TAMPERE LAUSUNTO 1 Lausunto vahingonkorvausvaatimuksesta 1. Yleistä vahingosta sekä asian käsittelystä Tampereen kaupungin organisaatiossa Seppo Hietala on vaatinut Tampereen Vesi Liikelaitosta korvaamaan hänelle hänen osoitteessa Haavikontie 5 omistamalleen asuinrakennukselle Tampereen Veden suorittamista saneeraustöistä aiheutuneen esinevahingon. Hietala vaati yhteensä ikävähennyksestä johtuvana korvauksena 8 776 euroa lisättynä perusvesipumppaamon hinnalla 5 220 euroa, yhteensä 13 996 euroa. Lisäksi Hietala vaati, että Tampereen Vesi ryhtyy välittömiin toimenpiteisiin osoitteessa Haavikontie 5, jotta mahdolliset tulevat vesivahingot vältetään. Vaatimusta on perusteltu sillä, että asuinrakennus on kärsinyt mittavan vesivahingon, alkaen 6.12.2015, sillä Tampereen Vesi on saneerannut kesällä 2015 vesijohtoa sekä hulevesiviemärin ja että vuotovahinko on aiheutunut Tampereen kaupungin viemärikaivannon kautta Hietalan omakotitalon perustuksiin ja rakennuksen alle tulleesta sadevedestä. Hietala katsoo, että muuta järkevää syytä vahingon aiheutumiselle ei ole olemassa. If Vahinkovakuutusyhtiö Oy on Tampereen kaupungin vastuuvakuutusyhtiönä korvannut Hietalalle aiheutuneen vahingon, mutta on tehnyt korvaussummaan 10 %:n suuruisen ikävähennyksen, jota Hietala vaatii nyt Tampereen Veden korvattavaksi. Tampereen kaupunki pyrkii neuvottelemaan vakuutusyhtiön kanssa ikävähennyksen poistamisesta, sillä kaupungin näkemyksen mukaan ikävähennykselle ei ole perusteita. Tampereen Vesi Liikelaitoksen toimitusjohtaja on tehnyt Hietalan vahingonkorvausvaatimuksen hylkäävän päätöksen 29.11.2016 33. Tampereen Veden johtokunta käytti otto-oikeuttaan toimitusjohtajan päätökseen 2.12.2016 25 ja päätti, että ennen
TAMPERE LAUSUNTO 2 kuin johtokunta tekee vahingonkorvausvaatimusta koskevan päätöksen, tulee johtokunnan saada lisäselvitystä vahingosta ja Tampereen Veden tulee kaivaa katu auki Haavikontie 5:n kohdalta, jotta johtokunta saa selvityksen siitä, onko Haavikontie 5:n kohdalla merkkejä vesivuodosta. Tampereen Vesi avasi kadun ja paikalla suoritettiin katselmus 19.12.2016. Katselmuksessa todettiin, että kaivetussa kaivannossa ei ollut vettä ja kaikki putkijohdot olivat näkyvissä. Lisäksi Tampereen Veden työntekijät tekivät väitettyyn vuotokohtaan savisulun. Tampere Veden johtokunta otti asian uudelleen käsiteltäväksi. Toimitusjohtaja esitti Hietalan vaatimuksen hylkäämistä, mutta johtokunta päätti esittelijän esityksen vastaisesti päätöksellään 12.1.2017 3, että Hietalan vahingonkorvausvaatimus hyväksytään. Tampereen kaupunginhallitus sai tiedon edellä mainitusta johtokunnan päätöksestä ja päätti käyttää otto-oikeuttaan johtokunnan 12.1.2017 tekemään päätökseen kaupunginhallituksen 23.1.2017 tekemällä päätöksellä. 2. Tapahtumat vahingon havaitsemisen jälkeen joulukuussa 2015 Tampereen Veden työntekijät ovat vahingon syntymisen jälkeen 14.12.2015 käyneet kaivamassa tonttijätevesiviemärin sujutuspaikan kadulta auki ja tukkineet välitilan, minkä jälkeen Hietalan kiinteistöllä on vedentulo vähentynyt, kunnes 18.12.2015 havainto vedenpinnan noususta kiinteistöllä tehtiin uudestaan. Tampereen Veden työntekijöiden mukaan tiivistämisessä käytetty savi on ollut erittäin hyvälaatuista ja työ tehtiin huolellisesti. Tampereen Veden työntekijät ovat, kuten Hietala muistiossaan 3.2.2016 kirjoittaa, käyneet asentamassa kadulle verkostoon kuuntelulaitteita varmistaakseen ettei vesijohtovuotoa ole. Nykyaikaisten laitteiden avulla todettiin, että vesijohtoverkostossa ei alueella ole vuotoja. Saman muistion mukaan Tampereen Veden työntekijät kävivät 27.1.2016 myös ponnistamassa päävesijohdon, mutta vuotoa ei löytynyt. Täten vesilaitoksen omistaja on tehnyt kaikkensa varmistaakseen sen, että vuotoja verkostossa ei ole. Myös tiivistys on tehty niin hyvin kuin mahdollista, eikä kadun uudelleenavaamiselle Tampereen Veden näkemyksen mukaan tuolloin ole ollut tarvetta. Tampereen Veden If Vahinkovakuutusyhtiölle tekemässä vahinkoilmoituksessa on myös ilmoitettu, että kaupungin katualueella saneeratut johdot ovat kaikki tiiviitä eikä vesi ole niistä peräisin. Edellä kerrotun perusteella voikin tehdä
TAMPERE LAUSUNTO 3 johtopäätöksen, että vesivahingon varsinaisena syynä ei ole ollut Tampereen Veden toiminta, sillä kaikista edellä mainituista toimenpiteistä huolimatta vedenpinnan nousu on havaittu uudelleen Hietalan kiinteistöllä 18.12.2015. Vedenpinnan nousu on voinut loppua tiivistyksen yhteydessä 14.12.2015 osittain myös sen vuoksi, että kiinteistön vedet ovat kaivuun yhteydessä päässeet purkautumaan pois kiinteistöltä. Neljän päivän kuluttua tilanne Hietalan kiinteistöllä on normalisoitunut jälleen ja vedenpinnan nousu on havaittu uudelleen. 3. Vahingonkärsijän tekemät saneeraukset eli vahingonkärsijän mahdollinen oma myötävaikutus Asiassa saatujen selvitysten mukaan vahingonkärsijä Hietala on mahdollisesti itse myötävaikuttanut vahingon syntymiseen. Hietala on kadulla tehtyjen saneeraustöiden jälkeen vuonna 2015 tehnyt myös itse saneeraustöitä kiinteistöllään. Hietala on 3.2.2016 kirjoittamansa muistion mukaan uusinut vuonna 2015 mm. vesijohtoverkoston, pohjaviemärit ja asentanut 7 kaivon sadevesijärjestelmän, joka on yhdistetty kaupungin sadevesiverkostoon. Kyseisistä saneerauksista on Tampereen kaupungin lakiasiainyksikkö pyytänyt lisätietoa Tampereen kaupungin rakennusvalvonnasta, jonka mukaan vesijohdot ja lämminvesivaraajan voi vaihtaa luvatta erillisinä töinä suunnitelmat toimittaen. Rakennusvalvonnan mukaan pohjaviemärin uusiminen on aina luvanvarainen toimenpide. Salaojat ja sadevesijärjestelmän voi toteuttaa omina erillisinä töinä suunnitelmat toimittaen. Rakennusvalvonnan mukaan Haavikontie 5 tapauksessa, kun kyse on näin monesta eri työstä, olisi nämä työt rakennusvalvonnassa niputettu yhdeksi luvanvaraiseksi työksi. Täten töille olisi edellytetty kiinteistön vesija viemäritöiden työnjohtaja, joka vastaa työn toteutuksesta. Myös Hietalan ja Tampereen Veden välisen liittymissopimuksen 8 :n mukaan suunnitelmat vesi- ja viemärilaitteistojen asentamisesta tulee esittää rakennusvalvonnalle. Rakennusvalvonnan tietojärjestelmän mukaan lupaa toimenpiteille ei ole haettu. Kun henkilö ilmoittaa rakennusvalvonnalle suunnitelmat sekä hakee mahdollisesti lupia kyseisiin saneerauksiin, rakennusvalvonta tutkii miten kaupungin verkostoihin päästään liittymään. Lisäksi muun muassa padotuskorkeus tarkistetaan aina, ettei kunnan verkostosta pääse syntymään tulvaa kiinteistölle. Käsityksemme mukaan, jos Hietala olisi hakenut asianmukaisesti lupaa ja esittänyt suunnitelmansa
TAMPERE LAUSUNTO 4 sekä työnjohtajat kaupungin rakennusvalvonnalle, olisi vahinko ollut vältettävissä. Jos edellä mainitussa tapauksessa olisi aiheutunut vesivahinkoa, olisi vahingon syy ja vastuu ollut myös helpompi selvittää, koska tiedettäisiin, mitä Hietala on kiinteistöllään tehnyt ja miten. Tällä hetkellä käytössä on ainoastaan Hietalan keräämät kirjalliset kertomukset, mutta ei minkäänlaisia lupia tai suunnitelmia. Tampereen Vesi tilasi asiantuntijalausunnon Sito Oy:ltä vesivahinkoon ja sen syihin liittyen. Lausunnon (19.10.2016) ensimmäisellä sivulla todetaan, että kiinteistön salaojavedet on aikaisemmin johdettu sakokaivon kautta jätevesiviemäriin, jolloin kiinteistö on voitu kuivattaa ilman pumppaamista jätevesiviemärin tasoon, joka sijaitsee noin 3 metrin syvyydessä kiinteistön pihatasoon nähden. Haavikontiellä on hulevesiviemäri ja täten Hietalan kiinteistö sijaitsee hulevesiviemäröinnin toiminta-alueella ja kiinteistöllä on velvollisuus liittyä hulevesiviemäriin niin hulevesien kuin perustusten kuivatuksenkin osalta. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 103 e :n nojalla kiinteistön omistaja tai haltija on vastuussa kiinteistön hulevesien sekä kuivatusvesien hallinnasta. MRL:n 103 f :n mukaan kiinteistön omistajan tai haltijan on johdettava kiinteistön hulevedet ja kuivatusvedet kunnan hulevesijärjestelmään, jos niitä ei voi imeyttää kiinteistöllä tai jos niitä ei johdeta vesihuoltolain 17 a :ssä tarkoitettuun vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkostoon. Lisäksi MRL:n 103 h :n 2 momentin mukaan kiinteistön omistajan tai haltijan on toteutettava hulevesien ja kuivatusvesien hallinta kiinteistöllä kunnan hulevesijärjestelmän kanssa yhteensopivaksi. Asiassa kiistatonta on, että Hietala ei ollut liittynyt kuivatusvesien ja hulevesien osalta hulevesiviemäriin lain edellyttämällä tavalla. Sito Oy:n lausunnon mukaan Hietalan kiinteistöllä tehtyjen vesi- ja viemärilaitteistojen saneerausten yhteydessä vuonna 2015 on ilmeisimmin tontin hulevedet sekä perustusten kuivatusvedet eriytetty jätevesistä ja liitetty Haavikontien hulevesiviemäriin. Lisäksi käsityksenä lausuntoa antaessa on ollut se, että saneerauksen yhteydessä on purettu myös sakokaivo, jonka kautta perustusten kuivatusvedet on johdettu jätevesiviemäriin. Täten salaojavesiä ei ole enää voitu johtaa muualle kuin hulevesiviemäriin. Ongelmaksi tämän jälkeen on muodostunut se, että kun aikaisemmin kuivatusvedet on voitu johtaa perustuksia alempana sijaitsevaan jätevesiviemäriin, sijaitsee hulevesiviemärin pohja nyt noin 1,25 metriä korkeammalla kuin jätevesiviemäri, eikä kuivatus hulevesiviemäriin voi tapahtua ilman pumppausta.
TAMPERE LAUSUNTO 5 Pirkan Kaivin Oy:n lausunnon 25.1.2016 mukaan, kun sadevesijärjestelmää asennettiin, uusittiin myös jätevesiviemäri tontin alueella kaivamalla. Lausunnon mukaan vanha viemäri poistettiin, otettiin putken kyljet auki, uusittiin pohja suoraksi ja asennettiin uusi putki paikalleen liitoksineen. Kun Pirkan Kaivin Oy myöhemmin joulukuussa 2015 tuli tekemään kaivuutyöt pumppukaivon asentamiseksi, huomattiin, että Hietalan tontilla olikin ruukkusalaojaputket olemassa. Salaojaputket olivat 25.1.2016 lausunnon mukaan noin 1 metrin alempana kuin vuonna 2015 uusittu tontilla oleva jätevesiviemäri. Hietala on ilmoittanut 28.10.2016 lähettämässään sähköpostiviestissä, että salaojavesiä ei ole johdettu sakokaivon kautta jätevesiviemäriin, vaan sakokaivon vieressä olevaan salaojavesiä varten kaivettuun kaivantoon. 6.11.2016 lähettämässään sähköpostiviestissä Hietala ilmoittaa, että salaojavedet on johdettu erilliseen, salaojavesiä varten rakennettuun kaivoon ja että järjestelmä jäi maatöiden jälkeen entiselleen. Toisaalta, Hietala on ilmoittanut 29.12.2015 lähettämässään sähköpostiviestissä, että Kun kaivuu lähestyi viemäriä, vastaan tuli salaojaputki, jonka olemassa olosta minulla ei ollut aiemmin tietoa. Hietalalla ei täten ollut tietoa salaojaputkista, kun Pirkan Kaivin Oy ensimmäisen kerran on käynyt hänen tontillaan asentamassa uutta sadevesijärjestelmää sekä uutta jätevesiviemäriä. Hietala toteaa myös viestissään 10.12.2015, että hänen talonsa on rakennettu maaperälle, joka on savijankkoa ja joka on betoniin verrattavaa ja kovaa materiaalia. Edellä mainitusta johtuen on mahdollista, että kun salaojaputkien olemassaolosta ei ole ollut tietoa kuin vasta joulukuussa 2015, ovat salaojaputket vahingoittuneet uutta jätevesiviemäriä tontilla asennettaessa jo vuonna 2015 tai salaojavedet eivät ainakaan ole entiseen tapaan päässeet kulkemaan jätevesiviemäriin. Asiassa on todennäköistä, että salaojavesille kaivetusta kivipesäkaivannosta, joka on sijainnut sakokaivon kyljessä, on vesi aikaisemmin päässyt sakokaivoon ja sitä kautta purkautumaan jätevesiviemäriin. Salaojavesiä varten kaivetun kaivannon kautta kuivatusvedet tuskin ovat imeytyneet suoraan Hietalan tontille, sillä kuten Hietalakin ilmoittaa, on hänen tonttinsa savijankkoa, joka ei läpäise vettä. Perusvedet eivät myöskään pääse kulkemaan pois ilman pumppausta, sillä Hietalan salaojaputket ovat alempana kuin hulevesiviemäri. Pirkan Kaivin Oy:n lausunnon 25.1.2016 mukaan salaojaputket olivat noin 1 metrin alempana kuin uusittu jätevesiviemäri, joka taas on noin 1,25 metriä alempana kuin hulevesiviemäri, jota pitkin kuivatusvedet tulisi johtaa pois. Jätevesiviemäriin ei lain
TAMPERE LAUSUNTO 6 mukaan saa johtaa kuivatusvesiä eikä kuivatus ilman pumppua ole tässä tapauksessa mahdollista. Salaojien toimimattomuutta tukee myös VVT Oy:n 20.1.2016 päivätyssä raportissa sivulla 4 kirjoitettu teksti: Rakennuksen vierustalle tehdyn pumppukaivon kaivauksen yhteydessä oli havaittu rakennuksen vierustalla alkuperäinen ruukkuputki salaoja, jonka havaittiin purkavan vettä rakennuspaikalta, kun kaivanto ulottui salaojaa syvemmälle. Luonnollisestikin tulee huomata, että salaojat purkavat vettä alemmas sen jälkeen kun kaivantoa on kaivettu. Hietalan muistion 3.2.2016 mukaan (28.12.2015) salaojat olivat täynnä vettä ja ne tyhjentyivät kaivettuun monttuun. Jos salaojat ovat olleet täynnä ennen kuin niitä alemmas on kaivettu, eivät salaojat ole toimineet vaaditulla tavalla. 3. Kadun avaaminen joulukuussa 2016 Tampereen Veden johtokunta päätti 2.12.2016, että katu tulee avata Hietalan kiinteistön kohdalta, jotta asiassa saadaan selvitystä siitä, ovatko putket vuotaneet Hietalan kiinteistön kohdalla. Kadun avaamisesta järjestettiin katselmus, jossa paikalla olivat Seppo Hietala, Hannu Kylänpää, Petri Seppä sekä Aki Hyrkkönen. Asiasta 2.1.2017 Hyrkkösen laatiman muistion mukaan kaivettu kaivanto oli kuiva ja kaikki putkijohdot olivat näkyvissä. Tämän lisäksi kaivantoon tehtiin vielä savisulku. Hietala on väittänyt, että hänen kiinteistöönsä tulvinut vesi olisi peräisin joko Tampereen Veden omistamista putkista, jotka kulkevat hänen kiinteistönsä kohdalla tai että vesi kulkeutuisi hänen kiinteistölleen katukaivannosta muulla tavalla. Kadun avaaminen ja siitä otetut valokuvat osoittavat, että kaivanto on ollut kuiva, eikä vettä Hietalan tontille kulje kaivannosta. Kadun avaaminen on edelleen vahvistanut sitä näkemystä, että vahingonkärsijän oma toiminta ja hänen kiinteistönsä toimimaton kuivatusjärjestelmä on aiheuttanut vahingon. 4. Oikeudellinen arviointi Vahingonkärsijä on esittänyt vaatimuksessaan, että kyseiseen vahinkoon sovelletaan ankaran vastuun periaatetta, joka perustuu kirjoittamattomaan lakiin ja on muodostunut vesilaitoksen omistajan vastuulle oikeuskäytännössä alkaen korkeimman oikeuden päätöksestä 1968-II-55. Kiistakysymys tältä osin lienee
TAMPERE LAUSUNTO 7 siinä, onko vesilaitoksen omistaja ankarassa vastuussa kaikesta sen toiminnassa aiheutuneesta vahingosta, myös vedenjakeluun sinänsä mahdollisesti liittymättömästä vahingosta. Saadun selvityksen mukaan, kun Tampereen Vesi on tehnyt useita tutkimuksia mahdollisen vesivuodon löytämiseksi, eikä sellaista ole käytettävissä olevin keinoin löydetty, eikä Hietalan kiinteistöön vuotaneesta vedestä ole löydetty vesijohtovettä, vesivahinko ei ole aiheutunut putkirikosta. Täten ankaran vastuun periaate ei tule sovellettavaksi, kun kysymys on kaupungin kaivannossa ja Hietalan tontilla kulkevista hule-, sade- ja muista vesistä. Asiaan sovelletaan siis tuottamusvastuuta, jolloin vastuu vahingon aiheutumisesta edellyttää vahingonaiheuttajan tahallisuutta tai huolellisen toiminnan laiminlyöntiä eli tuottamusta. Tällaista tahallisuutta tai huolimattomuutta ei ole esitetty kaupungilla olevan eikä vahinko ole selvityksen mukaan aiheutunut Tampereen Veden putkien vuodosta. Asiassa tulee myös huomata se, että vaikka ankara vastuu tai tuottamusvastuu soveltuisi tilanteeseen, se ei ole ehdotonta siten, että vahingon ja syy-yhteyden olemassaolo johtaisi aina korvausvastuuseen. Kyseisessä tapauksessa, Hietalan luvattomasti tekemät saneeraukset ovat todennäköisesti vaikuttaneet olennaisesti vahingon syntymiseen eli vahingonkärsijä on vaikuttanut vahingon syntymiseen ja hänen kiinteistönsä on tullut erityisen vahinkoalttiiksi toimimattoman salaojajärjestelmän vuoksi. Kuten aikaisemmin on todettu, Hietala ei ole hakenut tekemilleen toimenpiteille lupia tai esittänyt minkäänlaisia suunnitelmia Tampereen kaupungin rakennusvalvontaan vuonna 2015 tekemistään saneerauksista eikä Hietala ole esittänyt näyttöä siitä, miten saneeraukset on tehty. Tampereen Vesi on saneerannut Haavikontiellä vesijohtoa sekä hulevesiviemärin kesällä 2015. Kaivutyöt eivät tuolloin ulottuneet siihen syvyyteen, jossa tonttijätevesiviemäri sijaitsee. Vahingonkärsijä on tämän jälkeen samana vuonna tehnyt kiinteistöllään omat saneerauksensa, joista ei ole esitetty suunnitelmia tai lupahakemusta kaupungille. Kun niin Tampereen Vesi kuin vahingonkärsijä ovat molemmat saneeranneet omilla vastuualueillaan, ei Hietala ole pystynyt esittämään varmuutta siitä, että Tampereen kaupunki olisi vuotovahingosta vastuussa tai että vuotoa putkissa olisi edes ollut olemassa. On huomattava, että Tampereen Veden kesäkuussa 2015 tekemien saneerausten jälkeen Hietalan kiinteistön kuivatus toimi aikaisempaan tapaan normaalisti. Ongelmat syntyivät vasta hänen tekemiensä luvattomien saneeraustöiden jälkeen, kun kiinteistön perusvesien pääsy sakokaivon kautta jätevesiviemäriin estyi. Täten syy-yhteys
TAMPERE LAUSUNTO 8 Tampereen Veden toimintaan ei ole vahingonkärsijän väittämällä tavalla riidaton, sillä Tampereen Veden näkemyksen mukaan Tampereen Veden putket eivät ole vuotaneet. Tätä näkemystä puoltaa myös se, että Joulukuussa auki kaivettu kaivanto on ollut kuiva. Tämän johdosta Tampereen Vesi ei ole vastuussa sellaisista vahingoista, jotka olisivat aiheutuneet sen toiminnasta huolimatta eikä varsinkaan sellaisista vahingoista, jotka ovat aiheutuneet vahingonkärsijän omista toimenpiteistä. Vahingonkärsijä vetoaa Tampereen Veden johtokunnan puheenjohtajalle toimittamansa vetoomuksen (29.9.2016) 4 sivulla, että vakuutusyhtiö If on ratkaissut asian ja katsonut, että Tampereen Vesi Liikelaitos on vastuussa vahingosta Suomen oikeuden mukaisesti. Asiassa tulee huomata, että vakuutusyhtiö on antanut ratkaisunsa asiaan suhteellisen nopeasti. Tampereen Vesi Liikelaitos on vakuutusyhtiölle toimittamassaan vahinkoilmoituksessaan kiistänyt, että kyseessä olisi kaupungin verkostossa olevasta vuodosta aiheutunut vahinko. Täten vakuutusyhtiön kanta vastuukysymyksestä on eri kuin Tampereen Vedellä. Tampereen Vesi on myös tiedustellut lisätietoja vakuutusyhtiöltä siihen, että tapauksesta on tehty ikävähennys, sillä putket eivät ole vuotaneet. Vakuutusyhtiö on tehnyt päätelmänsä putkivuodosta vahingonkärsijän toimittamiin asiakirjoihin pohjautuen, joka käy ilmi siitä, että vakuutusyhtiön tekninen asiantuntija siteeraa sanatarkasti vahingonkärsijän heille toimittamia asiakirjoja. Vakuutusyhtiö on perustanut ikävähennystä koskevan päätöksensä siihen, että vuonna 1985 sujutetun putken tiivistys olisi rikkoutunut. Huomattavaa kuitenkin on, että vuonna 1985 sujutettu putki kuuluu vahingonkärsijän vastuulle, ei Tampereen Veden vastuulle. Tampereen Veden toimittamassa vahinkoilmoituksessa putkivuoto on kiistetty ja kaupungin tulisi harkita muutoksenhakua vakuutusyhtiön päätökseen. Vahingonkärsijä on Tampereen Veden johtokunnalle toimittamassa 8.1.2017 päivätyssä yhteenvedossa kohdassa 15. ilmoittanut, että hän ei ole riittävän huolellisesti tutustunut Tampereen Veden toimitusehtoihin ja yleisiin sopimusehtoihin, joissa on yli 90 pykälää. Lisäksi Hietala ilmoittaa, että omakotitalojen omistajat ovat maallikoita ja että Tampereen Veden tiedotteissa olisi tullut ilmoittaa siitä, että suunnitelmat tulee toimittaa rakennusvalvontaan. Asiassa tulee huomata, että suunnitelmien esittämisestä on ilmoitettu esimerkiksi liittymissopimuksen 8 :ssä. Huomattava on myös se, että Hietalaa ei voida pitää ilmoittamallaan tavalla maallikkona rakentamista koskevissa asioissa. Hietala on itse ilmoittanut, että hänellä on rakennusalan yritysjohtajan tausta ja hänellä on
TAMPERE LAUSUNTO 9 ympärillään useita huippuasiantuntijoita, jotka hän on pitänyt tietoisena asioiden kulusta. Hietala ei täten voi tehokkaasti vedota siihen, että hän ei ole tiennyt, eikä hänen olisi pitänytkään tietää velvollisuudesta esittää suunnitelmat rakennusvalvontaan. Vahingonkärsijän vaatimukset Vahingonkärsijä vaatii Tampereen Vesi Liikelaitosta korvaamaan hänelle ikävähennyksestä johtuvana korvauksena 8 776 euroa lisättynä perusvesipumppaamon hinnalla 5 220 euroa, yhteensä 13 996 euroa. Tampereen Vesi Liikelaitokselta saadun selvityksen mukaan Tampereen Vesi ei ole vastuussa vesivahingosta, eikä täten myöskään ikävähennyksestä. Perusvesipumppaamo kuuluu kiinteistön omiin kuivatusjärjestelmiin, eikä täten kuulu Tampereen Veden korvattavaksi. Perusvesipumppaamo on ollut välttämätön kuivatusvesien johtamiskeino sen jälkeen kun vahingonkärsijä on tehnyt saneerauksia kiinteistöllään. Myös vesihuoltolaitoksen yleisten sopimusehtojen 8.8 kohdassa ilmoitetaan, että liittyvä kiinteistö on velvollinen varustamaan kiinteistönsä pumppaamolla, jos kiinteistön korkeustaso on sellainen, ettei vesiä voida ilman pumppaamista johtaa yleisiin viemäreihin. Vahingonkärsijä vaati aikaisemmin, että Tampereen Vesi ryhtyisi välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten tulevien vesivahinkojen välttämiseksi. Tampereen Vedeltä aikaisemmin saadun tiedon mukaan putkivuotoja ei ole ja tiivistäminen on tehty huolellisesti 14.12.2015, mutta havainto vedenpinnan noususta Hietalan kiinteistöllä on tehty uudelleen tästä huolimatta 18.12.2015, kun perusvesipumppaamo ei vielä ollut käytössä. Tampereen Vesi avasi kadun 19.12.2016 todetakseen, että kaivannossa ei ole vettä, joka vahvistaa käsityksen siitä, että Hietalan kiinteistöllä oleva vesi ei ole peräisin katualueella sijaitsevista putkista tai kaivannosta kulkevista vesistä. Edellä kerrotulla perusteella katson, että Tampereen Vesi Liikelaitos ei ole vastuussa Hietalan kiinteistölle aiheutuneista vahingoista. Vahingonkärsijä ei ole kyennyt esittämään, että vahingon ja Tampereen Veden tekemien saneerauksien välillä olisi syy-yhteys. Vahingonkärsijä on suorittanut omia saneerauksia kiinteistöllään sen jälkeen kun Tampereen Vesi on tehnyt omat saneerauksensa kesällä 2015 ja vesivahinko on ilmennyt joulukuussa 2015. Tampereen Vesi ei myöskään ole samaa mieltä If Vahinkovakuutusyhtiön kanssa vahingosta ja siitä, että vastuu vahingosta kuuluisi Tampereen Vedelle. Edellä
TAMPERE LAUSUNTO 10 kerrotun perusteella katson, että Seppo Hietalan vahingonkorvausvaatimus voidaan hylätä kokonaisuudessaan. Kim Pråhl lakimies puh. 040 639 7576 etunimi.sukunimi@tampere.fi