LIIKUNNAN SISÄLTÖTUOTANTOTYÖRYHMÄN MUISTIO
SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 LIIKUNNAN SISÄLTÖTUOTANTO NYKYISIN 3 LIIKUNNAN SISÄLTÖTUOTANNON EDISTÄMISEN PERIAATTEET 3.1 Painopisteet ja tavoitteet 3.2 Toteuttamistavat 3.3 Rahoitusperiaatteet 3.4 Uhat ja ongelmat 4 TYÖRYHMÄN EHDOTUKSET LIIKUNNAN SISÄLTÖTUOTANNON EDISTÄMISEKSI 4.1 Sisältötuotannon rahoituksen kehittäminen 4.2 Suomalaisten liikuntajärjestöjen digitaalisen sisältötuotannon keskitetty kehittäminen 4.2.1 Hankkeen ydinidea 4.2.2 Suomen Urheiluportaali Oy 4.2.3 Liikuntainfo 4.3 Uusien liikunnan sisältötuotantotarpeiden kartoitus 5 YHTEENVETO LIITTEET 1. Esimerkkejä liikuntaan liittyvistä palveluista
1 JOHDANTO Teknologian uudet mahdollisuudet Uusi teknologia tarjoaa tulevaisuudessa nykyistä paremmat mahdollisuudet tietojen ja muun sisältötuotannon välittämiseen ja käyttämiseen. Jakeluteiden kehittymisen ja konvergenssin syventymisen kautta tulee mahdolliseksi luoda palvelurakenteita, joiden kautta personoidut palvelut tulevat jokaisen käyttäjän ulottuville. Tietojen saatavuus paranee siirryttäessä digitaaliseen viestintään eri jakeluteillä. Keskeistä tulee varmasti olemaan sekä langattoman että langallisen verkkopohjaisen tiedonvälityksen kehittyminen ja digitaalinen tv. Hallituksen sisältötuotantohanke Pääministeri Lipposen II hallituksen tietoyhteiskuntahankkeen tavoitteena on edistää tietoyhteiskunnan palveluiden tarjonnalle ja kysynnälle suotuisan toimintaympäristön syntymistä yhteistyössä elinkeinoelämän ja hallinnonalojen välillä. Tietoyhteiskunnan kehityksen painopiste on siirtymässä sisällölliseen sovellutusten ja palveluiden kehittämiseen ja tuotantoon. Sisältötuotanto on kansainvälisesti yhä keskeisempi kilpailutekijä tietoteknologian ja verkkokaupan kehittämisessä. Lipposen II hallitus on käynnistänyt laajapohjaisen ja poikkihallinnollisen tietoyhteiskunnan sisältöjä kehittävän hankkeen 2000-2003, jonka tarkoituksena on luoda edellytykset Suomen nousemiselle tietoliikenneteknologian ohella merkittäväksi sisältöteolliseksi maaksi. Sisältö- ja kulttuuriteollisuuden toimintaedellytysten kehittämisen tavoitteena on rakentaa suomalaiselle kulttuurille mahdollisimman suuri osuus kotimaan markkinoista sekä merkittävä ja kasvuhakuinen rooli kansainvälisillä markkinoilla. Tarkoituksena on myös vahvistaa kotimaisen tuotannon asemaa oppimateriaalien tuotannossa ja oppimisympäristöjen kehittämisessä. Sisältötuotannolla tarkoitetaan sähköisille viestimille laaditun dokumentti-, kulttuuri-, opetus-, tutkimus-, viihde- tai markkinointiviestinnällisen ohjelmasisällön tuottamista ja siihen liittyvää liiketoimintaa. Kyse on sisällöllisten tuotantojen, sovellusten ja kulttuuristen palvelujen kehittämisestä. Sisältötuotanto edellyttää hyvin koulutettua työvoimaa ja korkean tason osaamista sekä monipuolista tutkimustoimintaa. Kulttuuriteollisuuden sisältötuotanto on merkittävä työllistävä ja kansantaloudellinen voimavara, johon sisältyy kasvupotentiaalia. Tulevaisuudessa työllistävyys kasvaa huomattavasti erityisesti tietoyhteiskunnan teknologiaa sisällöllisesti hyödyntävien alojen ansiosta. Hankkeen vastuuministeriönä toimii opetusministeriö, joka vastaa hankkeen koordinoinnista sekä koulutuksesta, tieto- ja kulttuurisisällöistä, tutkimuksesta ja tekijänoikeuksista. Lisäksi hankkeessa ovat omien vastuualueidensa osalta mukana kauppa- ja teollisuusministeriö, liikenneministeriö, oikeusministeriö, sisäasiainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työministeriö sekä valtiovarainministeriö. Opetusministeriössä on hanketta varten asetettu johtoryhmä sekä kaikkiaan seitsemän eri alojen sisältötuotantoa kehittävää työryhmää.
Liikunnan sisältötuotantohanke Osana opetusministeriön sisältötuotantohanketta opetusministeriö perusti 25.1.2000 liikunnan sisältötuotantohankkeen 2000-2003, jonka tavoitteena on parantaa kansalaisten kannalta tärkeiden liikuntapalvelujen saatavuutta, tukea liikuntakulttuurin kannalta keskeisten organisaatioiden sisältötuotantoa sekä edistää tietotekniikkaan perustuvien uusien, mahdollisesti myös kaupallisesti hyödynnettävien tuotteiden kehittämistä. Liikunnan sisältötuotantohanke on tarkoitus toteuttaa kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa laaditaan liikunnan sisältötuotannon tukistrategia, määritellään hankkeen keskeiset osahankkeet ja tarvittaessa laaditaan näille hankkeille toimeksiannot jatkotyötä varten. Toisessa vaiheessa asetetaan valituille osahankkeille suunnittelu- ja ohjausryhmät, joiden tehtävänä on laatia yksityiskohtaisemmat hankesuunnitelmat ja ohjata mahdollisten hankkeiden toteuttamista. Liikunnan sisältötuotantohankkeen ensimmäisen vaiheen työryhmä asetettiin 25.1.2000 ja sen tehtäväksi annettu 31.5.2000 mennessä laatia liikunnan sisältötuotantostrategian yleinen suunnitelma. 2 LIIKUNNAN SISÄLTÖTUOTANTO NYKYISIN Erilaista liikuntaan liittyvää sisältötuotantoa ja -tarjontaa on jo nykyisinkin runsaasti. Työryhmä on tarkastellut olemassa olevaa sisältötarjontaa liikunnan eri toimialoilla sisältötyypin, kohderyhmän ja keskeisten tiedon tuottajien mukaan. Toimialoja ovat lasten ja nuorten liikunta, koululais- ja opiskelijaliikunta, aikuisten kunto- ja terveysliikunta, erityisryhmien liikunta sekä huippu-urheilu. Sisältötuotanto on jaettu neljään päätyyppiin: informaatio, osallistuminen, viihde ja kauppa. Keskeisiä tiedon tuottajia ovat liikuntajärjestöt - valtakunnalliset ja alueelliset järjestöt sekä paikalliset urheiluseurat - ja mediatalot. Liikuntajärjestöjen välillä on huomattavia eroja sisältötuotannossa ja -tarjonnassa. Taulukossa 1 kuvataan esimerkinomaisesti urheilun ja liikunnan eri toimialoilta löytyviä sisältöhankkeita. Hankkeet on rajattu uutta digitaalitekniikkaa hyödyntäviin hankkeisiin (internet, langaton viestintä, digi-tv). Taulukossa WAP tarkoittaa kaikkia langattoman viestinnän palveluita (SMS, WAP, UMTS). Harmaalla taustalla on merkitty hankkeiden ensisijainen sisältötyyppi. Taulukko ei pyri olemaan kattava luettelo suomalaisista liikuntaan liittyvistä internet-palveluista. Työryhmän muistion liitteenä 1 on liikuntaan liittyviä palveluja koskeva linkkilista.
Taulukko 1. Esimerkkejä nykyisistä ja suunnitelluista sisältötarjonnasta liikunnan eri toimialoilla. Sisältötyyppi Lasten ja nuorten liikunta Koululais- ja opiskelijaliikunta Aikuisten kunto- ja terveysliikunta Erityisryhmien liikunta Huippu-urheilu 1. Informaatio Lajien sivut Lajien sivut MTV3 Terveys SIU Lajien sivut (tiedon tarve) Nuori Suomi (SLU) Paikallislehtien verkkoversiot (SLU KLL, OLL Lajien) Wellnet (Digi- TV) Helsinki.net Motivus, Piukat Paikat jne. Lajien sivut SLU STT:n urheilukalenteri YLE, TV, Radio, Teksti-TV. www.yle.fi/urheilu Wellnet (Digi-TV) YLE, TV, Radio YLE, TV, Radio SKUL tapahtumakalenteri (SLU) Wellnet (Digi-TV) YLE, TV, Radio 2. Osallistuminen - Keskustelut - Palautteet (Kiss FM chat, yms.) Wellnet (Digi-TV) Wellnet (Digi- TV) (MTV3 Terveys) (Sonera Plaza Ellit:kunto & kauneus) Lajien sivut Wellnet (Digi-TV) Sonera Plaza Stadion Sirkus.com Urheilu Sportti.com Saunalahti.fi Urheilu Sanomalehtien verkkoversiot Lajien sivut YLE, TV, Radio, Teksti-TV. www.yle.fi/urheilu 3. Viihde - Uutispalvelut - Tulospalvelut - Fanitieto - Kilpailut Wellnet (Digi-TV) Wellnet (Digi- TV) Wellnet (Digi-TV) Urheilukanava (Digi-TV) MTV3 Urheilu YLE Urheilu Sonera Plaza Stadion Sonera Zed (WAP)
4. Kauppa Sportus.com Urheiluvakuutukset? Ajanvarausjärjestelmät? Sportus.com Urheiluvakuutukset? Ajanvarausjärjestelmät? Sportti.com Radiolinja Askit (WAP) Sirkus.com Urheilu Saunalahti.fi Urheilu MatchON.com Sanomalehtien verkkoversiot Lajien sivut Yksityiset (esim. Tilastopaja) YLE, TV, Radio, Teksti-TV. www.yle.fi/urheilu Internet Veikkaus Lippupalvelu Sonera Plaza Ostella YLE, TV, Radio, Teksti-TV. www.yle.fi/urheilu 3 LIIKUNNAN SISÄLTÖTUOTANNON EDISTÄMISEN PERIAATTEET 3.1 Painopisteet ja tavoitteet Keskeisenä lähtökohtana liikunnan sisältötuotannolle työryhmä pitää liikuntalain (1054/1998) 1 :ssä säädettyä toiminnan tarkoitusta: Lain tarkoituksena on edistää liikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa, edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä lasten ja nuorten myönteistä kasvua liikunnan avulla. Tarkoituksena on myös edistää tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukea kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä. Työryhmä on analysoinut erityyppisten liikuntasisältöjen tarvetta liikunnan eri tehtäväalueilla. Tehtäväalueiksi on määritelty lasten ja nuorten liikunta, koululais- ja opiskelijaliikunta, aikuisten harraste- ja terveysliikunta,
erityisryhmien liikunta sekä huippu-urheilu. Erilaisia sisältötyyppejä ovat informaatio, osallistuminen (keskustelu ja palautteet), viihde ja kauppa. Erityyppiset sisällöt painottuvat eri tehtäväalueilla ja eri kohderyhmillä eri tavoin. Kansalaisten kannalta tärkeitä ovat sellaiset liikuntapalveluja koskevat tiedot, jotka suoraan palvelevat omia tai perheenjäsenten tiedon ja toiminnan tarpeita. Uusi tekniikka mahdollistaa entistä eriytyneemmän tiedon kohdentamisen. Kasvava osa väestöstä voi tulevaisuudessa saada palveluja tietoverkosta ja samanaikaisesti kaikille suomalaisille tasavertaisesti. Esimerkiksi televisio, jolla jo nyt on sataprosenttinen peitto, pystyy digitalisoituessaan tarjoamaan räjähdysmäisesti kasvavan määrän uusia palveluja. Urheiluseuroilla ja -järjestöillä on perinteisesti ollut keinonsa tiedottaa toiminnastaan ilmoitustauluilla ja paikallisissa lehdissä. Uusien teknisten viestimien ja ihmisten lisääntyneen tiedon tarpeen myötä vuorovaikutteisuus palvelun tarjoajien ja käyttäjien kesken on lisääntynyt ja tämä näkyy myös urheiluseuroihin kohdistuvina haasteina. Uusi aika ja uusi tekniikka muokkaavat ihmisten tiedon tarpeita. Edelleen on kuitenkin nähtävissä yleisiä ja kaikille yhteisiä liikuntaan, urheiluun ja terveyteen liittyviä tiedollisia sisältöjä, joita voidaan välittää asiallisena informaationa, mutta myös viihteen keinoin. Toimialoittain sisältöjen painopisteet vaihtelevat puitteiden tarjoamisesta tietoon terveydestä tai valmentamisesta. Tärkeää sisältötuotannon kannalta on erilaisten keskustelujen ja palautteiden merkitys ihmisille. Erilaisista motiiveista käsin halutaan itse osallistua urheilutoimintaan tai seurata sen sisältöjä verkossa. Urheilun kautta nuoret voivat rakentaa identiteettiään ja osallistua urheilevien nuorten nettiyhteisöön tai vammaiset voivat osallistua ympäröivään yhteiskuntaan, saavuttaa hyväksyntää ja rakentaa sosiaalisia verkostoja siinä missä terveetkin. Uuden tekniikan tarjoamin keinoin urheilun ympärille voi muodostua entistä laajempia sosiaalisia yhteisöjä. Urheiluun liittyvän tai sen ympärille syntyvän viihteen ja kaupallisen toiminnan kautta urheilulle ja liikuntatoiminnalle avautuu uusia mahdollisuuksia niin rahoituksen kuin uusien kohderyhmien kannalta. Sisältötuotannossa on kiinnitettävä huomiota eri toimialojen tasapuoliseen kehittämiseen niiden omista lähtökohdista. Sisältötuotanto tukee mm. jo olemassa olevaa koulutus- ja harrastustoimintaa ja parhaimmillaan tuo siihen uusia ulottuvuuksia. Samalla on kuitenkin ratkaistava sellaisia sisältötuotantoon liittyviä kysymyksiä, joita uusi teknologia tuo mukanaan alalla kuin alalla: miten taataan tietojen todenperäisyys ja laadukkuus, miten huolehditaan tietojen uusintamisesta, miten turvataan yksityisyyden suoja tai miten ylipäätään tavoitetaan ihmisiä. Uuden teknologian käyttäjät eivät voi olla elitistisen tarjonnan kohteena, vaan kaikille on taattava tasaarvoinen mahdollisuus tietojen saatavuuteen.
Taulukossa 2 on koottuna yhteen edellä esitettyjä ajatuksia. Taulukko 2. Liikunnan sisältötuotannon kehittämisalueet sisältötyypin, kohderyhmän ja tiedontuottajan sekä sisällön keskeisten haasteiden mukaan liikunnan eri toimialoilla (vrt. Mikä meitä liikuttaa? Raportti liikunnan ja urheilun muuttuvasta ympäristöstä. Suomen Liikunta ja Urheilu, EV-kehitysyhtiöt, Helsinki 1995). Sisältötyyppi Lasten ja nuorten liikunta Koululais- ja opiskelijaliikunta Aikuisten kuntoja terveysliikunta Erityisryhmien liikunta Huippuurheilu 1. Informaatio (tiedon tarve) Ohjaus Valmennus Kilpailujen järjestäminen Puitteiden tarjoaminen Kilpailujen järjestäminen Ohjaus Puitteiden tarjoaminen Terveys Ohjaus Puitteiden tarjoaminen Terveys Kilpailujen järjestäminen Valmennus Rahoitus 2. Osallistuminen - Keskustelut - Palautteet Hauskuus Identiteetti Kaveripiiri Elämykset Kunto Sosiaalisuus Elämykset Sosiaalisuus Hyväksyntä Sosiaalisuus Elämykset Menestyt Samastuminen - Kilpailut 3. Viihde Hauskuus Hauskuus Hauskuus Hauskuus Hauskuus - Uutispalvelut Elämykset Elämykset Elämykset Elämykset Elämykset - Tulospalvelut - Fanitieto 4. Kauppa Liikuntavälineiden hankinnat Liikuntavälineiden hankinnat Liikuntavälineiden hankinnat Liikuntavälineiden hankinnat Liikuntatilojen varaukset Liikuntatilojen varaukset Liikuntatilojen varaukset Liikuntatilojen varaukset Kohderyhmät Lapset ja nuoret Koululaiset ja opiskelijat Aikuiset liikunnan harrastajat Vammaiset Penkkiurheilijat Tiedon tuottajat Urheilujärjestöt Kuntien liikuntatoimi Yksityiset liikuntapalveluiden tarjoajat Koululais- ja opiskelijaliikuntajärjestöt Oppilaitokset Kuntien liikuntatoimi Yksityiset liikuntapalveluiden tarjoajat Mediat Urheilujärjestöt Mediat, tuotantoyhtiöt Yksityiset tahot Urheilujärjestöt Mediat Urheilujärjestöt
Sisällön tuottamisen haasteet Nuorten ehdoilla toimiminen Liikuntatottumusten Uusiutuminen Aktivointi Niveltäminen opiskeluun Tarjonnan monipuolisuus ja laadukkuus Asiakkaiden tavoittaminen ja aktivointi Toiminnan eettisyyden turvaaminen Rekrytointi luominen 3.2 Toteuttamistavat Keskeisiä sisältötiedon ja siihen liittyvien tietoarkistojen hallinnoijia ovat valtakunnalliset liikuntajärjestöt, erityisesti lajiliitot, sekä paikalliset urheiluseurat. Ne tuottavat ja pitävät hallussaan tietoa, joka on tärkeää kansalaisille - sekä järjestöjen omille jäsenille että muille kansalaisille - ja jolla voi olla myös huomattavaa kaupallista merkitystä. Järjestöjen tuottaman tai hallitseman tietosisällön kaupallinen hyödyntäminen saattaa tulevaisuudessa olla merkittävä tulonlähde järjestöille. Jotta kaikkien liikuntakulttuurin organisaatioiden hallussa oleva tieto voisi uudessa mediatilanteessa olla kaikkien käytettävissä, on se tiedonhaltijoiden toimesta pyrittävä saamaan sellaiseen muotoon ja valmiuteen, että se voidaan toimittaa edelleen eri jakeluteille. Myös pienten liikuntapalveluja tarjoavien yksiköiden on tultava mukaan, jotta tietoja tarvitseva voisi saada kattavan kokonaisuuden käyttöönsä. Järjestöjen tuottaman tai hallitseman tietosisällön hyödyntäminen ei kuitenkaan saa olla ristiriidassa vapaan tiedonvälityksen kanssa. Järjestöjen ominta asiantuntemusaluetta ei ole tiedon jalostaminen ja paketointi sen paremmin kuin jakelukaan jäsenkentän ulkopuolelle. Jotta tieto saataisiin käyttäjiensä ulottuville tarvitaan sisällöllistä, teknistä ja kaupallista asiantuntemusta. Tämä edellyttää yhteistyötä erilaisten asiantuntijoiden ja intressitahojen kesken. Järjestöjen lisäksi muita liikuntasisällön tuottajia ovat mediatalot sekä erilaiset liikunnan alalla toimivat organisaatiot, esimerkiksi kunnat, urheiluopistot, tutkimusorganisaatiot ja yksityiset liikuntapalvelujen tarjoajat. Avainasemassa liikunnan sisältötuotannon kannalta on eri toimijoiden yhteistyö. 3.3 Rahoitusperiaatteet Sisältötuotantohankkeita varten ei alunperin ollut erillistä määrärahaa. Osana ns. tulevaisuuspakettia hallitus kuitenkin päätti 26.5.2000, että sisältötuotannon kehittämiseen osoitetaan valtionrahoitusta vuosina 2001-2003 vuosittain 15 miljoonaa markkaa, eli yhteensä 45 miljoonaa markkaa kolmen vuoden aikana. Opetusministeriön mukaan rahoitusta kohdennettaisiin erityisesti kotimaiseen digitaaliseen sisältötuotantoon, alueellisten hankkeiden käynnistämiseen, kehittämis- ja tutkimustoimintaan, sisältötuotannon tukipalveluihin, kulttuuriperinnön digitointiin sekä digitaalisiin oppimateriaaleihin. Työryhmä pitää hallituksen osoittamaa rahoitusta sisältötuotannon kannalta periaatteessa erittäin myönteisenä. Samalla työryhmä kuitenkin toteaa, että yksittäisten sisältötuotantohankkeiden kannalta yhtä tärkeää kuin erillisrahoitus on olemassa olevien julkisen rahoituksen kanavien käyttäminen myös sisältötuotannon rahoittamiseen. Tämä koskee erityisesti hankkeiden suunnittelu- ja perustamisvaihetta. Puhtaasti kaupallisissa hankkeissa riskirahoituksella on luonnollisesti tärkeä asema. Ohjelmien ja muiden sisältöhankkeiden
toteuttamisessa ja jakelussa rahoituslähteitä olisivat hankkeesta ja jakelukanavasta riippuen esimerkiksi mainonta ja palvelujen tarjoajat. 3.4 Uhat ja ongelmat Vaikka liikunnan sisältötuotannossa on nähtävissä suuria mahdollisuuksia niin kansalaisten palvelujen saatavuuden kuin kansantalouden kehityksen kannalta, on myös uhkia ja ongelmia voitettavana. Seuraavassa luetellaan tärkeimpiä: Yhteistyön puute. Esteenä liikunnan sisältötuotantohankkeiden toteuttamiselle on, mikäli eri toimijatahot eivät kykene yhteistoimintaan. Mikään taho ei todennäköisesti yksinään kykenisi saavuttamaan samanlaisia etuja kuin mitä yhteistyöllä on saavutettavissa. Kotimaisuuden häviäminen. Hallituksen sisältötuotantohankkeen tavoitteena on kotimaisen tuotannon kehittäminen ja vienti kansainvälisille markkinoille. Suomessa ei saa tyytyä vain ostamaan ja toteuttamaan ulkomaisia formaatteja tai myymään suomalaista sisältöä ulkomaisten sisällön tuottajien jalostettavaksi ja jaeltavaksi. Miten saada huippuosaajien hankkeisiin. Liikunnan sisältötuotantohankkeisiin tulisi saada avainhenkilöiksi mukaan huippuosaajia. Tämä on mahdollista, jos liikunnan sisältötuotantohankkeilla on jotakin annettavaa antaa alan huippuosaajille. Aatteellisuuden ja kaupallisuuden yhdistämisen vaikeus. Liikunta kattaa laajan kirjon formulakisoista vammaisurheilun tapahtumiin. Miten hallita koko skaala ja löytää sekä aatteellisuutta että kaupallisuutta tukevia konsepteja? Riittävän alkurahoituksen saaminen ja/tai liiallinen sitoutumineni ulkopuolisiin kaupallisiin tahoihin. Liikuntajärjestöjen tietohallintoa tai viestintää ei saa ulkoistaa muiden käsiin. Tämän vuoksi sisältötuotannon kehittämisrahoituksen ratkaiseminen on välttämätöntä. Liian hidas eteneminen. Internet-vuosi on kolmen kuukauden mittainen. Liikunnan sisältötuotantohankkeet tulee saada liikkeelle nopeasti eikä niitä pidä rasittaa liialla byrokratialla. Muuten joku muu ehtii ensin. Teknologian ja sisällön kehittyminen eri tahdissa. Teknologian kehitys on erittäin nopeaa. Vaarana on, ettei sisältötuotannon kehitys pysy teknologian kehityksen tasolla.
4 TYÖRYHMÄN EHDOTUKSET LIIKUNNAN SISÄLTÖTUOTANNON EDISTÄMISEKSI Työryhmä on rajannut työnsä koskemaan digitaaliseen tekniikkaan perustuvia, suomalaista tuotantoa olevia liikunnan sisältötuotantohankkeita, joissa kohderyhmänä voivat olla sekä kotimaiset että ulkomaiset tahot. 4.1 Sisältötuotannon rahoituksen kehittäminen Työryhmä pitää sisältötuotannon kehittämisen kannalta ensiarvoisen tärkeänä sitä, että varsinkin sisältötuotannon suunnittelu- ja perustamistyötä varten luodaan mahdollisuus julkisen rahoituksen saamiseen. Sisältötuotantoon on panostettava samaan tapaan kuin on panostettu teknologian kehittämiseen. Ilman tällaista julkista kehittämispanostusta sisältötuotanto ei kehity toivotulla tavalla. Sisältötuotannon rahoitusmahdollisuudet tulisi rakentaa pääosin olemassa olevien rahoituskanavien sisään. Keskeisenä tässä mielessä työryhmä pitää Teknologian edistämiskeskukselle osoitettavia määrärahoja, joista työryhmä ehdottaa määräosaa korvamerkittäväksi sisältötuotannon kehittämiseen. Työryhmä on käyttänyt tällaisesta korvamerkitystä sisältötuotannon rahoitusmahdollisuudesta nimeä "Sisältötuotannon kehittämiskeskus SIKES". TEKESin lisäksi myös eräät muut rahoituskanavat voisivat osaltaan rahoittaa liikunnan sisältötuotantohankkeita, mikäli hankkeet täyttävät rahoituksen myöntämiselle asetetut yleiset edellytykset. Tällainen rahoituskanava voisi olla esimerkiksi Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahasto SITRA. 4.2 Suomalaisten liikuntajärjestöjen digitaalisen sisältötuotannon keskitetty kehittäminen Työryhmä on kohdassa 3.1. esittämänsä tavoite- ja painopisteanalyysin pohjalta valinnut liikunnan sisältötuotannon hanke-ehdotukseksi yhden keihäänkärkihankkeen, joka periaatteessa vastaa kaikkiin liikunnan sisältötuotantohankkeille asetettuihin tavoitteisiin: se parantaa kansalaisten mahdollisuuksia liikuntatiedon saamiseen, edistää liikuntakulttuurin keskeisten organisaatioiden sisältötuotantoa ja voi olla myös kaupallisesi hyödynnettävissä. Hankkeen työnimi on Suomen Urheiluportaali Oy ja Liikuntainfo. Seuraavassa esitetään sen osalta toivottava kehityspolku. 4.2.1. Hankkeen ydinidea Liikunta- ja urheiluaiheisten digitaalisten sisältöjen tuotanto voi tulevaisuudessa lisätä merkittävästi urheilujärjestöjen mahdollisuuksia perustoimintansa rahoittamiseen omatoimisesti. Tämä perustuu digitaalisten jakelukanavien kuten internetin, langattoman viestinnän palveluiden ja digi-tv:n mahdollisuuksiin. Urheilujärjestöt kuten lajiliitot, toimialajärjestöt ja seurat omistavat kaupallisesti kiinnostavaa sisältöä ja oikeuksia. Järjestöt ovat kuitenkin liian pieniä ja kokemattomia itsenäiseen tuotekehitykseen. Internetin mukanaan tuoma kansainvälinen toimintaympäristö on aiheuttanut sen, että aikaisessa vaiheessa liikkeellä olevat ulkomaiset internet-yhtiöt haluavat ostaa myös suomalaisten urheilujärjestöjen internet-oikeuksia. On varmistettava, että hyöty pitkällä aikavälillä ei mene vain ulkomaisten yritysten eduksi, vaan pääsääntöisesti suomalaisen urheilun parhaaksi. Tämän varmistamiseksi tarvitaan laji- ja toimialarajat ylittävää yhteistyötä sekä alan huippuosaamista. Syntyvä konsepti tai jokin sen osa saattaa olla monistettavissa myös kansainvälisille markkinoille.
Kaupallisen hyödyntämisen lisäksi liittojen ja seurojen peruspalveluiden odotetaan siirtyvän "internet-aikaan" muun tietoyhteiskuntakehityksen mukana. Urheilun harrastajat ja toimijat odottavat niiltä moderneja toimintatapoja. Vain suurimmilla järjestöillä on yksin riittävät resurssit toimintojensa siirtämiseen internetiin. Toiminnalliset hyödyt ovat hyvin konkreettisia, kuten ajan ja kustannusten säästö. Urheilujärjestöillä on liikunnan eri toimialoilla käynnissä useita eri tasoisia itsenäisiä hankkeita. Opetusministeriön rahoittaman Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n tietohallintoprojektin toimesta rakennetaan järjestöille yhteisiä työkaluja. Tietohallintoprojekti käynnistettiin keväällä 1999 ja opetusministeriö on tukenut hanketta 2,5 miljoonalla markalla. Hankkeessa kartoitettiin tietohallinnon nykytila ja tulevaisuuden tarpeet valtakunnallisissa ja alueellisissa liikuntajärjestöissä. Tarpeet jaettiin kolmeen ryhmään: sähköisten palvelujen kehittäminen, teknisen infrastruktuurin kehittäminen sekä tuki-, koulutus- ja konsultointitarpeet. Sähköisen palvelukonseptin osalta kehitetään monistettavat, kaikille organisaatiotasoille sopivat, selainkäyttöiset keskitetyissä tietokannoissa toimivat yhteiset sovellukset. Teknisenä infrastruktuurina hankitaan kiinteä SLUNET- verkko alueellisten ja valtakunnallisten järjestöjen käyttöön. Tuki-, koulutus-, konsultointi- ja viestintätarpeiden tyydyttämiseksi neuvotellaan yhteiset, edulliset sopimukset laite- ja ohjelmistohankintoihin, standardoidaan olemassaolevaa laite- ja ohjelmistokantaa sekä tarjotaan koulutusta ja tukea yhteisille sovelluksille. Tähän mennessä on käynnistetty sähköisen palvelukonseptin pilotit sekä aloitettu teknisen infrastruktuurin kehittäminen. Ensimmäisen vaiheen aikana on havaittu, että urheilun ja liikunnan menestymisen kannalta olisi tärkeää saada oma liikuntaportaali ja että sähköisten palvelujen kehittämisrytmiä olisi selkeästi nopeutettava. Yksi avaintehtävistä olisi saada urheiluseurojen, kuntien ja liikuntayrittäjien liikuntatarjonta kansalaisten ulottuville sähköisten välineiden kautta. Jo käynnistetty tietohallintohanke on välttämätön perusta, jonka päälle seuraavassa ehdotettavan liikuntaportaalin rakentaminen on mahdollista. 4.2.2. Suomen Urheiluportaali Oy Tarkoitus Suomen Urheiluportaali Oy olisi urheilujärjestöjen yhteinen portaaliyhtiö, joka toimisi a) liikunta- ja urheiluaiheisen sisällön tuottajana yhdessä liittojen ja seurojen kanssa, tämän sisällön jalostajana, paketoijana, tuotteistajana ja myyjänä yrityksille ja kuluttajille b) palveluorganisaationa järjestöjen siirtyessä internet-aikaan vastaten teknisen infrastruktuurin rakentamisesta, toimintakulttuurin muutosprosessista ja koulutuksesta. Sisältöpalveluiden myynti voi tarkoittaa omaa ns. portaaliliiketoimintaa eli sisältöpalveluiden tarjoamista liikunnan harrastajille, penkkiurheilijoille jne. sekä business-to-business -liiketoimintaa, jolloin sisältöä myydään sitä tarvitseville yrityksille kuten mediayhtiöille. Yhtiön sisältöbrandien (portaalien) aihealueet voivat olla esim. huippu-urheilu, kunto- ja terveysliikunta, nuorisourheilu, koululais- ja opiskelijaliikunta sekä erityisryhmien liikunta, jotka toteutetaan yhteistyössä kyseisten liikuntajärjestöjen kanssa. Liikuntajärjestöjen teknisen infrastruktuurin rakentaminen tarkoittaa näiden tietojärjestelmien kehittämistä ja ylläpitoa, osaamisen kehittämistä ja muita tukitoimia. Urheilun yhteisyritys mahdollistaa em. palveluiden keskittämisen ja riittävän koon saavuttamisen markkinoilla.
Toteuttamistapa Urheilun omien intressien turvaamiseksi hankkeen toteuttajan tulisi olla suomalaisten urheilujärjestöjen vähintään viisikymmentäprosenttisesti omistama osakeyhtiö. Perustamisvaiheen rahoituksen ja osaamistarpeiden (sisällöllinen, kaupallinen, tekninen) varmistamiseksi on tarkoituksenmukaista liittoutua alan muiden toimijoiden kuten mediayhtiöiden, teleyhtiöiden, uusmedia-ja ITyritysten kanssa kuitenkaan sitoutumatta liiaksi kaupallisiin yrityksiin. Keskeiset brandit sekä liikuntajärjestöjen perustoiminnan kannalta kriittiset tietojärjestelmät tulee rakentaa urheilujärjestöjen tarpeista ja edelleen säilyttää urheilun omistuksessa. Yhtiö tuottaa palvelut yhteistyössä SLU:n, urheiluliittojen ja seurojen kanssa. Seuran rooli: - Tietojen päivittäminen - Palveluiden markkinointi jäsenille Seuran motiivit. - Markkinoinnillisviestinnällinen näkökulma sisäinen ja ulkoinen viestintä - Modernit työkalut seuran käyttöön Liiton tehtävä: - Tietojen päivittäminen - Sisällöntuotanto - Palveluiden markkinointi seuroille Liiton motiivit: - Seurojen palveluorganisaationa toimiminen - Markkinoinnillisviestinnällinen näkökulma - Taloudellinen näkökulma: sisällön myyntitulot, keskitetty ratkaisu kustannustehokas SLU:n rooli: - Hankkeen perustaminen ja koordinointi SLU:n motiivit: - Liittojen palveluorganisaationa toiminen - Urheilun edunvalvonta ja viestintä: urheilun julkisuuskuva vääristynyt omien viestien kertominen. Rahoitus SLU:n arvion mukaan perustamisvaiheen rahoitustarve on noin 10 miljoonaa markkaa. Pääosa alkuvaiheen kustannuksista menee tuotekehitykseen ammattitaitoisen henkilöstön palkkaukseen, sisältökonseptien kehittämiseen ja tietojärjestelmien rakentamiseen sekä markkinointiin. Markkinointitarve on kuitenkin pienempi kuin vastaavissa hankkeissa yleensä, koska urheilujärjestöillä on vahva urheiluseuraverkosto jakelutienä. Perustamisvaiheen rahoittamiseksi ulkopuolinen sijoittaja/sijoittajaryhmä ostaa vähemmistöosuuden yhtiöstä (esimerkiksi mediayhtiö, teleyhtiö, riskisijoittaja, muu).
Jotta hanke pysyisi urheilun omissa käsissä eikä sitä rakennettaisi pelkästään sijoittajien ehdoilla, tarvittaisiin yhteiskunnan tukea yrityksen perustamiseen. Samalla luodaan mahdollisuus liikuntajärjestöjen omarahoitusosuuden kasvattamiseen. Perustamiskuluista osa menee selvitysten teettämiseen ammattilaisilla. Eri selvitystöiden yhteissummaksi arvioidaan 500.000 markkaa, josta suurin osa liiketoimintasuunnitelman (business plan) tekemiseen. Julkista rahoitusta hankkeelle tarvittaisiin selvitystöiden teettämisen verran. Yhtiön toiminta-ajatus ja lopulliset tuotteet selviävät laadittavasta liiketoimintasuunnitelmasta. Nykyisen arvion mukaan portaaliliiketoiminta koostuu yhtiön omien sisältöbrandien 1) mainosmyynnistä, 2) sponsorituloista, 3) käyttäjien transaktiomaksuista ja 4) tilausmaksuista. Business-to-business -liiketoiminta koostuisi sisällön myynnistä esim. medioille, teleyhtiöille ja vedonlyöntiyhtiölle. Aikataulu Vallitsevasta markkinatilanteesta ja alan nopeasta kehityksestä johtuen aikataulun tulee olla hyvin nopea. Työryhmä ehdottaa seuraavaa: Kesä 2000 Yrityksen perustaminen Business planin laatiminen Sopimukset Toiminnan käynnistäminen: Rekrytoinnit, partnerityritykset Tuotekehitysvaihe (internet, wap) Syksy 2000 Tuotejulkistuksia Ensimmäiset kuluttajatuotteet Ensimmäiset b-to-b tuotteet Tuotekehitystä (painopiste digi-tv:ssä) 4.2.3 Liikuntainfo Tarkoitus Ihmiset tiedostavat melko hyvin liikunnan positiivisen vaikutuksen hyvinvoinnille ja terveydelle sekä nuorten kasvulle ja kehittymiselle. Liikunnasta ollaan kiinnostuneita ja siitä halutaan saada lisätietoa. Tällä hetkellä liikunta- ja urheiluseurojen liikuntatarjonnasta on vähän tietoa, joidenkin mielestä tuskin ollenkaan, ja sitä on vaikea hankkia. Yksi perussyy tähän on urheilu- ja liikuntaseurojen vähäiset resurssit viestintään. Vapaaehtoisvoimin ei perinteisiin viestintä- ja markkinointikeinoihin ole ollut mahdollisuuksia. Internet ja sähköiset palvelut tarjoavat kuitenkin täysin uuden ja edullisen viestintä- ja markkinointikanavan seurojen käyttöön. Niiden avulla liikuntatarjonta voidaan saada helposti kansalaisten ulottuville, palvelut löytyvät yhdestä paikasta, samoilla hakumekanismeilla. Sama sovellus kannattaa toteuttaa niin, että se toimii
myös kunnallisten ja liikuntapalveluita tarjoavien yritysten ja esimerkiksi koulujen ja oppilaitosten työvälineenä. Liikuntainfo toimisi keskitetyssä tietokannassa, johon kukin palvelujen tarjoaja (seura, kunta, yritys) syöttää oman toimintakalenterinsa, ilmoittautumis- ja varausmenettelyt, hintatiedot ja muut liikunnan harrastajalle oleelliset tiedot. Liikuntainfo toimisi myös päivittäisenä tiedotuskanavana esim. peruuntuneista tai muuttuneista liikuntatunneista tai -harjoituksista. Liikuntainfo sovellus toimii kansalaisten näkökulmasta hyvin silloin, kun mahdollisimman moni liikuntapalvelujen tuottaja päivittää tietonsa reaaliajassa palveluun. Tämä edellyttää onnistuakseen laajaa seurojen kouluttamista sekä toimintatapojen ja toimintakulttuurin muutosta. Muutoksen aikaansaaminen on tämän hankkeen kriittisin ja vaativin tehtävä ja edellyttää riittäviä resursseja. Toteuttamistapa SLU pilotoi hankkeen yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa. Tällöin mukana olisi erilaisia liikunta- ja urheiluseuroja sekä Suomen Kuntourheiluliiton kautta yksityisiä K-saleja. Tarvittaessa mukaan voitaisiin ottaa myös joidenkin kuntien liikuntatoimi. Pilottivaiheen jälkeen, sovelluksen valmistuttua alkaisi sen levittämis- ja koulutusvaihe (seurat) sekä myynti- ja markkinointivaihe (kunnat ja yksityiset yrittäjät). Tämä jälkimmäinen vaihe vaatii eniten resursseja, sillä potentiaalisia käyttäjiä ovat Suomen 7000 liikunta- ja urheiluseuraa sekä lähes kaikki Suomen kunnat ja satoja yksityisiä liikuntayrityksiä. Koulutus- ja levittämisvaiheesta voidaan tehdä sopimus alueellisten liikuntajärjestöjen kanssa, jolloin seurojen toimintatapojen muutosta, sovelluksen koulutusta ja käyttöönottoa käytännössä hoitaisivat alueorganisaatiot lähellä seuroja. Rahoitus Sovelluksen määrittely 50.000 mk Sovelluksen toteutus 150.000 mk Koulutus- ja levittäminen seuroihin (kulttuurin muutos) 300.000 mk Myynti- ja markkinointi kunnille ja yksityisille 300.000 mk Sovelluksen vuosittainen ylläpito (palvelimet yms.) 350.000 mk / vuosi HelpDesk toiminnot, jatkokehittäminen yms. 100.000 mk / vuosi Vuosittaiset jatkuvat kustannukset jaettaisiin sovellusten käyttäjien kesken (esim. 1000 seuraa, kuntaa tai yritystä = 450 mk vuosi / käyttäjä). Määrittely, toteutus ja koulutus sekä levittäminen tarvitsevat tukea. Sovellus hinnoitellaan kunnille ja yrityksille siten, että hinnat kattavat myös myynti- ja markkínointikustannukset. Aikataulu Kesä/syksy 2000 Pilotointivaihe Joulukuu 2000 Aluevastaavien kouluttaminen 1.1.2000 - Levittäminen seuroihin 1.1.2001 - Myynti- ja markkinointi Arvio seuramäärän vuosittaisesta kehityksestä 2000 2001 15 pilottiseuraa mukana 2002 900 seuraa mukana 2003 2000 seuraa mukana
2004 2500 seuraa mukana 2000 seuraa liikuttaa riittävää massaa eli noin 70 80 % seuroissa liikkujista. 4.3 Uusien liikunnan sisältötuotantotarpeiden kartoitus Sisältötuotannon tarve ja tarjonta liikunnan ja urheilun alalla on moninaista ja nopeasti kehittyvää. Koska työryhmällä ei ole annetussa aikataulussa ollut mahdollisuutta kartoittaa systemaattisesti liikunnan sisältötuotannon tarpeita, työryhmä ehdottaa, että opetusministeriö teettäisi erillisen selvityksen alan kehittämisja palvelutarpeista. Työryhmän työskentelyn aikana on tullut esiin eräitä sisältötuotannon kehittämishankkeita, jotka työryhmä haluaa tässä yhteydessä tuoda esille. Nämä ovat liikuntajärjestöjen ohjaaja- ja valmentajakoulutuksen oppimateriaalien digitointi, urheilun monimediakoulutus, satavuotiaan Suomen Urheilulehden digitointi, Wellmedian hankkeet Sports Class ja Well&Fit Club sekä erilaiset digi-tv:n ohjelmahankkeet. Työryhmä ei ole kuitenkaan ottanut kantaa hankeideoiden tärkeyteen tai keskinäiseen järjestykseen. takaisin alkuun 5 YHTEENVETO Työryhmä pitää välttämättömäänä, että sisältötuotannon tuotekehitykseen ja tutkimukseen luodaan julkisen rahoituksen mahdollisuus samaan tapaan kuin on panostettu teknologian kehittämiseen. Ilman tällaista julkista panostusta sisältötuotanto ei kehity toivotulla tavalla. Sisältötuotannon rahoitusmahdollisuudet tulisi rakentaa olemassa olevien rahoituskanavien sisään. Työryhmä on käyttänyt tästä ideasta nimitystä Sisällön kehittämiskeskus SIKES. Keskeisenä tässä mielessä työryhmä pitää Teknologian edistämiskeskukselle osoitettavia määrärahoja, joista työryhmä ehdottaa määräosaa korvamerkittäväksi sisältötuotannon kehittämiseen. Tämä edellyttäisi todennäköisesti TEKESistä annetun asetuksen muuttamista. Myös muut rahoituskanavat, esimerkiksi Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahasto, voisivat omalta osaltaan rahoittaa myös liikunnan sisältötuotantohankkeita, mikäli ne täyttävät rahoitukselle asetetut painopisteet ja muut edellytykset. Kansalaisten ja liikuntajärjestöjen tiedon ja toiminnan tarpeita palvelevan liikunnan sisältötuotannon kehittämiseksi työryhmä ehdottaa, että käynnistettäisiin laaja-alainen hanke työnimeltään Suomen Urheiluportaali Oy ja Liikuntainfo. Omistajina hankkeessa olisivat suomalaiset liikuntajärjestöt yhteistyössä muiden kiinnostuneiden toimijoiden, esimerkiksi mediatalojen kanssa. Työryhmä katsoo, että hankkeen suunnitteluun ja käynnistämiseen tulisi osoittaa julkista rahoitusta, jotta hanke pysyisi liikuntajärjestöjen käsissä. Suomen Urheiluportaali Oy tuottaisi ja myisi liikunta- ja urheiluaiheisia sisältöjä yrityksille ja kuluttajille sekä toimisi palveluorganisaationa liikuntajärjestöille teknisen infrastruktuurin rakentamisessa ja koulutuksessa. Liikuntainfo olisi liikunnan harrastajia palveleva keskitetty tietokanta, johon eri liikuntapalvelujen tarjoajat (seurat, kunnat, yritykset) syöttävät liikunnan harrastajien kannalta olennaiset tiedot, esimerkiksi toimintakalenterit, ilmoittautumis- ja varausmenettelyt sekä hintatiedot. Koska vireillä on runsaasti erilaisia sisältöhankkeita ja myös uusia tarpeita on näköpiirissä, työryhmä ehdottaa, että opetusministeriö teettäisi erikseen selvityksen liikunnan sisältötuotantohankkeista ja -tarpeista.
LIITE 1: ESIMERKKEJÄ LIIKUNTAAN LIITTYVISTÄ SISÄLTÖPALVELUISTA Linkkilista aakkosjärjestyksessä (Yrityksen/brandin nimi - Internet-osoite - Selitys) Helsinki.net Kaupunkiportaali jossa liikuntainfoa Lippupalvelu Oy Lipunmyynti urheilutapahtumiin MatchON.com Huippu-urheiluportaali (in English) Motivus Oy Kuntosaliketju MTV3 Yleisportaali jossa urheilukanava Piukat Paikat Kuntosali Radiolinja ASKIT Mobiiliportaali jossa urheilua Saunalahti.fi Yleisportaali jossa urheilukanava Sirkus.com Yleisportaali jossa urheilukanava Sonera Plaza Yleisportaali jossa urheilukanava Sonera Zed Mobiiliportaali jossa urheilua
Sportti.com (Open-Net Oy) Huippu-urheiluportaali Sportus.com Urheiluvälinekauppa STT Urheilukalenteri Suomen Invalidien Urheiluliitto SIU ry Vammaisliikuntajärjestö Suomen Kuntourheiluliitto SKUL ry Kuntotapahtumien tapahtumakalenteri Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry Urheilun järjestöportaali Tilastopaja Oy Yleisurheilutilastoja Veikkaus Oy Online-vedonlyönti Yleisradio Oy Yleisportaali, jossa urheilukanava, tulospalvelu ja suurtapahtumien taustoja Liikunnan ja Urheilun Maailma (LUM) Urheilun ja liikunnan järjestölehti verkkolehti Lista suomalaista verkkolehdistä Lista lajiliittojen www-palveluista