LÄHIENERGIAN JA ENERGIAOMAVARAISUUS ALUEELLINEN VAIKUTTAVUUS MAASEUDULLA. Ari Haapanen

Samankaltaiset tiedostot
ENERGIAOMAVARAISUUTTA LAPPIIN? ALUEKEHITYSPÄIVÄ Ylläs Pekka Peura

ENERGIAOMAVARAINEN KYLÄ

JEPUAN ENERGIAKYLÄ, ENERGIAOMAVARAISUUS JA ALUETALOUS. Kyläpäivät Tampere Pekka Peura

METSÄT JA ENERGIA Kannattaako keskittyä hajautettuun? Pekka Peura

UUSIUTUVA ENERGIA Kestävää ko4maista. Maaseutuakatemia Pekka Peura

UUSIUTUVA ENERGIA KESTÄVÄ ENERGIA. Kohti energiaomavaraista maatilaa Nurmeksen työpaja Pekka Peura

LÄHIENERGIA Innovaa/oleiri. Seinäjoki Pekka Peura

Yhdyskunnan energiaratkaisut Pekka Peura

Ostrobothnia. Österbotten Pohjanmaa. Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia.

Energiaomavaraisten kylien kehittäminen Pohjanmaan maakunnissa 19/01/15

Biokaasusektorin viestit vaaleihin 2019

Uusiutuvilla elinvoimaa kuntiin. Seinäjoki Timo Määttä

... ja uusia näkökulmia

Maapallon vakavat ympäristöongelmat ovat Suomelle iso mahdollisuus.

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Hajautettu energiantuotanto kohti dikotomiaa? Pekka Peura

Biokaasun tuntematon, ansiokas menneisyys - Biokaasun käyttöä Suomessa 80 vuotta

Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Smart Generation Solutions

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Energian tuotanto ja käyttö

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment

Energia-alan keskeisiä termejä. 1. Energiatase (energy balance)

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Keski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Kiertotalous maataloudessa

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi

Maaseudun uusi rooli

ENPOS Maaseudun Energiaakatemia

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen

Mika Konu Toimitusjohtaja Teknologiakeskus Merinova

Jyväskylän energiatase 2014

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Vaasan Energia Instituutti tulevaisuuden näkijä ja tekijä

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella

Energiaomavarainen Seutu. Projektiesittely

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella

Visio uusiutuvasta lämmityksestä Euroopassa 2050

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Jyväskylän energiatase 2014

Plusenergia klinikka Tavoitteena hyvä energiatulevaisuus Suomelle Erkki Aalto

Rakennusten energiahuollon näkymiä

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Key facts PLEEC. Rahoitus. Kumppanit. Kesto. Planning for energy efficient cities. EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi

Biotalous osana kiertotalouden tiekarttaa Mari Pantsar, Sitra. Kansallinen biotalouspaneeli

Etelä-Savon uusien energiainvestointien ympäristövaikutukset

Jätteestä liikennepolttoaineeksi

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella

Energy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa

VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030/Energian kulutuspiikkien hallinta

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

Päätöspuhe Plusenergia -klinikan tulosseminaari

Strategia Luotsaa hyvinvointia

Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Suomi muuttuu Energia uusiutuu

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM TUTKAS

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta

Uusiutuvien energiamuotojen hyväksyttävyys energiamurroksessa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energiatuki Kati Veijonen

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen

Transkriptio:

LÄHIENERGIAN ALUEELLINEN VAIKUTTAVUUS JA ENERGIAOMAVARAISUUS MAASEUDULLA Ari Haapanen

Kestävä energiahuoto Järkevä energian käyttö Rationa Use of Energy (RUE) - Energian säästö - Energiatehokkuus Uusiutuvien energianähteiden käyttö Renewabe Energy Sources (RES) Integration Sustainabiity management

Energiaketjun hainta

Suomi energiaomavaraiseksi Uusiutuvan energian potentiaai - Uusiutuvan energian potentiaaia on Suomessa riittävästi tyydyttämään kaikenenergian kysynnän - Sama gobaaisti Taous - Projektikohtainen iiketaous on kohtuuinen jo nykyään, tukipoitiikkaa säätämää saadaan kannattavuus ja investointihaukkuus kasvamaan - Auetaoudee: vatava potentiaai ja mahdoisuus ei vaitettavasti aina oteta huomioon investointipäätöstä tehtäessa Muutoksen ogiikka - Pitkä yhteiskunnainen prosessi, akanut jo 1970 uvua - Rakenteistuminen ja itserefektio - Visio: => Rakenteeinen uudistus, joka on tää hetkeä käynnissä Energiasektorin dikotomia (jako kahteen) - Kansainen strategia, riippumattomuus, huotovarmuus (vrt. maaimanmarkkinoiden heiahteut, konfiktit )

Lähde: Energiateoisuus

Visio: Energia sektorin Dikotomia jako kahteen

Muutos Tanskassa: Keskitetystä puoi-hajautettuun energiasysteemiin Lähde: prof. Brian Vad Mathiesen, Aaborgin yiopisto

Puoesta ja vastaan Puoesta RES potentiaai RES tekniikoiden taous Yeinen mieipide, periaatteet Tekniikan kehitys Vastaan Institutionaainen oppositio, vastustus RES tekniikoiden eviäminen (hidasta) Koko prosessi Osaksi taous

Aueeinen TALOUS Kaikkien arvoa isäävien tekijöiden summa: Rahaiset arvot, kustannusten vähennys Ostovoiman isäys Uusi työisyys Verotuot Sosiaaiset, ekoogiset jaeettiset tekijät

Toimintakonsepti KIERTOTALOUS

Auetaous Pietarsaaren seutukunta Kaustisen seutukunta Pietarsaaren seutukunta Suomi Kaustisen seutukunta BKT, 1000 33,8 33,3 18,9 BKT, index 101,3 100 56,7 BKT, M 1670 178796 309 Einkeinorakenne, % Akutuotanto Teoisuus Paveut 9,4 35,8 54,8 4,9 24,1 71,0 29,8 22,1 48,1 Väestö, 1000 pers 49,5 5363,4 16,4

Uusiutuvan energian potentiaai, joka on otettu tutkimuksessa huomioon RES: u u u u u u Puu: Ensiharvennus, nuoren metsänharvennus ja Päätehakkuiden tähteet Oki Biojätteet Tuuipuisto / voimaa projektit Lietteet: Kotieäimet Jäteveden puhdistus Biomassa Kesantoaaa tuotettunaja kerättynä EI mukana: - Aurinko - Geo(therma) - Ruuantuotannossa käytettävä petoaa - Puu: aines, massa ym. - Teoisuuden jätteet

Energian kuutus Kukuneuvojenja maataouden pottonesteet Rakennusten ämmityksessä käytettävä energia, rakennustyyppien ja niiden pinta-aojen pohjata askettuna Sähkönkuutus, tiastoista

Energian kuutus Aue Kunta Sähkö Lämpö Raskas Liikenne Kevyt Maataous YHTEENSÄ GWh/a Kaustinen 169 193 145 124 43 674 Kaustinen 52 56 38 34 8,6 189 Hasua 11 16 9,7 11 4,6 52 Lestijarvi 12 11 7,0 5,9 2,8 38 Tohoampi 40 43 31 24 9,5 147 Vetei 31 40 33 28 9,5 141 Perho 23 29 26 21 8,1 107 Jakobstad 1252 530 281 321 51 2436 Jakobstad 887 241 84 123 1,2 1336 Pedersore 107 102 74 72 20 374 Kronoby 121 80 50 46 15 312 Larsmo 30 30 14 29 1,0 104 Nykareby 107 78 59 51 14 308

RES energian potentiaai GWh/a Aue Kunta Biokaasu CHP Tuui YHTEENSÄ Kaustinen 195 538 1573 2306 Kaustinen 38 83 121 Hasua 18 50 67 Lestijarvi 12 82 736 830 Tohoampi 51 113 721 885 Vetei 43 101 144 Perho 35 108 115 258 Jakobstad 200 654 2027 2881 Jakobstad 3,8 35 89 128 Pedersore 70 210 332 612 Kronoby 64 171 41 276 Larsmo 3,4 32 3,2 39 Nykareby 59 205 1562 1826

Energiatase 1, Kaustisen seutukunta Aue Kunta Kuutus GWh/a RES potentiaai GWh/a TASE GWh/a % Kaustinen 674 2306 1631 342 Kaustinen 189 121-68 64 Hasua 52 67 15 129 Lestijarvi 38 830 792 1596 Tohoampi 147 885 738 2328 Vetei 141 144 3,6 102 Perho 107 258 151 241

Energiatase 2, Pietarsaaren seutukunta Aue Kunta Kuutus GWh/a RES potentiaai GWh/a TASE GWh/a % Jakobstad 2436 2881 445 118 Jakobstad 1336 128-1209 10 Pedersore 374 612 238 163 Kronoby 312 276-36 88 Larsmo 104 39-65 38 Nykareby 308 1826 1518 593

RES käyttö: 100% aueeinen omavaraisuus Aue Kunta Kuutus Biokaasu CHP Tuui RES Yhteensä Kaustinen 674 195 411 68 674 0 Kaustinen 189 38 83 121-68 Hasua 52 18 34 52 0 Lestijarvi 38 11 27 38 0 Tohoampi 147 51 96 147 0 Vetei 141 43 98 141 0 Perho 107 35 72 68 175 68 Jakobstad 2436 200 654 1582 2436 0 Jakobstad 1336 3,8 35 89 128-1209 Pedersore 374 70 210 332 612 238 Kronoby 312 64 171 41 276-36 Larsmo 104 3,4 32 3,2 39-66 Nykareby 308 59 205 1116 1380 1072 Tase

Auetaous, M Aue Kunta Maa- ja metsätaous Muu teoisuus Kujetus Rahoitus Muu Työ Pääoma M YHTEENSÄ Kaustinen 19,0 11,0 4,0 5,5 3,6 9,0 22,2 74,4 Kaustinen 3,8 1,9 0,81 1,0 0,70 1,7 3,5 13,4 Hasua 1,6 0,83 0,34 0,43 0,32 0,76 1,5 5,7 Lestijarvi 1,2 0,60 0,26 0,33 0,22 0,54 1,1 4,2 Tohoampi 4,4 2,4 1,0 1,2 0,92 2,2 4,2 16,2 Vetei 4,4 2,2 0,95 1,2 0,80 2,0 4,0 15,5 Perho 3,7 3,1 0,71 1,3 0,69 1,9 8,0 19,3 Jakobstad 31,7 39,0 5,1 14,5 4,4 15,7 119,4 229,8 Jakobstad 1,7 2,0 0,25 0,78 5 0,71 6,5 12,0 Pedersore 9,4 9,5 1,7 3,8 1,4 4,5 27,5 57,7 Kronoby 6,7 3,8 1,4 2,0 1,1 2,9 8,3 26,1 Larsmo 1,2 0,47 0,23 0,34 0,09 0,34 1,1 3,7 Nykareby 12,9 23,2 1,6 7,6 1,7 7,3 76,0 130,2

Regiona Added Vaue, The impact of Jepua Viage on Jakobstad Region CHP Wind Biogas TOTAL Power Production, M (direct effect) 4,9 1,1 1,5 7,5 Party sef-sufficing Regiona GDP (tota effect) Change, M 0,3 3,8 Mutipier effect -0,2 0,2 0,3 - Regiona empoyment effect Change, person years 21,3 1,4 0,02 2,5 1,9 0,03 3,9 0,5 7,1 27,7 CHP Wind Biogas TOTAL Power Production, M (direct effect) 4,9 1,1 1,5 7,5 125% Regiona GDP (tota effect) Change, M 0,6 10,2 0,7 1,8 0,8 12,7 Mutipier effect 1,1-0,4 0,2 0,9 Regiona empoyment effect Change, person years 0,2 53,7 0,02 5,1 0,05 12,2 0,3 71,0 Totay sef-sufficing Regiona GDP (tota effect) Change, M 0,5 8,6 0,2 2,5 0,2 3,3 0,9 14,3 150% Regiona GDP (tota effect) Change, M 0,7 12,7 0,9 0,2 2,3 1,0 15,9 Mutipier effect 0,8 1,2 1,1 0,9 Regiona empoyment effect Change, person years 0,2 40,9 0,02 3,5 0,04 9,2 0,3 53,6 Mutipier effect 1,6-0,2 0,5 1,9 Regiona empoyment effect Change, person years 0,3 66,5 0,03 6,8 15,3 0,4 88,6 Työisyysvaikutus 100% energiaomavaraisuus skenaarioa 53 henkiöä vuodessa

Regiona Added Vaue, The impact of Perho Viage on Kaustinen Region CHP Wind Biogas TOTAL Power Production, M (direct effect) 0,4 4,8 2,9 8,1 Party sef-sufficing Regiona GDP (tota effect) Change, M 0,2 Mutipier effect -0,4-0,04-0,4-0,2 Regiona empoyment effect Change, person years Totay sef-sufficing Regiona GDP (tota effect) Change, M 0,02 1,2 0,3 0,8 1,5 4,6 0,2 11,2 2,1 6,4 0,6 1,8 0,2 15,3 1,3 4,0 2,1 6,6 0,4 27,7 3,7 11,3 Mutipier effect 1,1 0,3 0,4 0,4 Regiona empoyment effect Change, person years 0,01 5,1 0,3 22,6 0,3 22,6 0,6 50,3 CHP Wind Power Biogas TOTAL Production, M (direct effect) 0,4 4,8 2,9 8,1 125% Regiona GDP (tota effect) Change, M 0,3 0,9 Mutipier effect 1,3-0,4 0,2 - Regiona empoyment effect Change, person years 150% Regiona GDP (tota effect) Change, M 6,4 0,3 1,1 0,8 2,8 0,4 27,8 0,9 3,4 0,9 3,4 0,5 33,8 1,1 4,0 2,0 7,1 1,0 68,0 Mutipier effect 1,8-0,3 0,4 Regiona empoyment effect Change, person years 7,7 0,5 33,8 0,5 39,8 2,3 8,5 1,1 81,3 Työisyysvaikutus 100% energiaomavaraisuus skenaarioa 50 henkiöä vuodessa