Puulan Kalastusalue on lakisääteinen yhteistoimintaelin, jonka jäseniä ovat kalavesien omistajat sekä ammatti- ja virkistyskalastuksen edustajat. Puulan kalastusalueen vesipinta-ala on noin 330 km², joka jakautuu yli 200 osakaskuntaan. Yhtenä tehtävistämme on huolehtia kalakantojen säilymisestä elinvoimaisina ja monipuolisina.
KALASTUS PUULAVESISTÖSSSÄ Tärkein verkoilla, nuotalla tai troolilla pyydettävä ruokakala on muikku, joka paikallisten asukkaiden ja mökkiläisten lähiruokaherkuttelun lisäksi antaa elannon neljälle ammattikalastajalle. Puulavesi tunnetaan myös hyvänä järvitaimenja järvilohivesistönä, joten alue on vetouistelijoiden suosiossa. Tiheän muikkukannan ansiosta järvilohi kasvaa nopeasti. Puulalta on saatu 2000-luvun suurin järvilohi Suomessa: 12,4 kg. Myös monen kilon taimenet kuuluvat Puulan tyypilliseen saalisvalikoimaan. Tervetuloa kalastamaan Puulalle!
Soiden kuivatusvesien sisältämä humus ruskettaa Puulavettä, pilaa mökkirannat, limettää kalapyydykset ja muuttaa kalakantojen elinympäristöä. Muikku, siika ja muut lohensukuiset kalat ovat jo kaikonneet lähinnä Siikavettä olevista Puulan osista. Kuva: Paju- Pihlassuolta Puulaveteen 180 l/sek, pvm 19.10.2011
Humuksen pidätys yleisesti käytetyllä tekniikalla ei toimi kenttäpuhdistus ei pysäytä liuennutta humusta! Analyysitulos Savolab pvm 13,6.2012: 2985-2, Vesistövesi, P4jusuo ennen pintavalutuskenttää COD 40 mg/l 2985-3, Vesistövesi, Pajusuo mittapato (kentän jälkeen) COD 79 mg/l Pajusuon pintavalutuskenttää. Kenttä tulvii yli, koska liian hienojakoinen turvemaa ei kykene läpäisemään vettä. Humuksen määrä lähes kaksinkertaistuu kentällä. Vapo luvannut rakentaa kentän tilalle kemiallisen sakkautuksen, hyvä!!
Puhdistettua Pajusuon mittakaivolta Paju-Pihlassuolta ennen puhdistusta Metsäojasta, joka "vuotaa" Pajusuon keräilyojaan Kolmea vettä Paju- Pihlassuolta 20.6.2012
Kevättulvan aikaan Keskisen Havusuon kosteikkopuhdistamoa Puulaan!
Havusuon kosteikkokenttäpuhdistamot eivät puhdista vaan likaavat vettä! Havusuon keskimmäistä kosteikkopuhdistamoa
Havusuo pohjoisen kosteikkopuhdistamoa. Kenttä on pääosin veden peitossa. Vesi johdetaan pintajuoksutuksena putkien kautta mittakaivolle ja sieltä vesistöön. Missä tapahtuu puhdistuminen? Havusuo-pohjoisen kosteikkokenttää
Rääsynsuon eristysoja, laskee ilman valvontaa tai mittausta suoraan Mustajokeen Havusuo-keskinen, kuvassa oikealla eristysoja suoraan Pajupuruun. Samaan ojaan laskevat myös tuotannosta poistetun suoalueen vedet.
Aluekartta Havusuo, Pihlassuo, Pajusuo
Mittausmenetelmät eivät kerro kuin osan totuudesta; virtaamapiikit jäävät huomioimatta kiintoainemääritys huomio vain osan kiinto- aineesta, liuennutta ei lainkaan Eristysojien vesiä ei käsitellä eikä niiden lasketa olevan turvetuotannosta aiheutuvia vesiä turvetuotannosta poistettujen alueiden (kuten myös metsitettyjen soiden) juoksutuksia ei valvota Päästöselvitysten tuloksissa ristiriitaisuuksia Esimerkki: - Vapon konsultin (Saloy Oy) humusselvityksessä (23.-24.5. 2012) Pajusuon humuspäästöt olivat 48 kg /vrk, vastaten 0,5 % Kälkäjoen kokonaisvirtauksen (358 000 m3/vrk) humusmäärästä (10 380 kg) - Puulan kalastusalueen virtausmittausten (16.6.2012) ja tilaamien CODanalyysien mukaan Pajusuon humuspäästöt olivat 184 kg /vrk, vastaten 6,3 % Kälkäjoen kokonaisvirtauksen (121 500 m3/vrk) humusmäärästä ( 2914 kg) Mikkelin ympäristöpalvelut ja Etelä-Savon ELY-keskus käynnistävät tänä syksynä selvitysprojektin, jossa tutkitaan päästöjen lähteet läntiseen Puulaveteeen.
Perävaahdon väri sen kertoo tässä ammattikalastaja Pentti Kämpin takana puhdasta Puulaa
mutta kun lähestytään Puulan Siikavettä, perävaahdon väri alkaa muuttua ruskeaksi.
PIDETÄÄN HUOLTA PUULASTA! KIITOS! Lisää tietoa Puulan kalastusalueesta löydät osoitteesta www.puula.fi