Hiilivapaa Loimaa Kohti uusiutuvaa energiaa
Kaukolämpöputki Nahinlahdelle Kaukolämpöverkko laajeni Loimaan uudelle asuinalueelle Nahinlahdelle. Kiinteistön liittyminen kaukolämpöverkkoon on mahdollista heti.
Loimaan kaukolämpö Oy:n verkko kattaa kantakaupungin sekä Hirvikosken ja Alastaron taajamien ydinalueet. Merkittävin osa asuntokannasta sekä kaupungin omista kiinteistöistä on kaukolämmön piirissä. Yhtiön lämmöntuotanto perustuu joko sahalta hankittavan sivutuotteen tai metsähankkeen polttoon. Tällä hetkellä öljylaitokset ovat vain poikkeustilanteita varten varalaitoksina. Vuonna 2013 vain 1 % energiasta jouduttiin tuottamaan öljyllä.
Fortumin ja Loimaan Kaukolämmön lehdistötiedote 25.11.2016 Fortum ja Loimaan Kaukolämpö Oy kokeilevat hevosen kuivikelannan käyttöä energiatuotannossa "Polttoainevalikoiman monipuolistaminen tuo uusia mahdollisuuksia tehostaa toimintaamme. Hevosen kuivikelanta on meille kokeilun arvoinen polttoaine, etenkin kun sitä saadaan läheltä. Odotamme mielenkiinnolla koejakson tuloksia, ja selvitämme lisäksi muita mahdollisuuksia energialähteiden monipuolistamiseksi", sanoo Loimaan Kaukolämpö Oy:n Harri Ijäs. "Yhteistyö Loimaan Kaukolämmön kanssa mahdollistaa HorsePower-palvelun laajentumisen myös Varsinais-Suomen seudun hevostalleille", iloitsee Anssi Paalanen Fortum HorsePowerista.
Loimaan kaupungin toimintojen kokonaisenergiankulutus (lämpö+sähkö) oli vuonna 2016 yhteensä n. 26 984 MWh Loimaan kaupungin kiinteistöistä kaukolämmön piirissä on kaikki kiinteistöt paitsi Kirkonkylän koulu Alastarolla sekä haja-asutusalueiden kiinteistöt.
Energiankulutus 2012-2016 MWh Lämmönkulutus, rakennukset 17709 16 688 16 135 19 939 20 586 Sähkönkulutus, rakennukset Sähkönkulutus, katuvalot / kaavatiet 1540 1 583 1 803 1 876 7503 7 676 7 671 7 994 7 342 2016 2015 2014 2013 2012 Sähkönkulutus, katuvalot / valtion tiet 232 232 287 302 0 5000 10000 15000 20000 25000
Katuvalojen ohjauskeskukset on uusittu ja liitetty automaatio-ohjauksen piiriin. Katuvalaistuksen kustannussäästöjä pyritään edelleen tehostamaan ohjelmoimalla kello-ohjauksen asetuksia sekä muita mahdollisia asetuksia (hämäräkytkimet). Katuvalolamppuja vaihdetaan led-lampuiksi alueittain saneerausten yhteydessä. Kiinteistöissä siirrytään led-valaistukseen vaiheittain.
kt CO 2 -ekv Rakennusten lämmityksen päästöt Loimaalla vuosina 2014 2016 35 30 25 20 15 10 5 0 Kaukolämplämmitylämmitys Sähkö- Erillis- Maalämpö 2014 0,7 6,7 0,2 29,7 2015 0,6 5,4 0,1 27,9 2016* 0,7 6,2 0,2 31,2
kt CO 2 -ekv Tieliikenteen päästöjen kehitys Loimaalla vuosina 2014 2016. Vuoden 2016 tieto on ennakkotieto, joka perustuu liikennemäärien muutoksiin kunnan alueella 60 50 40 30 20 10 0 2014 2015 2016* Yhteensä 49,5 46,5 45,7 Moottoripyörät ja mopot 0,5 0,5 Päätiet 37,4 35,2 Kunnan kadut ja tiet 11,7 10,9
kt CO 2 -ekv Maatalouden päästöjen kehitys Loimaalla vuosina 2014 2016. (Vuoden 2016 tieto on ennakkotieto) 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Eläinten ruuansulatus Lannankäsittely Peltoviljely 2014 7,6 19,7 51,4 2015 7,8 20,7 53,5 2016* 7,8 18,5 52,8
UUSIUTUVAA ENERGIAA LOIMAAN SAVESTA Esiselvitys paikallisten biomassojen käsittelystä, alueen tarpeet huomioiden (25.1.2017, Markku Riihimäki) Selvityksen tarkoituksena on tuoda esille ne mahdollisuudet, joita alueellinen biomassa tarjoaa paikallisille toimijoille. Biomassa voi tarjota työtä sekä toimeentuloa biokaasulaitosinvestoinnin tekijän lisäksi peltobiomassan korjuussa, lannoitteen kuljetuksessa sekä levityksessä, ajoneuvokaasun jakeluverkossa, lämpöyrityksessä ja tietenkin energiaa käyttävien yritysten imagohyötynä puhtaan energian käytöstä.
Esiselvitys paikallisten biomassojen käsittelystä, alueen tarpeet huomioiden (25.1.2017, Markku Riihimäki) Vesistökasvit: Vesistöissä kasvavilla kasveilla on ominaisuutena sitoa vedessä olevia ravinteita, jolloin niiton yhteydessä myös niissä olevat ravinteet palaavat kiertoon. Vesistökasvit ovat hyvin reheväkasvustoisia, mutta niiden korjuu on vaikeaa. Niiden käyttäminen energiakasvina perustuu yleensä korjuun myönteisiin ympäristövaikutuksiin (Loimijoen isosorsimo).
Hinku-kuntien asukaskohtainen päästökehitys ilman teollisuutta vuosina 2007-2016 (Vuoden 2016 tieto on ennakkotieto)