(toimittanut Motiva Oy, alkuperäinen teksti Motiva Oy).

9 Katselmusraportin kirjoittaminen (toimittanut Motiva Oy, alkuperäinen teksti Motiva Oy). Katselmusraportista tulee kuvautua lukijalle kohteen energian hankinta ja käyttö järjestelmineen kokonaisuutena sekä selkeät ohjeet siitä, miten energiataloutta parannetaan. Raportti kirjoitetaan aina kohteen erityispiirteet huomioon ottaen. Jokainen katselmuskohde on erilainen. Sama pätee katselmusraportteihin - niitä ei voi kopioida kohteesta toiseen. Energiakatselmusraportti on tekninen raportti, jossa esitettyjä asioita on pystyttävä raportin perusteella arvioimaan myös muiden kuin kirjoittajan. Kohteen omistaja voi vaihtua tai kohteen katselmuksista vastaava henkilö vaihtua. Yleisperiaatteena on, että energiakatselmusraportissa tulee läpinäkyvästi kertoa riittävästi tietoa, jotta myöhemminkin voidaan arvioida onko katselmoijan esittämät näkemykset relevantteja. 9.1 Raportointia koskevat ohjeet Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Motivan ohjeissa on vaatimuksia energiakatselmusraporteille, koska halutaan 1. varmistaa katselmoijien työn laatu tukikäytäntö: sama vaatimus kaikille kohteita käsitellään samoin periaattein kaikki oleelliset asiat käydään läpi raportin sisältö eri tekijöillä saman laajuinen asiakas saa yhdenmukaista laatua 2. helpottaa tulosten tilastointia oleelliset asiat tiivistetyssä taulukkomuodossa yhteenvedoista tiedot suoraan tietokantaan Raportointiin liittyviä ohjeita on annettu Energiakatselmustoiminnan yleisohjeissa (yleisiä ohjeita ja eri katselmusmallien raporttien mallisisällysluettelot) sekä mallikohtaisissa ohjeissa (esimerkkiraportit). Katselmusraporttia kirjoitettaessa käytetään kyseisen katselmusmallin raportointiohjeita ja mallisisällysluetteloa (ks. yleisohjeet). Raportissa on aina katselmusmallista riippumatta kansilehti yhteenveto taulukko 1 taulukko 2 Energiakatselmoijan käsikirja Osa 1 Luku 9 1

Yhteenvedon ja siihen liittyvien taulukoiden laatimisessa ja tulostuksessa tulee ehdottomasti noudattaa katselmustoiminnan yleisohjeissa annettuja ohjeita. 9.2 Esimerkkiraportit 9.2.1 Yleistä Eri katselmusmalleille laaditut esimerkkiraportit ovat kuvitteellisten kohteiden energiakatselmusraportteja, joiden tarkoitus on antaa käsitys raportin laajuudesta ja asioiden esitystavasta. Esimerkkiraportin "kopioiminen" ja vääränlainen hyödyntäminen saattaa ohjata kirjoittajan käsittelemään epäoleellisia asioita, jolloin katselmuksen anti kiinteistön omistajalle on mitätön. Raportin tekstissä näkyy sen kirjoittajan teknisen näkemyksen lisäksi myös hänen "peukalonjälkensä" sanavalintoina, lauserakenteina, jne. Esimerkkiraportti ei tässä suhteessa pyri olemaan malli. Todellisissa raporteissa tulee käyttää kirjoittajan itsensä valitsemia termejä ja esitystapoja, kunhan ne ovat teknisesti oikeita ja lukijoiden ymmärrettävissä. Katselmusohjeistusta päivitetään vuoden 2003 ja 2004 aikana euro -aikaan ja vuoden 2003 KTM:n yleisohjeiden mm. uusiutuvien energiamuotojen tarkastelujen ja jossain määrin raportointitapojen osalta. Ennen päivityksen valmistumista toimitaan KTM:n yleisohjeiden 2003 mukaan olemassa olevia mallikohtaisia ohjeiden noudattaen ja tarvittaessa soveltaen. Motiva tiedottaa uusien ohjeiden valmistumisesta ja käyttöönotosta. 9.2.2 Kiinteistön energiakatselmus Kiinteistön energiakatselmukselle on laadittu esimerkkiraportti, joka kattaa kaikki LVISAjärjestelmiin liittyvät katselmuksessa huomioitavat seikat. Tässä esimerkkiraportissa on annettu kirjoittajalle ohjeita ns. puhekuplien muodossa. Raportin yhteenvedosta annetut ohjeet pätevät soveltaen myös muille katselmusmalleille. Kiinteistökatselmuksen raportissa tulee olla kaikki yleisohjeisiin liitetyssä kiinteistökatselmuksen mallisisällysluettelossa olevat otsikot. Jos kohteessa ei ole jotakin järjestelmää, todetaan raportin kyseisessä kohdassa, että kohteessa ei näitä järjestelmiä ole. Raportin lukijalle ei jää tällöin epäselväksi, ovatko kyseiset järjestelmät ehkä jääneet käsittelemättä. Kiinteistökatselmuksen esimerkkiraportin sisällysluettelo on myös "muistilista" katselmuksen suorittajalle asioista, jotka tulee käydä läpi rakennuksessa. 9.2.3 Teollisuuden energiakatselmus ja -analyysi Prosessiteollisuuden energia-analyysin ensimmäisen vaiheen tehdaskatselmuksesta on toteutusohje, jonka liitteenä on esimerkkejä eri järjestelmien käsittelylaajuuksista tehdaskatselmuksessa. Teollisuuden energiakatselmusmalleille ei ole laadittu esimerkkiraportteja, ainoastaan erilliset raportin mallisisällysluettelot, joiden yhteydessä kerrotaan mihin asioihin kussakin kohdassa tulee kiinnittää huomiota (Motivan www sivut). Raportin sisältö ja asioiden käsittelytapa riippuu teollisuudessa voimakkaasti tuotannon erityispiirteistä ja tämän vuoksi yksittäisen esimerkin antaminen voi olla jopa harhaanjohtavaa. 2 Energiakatselmoijan käsikirja - Osa 1 - Luku 9

9.2.4 Kiinteistön energiakatsastus Pienessä kohteessa toteutetun energiakatsastuksen raportti on pelkistetty ja keskittyy säästötoimenpiteiden kuvaamiseen. Perustiedot ja lähtötilanne voidaan kuvata raporttiin liitetyillä taulukoilla. Energiakatsastuksesta on laadittu esimerkkiraportti. 9.2.5 Kiinteistön käyttöönottokatselmus Uuden tai talotekniikaltaan peruskorjatun kohteen käyttöönottokatselmuksen raportissa ei kohteen vallitsevaa tilannetta kuvata laajasti vaan pääpaino on säästötoimenpiteissä ja energiatehokkaaseen käyttöön opastamisessa. Käyttöönottokatselmuksesta on laadittu esimerkkiraportti. 9.2.6 Kiinteistön seurantakatselmus Seurantakatselmus toteutetaan kohteeseen, josta on jo laadittu katselmusraportti. Seurantakatselmuksen raportti keskittyy päivittämään aiemmassa raportissa esitetyt tiedot ja tarkastelemaan mahdollisia uusia säästötoimenpiteitä. Seurantakatselmuksesta on laadittu esimerkkiraportti. 9.2.7 Energia-alan katselmukset Voimalaitoksen energia-analyysistä on laadittu esimerkkiraportti ja kaulolämpöalan katslemuksissa noudataan ohjetta: Kaukolämpökatselmus, Toteutusohje ja mallisisällysluettelo, Raportti KK9/ 2001, Suomen Kaukolämpö ry. (Motivan www sivut) 9.3 Yleisiä kirjoitusohjeita Katselmusraportin kirjoittajan tulee pitää mielessään seuraavat ohjeet: hallitse kokonaisuus, esitä kokonaisnäkemys keskity oleellisiin asioihin suhteuta asioiden käsittelyn yksityiskohtaisuus asioiden tärkeyteen esitä asiat johdonmukaisessa järjestyksessä kirjoita lyhyitä selkeitä lauseita vältä jaarittelua vältä itsestäänselvyyksiä älä "opeta" kiinteistön käyttäjiä älä osoittele tai suurentele käyttövirheitä kiinnitä kieliasun selkeyteen huomiota oikolue tarkasti tarkista taulukoiden ja liitteiden numeroarvojen sekä tekstissä esitettyjen arvojen yhtenevyys (erityisesti, että yhteenvetotaulukot 1 ja 2 täsmäävät toistensa kanssa) Energiakatselmoijan käsikirja Osa 1 Luku 9 3

9.4 Katselmusmallista riippumattomia kirjoitusohjeita 9.4.1 Alkusivut Kansilehti Kansilehdellä tulee esittää seuraavat asiat: katselmuskohteen tukihakemuksen diaarinumero ja tukipäätöksen päivämäärä (mieluiten) vasemmassa yläkulmassa arkistointisyistä käytetty katselmusmalli (teollisuuden energiakatselmus / energia-analyysi, kiinteistökatselmus / energiakatsastus jne.) katselmuskohteen nimi ja osoite raportin päiväys katselmoijataho ja yhteystiedot (puhelinnumero) asiakkaan yhteyshenkilö ja yhteystiedot (puhelinnumero) Valokuva tai muu kohdetta kuvaava asia katselmuskohteesta kansilehdellä on hyödyllinen ja suositeltava. Kansilehdellä voi lisäksi esiintyä katselmuksen suorittaneen yrityksen logo tai muita tunnuksia. TE-keskukselle toimitettavan raporttikopion ja yhteenvedon varustaminen kampaseläkkeellä ei ole tarpeellista, nidonta riittää. Esipuhe Esipuheessa esitellään energiakatselmuksen tavoite, kohde, rahoittajat, yhdyshenkilöt ja toteuttajat. Esipuheessa mainitaan katselmuksen toteutuksesta ja sen tuloksista vastaavat Motivan auktorisoimat vastuuhenkilöt (2 kpl) sekä mielellään myös heidän katselmoijatodistustensa numerot. Esipuheen allekirjoittavat katselmuksen vastuuhenkilöt ja haluttaessa myös projektipäällikkö. 9.4.2 Yhteenveto Yhteenveto on raportin tärkein luku, joten sen laatimisessa tulee olla erityisen huolellinen. Yhteenvedon tulee olla niin selkeä, että kyseisen kappaleen lukemalla saa yleiskäsityksen kohteesta, sen energiataloudellisesta tilanteesta ja toimenpiteistä, joita katselmoija ehdottaa. Yhteenveto saattaa olla ainoa kappale, jonka kiinteistön päättäjät raportista lukevat. Hyvän yhteenvedon laatiminen edellyttää, että kirjoittajalla on kokonaisnäkemys kohteesta pelkkä teknisten detaljien luettelo ei riitä yhteenvedoksi. Yhteenvedossa esitetään lyhyesti katselmoijan näkemys kohteen nykyisestä kulutustasosta, vertailuarvona tilastokulutukset, mahdolliset syyt poikkeamiin, säästöpotentiaali ja luettelo keskeisimmistä säästötoimenpiteistä. Yhteenvedossa kuvataan energian hankinta ja uusiutuvien energiamuotojen käyttömahdollisuus. Lisäksi voidaan lyhyesti muutamin lausein ottaa kantaa muihin katselmuksessa esille tulleisiin merkittäviin asioihin (esimerkiksi korjaus- ja parannustarpeisiin, jotka eivät varsinaisesti liity energiansäästöön). Yhteenvedossa tulee noudattaa Motivan ohjeita. TE-keskuksiin ja Motivaan toimitettavien eri katselmoijien yhteenvetojen tulee olla keskenään samansisältöisiä ja taulukoissa esitettyjen tulosten tilastointi- ja vertailukelpoisia. 4 Energiakatselmoijan käsikirja - Osa 1 - Luku 9

Yhteenvetotaulukoiden 1 ja 2 tulee ehdottomasti olla Motivan ohjeiden mukaisia sekä muodoltaan että sisällöltään. Taulukoiden tulee olla sekä raportissa että raporttiin liitettävällä levykkeellä paataulu.xls- muodossa, kuten katselmustoiminnan yleisohjeissa edellytetään. Taulukko 1 Taulukossa 1 esitetään energian ja veden nykyinen vuosikulutus säästömahdollisuudet ja tarvittavat investoinnit Nykyisten kulutusten ja kustannusten määrittelyperusteet lisätään selittämään taulukon 1 kulutuksia. Melkein aina voidaan perustellusti käyttää nykyisenä kulutuksena edellisen vuoden normitettuja kulutuksia. Jos kulutus on kuitenkin merkittävästi muuttunut edellisestä vuodesta, on perusteltua käyttää edellisen 12 kuukauden kulutusta tai jopa muutaman kuukauden mittauksiin perustuvaa arviota nykyisestä kulutuksesta. Taulukko 1:n yhteydessä on aina mainittava miten nykyinen kulutus on määritelty. Energia- ja vesikustannuksissa esitetään kulutusmaksujen lisäksi myös perusmaksut. Lisäksi tulee mainita, käytetäänkö taulukossa arvonlisäverollisia vai -verottomia kustannuksia. Pääsääntöisesti katselmusraportissa käsitellään verollisia energian ja veden hintoja sekä kustannusarvioita. Nykyiset energiakustannukset lasketaan katselmushetken energian hinnoilla edellisessä kappaleessa määritellylle nykyiselle kulutukselle. Taulukossa 1 esitetään yhteenveto säästötoimenpiteiden CO 2 päästövaikutuksista. Laskentaohjeet on esitetty Motivan www-sivuilla. Taulukko 2 Taulukossa 2 esitetään säästötoimenpiteet eriteltyinä säästövaikutuksineen, kustannusarvioineen ja takaisinmaksuaikoineen sekä säästöehdotuksen CO 2 -päästövaikutus Säästötoimenpidetaulukossa esitetään kunkin toimenpiteen säästövaikutus lämmön ja sähkön osalta. Toimenpiteiden yhteisvaikutus on huomioitava kuten edellä on esitetty. Tarkemmin kutakin toimenpidettä käsitellään taulukossa mainitussa raportin kohdassa. Säästöpotentiaalin tulee täsmätä taulukoiden 1 ja 2 kesken, samoin kokonaisinvestoinnin. Säästöpotentiaalin ja nykyisten kulutusten tulee vastata myös tekstiosuudessa esitettyä. Yhteenvedon toimenpidetaulukko 2 on mahdollista tulostaa raporttiin Motiwatti-laskentaohjelmasta, mutta taulukko voidaan tehdä myös Excel-taulukkona "käsin" täyttämällä (ilman laskentaohjelmaa). 9.4.3 Kohteen perustiedot Katselmoitavan kohteen perustietojen esittämistapa riippuu käytettävästä katselmusmallista, mutta pääpiirteissään perustiedot sisältävät seuraavassa esitetyt otsikot. Kohde ja liitynnät Kiinteistön tunnusluvut, kuten pinta-ala ja tilavuus sekä rakennusvuodet esitetään ominaiskulutusten ym. laskentaa varten. Energiakatselmoijan käsikirja Osa 1 Luku 9 5

Kiinteistön tyypin määrittelyssä noudatetaan Tilastokeskuksen luokitusta, numerokoodi esitetään myös. Teollisuuskohteesta kuvataan toimiala ja tuotannon pääpiirteet. Erityisesti on mainittava usein itsestäänselvyytenä pidetty asia, mitä kohteessa tehdään, mikä on sen toimita sekä tilojen ja tuotannon käyttörytmi (käyttökuukaudet, työvuorot, poikkeustapaukset jne). Kohteen pinta-alan tai tilavuuden jakautumisesta erityyppisiin tiloihin (toimisto-, liike-, varasto-, ym.tilat) esitetään karkea arvio, ellei tarkkoja tietoja ole käytettävissä. Lisäksi esitetään, mihin kunnallisiin verkostoihin kiinteistö liittyy. Energian ja veden kulutus Kappaleessa esitetään kiinteistön mitattu energian ja veden kulutus sekä normitetusta kulutuksesta laskettu ominaiskulutus 3 5 vuodelta. Yleensä esitetään myös kuukausikulutukset ja huipputehot sekä mahdollisuuksien mukaan vuorokautiset tehovaihtelut. Lämmitysenergia Kulutusten esittely taulukossa ja/tai graafisesti sekä kulutustason arviointi Kulutusten ja kustannusten tulee täsmätä taulukon 1 kanssa Energian hinta ja perusmaksu Tilausvesivirta tarkastelu Kulutusjakauma Sähköenergia Kulutusten esittely taulukossa ja/tai graafisesti sekä kulutustason arviointi Kulutusten ja kustannusten tulee täsmätä taulukon 1 kanssa Energian hinta, jolla säästölaskelmat on suoritettu Katselmushetkellä käytössä oleva tariffi ja sen maksukomponentit Mitattu huipputeho ja edellisen vuoden perus-, kulutus- ja tehomaksut Kulutusjakauma Vedenkulutus Kulutusten esittely taulukossa ja/tai graafisesti sekä kulutustason arviointi Kulutusten ja kustannusten tulee täsmätä taulukon 1 kanssa Veden hinta ja muut maksukomponentit Kulutusjakauma Jos kyseessä on kattilalaitoksella lämmitetty kohde, eikä öljyn tarkkaa määrää ole mitattu, arvioidaan kulutus toimitettujen öljymäärien mukaan. Tässä kohdassa esitetään öljyn bruttokulutus sekä arvioitu kiinteistön nettokulutus, kun lämmöntuotannon ja jakelun häviöt on eliminoitu. Tässä kohdassa voidaan käsitellä myös mahdollisuuksia uusiutuvien energiamuotojen käyttöön KTM:n energiakatselmustoiminnan yleisohjeiden mukaisesti. Energian ja veden hintana käytetään katselmushetken hintatasoa nykyisten kustannusten laskemisessa sekä raportin säästölaskelmissa. Hinta tulee esittää selvästi määriteltynä. 6 Energiakatselmoijan käsikirja - Osa 1 - Luku 9

Kiinteistön käyttö Kappaleessa käsitellään kiinteistön käytön ja ylläpidon organisaatio, mitä huoltotöitä tehdään kiinteistön toimesta "itse" ja mitkä työt kuuluvat ulkopuolisten huoltosopimusten piiriin. Samalla esitetään miten kiinteistössä on toteutettu energian ja veden kulutusseuranta. Jos kiinteistön energian ja veden kulutus on jaettu eri kustannuspaikoille, voidaan kyseisessä kappaleessa kertoa, miten ja millä perusteilla kulutus jaetaan. 9.4.4 Peruskartoitus Peruskartoitusosuuden tarkoituksena on antaa kohdetta tuntemattomallekin lukijalle riittävästi tietoa energiaa käyttävien järjestelmien toiminnasta ja käytöstä. Esitettyjen säästötoimen-piteiden tulee pohjautua peruskartoituksessa kuvattuun tilanteeseen. Peruskartoitusosuuden laajuus ja esitystapa vaihtelee riippuen käytettävästä katselmusmallista. Peruskartoituksessa kuvataan lyhyesti kohteen tekniset järjestelmät ja niiden kunto sekä rakenteet siinä laajuudessa, kun niillä on vaikutusta energiatalouteen, toimenpiteiden toteutukseen tai niiden ajoitukseen. Peruskartoituksen osalta sisällysluetteloa voidaan tarvittaessa muokata esim. kuntoarvion raportointia vastaavaksi. Järjestelmien toiminnassa esiintyneitä ongelmia ja niiden ratkaisuja voi myös käsitellä yleisellä tasolla, tätä ei kuitenkaan vaadita, koska kyseessä on energiakatselmuksen raportti, ei kuntoarvio. Teknistä tietoa, mittaustuloksia, ym. kannattaa siirtää mahdollisimman paljon raportin liitteiksi. 9.4.5 Ehdotettujen toimenpiteiden energiansäästö ja kannattavuus Kaikki taulukossa 2 ehdotetut toimenpiteet kuvataan lyhyesti, investointi- ja säästölaskelmat perustietoineen esitetään taulukkomuodossa. Toimenpiteet, joita kyseisen katselmusmallin mallisisällysluettelossa esitetyt otsikot eivät kata, esitetään ko. järjestelmän kohdalla tarkoituksenmukaista otsikointia käyttäen. Energiansäästötoimenpiteitä käsittelevä luku on yhteenvedon jälkeen raportin toiseksi tärkein luku. Jokaisesta säästötoimenpide-ehdotuksesta tulee kertoa riittävän paljon tietoa päätöksen tekoa varten lähdetäänkö toimenpidettä viemään eteenpäin vai ei. Toimenpideehdotuksissa selkeästi kuvataan mitä ehdotetaan, mihin säästövaikutus perustuu, paljonko säästetään, mikä on investointi ja takaisinmaksuaika. Siinä esitetään perustelut yhteenvedossa esitetyille säästötoimenpiteille ja kommentoidaan myös sellaisia toimenpiteitä, jotka eivät kyseisessä kiinteistössä ole kannattavia. Ehdotettavien toimenpiteiden takaisinmaksuaika on yleensä (ellei kiinteistön edustajan kanssa toisin sovita) alle 10 vuotta. Jos säästötoimenpiteen takaisinmaksuaika on yli 10 vuotta, tarkastellaan sitä mahdollisimman lyhyesti. Kommenttina ko. kohdassa todetaan, että toimenpidettä ei ehdoteta toteutettavaksi. Taulukko 2:een siirretään vain ne, joilla takaisinmaksuaika on alle 10 vuotta. Säästömahdollisuuksista käsitellään raportissa ainakin ns. tyypilliset toimenpiteet, vaikka niitä kaikkia ei ehdotettaisikaan. Kappaleeseen 1 poimitaan tarkastelluista toimenpiteistä vain ne, joiden toteuttamista katselmoija ehdottaa. Säästö- ja investointilaskelmia voi esittää liitteissä varsinaisen tekstin tueksi. Kyseeseen tulevat mm. laskentaohjelman tulostukset. Energiakatselmoijan käsikirja Osa 1 Luku 9 7

9.4.6 Liitteet Liitteissä esitetään tarpeellinen määrä tekstiin liittyvää taustatietoa. Liitteiden määrä on kuitenkin syytä pitää rajallisena ja keskittyä oleellisiin, kiinteistön omistajaa tai käyttäjää kiinnostaviin tietoihin. Liitteissä esitetään mittaustuloksia: ilmanvaihtokoneiden toimintataulukko (tunnus, palvelualue, ilmavirta, jne. ) sisälämpötilan mittaustuloksia kaukolämmön tilausvesivirran / tilaustehon tarkistusmittaukset sähkön kuormituskäyrät valaistusvoimakkuuden mittaustuloksia savukaasuanalyysin mittaustuloksia ilmanvaihtoprosessin mittaustuloksia Muita liitteitä: useita tarkasteltavia rakennuksia käsittävän alueen kartta selventävin nimikkein energiamittauksia havainnollistava kaavio säätölaitteiden kunnon tarkastelu taulukkomuodossa tariffivertailut toimenpiteiden yksityiskohtaisia säästö- ja investointilaskelmia valokuvia ja niitä selventäviä kommentteja 9.5 Energiakatselmustoiminnan laadun varmistaminen ja valvonta 9.5.1 Yleistä Energiatehokkuutta edistävä, tuloksellinen ja asiakasta palveleva katselmustyö on koko katselmustoiminnan perusta ja tavoite. Se on myös katselmustoiminnan jatkuvuuden ja jatkuvan yhteiskunnan panostuksen tae. Tuloksellisen ja laadukkaan katselmustoiminnan varmistamiseksi Motivan tehtävänä on valvoa katselmustoiminnan laatua. Motivan laadun varmistamiseen sekä valvontaan liittyy seuraavia toimia: energiakatselmoijien auktorisointi toteutusohjeet, työkalut, katselmoijan käsikirja opastus ja neuvontatyö ohjeistukset ja vaatimukset tilaajille palautekyselyt tilaajille, ja yleisarvio katselmusraporttien tarkastukset ja palautteet katselmoijille ja asiakkaille tilaajien laadunvarmistuslomake (ohjeistus tilaajalle ja katselmoijalle katselmuksen aikaiseksi laadun varmistamiseksi ja työn arvioimiseksi 8 Energiakatselmoijan käsikirja - Osa 1 - Luku 9

Raporttien tarkastuksessa kiinnitetään huomiota katselmustoiminnan yleisohjeiden ja raportointivaatimusten noudattamiseen, mutta myös raporttien tekniseen sisältöön. Laadunvalvontaa Motivassa yhtenäistämään on laadittu laadunvalvonnan tarkastuslistoja, joiden perusteella annetaan raporteille yleisarvosana sekä katselmoijille palautetta. Tarkastuslistat on laadittu katselmusraporteissa usein toistuvien virheiden ja puutteiden perusteella ja niihin merkitään raporttikohtaiset havainnot. Yleisarvosana määräytyy asiakaspalautteen ja raportin tarkastuslistan perusteella. Yleisarvosanan tarkoitus on toimia mittarina eri katselmoijatahoille. Tarkastuslistan ja asiakaspalautteen lisäksi katselmoijille annetaan vapaamuotoisempaa palautetta ja kehitysideoita. Vapaamuotoisen palautteen tarkoituksena on yhdenmukaistaa katselmusten sisältöä ja raportointia sekä oikaista vallalla olevia virheellisiä tulkintoja. Kehitysideoiden tarkoituksena on tuoda rakentavasti esille asioita, joilla uskotaan olevan vaikutusta katselmusten laatuun myös tilaajan kannalta. Katselmusten vastuuhenkilöt ovat vastuussa energiakatselmustoiminnan yleisohjeiden noudattamisesta. Vakavissa laiminlyönneissä pyydetään katselmoijaa korjaamaan raporttia tai ottamaan yhteyttä Motivaan. Ääritapauksissa katselmus voidaan teettää kokonaan uusiksi. Vaikka TE-keskus on maksanut katselmuksen tilaajalle tukiosuuden ei tarkoita sitä, että raportti olisi laadullisesti hyväksytty. 9.5.2 Tyypillisiä raporttien virheitä ja puutteita Katselmuksissa on ollut tyypillisesti seuraavanlaisia puutteita: katselmustoiminnan yleisohjeiden vaatimuksien laiminlyönti - katselmuksen tekemisessä on jossakin kohdassa oikaistu eikä työ täytä katselmusavustuksen maksamiseen liittyviä kriteereitä (tehtävä on ollut alun perin esimerkiksi kuntoarvio tai jonkin järjestelmän perusparannuksen esisuunnittelu ja sille on haettu katselmustukea ja raporttiin on lisätty muodon vuoksi energia-asioita). katselmoijan osaamiseen ja työn laatuun liittyvät asiat - tämä tulee erityisesti ilmi katselmuskohteen teknisten ratkaisujen ja toimenpide-ehdotusten käsittelyssä, säästöehdotukset ovat epämääräisiä arvauksia. katselmoijan asenteeseen liittyvät asiat - tulevat ilmi erityisesti teollisuuskohteissa, joissa (kokematon tai kaiken nähnyt ) katselmoija tyytyy tekemään pinnallisia tarkasteluita tai osatarkasteluita unohtaen energiakatselmuksen olevan kokonaisvaltainen tarkastelu tai KTM:n ohjeet katselmustoiminnalle. Koko katselmustoiminnan vaikutusten seurantaan vaikuttavat asiat - katselmuskohteen tietoja ja katselmuksen tuloksia ei saada syötettyä seurantatietokantaan. Seuraavassa on lueteltu tyypillisiä tapauksia, joissa yleisohjeita ei ole noudatettu: raportti on laadittu yhteisenä useammalle kohteelle taulukkoon 2 koottujen säästötoimenpiteiden perusteita ei ole esitetty sähköjärjestelmiin liittyvät tarkastelut on tehty kevyesti ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus on liian ylimalkainen kyseisen katselmusmallin raportin mallisisällysluetteloa ei ole noudatettu Energiakatselmoijan käsikirja Osa 1 Luku 9 9

Motiva on koonnut katselmusraporttien laadunvalvonnan yhteydessä yleisimpiä katselmusraporttien puutteita ja virheitä. Laadukas raportti on kaikkien edun mukaista ja laadukas katselmusraportti on ennen kaikkea tilaajan etu. Yleisimmät virheet ovat ristiriitaisuuksia lukuarvoissa yhteenvetotaulukoissa 1 ja 2 sekä kohde- ja kulutustietoja ja säästötoimenpide-ehdotuksia käsittelevissä luvuissa. 10 Energiakatselmoijan käsikirja - Osa 1 - Luku 9