siltojen korjaus KANNEN PINTARAKENTEET PÄÄLLYSTEET YLEISET LAATUVAATIMUKSET LIVI, Taitorakenneyksikkö 02/2014 (korvaa ohjeen 9/88) 1.802 YLEISOHJEEN SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ... 3 2. TYÖTURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖNSUOJELU... 9 3. SILTAPÄÄLLYSTEEN PAIKKAUS... 11 4. ASFALTTIMASSAT... 15 5. PÄÄLLYSTETYYPIT... 16 6. PÄÄLLYSTEEN ALUSTA... 18 Kuva 1. Päällysteen paikkaus käsityönä. 7. PÄÄLLYSTYSTYÖT... 19 8. VIIMEISTELY... 23 9. KELPOISUUDEN OSOITTAMINEN... 24 10. KIRJALLISUUSVIITTEET... 27 LIITE 1 Termit ja määritelmät Kuva 2. Asfalttipäällysteen jyrsintä. Kuva 3. Asfalttipäällysteen levitys. LIVI 2230095 LIIKENNEVIRASTO 2014
SILKO 1.802 PÄÄLLYSTEET YLEISOHJE 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 3 1.1 Ohjeen käyttöalue... 3 1.2 Päällystämisen lähtökohdat... 4 1.3 Päällystevauriot... 5 1.3.1 Yleistä... 5 1.3.2 Vaurioiden inventointi... 5 1.3.3 Sallitut vaurioitumisasteet... 7 1.4 Päällysteen uusimisen suunnittelu... 7 1.5 Kaltevuuksien suunnittelu... 8 2 TYÖTURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖNSUOJELU... 9 2.1 Työturvallisuusohjeet... 9 2.2 Työnaikaiset liikennejärjestelyt... 9 2.3 Ympäristönsuojelu...10 3 SILTAPÄÄLLYSTEEN PAIKKAUS...11 3.1 Paikkauksen ajoitus ja menetelmävalinta...11 3.2 Paikkaustyön suoritus...12 3.2.1 Yleistä...12 3.2.2 Paikkauskohdan esikäsittely...12 3.2.3 Valuasfalttipaikkaus...13 3.2.4 Asfalttibetonipaikkaus...13 3.2.5 Tilapäispaikkaus kylmämassalla...13 3.3 Siltapäällysteen halkeaman sulkeminen...14 4 ASFALTTIMASSAT...15 4.1 Asfaltin raaka-aineet...15 4.2 Asfalttimassojen CE-merkintä ja tuotestandardit...15 7 PÄÄLLYSTYSTYÖT...19 7.1 Rakenteiden purkaminen...19 7.2 Päällystysalustan esikäsittely...20 7.3 Asfalttibetonin ja kivimastiksiasfaltin valmistus, levitys ja tiivistys...20 7.4 Valuasfalttimassan valmistus ja levitys...21 7.5 Ohutkerrospäällystemassan valmistus ja levitys...21 7.6 Betonipäällysteen ja suojabetonin tekeminen...22 8 VIIMEISTELY...23 8.1 Pintavesien ohjauslaitteet...23 8.2 Saumaukset...23 9 KELPOISUUDEN OSOITTAMINEN...24 9.1 Yleiset ohjeet...24 9.2 Asfalttimassan tyyppitestaus...24 9.3 Asfalttituotannon laadunvalvonta...24 9.4 Valmiin päällysteen laatuvaatimukset...25 9.4.1 Yleiset vaatimukset...25 9.4.2 Asfalttipäällysteen laatuvaatimukset...25 9.5 Mittaukset...26 9.6 Näytteiden otto...26 9.7 Laaturaportti...26 10 KIRJALLISUUSVIITTEET...27 LIITE: Termit ja määritelmät 5 PÄÄLLYSTETYYPIT...16 5.1 Yleistä...16 5.2 Asfalttipäällysteet...16 5.2.1 Asfalttibetoni...16 5.2.2 Kivimastiksiasfaltti...16 5.2.3 Valuasfaltti...16 5.3 Erikoispäällysteet...17 5.3.1 Betonipäällysteet...17 5.3.2 Ohutkerrospäällysteet...17 6 PÄÄLLYSTEEN ALUSTA...18 6.1 Viettokaltevuudet...18 6.2 Alustan tasaisuus ja puhtaus...18 6.3 Alustan kosteus...18
SILKO 1.802 PÄÄLLYSTEET YLEISOHJE 2 Liikennevirasto, Taitorakenneyksikkö 2013 SILKO-projektin päällystetyöryhmä (alkuperäinen teksti 1988): Dipl.ins. Jouko Lämsä, puheenjohtaja TVH/Rt Yli-insinööri Pentti Eloniemi TVH/R Tutkimuspäällikkö, Dipl.ins. Lars Forstén Lemminkäinen Oy Tutkija, Dipl.ins. Ari Kähkönen (11/87 asti) VTT/ TIE Erikoistutkija, Dipl.ins. Kyösti Laukkanen (1/88 lähtien) VTT/ TIE Insinööri Pentti Leivo TVH/Rt Vs. yli-insinööri Mats Reihe TVH/Kp Rakennusmestari Antti Saarinen TVL/ Häme Toimitusjohtaja, ins. Jorma Huura, sihteeri Insinööritoimisto Jorma Huura Oy SILKO-projektin pintarakennetyöryhmä (tekstin päivitys 2013): Kehittämispäällikkö Jouko Lämsä, puh.joht. (12/11 asti) Silta-asiantuntija Pekka Siitonen, puh.joht. (1/12 lähtien) Yksikön päällikkö Minna Torkkeli Silta-asiantuntija Jani Meriläinen (5/11 lähtien) Siltainsinööri Jari Nikki Rakennusmestari Timo Repo Tutkimusjohtaja Lars Forstén Toimitusjohtaja Martti Alhainen (2/11 asti) Rakennusmestari Hannu Jokinen (2/11 lähtien) Tuotepäällikkö Mikko Nikander Tuotekehityspäällikkö Timo Rantanen Työpäällikkö Pasi Pelkonen (5/12 lähtien) Erikoistutkija Kyösti Laukkanen Projektipäällikkö Jorma Lampinen, sihteeri Erikoisasiantuntijat: Rakennusmestari Jukka Annala Työnjohtaja Hannu Böckerman Liikennevirasto, Taitorakenneyksikkö Liikennevirasto, Taitorakenneyksikkö Liikennevirasto, Taitorakenneyksikkö Liikennevirasto, Taitorakenneyksikkö Varsinais-Suomen ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus Lemminkäinen Infra Oy Eristys Mara Oy Kattava Oy Icopal Oy Katepal Oy Peab Infra Oy VTT Huura Oy Kaakkois-Suomen ELY-keskus NCC Roads Oy Konsultti: Valokuvat: VTT Kuvat 1, 6, 7, 8, 9, 11, 14, 16, 19, 20, 21, 26 Huura Oy Kuvat 2, 5, 12, 18, 22 Jouko Aaramaa (Skanska Infra Oy) Kuvat 3, 23, 27 Jyri Haapamäki (Lemminkäinen Infra Oy) Kuva 24 Timo Turunen (Lemminkäinen Infra Oy) Kuvat 15, 17, 25, 28 Kyösti Laukkanen (VTT) Kuva 10 Päällysteiden paikkaus-ohje (Liikennevirasto) LIVI 2230095 -SILKO1.802 Verkkojulkaisu (http://www.liikennevirasto/sillat/) pdf 2013 Liikennevirasto Sivujen valmistus: Anne Räisänen/Kopijyvä Oy, Kuopio Kirjapaino: Kopijyvä Oy, Kuopio 2014 Julkaisua myy Kopijyvä Oy www.kopijyva.fi/kopistore Puhelin 017 266 2600
SILKO 1.802 PÄÄLLYSTEET YLEISOHJE 3 1 YLEISTÄ 1.1 Ohjeen käyttöalue Tässä ohjeessa käsitellään ensisijaisesti betonikantisten siltojen päällystämistä asfaltilla, mutta sitä voidaan soveltaa myös teräs- ja puukantisilla silloilla. Betonipäällysteitä käsitellään suppeasti ja lähinnä viittauksin tarkempiin ohjeisiin. Ohjeessa kuvataan yleisluonteisesti siltapäällysteiden päällystetyypit, sillan päällystämisen käytettävät ohjeet ja sillan päällystystyön suoritus. Yleisohje ei ole urakka-asiakirja. Urakassa noudatettavat velvoittavat ohjeet ja laatuvaatimukset esitetään yleisohjeessa mainituissa muissa asiakirjoissa. Kuvassa 4 on esitetty tämän SILKO-ohjeen liittyminen muihin ohjeisiin ja standardeihin. Jos kuvassa 4 mainittu ohje tai standardi on muuttunut SILKO-ohjeen julkaisemisen jälkeen, noudatetaan kunkin ohjeen viimeistä julkaistua versiota, jos urakkasopimusasiakirjat eivät muuta edellytä. EUROOPPALAISET TUOTE- STANDARDIT SFS-EN 13108-sarja (Asfalttimassat ja pintaukset) SFS-EN 13043 (kiviainekset) SFS-EN 12591 (tiebitumit) SFS-EN 14023 (kumibitumit) SFS-EN 15322 (bitumiliuokset) SFS-EN 13808 (bitumiemulsiot) Asfalttinormit InfraRYL, Osa 3, Luku 42330 InfraRYL, Osa 1, Luku 21400 NCCI 1 Siltojen kuormat ja suunnitteluperusteet KANNEN PINTARAKENTEET SILKO 1.802 Päällysteet KORJAUSOHJEET SILKO 2.814 Asfalttipäällysteen uusiminen SILKO 2.815 Puukannen päällystäminen SILKO 2.832 Päällysteen halkeaman sulkeminen SILKO 2.833 Asfalttipäällysteen paikkaaminen Päällysteiden ylläpito. Toimenpidesuunnittelu Päällysteiden paikkaus TIEH 2200009-v-09 Sillantarkastuskäsikirja Kuva 4. Päällysteiden SILKO-yleisohjeen liittyminen muihin ohjeisiin ja standardeihin.
SILKO 1.802 PÄÄLLYSTEET YLEISOHJE 4 1.2 Päällystämisen lähtökohdat Päällyste on sillan kannen pintarakenteiden ylin osa, jonka tarkoituksena on: ottaa vastaan liikenteen kuluttava vaikutus, jakaa liikennekuorma alemmille kerroksille suojata vedeneristystä, varmistaa sillan päällysteen pinnan oikea muoto ja tasaisuus tasata sillan taipuman ja hiipuman aiheuttamat ennakkokorotukset kannen yläpinnalla. Sillan päällysteen tulee suojata eristystä ja johtaa pintavedet pois siltakannelta, jotta veden ja suolojen tunkeutuminen rakenteen sisään jää mahdollisimman vähäiseksi. Päällysteen tulee lisäksi kestää liikenteen kuormia ja kulutusta. Kuva 5. Paikattu asfalttipäällyste. Ajomukavuuden kannalta on suotavaa, että sillan päällyste ei poikkea paljon muun tieosan päällysteestä. Sillalla on yleensä sama päällyste kuin tielinjalla, ellei siltapäällysteeksi ole valittu kumibitumivaluasfaltti erityisesti sen vesitiiviys- tai joustavuusominaisuuksien vuoksi. Sillan ja penkereen rajakohdassa ei saa olla sallittua suurempaa epätasaisuutta. Jos rajakohta on epätasainen, ajoneuvot aiheuttavat siltarakenteeseen haitallisia voimakkaita sysäyksiä. Sillalla käytettäviä päällystetyyppejä ovat asfalttibetoni (AB) kivimastiksiasfaltti (SMA) kumibitumivaluasfaltti (KBVA) erikoispäällysteet (betoni-, betonilaatta-, betonikivi- ja ohutkerrospäällysteet). Kuva 6. Sillan betoninen ajotielaatta. Sillalla on yleensä kolme asfalttikerrosta: eristyksen suojakerros, sidekerros ja kulutuskerros. Jos sillan kevyen liikenteen väylän päällystetyyppi on tavanomainen asfalttibetoni, riittää yksi päällystekerros. Jos päällyste on kumibitumiasfalttibetoni, sen alle tarvitaan lisäksi asfalttitasauskerros. Betonipäällyste voidaan tehdä yhtenä kerroksena vedeneristyksen päälle. Rakennetta nimitetään tällöin betoniseksi ajotielaataksi, kuva 6. Betonipäällyste voi olla myös kantavan rakenteen yläosana. Ohutkerrospäällyste toimii samalla vedeneristyksenä ja kulutuskerroksena, kuva 7. Siltapäällysteen korjaustoimenpide valitaan yhteistyössä tiesuunnittelijan kanssa. Paikkauksella voidaan vanha päällyste pitää liikennettä tyydyttävässä kunnossa ja siirtää päällysteen uusimista. Siltapäällysteen tulee olla ajo-ominaisuuksiltaan Kuva 7. Ohutkerrospäällyste (epoksi). vähintään yhtä hyvä kuin siltaan liittyvän tien päällysteen, kuvat 5 7. Siltapäällysteen valintaan vaikuttaa, päällystetäänkö silta samassa yhteydessä kuin siltaan liittyvä tie. Jos näin menetellään, molemmille valitaan yleensä sama päällyste. Siltapäällystetyyppien valinnasta, päällystekerrosten määristä ja
SILKO 1.802 PÄÄLLYSTEET YLEISOHJE 5 kerrospaksuuksista on annettu tarkempia ohjeita Eurokoodin soveltamisohjeessa /27/ ja InfraRYL:n osassa 3 /3/. Päällysteen halkeilu on kulumisen jälkeen siltojen päällysteiden vaikein ongelma. Halkeamat aiheutuvat useimmiten materiaalin kutistumisesta. Haitallista halkeilua voidaan vähentää saumaamalla päällyste heti valmistumisen jälkeen. Joskus päällysteen halkeilun syynä on kansirakenteen taipuminen tai voimakas värähtely ja päällysteen ikä. Siltapäällysteen halkeamat ovat riskejä vedeneristyksen kestävyydelle. Teiden talvisuolaus rasittaa betonirakenteita. Bitumiin suolalla ei ole haitallisia vaikutuksia. Suolan avulla paljaana pidetty kostea asfalttipinta on sen sijaan erittäin altis nastarenkaiden kuluttavalle vaikutukselle. Sillan päällysrakenteen eri osien välillä on lämpötilaeroja, jotka johtuvat rakenneosien materiaaleista ja sijainnista. Tämä on otettava huomioon rakenneratkaisuja tehtäessä ja materiaaleja valittaessa. 1.3 Päällystevauriot 1.3.1 Yleistä Siltapäällysteiden vauriot ja niiden syiden selvittäminen on korjaustyön suunnittelun ja toteutustavan lähtökohta. Sillan korjaustyöhön liittyvän päällystystyön päävaiheita ovat tarkastus, suunnittelu ja korjaus. 1.3.2 Vaurioiden inventointi Siltojen päällysteissä esiintyy seuraavia vaurioita: pituus-, poikittais- ja saumahalkeamat, verkkohalkeamat, purkaumat ja reiät, deformaatio ja urat ja muut kulumisvauriot. Kuva 8. Valuasfalttipäällysteen valumisvaurio läppäsillalla. Sillan päällysteissä voi esiintyä samanaikaisesti useita erilaisia vaurioita. Eri siltatyypeille ominaisia vaurioita ovat seuraavat: Teräksisten riippusiltojen ja teräsbetonisten laattasiltojen taipumista johtuvat poikittaishalkeamat Liittopalkkirakenteiden pituussuuntaiset halkeamat, jotka syntyvät pääkannattajien kohdille Läppäsiltojen päällysteen liukuminen, deformaatio ja halkeilu, kuva 8. Yleisin asfaltin halkeamien syy on yleensä päällysteen kutistuminen alhaisissa lämpötiloissa (kuva 9). Joissakin tapauksissa vaurion aiheuttaa päällysrakenteen taipuminen. Raskas liikenne tai päällysteen suunnitteluvirheet voivat aiheuttaa deformoitumisvaurioita lämpimällä säällä (kuva 10). Muut päällystevauriot syntyvät pääasiasiassa liikenteen, sään, rakennusaineiden vanhenemisen Kuva 9. Pakkasen aiheuttama kutistumishalkeama asfalttipäällysteessä.
SILKO 1.802 PÄÄLLYSTEET YLEISOHJE 6 ja rakennusvirheiden vuoksi. Yleisin vauriotyyppi on päällysteen urautuminen, mikä on seuraus kulumisesta tai deformaatiosta. Päällysteen urautumisen vaikuttaa: raskaan liikenteen määrä nastarengasliikenne ajonopeus ja sen muutokset ajoradan leveys ja liikenteen kanavoituminen päällystemateriaalien ominaisuudet sääolosuhteista ja talvikunnossapidosta. Sillan kohdalla kuluminen on voimakkaampaa kuin muulla tieosalla, koska liikenne on enemmän kanavoitunut. Kuva 10. Deformaatiouria asfalttipäällysteessä. Päällyste voi reikiintyä ja purkaantua eri syistä, esim. kuplan kohdalla (kuva 11), lajittumakohdista, puutteellisesta kuivatuksesta. Päällyste purkaantuu liikuntasaumalaitteen vierestä seuraavista syistä: liikuntasaumalaitteen ja päällysteen välillä on korkeusero päällyste ei ole tarttunut alapuoliseen teräkseen päällysteen alla on viisto betonipinta. jos päällysteen ja liikuntasaumalaitteen välissä ei ole saumausta. Verkkohalkeilu ja päällysteen purkautuminen aiheutuvat sillalla usein siitä, ettei päällystekerrosten kuivatus toimi tai vedenjohtolaitteet puuttuvat. Tulopenkereillä verkkohalkeilu johtuu yleensä päällysrakenteen heikosta kantavuudesta. Kuva 11. Alkava purkauma sillan päällysteessä. Sillan ja penkereen rajakohtiin syntyy usein kuoppia ja epätasaisuuksia, jotka ovat erittäin haitallisia, koska ajoneuvot aiheuttavat niiden kohdalla siltarakenteisiin voimakkaita iskuja ja sysäyksiä. Tällöin myös ajoneuvot saattavat samalla rikkoutua. Päällysteen kuntoa on seurattava säännöllisesti. Havainnot kirjataan vuosi-, yleis- ja erikoistarkastusten yhteydessä. Samalla määritetään tarvittavien toimenpiteiden ajoitus. Vauriot inventoidaan pääasiassa silmämääräisesti. Työvirheet päällysteen ja liikuntasaumalaitteen liittymiskohdissa näkyvät päällysteen vaurioina, kuva 12. Näköhavaintoja täydennetään tarvittaessa mittauksin. Urien syvyydet ja sillan päiden epätasaisuudet voidaan mitata oikolaudan avulla (standardi EN 13036-7). Oikolautamittauksessa tulee käyttää standardin mukaista mittakiilaa (kuva 13). Kuva 12. Päällystevaurioita sillan liikuntasaumalaitteen vieressä. Liikuntasaumalaitteen yli ei saa levittää päällystettä. Kuva 13. Mittakiilan periaatekuva (EN13036-7). Kiilan pituus L=300 ± 3 mm, leveys W= 25 ± 1 mm.
SILKO 1.802 PÄÄLLYSTEET YLEISOHJE 7 Epätasaisuusluvun (IRI tai IRI4) määritys saattaa tulla kysymykseen pitkien siltojen päällysteen kuntoa arvosteltaessa muun tiestön mittausten yhteydessä. Jos siltapäällysteessä on verkkohalkeamia tai purkaumia, on päällyste avattava alapuolisten rakenteiden kunnon selvittämiseksi. 1.3.3 Sallitut vaurioitumisasteet Liikenneturvallisuutta vaarantavat siltapäällysteen vauriot on korjattava heti. Sillan päällyste uusitaan tai korjataan seuraavissa tapauksissa: Päällysteen uransyvyys ylittää sallitun enimmäisarvon Päällysteessä on purkaumia, halkeamia tai murtuma yli sallitun määrän. Siltapäällysteiden kulutuskerroksen tai kannen pintarakenteen uusimistarve arvioidaan Sillantarkastuskäsikirjan /26/ taulukon 13 mukaan. Taulukossa esitetään myös siltapäällysteen ohjeellinen korjaustoimenpide, korjauksen ohjeellinen kiireellisyysluokka sillan päällysteen vaurioluokan perusteella. Vaurion syy on aina selvitettävä, jos se on mahdollista. Jos vaurion syynä on päällysrakenteen muissa rakenteissa olevat vauriot tai rakenteellinen heikkous, tämä on otettava huomioon korjausta suunniteltaessa. Liikenneturvallisuus ei saa vaarantua päällysteen vaurioiden takia. Siltojen päällysteissä esiintyvät halkeamat, reiät ja kuopat on korjattava ensi tilassa saumaamalla ja paikkaamalla. Seuraavassa vaiheessa joudutaan valitsemaan urapaikkauksen ja päällysteen uusimisen välillä. Sallittu uransyvyys määrätään sellaiseksi, että vesiliirtoa ei synny. Märän päällysteen ja renkaan välinen kitka riippuu myös vesikalvon paksuudesta ja vähenee ajonopeuden kasvaessa. Sallittuun uransyvyyteen vaikuttaa myös ajoradan sivukaltevuus. Tielinjan asfalttipäällysteiden pintakuntoa mitataan ja seurataan säännöllisesti tehtävin kuntomittauksin. Julkaisussa Päällysteiden ylläpidon toimintalinjat /29/ on esitetty tiepäällysteen kuntotilat uransyvyyksien ja tasaisuuden (IRI) perusteella luokiteltuina liikennemäärän ja nopeusrajoituksen mukaan. Jos raja-arvot ylittyvät, tiejakso (100 m) määritellään huonokuntoiseksi. Päällysteiden uusimisajankohtaan (uusimistoimenpiteen raja-arvoon) vaikuttavat lisäksi rahoitusmahdollisuudet. Kun siltapäällyste uusitaan tiepäällystysurakan yhteydessä, vaikuttaa siltapäällysteen uusimisajankohtaan siltaan liittyvän tiepäällysteen kuntotila. Yksittäisten satametristen kuntotilat eivät kuvaa erityisen hyvin lyhyiden siltojen siltapäällysteiden kuntoa. 1.4 Päällysteen uusimisen suunnittelu Liikennemäärätietoja tarvitaan päällysteen uusimista ja urapaikkausta ohjelmoitaessa. Lisäksi saattaa poikkeuksellisen suuri raskaan liikenteen määrä aiheuttaa päällysteessä muodonmuutoksia (plastinen deformaatio), jotka voidaan ennustaa liikennetietoja analysoimalla. Päällysteen uusimista suunniteltaessa on otettava huomioon seuraavat kolme uusimisen vaihtoehtoa: 1. Uusitaan vain kulutuskerros. Tällöin vanha päällyste jyrsitään ja tehdään uusi kulutuskerros. 2. Uusitaan päällystekerrokset, mutta mahdollinen suojabetoni tai muu suojakerros jää paikoilleen. 3. Uusitaan kaikki kannen pintarakenteet. Päällystekerrosten lisääminen entisten päälle ei ole suositeltavaa, koska ne lisäävät sillan omaa painoa. Sillalla saa olla korkeintaan yksi ylimääräinen päällystekerros, jos sillan kantavuus tämän sallii. Suunnittelija varmistaa, että pintarakenteen paino, pinnan korkeusasemat ja sillan kantavuus ovat vaatimusten mukaiset. Päällysteen pinnan korkeusaseman nousu, pienentää myös sillan kaiteen korkeutta. Ylimääräisten kerrosten tekoa on vältettävä siitäkin syystä, että se joudutaan kuitenkin jossain vaiheessa poistamaan. Silta jää tällöin muuhun tien tasaukseen nähden notkelmaan, koska päällystettä ei kuitenkaan poisteta riittävän pitkältä matkalta penkereiltä. Poikkeuksia ovat pienet ns. sorakantiset sillat, joiden tasausta voidaan nostaa ottamalla huomioon, että kaiteiden korkeuden tulee olla riittävä. Kun silta päällystetään uudestaan, verrataan vaihtoehtoisia päällystetyyppejä toisiinsa. Taustatietoja on saatavissa esimerkiksi ohjeesta Päällysteiden ylläpito /28/.
SILKO 1.802 PÄÄLLYSTEET YLEISOHJE 8 Taulukossa 1 on esitetty eri päällystystyyppien ohjeelliset käyttöalueet silloilla. Taulukko 1. Päällystetyyppi Kumibitumivaluasfaltti KBVA Siltojen päällystetyyppien ohjeel liset käyttöalueet. Maksimiraekoko mm 16 Asfalttibetoni AB 16 22 Kivimastiksiasfaltti SMA 16 22 Asfalttibetoni AB 11 Kumibitumivaluasfaltti KBVA 11 Alue Autokaistat Jalkakäytävät Sillan päällystystyyppiä valittaessa lähtökohtana on tieosan yleinen päällystetyyppi. Tästä voidaan poiketa silloin, kun sillan päällysteeltä vaaditaan poikkeavaa kulutuskestävyyttä, tiiviyttä, muodonmuutoskykyä tai tärinänkestävyyttä tms. Vilkkaasti liikennöidyillä teillä (KVL > 5000 ajon/ vrk) päällysteen kulumiskestävyyttä voidaan parantaa erityisesti käyttämällä asfaltissa kovaa (I-lk) kiviainesta. Suuri maksimiraekoko (22 mm) ja kulutuspinnassa oleva suuri karkean kiviaineksen määrä (SMA-rakeisuus) parantavat myös kulutuskestävyyttä. Koska kumibitumivaluasfaltti on tiivis ja kestää hyvin kulutusta, se on suositeltavaa ottaa vertailuun mukaan, koska sillan päällysteiden yhtenä tehtävänä on alapuolisten rakenteiden suojaaminen suolavedeltä. KBVA soveltuu teräskantisille silloille (tärinänkestävyys) Jos vaaditaan erityisen hyvää pakkasenkestävyyttä, voidaan sideaineena käyttää kumibitumia Vähäliikenteisillä sorakantisilla, silloilla tulevat kysymykseen myös pehmeät asfalttibetonit (PAB-V ja PAB-B), joita ei tässä ohjeessa kuitenkaan käsitellä, vaan niitä tehtäessä noudatetaan yleisiä ohjeita (InfraRYL osa 3 /3/ ja Asfalttinormit /1/). Betonipäällyste uusitaan entisen kaltaisena, jos liikuntasaumalaitteet tai muut sillan rakenteet rajaavat käytettävissä olevan rakennepaksuuden vain betonipäällysteelle sopivaksi. Muuten on syytä vertailla eri päällystemenetelmiä. Betonipäällysteiden käyttöä on syytä välttää voimakkaasti suolattavilla silloilla. Yleensä siltapäällyste pyritään korjaamaan samalla kun siltaan liittyvä tiepäällyste. Sillan päällysteen uusimista ja paikkaamista varten laaditaan työselitys, jossa tulee olla tarvittaessa ohjeet seuraavista toimenpiteistä: vanhojen päällystekerrosten purkaminen tai paikattavan kohdan esikäsittely päällysteen alapuolisten rakenteiden tai kuivatusjärjestelmän kunnostaminen vedeneristyksen uusiminen tai kunnostus päällysteen laatuvaatimukset työssä noudatettavat vaatimukset ja ohjeet saumaukset ja muut viimeistelytyöt laadunvarmistus. 1.5 Kaltevuuksien suunnittelu Sillan kuivatuksen yleisohjeen (SILKO 1.601) /15/ mukaan sillan päällysteen sivukaltevuuden tavoitearvo on suoralla tieosalla 3 % ja vähimmäisarvo 2 %. Sillan ajoradan pinnan kuivatus suunnitellaan viettokaltevuuksien avulla. Viettokaltevuuden tulee normaalisti olla vähintään 2 % ja poikkeuksellisestikin vähintään 1 %. Vesi ei saa lätäköityä päällysteelle. Sivukaltevuus voi kaarteessa olla suurempi kuin suoralla. Jos sillan sivukaltevuutta joudutaan liikuntasaumalaitteiden vuoksi sillan päissä muuttamaan, käytetään kaltevuuden muutosnopeutena 1 % 15 metrillä. Muutosnopeus on sama liitettäessä päällyste tiepenkereillä vanhaan päällysteeseen. Tiepenkereillä on kiinnitettävä huomiota siihen, että sivukaltevuudet ovat saattaneet muuttua ohjearvoa loivemmiksi. Tämä on liikenneturvallisuuden kannalta vaarallista. Tilanne onkin saatettava sillan päällystystyön yhteydessä ohjeiden mukaiseksi jyrsimällä vanha päällyste pois riittävän pitkältä matkalta.
SILKO 1.802 PÄÄLLYSTEET YLEISOHJE 9 2 TYÖTURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖNSUOJELU 2.1 Työturvallisuusohjeet Siltapäällystystöissä noudatetaan Työturvallisuuden yleisohjetta (SILKO 1.111) /11/ ja Liikenneviraston työturvallisuusohjeita /6/-/10/. Myös rakennusmateriaalien valmistajien laatimia käyttöohjeita on noudatettava. Tiellä tehtävä työ luokitellaan työturvallisuuslainsäädännössä vaarallisiin töihin. Vaarallisten töiden suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon niitä koskevat erityiset turvallisuustoimenpiteet. Valtioneuvoston asetus 205/2009 sisältää säädökset rakennustyön turvallisuudesta. Asetuksen säädöksiä on selitetty julkaisussa Rakennustöiden turvallisuusmääräykset selityksineen /34/. Julkaisussa esitettyjä rakennustyön turvallisuuteen liittyviä vaatimuksia sovelletaan myös silloilla tehtävissä päällystystöissä. Vaarallisten aineiden pääsy iholle, silmiin tai hengitysteihin on estettävä asianmukaisilla, työturvallisuusvaatimukset täyttävillä suojavarusteilla. Kuumaa asfalttimassaa, esikäsittelyainetta tai polymeerejä käsiteltäessä on käytettävä asianmukaisia suojavarusteita (mm. kypärää, suojakäsineitä ja suojajalkineita), kuva 14. Joidenkin ohutkerrospäällysteiden sideaineissa on terveydelle vaarallisia aineita. Kaikista työmaalla käytettävistä kemikaaleista (epoksit, polyuretaanit, öljyt, bitumiliuokset, tartukkeet jne.) Kuva 14. Työntekijöillä tulee olla asianmukaiset työasut ja suojaimet. tulee työpaikalla olla käyttöturvallisuustiedotteet, joiden ohjeita aineiden käytöstä ja hävittämisestä on noudatettava. Työturvallisuuslaki velvoittaa tienpitäjän varmistamaan, että tiellä tai muulla liikennealueella työskentelevät henkilöt on perehdytetty työpaikan liikenteen vaaratekijöihin. Tämä perehdyttäminen tapahtuu Tieturvakoulutuksen avulla, jonka suorittamisesta annetun todistuksen urakoitsija on velvollinen esittämään tilaajalle. Vaadittu koulutustaso on Tieturva I. 2.2 Työnaikaiset liikennejärjestelyt Sillan päällystystyön aikaiseen liikenteen järjestelyyn on varauduttava riittävän ajoissa. Liikenteen järjestely toteutetaan Liikenne ja turvallisuus tietyömaalla -ohjeiden /6/ /10/ mukaan kiinnittäen erityistä huomiota siltatöitä käsittelevään kohtaan (kuva 15). Julkaisu Liikenne tietyömaalla, Pätevyysvaatimukset ja työturvallisuuden perusteet 14.11.2011 käsittelee mm. tie- ja rata-alueella tehtävissä töissä vaadittava turvallisuuspätevyysasioita, liikenteen ohjauslaitteita ja liikenteen ohjausta /8/. Julkaisu Liikenne tietyömaalla, Päällystys- ja tiemerkintätyöt 15.12.2011 käsittelee liikennejärjestelyjä ja työturvallisuutta päällystys- ja tiemerkintätöissä /9/. Kuva 15. Korjattava kaista suljetaan liikenteeltä.
SILKO 1.802 PÄÄLLYSTEET YLEISOHJE 10 Keskeisimmät tienpitoajoneuvoja koskevat liikennesäännöt sekä tienpitoajoneuvoja ja varusteita koskevat määräykset on esitetty julkaisussa Liikenne tietyömaalla, Tienpitoajoneuvot TIEH 2200007-08 /33/. 2.3 Ympäristönsuojelu Noudatetaan Liikenneviraston ympäristönsuojeluohjeita (ks. esim. SILKO 1.112 /12/) Kemikaalien ja terveydelle tai ympäristölle haitallisten ainesten pääsy ympäristöön tulee estää. Kaivetut tai jyrsityt purkujätteet, jotka eivät kelpaa kierrätettäviksi, tulee viedä työmaalta luvalliselle varastointipaikalle, kuva 16. Kuva 16. Purkujätteillä sotkettu luiska.
SILKO 1.802 PÄÄLLYSTEET YLEISOHJE 11 3 SILTAPÄÄLLYSTEEN PAIKKAUS 3.1 Paikkauksen ajoitus ja menetelmävalinta Siltapäällysteen paikkaus on osa sillan taloudellista ylläpitoa. Päällystevauriot tulee korjata mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Kulumis- ja deformaatiovaurioita lukuun ottamatta siltojen päällystevauriot ovat yleensä paikattavissa, kunhan korjaus tehdään riittävän ajoissa. Siltapäällysteen paikkauksessa noudatetaan sillankorjausohjetta SILKO 2.833 Asfalttipäällysteen paikkaaminen /22/ ja tiepäällysteiden paikkaustöiden ohjetta Päällysteiden paikkaus /30/. Urakoitsija laatii ennen sillan korjaustyön aloitusta työ- ja laatusuunnitelman. Suunnitelmassa esitetään mm. korjaustyön toteutus- ja laadunvalvontaorganisaatio, työssä käytettävät laitteet laaduntarkastusmenetelmät, -laitteet ja -raportointi (mm. olosuhdemittaukset ja ainemenekit) työturvallisuus- ja ympäristönsuojeluasiat liikenteen järjestelyt lupien hankinta työssä käytettävät paikkausmateriaalit tuotenimitiedoin korjaustyön työmenetelmän kuvaus aikataulu. Paikkaustyön työ- ja laatusuunnitelman sisältö on kuvattu yksityiskohtaisemmin ohjeessa SILKO 2.833 /22/. Liikenneviraston ohje Päällysteen paikkaus /30/ edellyttää, että Turvallisuutta vaarantavat päällysteen reiät, halkeamat ja porrastukset tulee paikata viipymättä vuodenajasta riippumatta. Tarvittaessa käytetään tilapäispaikkausta. Ajomukavuutta oleellisesti haittaavat reiät ja halkeamat sekä siltapäällysteiden purkaumat tulee korjata yhden viikon kuluessa vaurion syntymisestä. Pysyvä paikkaus on päällysteen vaurion korjaamista siten, että paikattu kohta täyttää paikkaustöiden laatuvaatimukset. Pysyvä paikkaus ajoitetaan joko normaalin vaurioiden paikkaustoiminnan yhteyteen tai toteutetaan ennakoivalla paikkauksella, jolla vältetään päällysteen vaurioituminen liian huonoon kuntoon ja/tai tilapäispaikkauksen tekeminen huonoissa olosuhteissa /30/. Ennakoivalla paikkauksella tarkoitetaan toimintaa, jolla alkavat reikiintymiset ja purkaumat korjataan paikkaamalla päällyste hyvissä olosuhteissa. Ennakoiva paikkaustoiminta on erityisen suositeltavaa silloilla. Ennakoivan paikkauksen kohdevalinta edellyttää, että siltojen päällysteiden pinnan kuntoa seurataan ja että se tunnetaan. Alkaviin vaurioihin, uusiin halkeamiin ja pieniin reikiin tulee kiinnittää erityistä huomiota, kun valmistellaan ennakoivia paikkaustoimenpiteitä. Pienet vauriot, joiden kautta vesi tunkeutuu päällysteeseen tai sen alle, laajenevat märissä ja kylmissä olosuhteissa nopeasti. Ne voivat johtaa laaja-alaisiin tai epäedullisena ajankohtana tehtäviin heikkolaatuisiin ja vuosikustannuksiltaan kalliisiin korjauksiin. Tilapäispaikkaus tarkoittaa toimenpidettä, jolla vaurioitunut päällysteen kohta korjataan siten, että sen avulla pidetään paikattu siltapäällyste turvallisena ja liikennöitävässä kunnossa, kunnes tilapäispaikkaus voidaan korjata hyvissä sääolosuhteissa pysyvällä paikkausten laatuvaatimukset täyttävällä tavalla. Havaittu päällystevaurio voidaan korjata tilapäispaikkauksena, jos se on liikenteelle vaarallinen, ajomukavuutta oleellisesti haittaava tai nopeasti laajentuva eikä sitä heti voida paikata pysyvällä tavalla. Tilapäispaikkauksia pyritään vähentämään ennakoivan paikkaustoiminnan avulla. Siltapäällysteen korjaustoimenpiteet ovat seuraavat: Päällysteen saumauskorjaukset tehdään kohdan 8.2 mukaan ja SILKO-ohjeen 2.833 /22/ mukaisesti. Päällysteiden paikkaustyömenetelmistä ja paikkausmateriaaleista sekä niiden laatuvaatimuksista on ohjeita myös Liikenneviraston julkaisemassa päällysteiden paikkausohjeessa /30/. Päällysteen ja reunapalkin rajakohtaan muodostuneet raot saumataan kumibitumisella saumausmassalla. Jos päällyste tehdään kumibitumivaluasfaltista, voidaan reunasaumoissa käyttää kumibitumista saumausmassaa tai -nauhaa. Pakkasenkestävyysluokkaan 1 hyväksytyt saumausmassat on lueteltu ohjeessa Tietoa tiensuunnitteluun 59A /32/. Kulumisurat korjataan yleensä valuasfaltilla, jonka sideaineena voidaan käyttää kumibitumia Paikalliset verkkohalkeamat, syöpymät ja kolot paikataan suoraviivaisesti sahaamalla rajaten auki ja paikataan valuasfaltilla tai asfalttibetonilla.
SILKO 1.802 PÄÄLLYSTEET YLEISOHJE 12 Vedeneristysten kuplimisvauriot korjataan paikkaamalla kuplan kohdalta sekä vedeneristys että sen päällä olevat muut rakennekerrokset. Paikkauksen tavoitteena on että paikan tulee olla ehjän vanhan päällysteen veroinen ja myöhemmin kulua samalla nopeudella kuin paikkaan liittyvä vanha päällyste. Kaikki vaurioitunut päällyste on poistettava. Tartuntapinta paikattavan kohdan reunoissa muotoillaan suoraksi ja jyrkkäreunaiseksi Muotoiltu reuna lämmitetään tai liimataan siten, että paikka tarttuu siihen lujasti. Asfalttibetonipaikkaus (käsin tai levittimellä) soveltuu useimpien vauriotyyppien paikkaamiseen. Kesällä tehty asfalttibetonipaikkaus on parempi ratkaisu myöhempien korjausten kannalta kuin talvella tehty valuasfalttipaikkaus. Valuasfalttipaikkaus (käsin tai levittimellä) soveltuu lähinnä reikien ja muiden pienialaisten vaurioiden paikkaamiseen. Valuasfaltti ei sovellu urapaikkauksiin kohteissa, jotka myöhemmin korjataan kuumentaen tehtävällä pintauksella. Valuasfalttipaikkaukset tehdään yleensä käyttäen kumibitumivaluasfalttimassaa. Vain talvipaikkauksissa käytetään valuasfalttimassaa, jonka sideaine on tiebitumia. Tilapäispaikkauksia voidaan kiireellisissä tilanteissa tehdä valuasfaltti- tai PAB-massoilla ja saumauksia kannukaatomenetelmällä. 3.2 Paikkaustyön suoritus 3.2.1 Yleistä Sillan asfalttipäällysteen paikkaustöiden suoritus on kuvattu yksityiskohtaisesti ohjeessa SILKO 2.833 /22/. Paikkausmassojen koostumus ja paikkaustöiden yleiset laatuvaatimukset on esitetty ohjeessa Päällysteen paikkaus /30/. 3.2.2 Paikkauskohdan esikäsittely Paikattavan alueen reunat (lukuun ottamatta urapaikkauksia) rajataan säännöllisen muotoiseksi ja jyrkkäreunaiseksi jyrsimellä tai timanttisahalla, koska paikan ja vanhan päällysteen liitoskohta vaikuttaa paikan kestävyyteen, kuva 17. Jos vedeneristyksen päällä on suojabetoni, päällystekerrokset poistetaan paikattavasta kohdasta suojabetonin pintaan asti. Jos suojabetonin pinta on rapautunut, rapautumat korjataan nopeasti kovettuvalla juotoslaastilla tai juotosmassalla ohjeen SILKO 2.231 mukaisesti Betonirakenteet. Paikkaus ilman muotteja /16/. Paikattavan alueen päällystettä purettaessa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, ettei vaurioiteta vedeneristystä. Sahaustyön alussa on varmistettava, että sahatun uran pohjan ja vedeneristyksen pinnan väliin jää vähintään 30 mm suojaetäisyys. Toisaalta päällysteen ja paikkauksen liitoskohdan korkeuden tulee olla vähintään 15 mm. Jos päällystevaurio johtuu kermieristyksen kuplimisesta, eristys korjataan joko SILKO-ohjeen 2.831 Vedeneristyksen paikkaaminen /20/ mukaan tai kuplan kohdalle porataan siltakannen läpi Kuva 17 Paikattava kohta rajataan timanttisahalla. ulottuva paineentasausreikä ja paikkauskohdassa eristysrakenteen aluskermiksi valitaan eristysalustasta osittain irti jäävä paineentasauskermi. Urapaikkauksella korjattava päällyste jyrsitään laatikkojyrsintänä. Jyrsintäsyvyys on 25 40 mm korjaustavasta riippuen. Paikkausmassan maksimiraekoko vaikuttaa jyrsintäsyvyyteen. Asfalttinormien rakeisuuskuvasivuilla on esitetty minimimassamäärän ja maksiraekoon välinen yhteys. Yleensä vakiopaksuisen päällysteen paksuus (mm) tulee olla vähintään 2,5 x maksimiraekoko (esim. jos maksimiraekoko on 16 mm, minimipaksuus on 40 mm, mikä vastaa massamäärää 100 kg/m 2 ). Paikkauksen alustan tulee olla puhdas, kuiva ja riittävän lämmin. Alustasta poistetaan irtain aines harjaamalla, imuroimalla tai paineilmalla. Harjaus
SILKO 1.802 PÄÄLLYSTEET YLEISOHJE 13 ja imurointi ovat suositeltavia vaihtoehtoja ympäristösyistä. 3.2.3 Valuasfalttipaikkaus Siltapäällysteen korjauskohdassa alustan minimilämpötila on ohjeen SILKO 2.833 /22/ mukaan valuasfalttipaikkauksen tekemisen aikana 0 C. (Vaatimus on tiukempi kuin paikkausohjeessa, joka sallii tiepäällysteen valuasfalttipaikkauksen tekemisen alustan lämpötilassa -10 C). Valuasfalttipaikkauksen alustaa ei tarvitse liimata. Silloilla käytetään valuasfalttipaikkauksissa valuasfalttimassaa VA 11 tai VA 16. Jos päällyste on KBVA, käytetään KBVA-massaa myös paikkaukseen. Valuasfalttipaikkaus voidaan levittää käsityönä tai kelkalla, jolloin massaa ei tiivistetä levityksen jälkeen. KT-valuasfalttipaikkausmenetelmällä, jossa massa puristetaan kiinni alustaan levityksen yhteydessä tarkoitukseen kehitetyllä laitteella. Talvella tehtävissä paikkaustöissä käytetään valuasfalttia. VA-paikkausten massamenekki vaihtelee kerrospaksuudesta riippuen välillä 25...100 kg/m 2. Jos massamenekki on alle 40 kg/m 2, karkeutukseen käytetään bituminoimatonta kalliomurskeen lajitetta 2/5 mm tai 3/6 mm. Murske levitetään tasaisesti massan levityksen jälkeen. Pysyväksi suunnitellun paikkauskohdan reunat tiivistetään saumaamalla (lukuun ottamatta urapaikkausta). Valuasfalttipaikkauksen pinta on aina karkeutettava kitkan lisäämiseksi. VA-paikkauksen karkeutukseen käytettävän sirotekiviaineksen maksimiraekoko on enintään 6 mm. Ajoradalle tehtävän valuasfalttipaikkauksen pinta on aina karkeutettava kitkan lisäämiseksi (ajoratapäällysteen karkeutusmurske esim. bituminoitu tai kuivattu kalliomurske 11/16 mm 8 12 kg/m 2 ). 3.2.4 Asfalttibetonipaikkaus Asfalttibetonipaikkaustyön aikana alustan lämpötilan tulee olla vähintään 0 C (käsinlevitys) tai vähintään +5 C (konelevitys). Talvella on lumi ja jää poistettava ja alusta on kuivattava ja tarvittaessa lämmitettävä. Paikan alusta ja reunat liimataan bitumiemulsiolla BE-L tai alle +5 C:een lämpötilassa bitumiliuoksella BL-0. Liiman levitysmenekki on 0,2 0,3 kg/ m 2 (yliannostusta on varottava). Liimauksen sijasta voidaan alusta lämmittää infrapunalämmittimellä (noin 100 C lämpötilaan). Paikkausmassa käytetään asfalttibetonia AB 11, joka levitetään pienissä kohteissa käsityönä ja suuremmissa paikkauksissa koneellisesti. Asfalttipaikka tiivistetään koneellisesti soveltuvalla tiivistyskalustolla. Asfalttibetonilla tehtävän paikkauksen reunat tiivistetään saumaamalla SILKO-ohjeen 2.832 /22/ mukaan. 3.2.5 Tilapäispaikkaus kylmämassalla Tilapäiseksi tarkoitettu kylmämassapaikkaus tehdään tuotekohtaisia ohjeita noudattaen kylmänä levitettävällä bitumipohjaisella asfaltinpaikkausmassalla. Kylmämassapaikan reunoja ei saumata. Paikkauskohta voidaan tiivistää kuorma-auton pyörällä jyräämällä. Tilapäinen paikka puretaan ja korjataan valuasfalttimassalla heti, kun se olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista.
SILKO 1.802 PÄÄLLYSTEET YLEISOHJE 14 3.3 Siltapäällysteen halkeaman sulkeminen Siltapäällysteiden halkeamat aiheuttavat haitallisia seurausvaikutuksia, koska suolavesi pääsee tunkeutumaan niitä pitkin sillan rakenteen sisään. Tästä syystä siltapäällysteen halkeamat korjataan mahdollisimman pian, vaikka sillan uudelleenpäällystys olisi odotettavissa. Päällysteen halkeamat suljetaan tilaajan hyväksymän työ- ja laatusuunnitelman mukaisesti. Jos asfalttipäällysteen halkeaman sulkemiselta edellytetään yli vuoden pituista takuuaikaa, on työ tehtävä ohjeen Päällysteiden paikkaus mukaisesti avarrus-saumausmenetelmällä käyttäen Liikenneviraston pakkasenkestävyysluokkaan I hyväksymää saumausmassaa. Menetelmä sisältää halkeaman avarruksen, puhdistuksen irtoaineksesta ja kuumennuksen ennen saumausmassan asennusta. Tartunta-ainetta käytetään saumausmassan valmistajan ohjeiden mukaan. Päällysteen halkeaman sulkemiselle esitetään työkohtaisia ohjeita ja laatuvaatimuksia sillankorjausohjeessa SILKO 2.832 Päällysteen halkeaman sulkeminen /21/ ja ohjeessa Päällysteiden paikkaus /30/.
SILKO 1.802 PÄÄLLYSTEET YLEISOHJE 15 4 ASFALTTIMASSAT 4.1 Asfaltin raaka-aineet Asfalttinormeissa esitetään asfaltin raaka-aineiden, asfalttimassojen ja asfalttipäällysteiden Suomessa noudatettavat laatuvaatimukset. Lisäksi normeissa esitetään laatuvaatimuksia täydentäviä ohjeita ja suosituksia. Asfalttinormit on samalla asfalttimassojen eurooppalaisten tuotestandardien kansallinen soveltamisohje. Asfalttipäällysteen raaka-aineet ovat kiviainekset, sideaineet ja lisäaineet. Asfaltin kiviainesten, fillereiden ja bitumin vaatimuksena käytetään CEmerkintää ja yksilöityjä luokkavaatimuksia. Kiviaineksen, bitumin ja asfalttimassojen laatuvaatimukset on esitetty Asfalttinormeissa eurooppalaisten tuotestandardien mukaisina ja ne osoitetaan eurooppalaisten standardien mukaisilla testausmenetelmillä ja pääsääntöisesti CE-merkinnällä. 4.2 Asfalttimassojen CE-merkintä ja tuotestandardit Rakennustuoteasetus on Suomen voimassa olevaa lainsäädäntöä ja edellyttää, että Asfalttimassan ja siinä käytettävien materiaalien, joilla on harmonisoitu EN-tuotestandardi, tulee olla CE-merkittyjä. Suomessa valmistettavan asfalttimassan ja sen valmistusprosessin on oltava kolmannen osapuolen (ilmoitettu laitos) valvonnassa (luokan 2+ mukaan). Viittaus voimassa oleviin Asfalttinormeihin /1/ johtaa urakoissa aina harmonisoidun tuotestandardin mukaiseen asfalttimassan CE-merkintävaatimukseen. Eurooppalaisia asfalttimassojen tuotestandardeja on 8 (SFS-EN 13108-sarja) ja ne on julkaistu SFS-käsikirjana nro 165-3 /4/. Standardien lisäksi noudatetaan asfalttinormeissa ja sopimuksissa esitettyjä raaka-aineita koskevia vaatimuksia. Asfalttimassojen tuotestandardit ja testausmenetelmät sekä tiebitumien ja kiviainesten testausmenetelmät on lueteltu Asfalttinormien liitteissä. Kaikista valmistettavista asfalttimassoista on oltava tyyppitestausraportti. Tyyppitestaus tehdään asfalttimassan suunnittelun yhteydessä (Asfalttinormit /1/). Asfalttimassan koostumuksen tärkeimmät tekijät ovat kiviaineksen rakeisuus ja massan sideainepitoisuus. Asfalttinormeissa on esitetty asfalttimassojen yleiset rakeisuuden ja sideainepitoisuuden ohjealueet.
SILKO 1.802 PÄÄLLYSTEET YLEISOHJE 16 5 PÄÄLLYSTETYYPIT 5.1 Yleistä Siltapäällysteet ovat kulutuskerroksia ja mahdollisia sidekerroksia. Niiden alla on yleensä eristyksen suojakerros. Sillan päällystetyyppejä ovat asfalttibetoni (AB), kivimastiksiasfaltti (SMA), pehmeä asfalttibetoni (PAB), valuasfaltti (VA) ja kumibitumivaluasfaltti (KBVA) sekä erikoispäällysteet. Asfalttipäällysteitä tehtäessä noudatetaan siltasuunnitelmaa, jäljempänä annettuja ohjeita, InfraRYL:n osaa 3 /3/ ja työselityksiä sekä voimassa olevia Asfalttinormeja /1/. 5.2 Asfalttipäällysteet 5.2.1 Asfalttibetoni Asfalttibetonia (AB) käytetään silloilla, kulutuskerroksena, sidekerroksena ja vedeneristyksen päällä olevana suojakerroksena. Sillankorjaustöissä käytetään asfalttibetonia seuraavasti: kulutus- ja sidekerros AB 11, AB 16 ja AB 22, jalkakäytävän päällyste ja paikkaukset AB 8 ja AB 11, vedeneristyksen suojakerros ja reunaviiste AB 5 ja AB 11. Kumibitumiasfalttibetonia (KBAB) voidaan käyttää vilkkaasti liikennöityjen teiden silloilla (KVL yli 5000 ajon/vrk). 5.2.2 Kivimastiksiasfaltti Kivimastiksiasfalttia (SMA 16 ja SMA 22) käytetään vilkkaasti liikennöityjen teiden siltapäällysteiden kulutuskerroksena. Jos sillan päällyste on SMA, tulee sen alla olla vähintään yksi asfalttibetonikerros. 5.2.3 Valuasfaltti Valuasfaltteja käytetään siltapäällysteiden kulutuskerroksena. Jos valuasfaltin sideaine on kumibitumia, kutsutaan päällystettä kumibitumivaluasfaltiksi (KBVA). Jos sillan vedeneristys on tehty nestemäisenä levitetystä eristyksestä, tehdään suojakerros tartunnan varmistamiseksi valuasfaltista tai kumibitumivaluasfaltista, ellei Liikennevirasto ole tuotekohtaisesti hyväksynyt eristysmateriaalille muuta suojakerrosmateriaalia. Sillankorjaustöissä käytettävän valuasfaltin maksimiraekoko on 16 mm ajoradan kulutuskerroksessa 8 tai 11 mm kevyen liikenteen väylän tai jalkakäytävän kulutuskerroksessa 8 tai 11 mm paikkauksissa ja polyuretaanieristyksen suojakerroksissa. Ajoradan päällysteeksi tehtävän valuasfaltin pinta on aina karkeutettava kitkan lisäämiseksi (ajoratapäällysteen karkeutusmurske esim. bituminoitu tai kuivattu kalliomurske 11/16 mm 8 12 kg/m 2 ). Kumibitumivaluasfaltin (KBVA) sideaineena on käytettävä kumibitumia KB 85, jonka on täytettävä Asfalttinormien mukaiset vaatimukset ja InfraRYL osan 3 /3/ mukaiset SILKO-hyväksyntävaatimukset.
SILKO 1.802 PÄÄLLYSTEET YLEISOHJE 17 5.3 Erikoispäällysteet Erikoispäällysteitä ovat siltojen betoni-, kuitubetoni-, betonilaatta-, betonikivi- ja ohutkerrospäällysteet. 5.3.1 Betonipäällysteet Eräissä siltatyypeissä on betoniset ajotielaatat, joiden laajemmat korjaukset on syytä tehdä betonimassalla. Suojabetoni korjataan samalla tavalla. Jos kannen pintarakenteet joudutaan kokonaan purkamaan, on verrattava entisen kaltaista ja suojabetonitonta rakennetta keskenään. Useimmiten jälkimmäinen on edullisempi. Ajotielaatan ja suojabetonin lujuusluokka, pakkasen-kestävyysluokka ja suhteitusparametrit määritetään betonirakenteiden yleisohjeen SILKO 1.201 /13/ mukaan. Betonirakenteet korjataan InfraRYL:n osan 3 /3/ ohjeita noudattaen. Jos betoninen ajotielaatta uusitaan, työtä varten on laadittava työselitys kiinnittäen erityistä huomiota betonimassan koostumukseen. Silikan ja kuitujen käyttö on suositeltavaa. Betonipäällysteitä käytetään esim. museosilloissa. 5.3.2 Ohutkerrospäällysteet Ohutkerrospäällysteillä tarkoitetaan siltakansien ohuita pinnoitekerroksia, jotka toimivat samalla sekä vedeneristyksinä että kulutuskerrospäällysteinä. Ohutkerrospäällysteet valmistetaan materiaalin valmistajan ohjeita noudattaen. Polyuretaanista tai epoksista valmistettu sillan ohut-kerrospäällyste on aina karkeutettava kitkan parantamiseksi. Ohutkerrospäällysteiden käyttökohteet ovat ensisijaisesti kevyen liikenteen väylillä. Ne soveltuvat myös kohteisiin, joissa päällysteeltä vaaditaan erityisesti esim. värikkyyttä tai keveyttä.
SILKO 1.802 PÄÄLLYSTEET YLEISOHJE 18 6 PÄÄLLYSTEENALUSTA 6.1 Viettokaltevuudet Sillan ajoradan kuivatukseen on kiinnitettävä korjaustyön yhteydessä erityistä huomiota. Riittämättömät viettokaltevuudet on pyrittävä muuttamaan kuivatuksen yleisohjeen SILKO 1.601 /15/ mukaiseksi. Ajoradan pinnan viettokaltevuuden tulee normaalisti olla vähintään 2 %, mutta poikkeuksellisestikin vähintään 1 %. Jalkakäytävän viettokaltevuuden tulee olla vähintään 2 %. Uuden kulutuskerroksen alusta muotoillaan oikeaan kaltevuuteen joko jyrsimällä tai tasaamalla päällystemassan avulla. 6.2 Alustan tasaisuus ja puhtaus Ennen side- ja kulutuskerroksen tekoa on varmistettava, että päällysteen alusta on oikeassa korkeudessa ja oikean muotoinen sekä pituus- että poikkisuunnassa. Eristyksen suojakerroksen yläpinnan suurin sallittu epätasaisuus pituus- ja poikkisuunnassa on 4 mm kolmen metrin matkalla. Vesi ei saa lätäköityä alustan pinnalle. Päällystettävällä pinnalla ei saa olla öljyä tai irtainta ainesta. 6.3 Alustan kosteus Päällysteen alusta ei saa olla märkä tai jäinen. Jos päällyste levitetään suoraan suojabetonin päälle, on betonilaatan annettava lujittua ja kuivua jälkihoidon päättymisen jälkeen vähintään kolmen viikon ajan, ellei lujuudenkehitystä ja kosteusolosuhteita tarkemmin selvitetä.
SILKO 1.802 PÄÄLLYSTEET YLEISOHJE 19 7 PÄÄLLYSTYSTYÖT 7.1 Rakenteiden purkaminen Päällysteen uusimisen suunnittelua ja kolmea eri toteutustapavaihtoehtoa on käsitelty kohdassa 1.4. Kahdessa ensimmäisessä vaihtoehdossa puretaan vain päällystettä. Vanha kulutuskerros poistetaan kylmäjyrsinnällä siten, ettei paikoilleen jääviä rakenteita vaurioiteta. Pinta jyrsitään vaatimusten mukaiseksi reuna-, laatikko- tai tasausjyrsintänä. Jyrsityn pinnan pohjan jyrsinurien syvyys saa olla korkeintaan 10 mm, kuva 18. Sillan päällysteen kulutuskerroksen uusimisessa ja urapaikkauksessa ei käytetä kuumennuspintauslaitetta, ellei kyseessä ole maakantinen kehäsilta, teräsputkisilta tai silta, jonka eristyksen suojakerros on suojabetonia. Kuva 18. Jyrsitty päällystepinta. Jos päällysteet uusitaan suojabetoniin asti, poistetaan myös suojabetonilaatan yli 10 mm syvät rapautuneet kohdat ohjeen SILKO 2.814 /18/ mukaisesti. Jos sillan kannen kaikki pintarakenteet uusitaan, pintarakenteet puretaan kaivinkoneen tasareunaisella kauhalla siten, ettei kansilaatan betonipintaa naarmuteta, kuva 19. Liikuntasaumalaitteiden ja tukikaistojen vierustat ja vastaavat kohdat jyrsitään, kuva 20. Siltapäällysteen yläpinnan korkeusasema säilytetään yleensä päällysteen uusimisen yhteydessä entisen mukaisena. Sillalla saa olla enintään yksi ylimääräinen päällystekerros, jos sillan kantavuus tämän sallii. Suuren sillan kantavuus on selvitettävä laskelmilla. Kuva 19. Pintarakenteiden purku kaivinkoneella. Ennen päällystämistä irrallinen aines poistetaan päällystysalustalta harjaamalla, imurilla tai paineilmalla. Harjaus ja imurointi ovat suositeltavampia menetelmiä ympäristösyistä. Päällystejätteet viedään pois siltapaikalta ja varastoidaan yleensä uusiokäyttöä varten. Kuva 20. Korjauskohteen reuna viimeistellään kevyellä jyrsimellä.
SILKO 1.802 PÄÄLLYSTEET YLEISOHJE 20 7.2 Päällystysalustan esikäsittely Jos päällyste poistetaan suojabetonin pintaan asti, suojabetonissa lujasti kiinni olevaa bitumia ja asfalttia ei tarvitse poistaa. Päällystysalustan tulee olla kuiva. Sateen kastelema alusta voidaan kuivata asfaltin infrapunakuumennuslaitteella. Pintaa ei saa ylikuumentaa (maksimipintalämpötila kuivauksen aikana 100 C). Jos päällystemassan sideaine on kumibitumia, tehdään liimaus kumibitumiliuoksella KBL 20/100. Päällystystyö voidaan aloittaa vasta, kun tartuntaainesivelyn pinta on kosketuskuiva. Liimatulle pinnalle ei saa päästää liikennettä. Jos asfalttialusta on tuore, valuasfalttia ei liimata. Avatut halkeamat ja saumat käsitellään tartuntaaineella normaalin liimauksen tapaan. Alustan pinnalle levitetään tartunta-aine harjaamalla (kuva 21). Myös epätasaisuuksien tasaamiseen käytettävä asfalttimassa liimataan päällystysalustaan. Liimaukseen soveltuvat ensisijaisesti bitumiemulsio BE-L ja viileänä vuodenaikana voidaan käyttää bitumiliuosta BL0, joita levitetään 0,2 0,3 kg/m 2. Kuva 21. Tartunta-aine levitetään harjaamalla. 7.3 Asfalttibetonin ja kivimastiksiasfaltin valmistus, levitys ja tiivistys Siltakohtaisessa työsuunnitelmassa määrätty asfalttibetoni valmistetaan ja/tai levitetään InfraRYL osaa 1 /2/ noudattaen. Massa levitetään asfaltinlevittimellä ja tiivistetään valssijyrällä (kuva 22). Valmiiseen päällysteeseen ei saa jäädä haitallisia jyräysjälkiä tai halkeamia. Sekoituslämpötila riippuu sideaineesta ja päällystetyypistä Asfalttinormien ohjeiden mukaisesti. Jos lämpötila on ollut virheellinen, massa on hylättävä. Elleivät alemmat kerrokset ole vaatimusten mukaisessa sivukaltevuudessa, tehdään muotoilu sidekerroksen tai ylimääräisen tasauskerroksen avulla. Kuva 22. Asfalttipäällysteen levitys.
SILKO 1.802 PÄÄLLYSTEET YLEISOHJE 21 7.4 Valuasfalttimassan valmistus ja levitys Siltakohtaisessa työselityksessä määrätty valuasfaltti valmistetaan, kuljetetaan ja levitetään InfraRYL:n osaa 1 /2/ noudattaen. Kumibitumivaluasfalttia käytetään silloilla kulutuskerrospäällysteenä tai nestemäisenä levitetyn eristyksen suojakerroksena. Massa levitetään valuasfaltinlevittimellä (kuva 23) tai käsityönä. Levitettyä kumibitumivaluasfalttikerrosta ei jyrätä. Ajoradan kulutuskerrokseksi tulevan valuasfaltin pintaan levitetään bitumoitu tai kuivattu kalliomurskesirote (esim. lajite 11/16 mm, menekki 8-12 kg/m 2 ). Kumivaluasfaltissa sirotelajite voi olla 16 22 mm. Sirotemurskeen valintaperusteet nastarengaskulutuskestävyys- ja litteyslukuluokka määräytyvät Asfalttinormien ohjeiden mukaan. Sirote jyrätään valuasfaltin pintaan kevyellä valssijyrällä siten, että kiviainesrakeet painuvat riittävästi, mutta eivät kokonaan kuumaan massaan. valu- tai kumibitumivaluasfalttimassaa, kuva 24. Näiden yläpinta karkeutetaan jyräämällä pintaan kulutusta kestävää sirotetta, raekoko 11/16 mm, menekki 8-12 kg/m 2. Kuva 23. Valuasfalttipäällysteen levitys. Valuasfalttimassan sekoituslämpötilat ja maksimilämpötilat on esitetty Asfalttinormeissa. Jos lämpötila on ollut virheellinen, on massa hylättävä. Sillan valuasfalttipäällyste jaetaan halkeilun estämiseksi kenttiin 10 12 m välein tehtävillä poikittaisilla urilla sekä sillan pituussuuntaan ajoradan keskelle tehtävällä uralla. Raskaita ajoneuvoja ei saa pysäköidä tuoreen valuasfaltin päälle ensimmäisen vuorokauden aikana. Jos liikuntasaumalaitteen molemmin puolin tehtävät tukikaistat valmistetaan asfaltista, käytetään Kuva 24. Liikuntasaumalaitteen tukikaista kumibitumivaluasfaltista. 7.5 Ohutkerrospäällystemassan valmistus ja levitys Kylmänä sekoitettavasta ohutkerrospäällystemassasta on oltava suomenkielinen käyttöohje ja tuoteseloste, joista ilmenevät mm. osa-aineet ja niiden määrät, sekoitusaika sekä sekoitus- ja työvaihelämpötilat ja sekoitetun massan käyttöaika ja sitoutumisaika eri lämpötiloissa. Päällystystyöstä tehdään tekninen työsuunnitelma ja laatusuunnitelma, jotka toimitetaan tilaajalle tiedoksi vähintään viikko ennen töiden aloittamista. Ohutkerrospäällysteen massa valmistetaan ja levitetään materiaalin valmistajan laatiman käyttöohjeen mukaan ja siltakohtaista työselitystä noudattaen. Tuotteiden kovettumisajat vaihtelevat paljon. Epoksi- tai polyuretaanipohjaisen ohutkerrospäällysteen betonialustan absoluuttinen kosteus tuotteen asennusaikana saa olla enintään 5 massa-%. Kuumana asennettava bitumipohjainen ohutkerrospäällyste, jonka paksuus on vähintään 15 mm, voidaan levittää betonialustalle, jonka kosteus on enintään 6 massa- %. Ohutkerrospäällysteen asennustyön aikana ilman suhteellinen kosteus saa olla enintään 85 % ja päällystettävän pinnan lämpötilan tulee olla vähintään 3 C ilman kastepistelämpötilan yläpuolella. Alhaisin eristystyön aikainen alustan pintalämpöti-
SILKO 1.802 PÄÄLLYSTEET YLEISOHJE 22 la on epoksi- ja polyuretaanipohjaisilla ohutkerrospäällysteillä aina vähintään +5 C sekä bitumipohjaisilla ohutkerrospäällysteillä vähintään +2 C. Ohutkerrospäällyste on aina karkeutettava kulutusta kestävällä kiviaineksella. Ohutkerrospäällyste paikataan alkuperäistä vastaavalla paikkausmateriaalilla. Työ tehdään uuden päällysteen tapaan suoraviivaisesti rajatulle alueelle. Halkeamat ja avoimiksi jääneet työsaumat leikataan auki ja täytetään massan sideaineella. 7.6 Betonipäällysteen ja suojabetonin tekeminen Betonipäällyste ja suojabetoni tehdään InfraRYL osan 3 /3/ ohjeita noudattaen. Päällystystyöstä tehdään tekninen työsuunnitelma ja laatusuunnitelma, jotka toimitetaan tilaajalle tiedoksi vähintään viikko ennen töiden aloittamista. Betonimassassa käytetään mieluimmin nopeasti kovettuvaa sementtiä. Massan työstettävyyttä ja tarttuvuutta parannetaan notkistavan lisäaineen avulla. Betonimassa tiivistetään tasotäryttimellä ja pinta karhennetaan pinnan poikkisuuntaisella harjauksella. Myös polymeeri- ja kuitubetonin käyttö on suositeltavaa, mutta työtä varten on laadittava työkohtainen työselitys. Pienet paikkaukset (alle 2 m 2 ) voidaan tehdä juotoslaastilla, joka valmistetaan ja levitetään tuotekohtaisten ohjeiden mukaan. Vilkasliikenteisillä teillä voidaan laajemmatkin paikkaukset tehdä juotoslaastilla, johon voidaan lisätä kiviainesta tuotekohtaisten ohjeiden mukaan. Erittäin kiireellisissä tapauksissa epoksibetoninkin käyttö on perusteltua. Juotoslaastipaikka jälkihoidetaan tuotekohtaisten ohjeiden mukaan. Betonipaikan kutistuminen estetään jälkihoitoaineella. Jos halkeamia syntyy, ne korjataan kapillaarisesti imeyttämällä. Liikenne voidaan johtaa paikatun kohdan yli juotoslaastin valmistajan ilmoittaman ajan kuluttua ja betonipaikan yli kahden viikon kuluttua.