottamatta entisenlaiseksi metsämaaksi. Maanpinta nousee ottoalueelta itään ja länteen päin ja alueen pohjoispuolelle kohoaa suunnitellun ottoalueen nykyistä maanpintaa korkeampi kumpare. Ottotoiminnan vaikutus ei näy kaukomaisemakuvassa. Suunnitellulle kallioalueelle tai sen läheisyyteen ei sijoitu luonnonsuojelualueita tai Natura 2000-verkostoon kuuluvia alueita. Toiminnalla ei katsota olevan vaikutuksia alueen luontoarvoihin eikä sen arvioida aiheuttavan muutoksia lähialueen luonnonoloissa. Vaikutukset maaperään sekä pinta- ja pohjaveteen Toiminnalla ei arvioida olevan laaja-alaisia vaikutuksia pohja- ja pintaveteen. Kalliokiviaineksen otto voi paikallisesti muuttaa kallioalueen pintavaluntaa. Polttoainesäiliöt ovat lukittavia, kaksoisvaipallisia sekä lapon- ja ylitäytönestimillä varustettuja. Öljyt ja voiteluaineet varastoidaan lukittavassa kontissa. Poltto- ja voiteluaineiden varastointi sekä käsittely (tankkaus ja säiliötäyttö) tehdään aina maaperältään suojatulla alueella. Alueelle varataan imeytysturvetta, -mattoa tai muuta imeytysainetta mahdollisen öljyvahingon torjumiseksi. Pölyä syntyy kallion louhinnassa, murskauksessa ja seulonnassa sekä valmiiden tuotteiden lastauksessa. Myös maa-ainesalueella tapahtuva työmaa- ja kuljetusliikenne aiheuttaa tietyissä sääolosuhteissa pölypäästöjä. Kallionporauksessa syntyvä hienojakoinen porauspöly kerätään talteen pölynkeräyslaitteistolla, jota ei tyhjennetä räjäytyspaikoille. Murskaustoiminnassa pölyn leviämistä voidaan vähentää toiminta-alueella laitosten sijoituksella ja teknisillä toimilla: esimerkiksi murskaimen pölyävien vaiheiden kotelointi, murskatun kiviaineksen putoamiskorkeuden säätäminen sekä tarvittaessa murskekasojen kastelu. Toiminnan edetessä myös kalliorintaukset estävät osaltaan pölyn leviämistä. Alueelle johtavia sorateitä suolataan tarvittaessa. Melua aiheuttavat kallion poraus, räjäytykset, louheen rikotus, murskaus, seulonta ja lastaus. Myös kallioalueen liikenne (pyörä- ja kaivinkoneet sekä raskas liikenne) aiheuttaa melua, mutta vähäisemmässä määrin kuin edellä mainitut toiminnat. Merkittävin melun lähde on hetkellisesti ympäristöön leviävä porausmelu, joka aiheutuu porattaessa usein ympäröivää maastoa korkeammalta. Melun etenemistä kallioalueelta rajoittavat maastonmuodot, sääja keliolosuhteet, puusto ja kasvillisuus. Melun syntyä ja leviämistä ympäristöön vähennetään ensisijaisesti laitteiston kunnossapidolla ja säännöllisillä huolloilla. Myös laiteteknisillä ratkaisuilla (esimurskaimen syöttimen ja pääseulan kumitus) voidaan vähentää murskaimesta lähtevää melua. Louhinta- ja murskaustoiminnassa pyritään käyttämään alalla yleisesti käytössä olevaa parasta käyt-tökelpoista tekniikkaa. Murskaus- ja rikotustoiminnasta aiheutuvan melun leviäminen ympäristöön estetään sijoittamalla varastokasat häiriintyvien kohteiden ja murskauslaitoksen väliin.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2016 5 (5) Liikennöinti Vornalan kallioalueelle tapahtuu Tyyrinmäentieltä (kantatie 69) Herkonpellontielle, josta kallioalueelle rakennettavan työmaatien kautta. Liikennöinti kallioalueelle tapahtuu pääsääntöisesti arkisin ma-pe klo 6-20 välisenä aikana. Kiviaineksen menekin mukaan liikennöinnille voi olla tarvetta myös lauantaisin. Kuljetukset eivät ole säännöllisiä, vaan keskittyvät lyhyille ajanjaksoille, jolloin alueelta kuljetetaan kiviainesta pois suurempia määriä. Ko. ajanjaksolla alueelle liikennöi korkeintaan 12 raskasta ajoneuvoa/vrk. Vornalan kallioalueella räjäytysten aiheuttama tärinä leviää hetkellisesti alueen lähiympäristöön havaittavasti. Laajimmalle alueelle tärinä leviää pehmeissä maalajeissa (esim. savi). Tärinän mittaamisessa sekä ihmisten kokemana että rakenteiden vaurioitumiskriteereiden kannalta käytetään heilahdusnopeutta (v), jonka yksikkö on mm/s. Etäisyyden kasvaessa sallitun heilahdusnopeuden arvo pienenee. Jos oletetaan, että lähin 310 metrin etäisyydellä kallioalueesta sijoittuva rakennus on perustettu tiiviille moreenimaalle tai rikkonaiselle, löyhälle kalliolle ja rakennuksessa on kevytbetonirakenteita, saadaan heilahdusnopeuden pysty-komponentin huippuarvoksi noin 9,75 mm/s. Räjäytysten aiheuttamaan tärinään voidaan vaikuttaa panostusteknisin keinoin. Jokaisesta louhinnasta laaditaan louhintasuunnitelma sekä louhintatyön kenttäkortti, joka voidaan esittää pyydettäessä ympäristönsuojeluviranomaiselle. Hakijan toimittamassa melumallinnuksessa on esitetty laskennallisesti melun leviäminen ympäristöön toiminnan eri vaiheissa ilman melutorjuntatoimia sekä meluvallin rakentamisen jälkeen. Mallinnetussa tilanteessa ovat käynnissä kallion poraus, rikotus hydraulisella iskuvasaralla, murskaus kaksivaiheisella murskauslaitteistolla sekä lastaus kahdella pyöräkuormaajalla (lastaus esimurskaimelle ja varastokasoihin). Tulosten mukaan toimintojen ollessa käynnissä yhtäaikaisesti melutasot alittavat VNp 993/1992 mukaisen sallitun päiväajan (klo 7-22) melutason arvon toiminnan alku- ja loppuvaiheessa. Toiminnan keskivaiheessa päiväajan sallittu melutason arvo ylittyy 0,7 db kiinteistöllä Tuulensuu 778-426-8-13, kun käytössä ei ole melutorjuntakeinoja. Sallittu melutason (55 db) arvo alittuu, kun pintamaat läjitetään toiminnan keskivaiheessa ottoalueen itäreunaan 4 m korkeaksi valliksi. Melumallinnuksen laskenta ei ota huomioon metsäalueiden, muun kasvillisuuden tai keliolosuhteiden aiheuttamaa äänen vaimennusta tai pintojen aiheuttamaa absorptiota, jotka alentavat mallinnuksesta laskennallisesti saatuja keskiäänitason arvoja. Jätteet Vornalan kallioalueella muodostuu jätteitä toimintajaksojen ajaksi alueelle tuotavissa tilapäisissä sosiaalitiloissa sekä mahdollisissa koneiden ja laitteiden pienissä huolloissa. Alueella ei tehdä koneiden suunnitelmallisia, suuria huoltoja tai pesuja. Kaikki alueella mahdollisesti syntyvä sekalainen yhdyskuntajäte kerätään umpinaiseen jäteastiaan ja toimitetaan urakoitsijan toimesta paikallisen jätehuollon toimijalle. Jäteöljyt varastoidaan 0,5 m3:n säiliössä lukittavassa kontissa tai tilassa. Mahdollisesti pienissä yllättävissä huoltotöissä syntyvät muut vaaralliset jätteet (mm. voiteluaineet, akut, öljynsuodattimet, likaantuneet trasselit) säilytetään lukittavassa tilassa. Kaikki vaaralliset jätteet toimitetaan urakoitsijan toimesta asianmukaiseen lähimpään vaarallisen jätteen keräyspaikkaan. Toiminnan aikana mahdollisissa vahinkotilanteissa likaantunut imeytysaine toimitetaan lähimmälle pilaantuneiden maiden vastaanottopaikkaan käsiteltäväksi. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2016 6 (6) Alueelle on laadittu kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma. Alueella muodostuu kaivannaisjätteiksi luokiteltavia jätteitä pintamaista, kannoista ja hakkuutähteistä. Pintamaita (noin 12 000 k- m3) käytetään alueen maisemoinnissa ja muotoilussa. Kannot ja hakkuutähteet (noin 80 k-m3) hyödynnetään energiakäytössä. Kaivannaisjätteillä ei ole ympäristövaikutuksia, eikä siten ole tarvetta toteuttaa kaivannaisjätteiden aiheuttaman ympäristön pilaantumisen ehkäiseviä toimenpiteitä. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta (BAT) sekä ympäristöasioiden hallinta Kiviainestuotannon parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta on julkaistu Suomen Ympäristökeskuksen ja eri kiviainestuotannon toiminnanharjoittajien (Infra ry) Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa julkaisu, johon on koottu alan tausta- ja vertailutietoa mm. alan parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta (BAT). Toiminnassa pyritään käyttämään uusinta ja parasta mahdollista tekniikkaa. Murskauslaitoksien uusimpien mallien valinnalla voidaan vähentää toiminnan mahdollisesti aiheuttamia melu- ja pölypäästö. Työkoneissa uusimpien mallien valinnalla voidaan vähentää syntyviä ilmapäästöjä. Toimintaan liittyvät riskit ja niiden ehkäiseminen Mahdollisen poikkeustilanteen ja onnettomuusriskin ympäristölle aiheuttavat louhintatyöt, poltto- ja voiteluaineiden louhinnan ja murskauksen aikainen varastointi, työkoneiden vuotamisriski, koneiden ja laitteiden tankkauksissa tapahtuvat vuodot sekä murskainten mahdolliset tulipalot. Murskainten ja työkoneiden toimintahäiriöitä ja muita onnettomuuksia pyritään estämään säännöllisellä huollolla ja tarkkailulla. Polttoaineiden varastoinnista ja työkoneiden mahdollisista vuodoista aiheutuvia riskejä ehkäistään rakenteellisin ratkaisuin: työmaakäyttöön tarkoitetut 2-vaippasäiliöt ja tankkauspistoolit on varustettu lukituksella sekä lapon- ja ylitäytönestimillä. Alueella varastoidaan poltto- ja voiteluaineita maaperältään suojatulla alueella vain louhinta- ja murskaus-toiminnan aikana. Kaikista onnettomuuksista ilmoitetaan Pohjois-Savon pelastuslaitokselle, lupaa valvovalle viranomaiselle sekä Pohjois-Savon ELY-keskukselle. Ulkopuolisten pääsy työmaa-alueelle estetään. Tarvittaessa tulotielle voidaan asentaa lukittava portti tai puomi. Tahaton pääsy ottoalueelle sekä mahdollinen ihmisten tai eläinten putoaminen kalliorintauksesta estetään ottorintauksen kiertävällä aidalla ja huomiokylteillä. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Louhinta- ja murskausjaksojen aloittamisesta ja lopettamisesta ilmoitetaan tarvittaessa ympäristölupaviranomaiselle. Ottotoiminnasta raportoidaan maa-aineslain (555/1981) 23 a :n mukaisesti maa-ainesten vuosittaiset ottomäärät lupaviranomaiselle Notto rekisterin sähköisellä lomakkeella. Toiminnan ympäristövaikutuksia (mm. melu, pöly, tärinä) tullaan tarkkailemaan lupaviranomaisen määrittämässä laajuudessa. Toimintaa Vornalan kallioalueella tarkkaillaan työmaakäyttötarkkailun avulla. Jokaisesta louhinnasta laaditaan louhintasuunnitelma sekä louhintatyön kenttäkortti, jotka voidaan pyydettäessä esittää ympäristönsuojeluviranomaiselle. Murskausurakoitsijat pitävät tavallisesti murskausjaksoista päiväkirjaa, jossa on ilmoitettu päivittäiset tuotetut kiviaineslajikkeet ja niiden määrät.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2016 7 (7) Lupahakemuksen käsittely Työmaapäiväkirjassa voi ilmoittaa myös laitoksen käyntiajan, poltto- ja voiteluaineen kulutuksen, syntyneet jätteet, tuotantokatkot sekä laatupoikkeamat, laitteiden huollot sekä mahdolliset poikkeustilanteet ja niiden korjaustoimenpiteet. Urakoitsijalta voi pyytää murskausjaksosta em. asiat sisältävän yhteenvedon. Työmaapäiväkirja on tarvittaessa lupaa valvovan viranomaisen saatavissa. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu 30.7. - 31.8.2015 välisen ajan Kuopion kaupungin valtuustovirastotalon ilmoitustaululla (Suokatu 42) sekä Suonenjoen kaupungintalon ilmoitustaululla (Herralantie 6). Kuulutus on julkaistu Paikallislehti Sisä-Savossa 30.7.2015. Tiivistelmä lupahakemuksen tiedoista on ollut nähtävänä osoitteessa www.kuopio.fi. Hakemuksen vireilläolosta on lisäksi tiedotettu 28.7.2015 päivätyllä kirjeellä ottamisalueen viereisten kiinteistöjen omistajia. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on kiinteistön Huuhtmäki 686-410-1-30 omistaja jättänyt maa-aines- ja ympäristölupahakemuksesta muistutuksen (saapunut 17.8.2015). Muistutuksessaan hän ilmoittaa jättäneensä 20.11.2014 poikkeamislupahakemuksen saunamökin rakentamiseksi kallioalueen länsipuolelle sijoittuvan Huuhtlammen rannalle. Paikka sijaitsee lammen ja kallioalueen välissä noin 170-180 m etäisyydellä kallioalueesta. Muistutuksessa viitataan kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annettuun valtioneuvoston asetukseen 800/2010, jossa on määrätty 300 metrin vähimmäisetäisyydestä kivenlouhimon sijoittamisesta loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen. Muistutuksen jättäjä vastustaa hakemuksen mukaista Vornalan tilan hanketta liian lähelle tulevana. Muistutuksessa on todettu myös toiminnan aiheuttamat pölyhaitat lähiasutukselle sekä muistuttajan viljelyssä olevalle pellolle (etäisyys noin 140 m ottoalueelta). Muistutuksessa on tuotu esille myös murskaustoiminnan ajoitus (epäselvyys kesäajasta) sekä Herkonpellontien liikenneturvallisuuden vaarantuminen. Kiinteistön Rinteelä 686-410-6-12 omistajat ovat jättäneet maa-aines- ja ympäristölupahakemukseen muistutuksen (saapunut 31.8.2015) toiminnan aiheuttamasta melu- ja pölyhaitasta omistamalleen 350 metrin etäisyydellä sijaitsevalle asuinkiinteistölle. Muistutus koskee myös liikennöintiä kapealla ja mutkaisella Herkonpellontiellä, jossa ei ole tienhoitokuntaa. Hakijan vastine muistutuksiin Hakija esittää vastineenaan (saapunut 29.9.2015) jätettyihin muistutuksiin mm. seuraavaa: Louhoksessa tapahtuvat louhinta- ja murskaustyöt tehdään pääasiassa vuosittain tammi-maaliskuun aikana ja kestävät vuosittain 1-2 viikkoa. Ne tullaan tekemään suunnitelman mukaisina vuorokaudenaikoina, jolloin pöly kuin myös meluhaitat ovat mahdollisimman pienet. Louhinta- ja räjäytystyöt talviaikaan suoritettuina häiritsevät mahdollisimman vähän alueella olevaa vakituisten tai vapaa-ajan asuntojen toimintaa. Vna 800/2010 mukaan kivenmurskaamo voidaan sijoittaa alle 300 metrin päähän häiriölle alttiista koh-
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2016 8 (8) teesta, jos toiminnanharjoittaja teknisiä keinoja käyttäen ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla osoittaa, että toiminta häiriölle alttiissa kohteessa ei ylitä melutason arvoja. Toiminnasta ei saa aiheutua ilmanlaadun heikkenemistä. Itsellänikin on alueen läheisyydessä marjanviljelyä eikä tulevasta toiminnasta aiheudu laatu tai muitakaan ongelmia kun talviaikainen louhinta sitoo ja eliminoi pölyhaitat. Alueelta liikennöinti suuntautuu Markunmäelle tehdyn tien kautta. Tie on kapeahko, mutta tielle rakennetaan tarvittavat ohituspaikat. Tiellä ei ole juurikaan näkemäesteitä vaan lähes koko tien matkalla tapahtuva liikenne on samanaikaisesti nähtävissä Markunmäelle saakka. On itsestään selvää, että tien kunto paranee huomattavasti suunnitellun toiminnan alettua, jolloin kaikkinainen liikenne tapahtuu esteettä ja turvallisesti. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausunto Pohjois-Savon ELY-keskukselta (ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue), terveydensuojeluviranomaiselta (ympäristöterveyspalvelut, Tervon kunta) sekä Rautalammin kunnalta. Pohjois-Savon ELY-keskus esittää 31.8.2015 saapuneessa lausunnossaan mm. seuraavaa: Pohjois-Savon maakuntakaavassa ei ole suunnitellun maankäytön kanssa ristiriitaisia aluevarauksia ko. alueella. Yleiskaavaa ei alueella ole. Hakemuksen mukainen toiminta tulee järjestää siten, ettei maaperään ja pohjaveteen pääse haitallisia aineita. Toiminta-alueelle on tehtävä valmiussuunnitelma vahinkotapausten varalle. Pohjois-Savon ELY-keskus korostaa, että toiminnanharjoittaja on aina vastuussa pohjavedelle aiheuttamastaan vahingosta. Alueelle tulee jälkihoitotoimenpiteenä muodostaa kunnollinen kasvualusta. Kokonaisuudessaan jälkihoitotoimenpiteet tulee aina suorittaa ennen luvan päättymistä. Pohjois-Savon ELY-keskuksen kanta on, että toiminta voidaan toteuttaa hakemuksen ja suunnitelman mukaisesti, mikäli edellä mainitut sekä liitteenä olevat asiat otetaan toiminnassa ja lupamääräyksissä huomioon. ELY-keskus huomauttaa kuitenkin, että Rautalammin puolella on läheiselle Huuhtlammelle haettu kahta poikkeamislupaa vapaa-ajan kiinteistöjen rakentamista varten. Etäisyys lähimmälle suunnitellulle rakennuspaikalle on alle 200 m, mikä alittaisi suositellut suojaetäisyydet. Tämän vuoksi on tarpeen varmistua asianosaisten kuulemisesta ennen päätöksentekoa. Rautalammin kunta on pitänyt tarpeellisena alueen yleiskaavoitusta. Tehtävät lupapäätökset asiakirjoineen ja karttoineen pyydetään lähettämään Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä sähköisenä kirjaamo.pohjois-savo@ely-keskus.fi. viite Dnro POSELY/1890/2015 että paperiversiona PL 2000, 70101 Kuopio.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2016 9 (9) Rautalammin kunnan ympäristölautakunta esittää 7.9.2015 saapuneessa lausunnossaan mm. seuraavaa: Vornalan kallioalueen läheisyyteen Tervalamminvuoren alueelle on suunniteltu kuuden voimalayksikön tuulivoimalaa. Rautalammin kunta on katsonut ja esittänyt tuulivoimayhtiö NWE Sales Oy:lle, Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Pohjois-Savon Liitolle, että Tervalammin alue vaatii maakunnallisen tuulivoimakaavan lisäksi osayleiskaavasuunnitelman ja kaavaan liittyvän luonto- ja ympäristöselvityksen kaavoituksen yhteydessä. Perusteltua olisi se, että Huuhtlammen ja Tervalamminvuoren alueiden läheisyydessä sijaitseva Vornalan tilan maa-ainesten ottoalue otettaisiin mukaan samaan osayleiskaavatarkasteluun, joka joudutaan alueelle laatimaan. Rautalammin kunta toivoo, että yleiskaavatarkastelu koskisi myös Suonenjoen kaupungin alueella olevia maa-alueita, jotka liittyvät nyt esiintyviin erilaisiin hankkeisiin. Tervon kunnan ympäristöterveyspalvelut toimiessaan Suonenjoen kaupungin terveydensuojeluviranomaisena esittää lausunnossaan seuraavaa: Kunnan terveydensuojeluviranomaisen näkökulmasta lähialueella sijaitsevien kiinteistöjen talousveden saatavuus tulee turvata lähialueiden lähteissä ja kaivoissa. Talousveden tulee täyttää Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (STMa 401/2001) esitetyt laatusuositukset sekä -vaatimukset. Kiinteistöjen vedenottopaikat tulee selvittää ja talousveden laatu tulisi varmistaa ennen aloitettavaa tai muutettavaa toimintaa. Talousveden riittävyys ja laatu tulee turvata toiminnan aikana ja sen jälkeen. Pintakerrosten kuorinta ja maaainesten otto ja kallion louhinta voivat aiheuttaa muutoksia pohjaveden suodattumiseen, muodostumiseen sekä mahdollisesti myös korkeuteen ja laatuun. Toiminta-alueen lähiympäristössä olevien talousvesikaivojen veden laatua tulisi tutkia säännöllisesti ennen toimintaa, toiminnan aikana sekä toiminnan loputtua. Lisäksi mahdollisten toiminta-aikana tapahtuvien vahinkojen jälkeen tulisi ottaa lisänäytteitä tilanteen kartoittamiseksi. Toiminta-alueen alapuolisten vesistöjen uimaveden (sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta 354/2008) sekä elintarvikkeiden pintakasteluun käytettävän veden laatu (maa- ja metsätalousministeriön asetus alkutuotannolle elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi asetettavista vaatimuksista 134/2006) tulisi varmistaa säännöllisin näytteenotoin ennen toiminnan aloittamista ja toiminnan kestäessä. Vesien laadun tulee täyttää asetuksen mukaiset laatusuositukset ja vaatimukset. Vesistöjen kuormitus ja pölypäästöt tulee minimoida parhaalla käytössä olevalla tekniikalla. Kallion louhinnan ja murskauksen seurauksena kiviaineksessa olevia raskasmetalleja voi vapautua pölyn mukana ympäristöön, edelleen pintavalumavesien mukana vesistöihin johtaviin ojiin ja vesistöihin. Raskasmetallit rikastuvat ravintoketjussa. Ravinteet ja kiintoaineet voivat kulkeutua alapuolisiin vesistöihin rehevöittäen ja madaltaen niitä. Veden laatua tulisi tutkia näiden ominaisuuksien osalta vuosittain vaikutusalueen alapuolisista
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2016 10 (10) vesistöistä. Mahdollinen pölyn ja kasteluveden mukana kulkeutuva kadmium-, lyijy- ja elohopeapitoisuus saattaa lisääntyä toiminta-alueen alapuolisten vesistöjen petokaloissa. Kalojen elohopeapitoisuustutkimuksia tulisi tehdä vuosittain. Tutkimustulokset tulee saattaa tiedoksi myös tuotantoalueen piirissä asuville. Ympäristökeskusten laatimien vesienhoitosuunnitelmien, Kymijoen - Suomenlahden vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 sekä vuosiksi 2016-2021 toteutuminen tulisi laajenevasta kuormituksesta huolimatta saavuttaa sekä uuden vesienhoitosuunnitelman vaatimukset tulisi toteuttaa. Lisäksi valtioneuvoston periaatepäätöstä vuodelta 2007 Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015 tulisi noudattaa sekä mahdolliset uudet vesiensuojelun suuntaviivat tulisi saavuttaa. Tuotannosta, lisääntyvästä raskaasta liikenteestä lähi- ja loma-asutukselle mahdollisesti terveydellistä haittaa aiheuttavat toiminnat ja päästöt tulee tehdä siten, että haitta saadaan mahdollisimman vähäiseksi. Toiminta-aika tulisi valita siten, että pöly, melu ja haju eivät kulkeudu asutukseen päin. Alueella syntyvä melu ei saa ylittää VNp 993/92 mukaisia yleisiä melutason ohjearvoja lähimmänkään asutuksen piirissä. Lisäksi tulisi huomioida sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015). Maa-ainesten ottosuunnitelmassa ei oteta kantaa mahdollisten sosiaalitilojen jätevesien johtamiseen, varastointiin, käsittelyyn ja /tai kuljetukseen. Räjäytyksestä aiheutuvan tärinän voimakkuus tulisi ottaa huomioon lähimmissä loma- ja asuinrakennuksissa. Toimijan tulisi varautua selvittämään mahdollisesti tärinän aiheuttamien vaurioiden vakavuus ja laajuus. Räjäytykset tulee ajoittaa päiväsaikaan ja mahdollisesti myös tuulen suunnat tulee ottaa huomioon siten, että räjäytykset tehdään silloin kun tuulen suunnat ovat asutuksesta ja loma-asutuksesta poispäin (melun sekä pölyn leviäminen ja kulkeutuminen tuulen sekä ilmavirtausten mukana). Kaikki tutkimustulokset tulee toimittaa myös Suonenjoen kaupungin terveydensuojeluviranomaiselle tiedoksi osoitteeseen Tervon kunta/ympäristöterveyspalvelut, Tervontie 4, 72210 Tervo. Muilta osin ei ympäristöterveydenhuollon näkökulmasta ole sanottavaa ympäristölupahakemuksessa esitettyihin kallion louhintaan ja murskaukseen. Hakijan vastine lausuntoihin Maastokatselmus Vaikutusten arviointi - Hakija ei ole antanut lausuntoihin vastinettaan. Alueella on tehty maastokatselmus 11.12.2015 (Riitta Lappalainen, alueelliset ympäristönsuojelupalvelut). Esitys myöntää hakijalle ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen ympäristöluvan kallion louhintaan ja murskaukseen maaainesluvan 4656/2015 mukaiselle alueelle tilalla Vornala, kiinteistötunnus 778-426-8-6. Toiminnassa on noudatettava lupahakemusta sekä tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2016 11 (11) Vastaus muistutuksiin ja lausuntoihin Muistutuksissa ja lausunnoissa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä tai sen perusteluissa ilmenevällä tavalla. Toiminta ja toiminta-ajat 1. Kallion louhintaa ja murskausta saa alueella harjoittaa arkipäivisin (maanantaista perjantaihin) 1.9. 31.5. välisenä aikana. Louhintaa saa alueella tehdä siten, että poraus tapahtuu klo 7-17 välisenä aikana ja räjäytykset ja lohkareiden rikotus klo 8-18 välisenä aikana. Murskausta saa tehdä klo 7-22. Murskeiden kuormaaminen ja kuljetus on tehtävä arkipäivisin klo 6.00-22.00 välisenä aikana. Tarvittaessa kuormaus- ja kuljetustoimintaa voi tehdä myös lauantaisin klo 7.00-18.00 välisenä aikana. Murskauksessa tulee käyttää uusimman tekniikan mukaisilla meluntorjunta- ja pölynpoistolaitteilla varustettua murskauskalustoa. Jokaisesta louhinta- ja murskausjaksosta on kirjallisesti ilmoitettava 2 viikkoa ennen toiminnan aloittamista kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelu: Toiminta-aikoja sekä käytettävää murskauskalustoa koskevilla määräyksillä varmistetaan se, ettei toiminnasta aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. (YSL 7 ja 52, VNA 800/2010) Maaperän sekä pinta- ja pohjaveden pilaantumisen ehkäiseminen 2. Toiminta mukaan lukien liikennöinti alueelle on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu maaperän, pintavesien, pohjaveden eikä lähikiinteistöjen talousvesikaivojen pilaantumista. Haitta-aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen. 3. Työkoneiden tankkaus- ja säilytyspaikka sekä polttoainesäiliöiden täyttöpaikat tulee suojata alustaltaan tiiviillä suojarakenteella: vahva öljynkestävä muovi tai nesteitä läpäisemätön pinta/pinnoite, joka on reunoiltaan vallitettu ja peitetty hienojakoisella maa-aineksella vähintään 30 cm. Maaperän suojaus tulee ulottaa niin laajaksi, että se kattaa myös tankattavan työkoneen alan. Poltto- ja voiteluaineiden varastointi, kuljetus- ja maansiirtokaluston paikoitus, aggregaatti sekä polttonesteiden jakelu on järjestettävä maaperältään suojatulle alueelle. 4. Alueella ei sallita suojarakenteettomia polttoainesäiliöitä. Polttoainesäiliöt on varustettava lapon- ja ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä. Toimintajaksojen ulkopuolella alueella ei saa säilyttää polttoainesäiliöitä tai muuta toimintaan liittyvää kalustoa, josta voi aiheutua vaaraa maaperän tai pohjaveden laadulle. 5. Toiminta-alueelta, mukaan lukien tukitoiminta-alue, maastoon johdettavat hulevedet eivät saa aiheuttaa samentumishaittaa. Hulevesien johtaminen ja käsittely tulee järjestää siten, että kiintoaineen ja mahdollisten haitta-aineiden pääsy vesistöön estyy. Mikäli alueella syntyy hulevesiä, tulee ne johtaa maastoon pintavalutuskentän, laskeutusaltaan tmv. kautta.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2016 12 (12) Hulevesien käsittelyä ja tarkkailua koskeva suunnitelma on esitettävä alueellisille ympäristönsuojelupalveluille hyväksyttäväksi vähintään kuukausi ennen louhintavaiheen töiden aloittamista. Perustelu: Määräyksillä varmistetaan se, ettei toiminnasta aiheudu maaperän, pinta- eikä pohjaveden pilaantumista. Määräys louhosalueen hulevesistä on annettu toiminta-alueelta mahdollisesti tulevista sade- ja hulevesistä aiheutuvan haitan ehkäisemiseksi ja ympäristövaikutusten seuraamiseksi. (YSL 7, 16, 17, 52, 62 ja 66, VNA 800/2010). Melu ja tärinä 6. Poraus, räjäytykset, rikotus ja muu melua aiheuttava toiminta liikenne mukaan lukien on suunniteltava ja toteutettava siten, että siitä aiheutuva melu ei ylitä lähimpien asuinrakennusten pihapiirissä klo 7-22 tasoa 55 db (L Aeq). Loma-asuntojen pihapiirissä melu ei saa ylittää klo 7-22 tasoa 45 db (L Aeq). Melulähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toimintaalueen alimmalle tasolle. Tarvittaessa toiminnanharjoittajan tulee selvittää toiminnan aiheuttama melutaso mittauksin lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ulkopuolisen mittauksiin perehtyneen asiantuntijan avulla. Mittauksia koskeva suunnitelma tulee esittää Kuopion kaupungin alueellisten ympäristönsuojelupalveluiden hyväksyttäväksi ennen mittausten tekemistä. Mikäli mittauksen perusteella em. melurajat ylittyvät, tulee toiminnanharjoittajan välittömästi ryhtyä melutorjuntatoimiin. Melumittaus paikalla voi olla tarpeen erityisesti, jos toiminnan aiheuttamasta melusta valitetaan. 7. Räjäytysten aiheuttama tärinä ei saa aiheuttaa ympäristön rakennusten ja rakennelmien vaurioitumista. Ennen toiminnan aloittamista tulee tehdä lähimpien asuinkiinteistöjen rakennekatselmukset (dokumentointi) alan asiantuntijan avulla. Luvan haltijan tulee ennen toiminnan aloittamista selvittää räjäytyksistä aiheutuvan tärinän johtuvuus ja varmistaa sopien räjähteiden käyttö. Räjäytyksen yhteydessä on tehtävä tärinämittaukset lähimmissä rakennuksissa ja rakenteissa, joissa toiminnasta voisi mahdollisesti aiheutua haittaa tai vahinkoa. Perustelu: Määräyksillä varmistetaan, että toiminnan aiheuttamasta melusta ei aiheudu lähiasuinkiinteistöillä terveyshaittaa tai kohtuutonta viihtyvyyshaittaa. Tärinää koskeva määräys on tarpeen haittojen ennaltaehkäisyn varmistamiseksi. Ympäristönsuojelulain 209 :n mukaan selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti sekä tarkoituksenmukaisin menetelmin. (YSL 6, 7 ja 52, VNp melutason ohjearvoista 993/92, VNA 800/2010). Päästöt ilmaan 8. Toiminnasta ei saa aiheutua sellaista ilmanlaadun heikkenemistä, joka vaarantaa ilmanlaadusta annetun valtioneuvoston asetuksen noudattamista. Pölyn leviämistä ympäristöön tulee estää joko kastelemalla pölyäviä kohteita ja alueita, koteloimalla päästölähteet kattavasti tai käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2016 13 (13) Pölylähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toimintaalueen alimmalle tasolle. Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskaamon kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Työmaa-alueen ja tiestön pölyäminen on estettävä riittävällä kunnossapidolla sekä tarvittaessa kastelemalla. 9. Porauksessa syntyvän pölyn leviäminen on estettävä sijoittamalla porausvaunuihin pölynkeräyslaitteet. Laitteistoa ei saa tyhjentää porauspaikalle. 10. Tarvittaessa toiminnanharjoittajan tulee selvittää hiukkaspitoisuusmittauksin toiminnasta aiheutuvan pölyn leviäminen. Perustelu: Määräyksillä varmistetaan, että toiminnan aiheuttamasta pölystä ei aiheudu lähiasuinkiinteistöillä terveyshaittaa tai kohtuutonta viihtyvyyshaittaa. Pölyntorjunnan on oltava tehokasta myös ajanjaksoina, jolloin veden käyttäminen pölyntorjunnassa ei ole mahdollista. (YSL 6, 7 ja 52, VNp 480/1996, VNA 38/2011, VNA 800/2010 ja NaapL 17 ). Jätteet ja niiden käsittely 11. Toiminnan jätehuolto on järjestettävä siten, ettei toiminnasta aiheudu ympäristön roskaantumista, maaperän pilaantumista eikä haittaa terveydelle tai ympäristölle. 12. Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava, kerättävä ja varastoitava asianmukaisesti. Jätteet on ensisijaisesti hyödynnettävä. Jätteet tulee käsitellä tai hyödyntää paikassa tai toiminnassa, jolla on toiminnan edellyttämät luvat tai jätelain vaatimukset täyttävä hyväksyntä. 13. Toiminnassa syntyvät vaaralliset jätteet on varastoitava tiiviissä ja lukitussa tilassa ja ne on vuosittain toimitettava luvalliseen vastaanottopaikkaan /-käsittelypaikkaan. 14. Toiminnassa on noudatettava esitettyä kaivannaisjätteitä koskevaa jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelma on tarkistettava 5 vuoden välein, ensimmäisen kerran 1.6.2021. Tarkistettu suunnitelma tulee toimittaa Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille. Perustelu: Toiminnassa syntyvät jätteet tulee jätelain mukaisesti toimittaa asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Määräyksillä estetään jätteistä terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia haittoja. Kaivannaistoimintaa koskevassa ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset kaivannaisjätteestä sekä toimintaa koskevasta kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmasta ja sen noudattamisesta. (YSL 7, 16, 17, 58, 113 ja 114, JäteL 13, VNA 800/2010).
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2016 14 (14) Häiriö- ja poikkeustilanteet 15. Toimintaan liittyvistä ympäristöön kohdistuvista riskitekijöistä on tiedotettava työntekijöille. Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten on toimintaalueella oltava riittävä alkusammutus- ja vuotojen torjuntakalusto. Vahinkotapauksia varten toiminnanharjoittajalla on oltava vastuuhenkilön/työntekijöiden saatavilla selkeät toimintaohjeet. Poikkeuksellisista tilanteista, vahingoista ja onnettomuuksista on välittömästi ilmoitettava Pohjois-Savon pelastuslaitokselle, Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille sekä Pohjois-Savon ELY-keskukselle (ympäristöja luonnonvarat vastuualue). Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten on toiminnalle nimettävä vastuuhenkilö, jonka nimi tulee esittää Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille ennen toiminnan aloittamista. Perustelu: Työntekijöillä on oltava riittävä tieto toimintaan liittyvistä riskeistä, jotta he osaavat ottaa ne huomioon toiminnassaan. Tehokas toiminta vahinkotapauksissa edellyttää, että laitoksen vastuuhenkilöllä on käytettävissään hyvät ohjeet ja työntekijöille järjestetty koulutusta ko. tapauksissa toimimiseen. Vahinkotapauksesta ilmoittaminen on tarpeen mahdollisen ympäristö- ja terveysriskin arvioimiseksi sekä tarvittavien toimenpiteiden määrittämiseksi. (YSL 7, 15 ja 52, VNA 800/2010). Valvonta, tarkkailu ja raportointi 16. Murskausaseman pystyttäminen ja alueella tapahtuvat järjestelyt on esitettävä hyväksyttäväksi ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen jokaisen toimintajakson aloittamista. Ilmoitus tulee tehdä myös toiminnan loputtua. Perustelu: Määräys on tarpeen toiminnan valvonnan kannalta. (YSL 170 ). 17. Luvan saajan tulee ennen toiminnan aloittamista selvittää lähimpien asuinkiinteistöjen (etäisyys toiminta-alueelta 200-400 m) talousvesikaivojen sijainti ja rakenne sekä vedenpinnan korkeus ja vedenlaatu (talousvesitutkimus). Tiedot tulee toimittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelu: Määräys on tarpeen toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristövaikutusten valvonnan kannalta. (YSL 6, 7, 15 ja 52 ). 18. Laitoksen toiminnasta, päästöistä, jätteistä ja käyttötarkkailusta tulee pitää kirjaa, joka on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille tulee esittää vuosittain helmikuun loppuun mennessä seuraavat tiedot edellisen vuoden toiminnasta (vuosiyhteenveto): - toiminta alueella (vuosittaiset toiminta-ajat: räjäytysten päivämäärät, käytetyt räjäytysaineet, murskauslaitoksen toimintapäivät sekä tuotantomäärät) - käytettyjen polttoaineiden määrät - jätteiden määrät ja niiden toimituspaikat - toimenpiteet melu- ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2016 15 (15) - selvitys poikkeuksellisia päästöjä aiheuttaneista tilanteista ja niiden syyt ja kesto - pölynpoistolaitteiden huollot - yhteenveto tarkkailutiedoista - selvitys toteutetuista ympäristönsuojelutoimista. Yhteenvedon perusteena oleva kirjanpito on oltava hakijalla sekä ympäristölupaa valvovien viranomaisten saatavilla ja kirjanpito on säilytettävä vähintään 3 vuotta. Perustelu: Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toimintansa päästöistä ja ympäristövaikutuksista. Toimintaa koskeva kirjanpito- ja raportointivelvoite on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. (YSL 62, JäteL 118-120 ). Paras käyttökelpoinen tekniikka 19. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Perustelu: Velvoite seurata alansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä varmistaa sen, että toimintaa kehitetään uuden tiedon ja ympäristönsuojelun muuttuvien vaatimusten mukaisesti. Prosesseissa ja laitehankinnoissa on hyödynnettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa siten, että toiminnan ympäristövaikut ukset ovat mahdollisimman vähäiset. (YSL 6, 7 ja 8, JäteL 8). Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen 20. Toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, toiminnanharjoittajan vaihtumisesta, toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava viipymättä ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa antaa määräyksiä lopettamisen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta ja toimenpiteistä. Perustelu: Toiminnanharjoittaja on vastuussa ympäristövaikutuksista, niiden torjunnasta ja tarkkailusta myös toiminnan päätyttyä. Määräyksellä voidaan varmistua mm. siitä, että alueelle ei jää toiminnasta peräisin olevia jätteitä, eikä toiminta ole aiheuttanut maaperän pilaantumista ja että kaivannaisjätteet on käsitelty tai poistettu alueelta asianmukaisesti. (YSL 94 ).
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2016 16 (16) Päätöksen perustelut Luvan myöntämisen edellytykset ja yleiset perustelut Ympäristölupa on myönnettävä, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lisäksi on tutkittava asiassa annetut lausunnot ja tehdyt muistutukset sekä luvan myöntämisen edellytykset sekä muutoinkin otettava huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Lupa-asiaa ratkaistaessa on lisäksi noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. (YSL 48 ). Ympäristönsuojelulain 49 :n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden tai pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Toiminnan sijoittaminen ei saa vaikeuttaa alueen käyttämistä voimassa olevassa maakuntakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa varattuun tarkoitukseen. Kivenlouhimon, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamon ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksessa 800/2010. Asetuksen 3 :n mukaan toimintaa ei saa sijoittaa alle 400 m päähän melulle tai pölylle erityisen alttiista kohteista, kuten sairaalasta, päiväkodista, hoito- tai oppilaitoksesta. Kivenlouhimo, muu kivenlouhinta ja kivenmurskaamo on lisäksi sijoitettava siten, että asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä. Kivenmurskaamo voidaan sijoittaa alle 300 metrin päähän häiriölle alttiista kohteesta ainoastaan, jos toiminnanharjoittaja voi sijoittamalla toiminta rakennukseen tai muita teknisiä keinoja käyttäen luotettavasti ja ympäristölupaviranomaisen hyväksymällä tavalla osoittaa, että toiminta häiriölle alttiissa kohteessa ei ylitä asetuksen 7 :ssä tarkoitettuja melutason arvoja. Lisäksi toiminnasta ei saa aiheutua sellaista ilmanlaadun heikkenemistä, joka vaarantaa asetuksen 5 :ssä tarkoitetun ilmanlaadusta annetun valtioneuvoston asetuksen noudattamisen. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat yli 300 metrin etäisyydellä louhintaalueesta. Melu-, tärinä- ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi on annettu määräys enimmäismelutasosta, melu- ja pölypäästön mittaamisesta tarvittaessa, lähimpien asuinkiinteistöjen rakennusten ja kaivojen katselmuksista ja kaivojen vesipinnan ja vedenlaadun selvittämisestä sekä määräykset ilmaan joutuvien päästöjen ja niiden leviämisen rajoittamiseksi.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2016 17 (17) Vornalan kallioalueella ei ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. Pohjois- Savon maakuntakaavassa 2030 (Pohjois-Savon maakuntavaltuusto hyväksynyt 8.11.2010, ympäristöministeriö vahvistanut 7.12.2011) alueella ei ole kaavamerkintöjä eikä aluevarauksia. Alueen kaavoitus tai maankäyttö ei aseta estettä luvan myöntämiselle. Toiminta ei sijaitse ympäristöhallinnon luokittelemalla pohjavesialueella. Luvassa on annettu määräykset pohjaveden ja maaperän pilaantumisriskin ehkäisemiseksi sekä jätehuoltoa koskevat määräykset. Ympäristön pilaantuminen voidaan estää annetuilla määräyksillä. Toiminnasta ei aiheudu vaaraa eikä haittaa terveydelle, ympäristölle eikä asutukselle, kun toiminta järjestetään esitetyn hakemuksen ja tämän päätöksen määräysten mukaisesti. Toiminta täyttää luvan myöntämisen edellytykset eikä aiheuta luonnonsuojelulaissa tai sen nojalla annettujen säädösten vastaisia vaikutuksia. Lupa voidaan myöntää. Luvan voimassaolo Tämä päätös on voimassa 30.4.2026 saakka toistaiseksi. Uusi lupa on kuitenkin haettava tätä ennen, mikäli toiminnassa tapahtuu oleellisia muutoksia. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Lupa raukeaa, jos toimintaa tai sen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden (5) vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta tai toiminta on ollut keskeytyneenä yhtäjaksoisesti vähintään viisi (5) vuotta tai toiminnanharjoittaja ilmoittaa, ettei toimintaa aloiteta tai toiminta on keskeytetty pysyvästi. Sovelletut oikeusohjeet Ympäristönsuojelulaki 527/2014 (YSL) 5-8, 15-17, 20, 22, 27, 39-40, 42-44, 48-49, 52, 58, 62, 66, 94, 113, 114, 170, 190, 191, 205 ja 209 Ympäristönsuojeluasetus 713/2014 (YSA) 2 1 mom. kohta 6a) ja b), 3, 4 ja 7, 11-15 Jätelaki 646/2011 (JäteL) 8, 12, 13 ja 118-120 Laki eräistä naapuruussuhteista 26/1920 (NaapL) 17 ja 18 Valtioneuvoston asetus kivenlouhimoiden, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 800/2010 (VNA) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992 (VNp) Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta 38/2011 (VNA) Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä 190/2013 (VNA) Kuopion alueellisen ympäristönsuojeluviranomaisen taksa (Kuopion ympäristö- ja rakennuslautakunnan hyväksymä 14.11.2013 122) Käsittelymaksu ja sen määräytyminen Ympäristöluvasta peritään 4 800 euroa. Käsittelymaksu perustuu Kuopion alueellisen ympäristönsuojeluviranomaisen taksaan. Lisäksi hakijalta peritään kuulutuskustannukset lehti-ilmoituksesta (Paikallislehti Sisä-Savo 30.7.2015) 489,55 euroa (sis. alv 24 %). Muutoksenhaku Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2016 18 (18) Liitteet 9 4660/2015 Päätös ympäristölupahakemuksesta - Veikko Kalevi Raivio - Vornalan kallioalue, tila Vornala 778-426-8-6, Tyyrinmäen kylä, Suonenjoki Viiteaineisto * 4660/2015 Sijaintikartta Valmistelija Riitta Lappalainen puh. 040 542 0240 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Lautakunta hyväksyy edellä mainitun esityksen. Päätös Lautakunta yksimielisesti hyväksyi ympäristöjohtajan päätösehdotuksen. Merkittiin, että ympäristötarkastaja Riitta Lappalainen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2016 19 (19)