KIELITIETOISEKSI OPETTAJAKSI KASVAMINEN

KIELITIETOISEKSI OPETTAJAKSI KASVAMINEN EIJA AALTO - JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON OPETTAJANKOULUTUSLAITOS KIELITIETOINEN OPETTAJA? Ymmärtää kielen välittäjäroolin sisältöjen opetuksessa Näkee kielten ja kielitaitojen merkityksen ihmisen identiteetille, osallisuudelle ja osallistumiselle Arvostaa erilaisia kielirepertuaareja ja luo mahdollisuuksia niiden hyödyntämiselle Tuntee oman tiedonalansa kielenkäytön piirteitä ja tekstilajeja ja osaa ohjata niiden tulkinnassa ja tuottamisessa Osaa eritellä kielen käyttöä eri tilanteissa ja tekstilajeissa Ymmärtää, miten kieltä opitaan, ja osaa tukea oppijaa niin sisältöjen kuin kielenkin oppimisessa Language diversity by Tobias Mikkelsen (CC BY-NC 2.0) Eija Aalto - 1

POHDINNASSA TÄNÄÄN Aineenopettajat valokeilassa: mitä tutkimukset kertovat aineenopettajien kielitietoisuudesta? Millaista kieliasiantuntijuutta aineenopettajilla olisi syytä olla? Ymmärrys oppijan taidosta Scaffolding: oppimisen tuki Miten kieliasiantuntijuutta kehitetään opettajankoulutuksessa ja työn ohessa? Toimintakulttuurin kehittäminen Oppiainerajat ylittävä yhteistyö ja NEUVOTTELU! TUTKIMUSTEN KERTOMAA AINEENOPETTAJIEN KIELITIETOISUUS Eija Aalto - 2

KUN KOKEMUS EI OPETA TUTKITTUA CREESE 2005, 2010; MAY & SMYTH 2007; VALDES YM. 2005; GLEESON 2010; LOVE 2009; COADY YM. 2011; DE JONG YM. 2013; AALTO & TARNANEN 2015, 2016 Kielen näkymätön rooli tiedon rakentelussa, merkitysneuvotteluissa ja oppimisessa Erityisesti puhuttu kieli (arkikieli) resurssina usein tiedostamaton (työtapa): opetella piirtämään; käydä läpi teoria; kokeelliset työt käydään suullisesti läpi Huomio tiedonalan kieleen satunnaista eikä ainakaan suunniteltua tai tavoitteellista Kirjoittamisen ja lukemisen välttely Selitysten kirjoittaminen (explanation) vaatii eksplisiittistä opettamista, mutta sitä ei hahmoteta kieleen sidoksissa olevana taitona vaan puhtaasti oppiainetaitona Kielikäsitys: sanasto- ja termikeskeisyys Kyky eritellä tiedonalan kieltä, tekstejä ja tekstuaalisia käytänteitä sekä niihin liittyviä haasteita Lukemisen ja kirjoittamisen tukeminen myös aineenopettajan tehtävänä Kielen oppimisen vaiheiden hahmottaminen Käsitys kielen opetuksesta: yksinkertaistava, tylsä ja irrallaan oppiaineen Oppilaiden monikielisyyden tukeminen ja kielirepertuaarit oppimisen resursseina: eri kielten rinnakkainen käyttö (translanguaging) HAASTEINA KIELIKÄSITYS TEKSTIKÄSITYS YMMÄRRYS KIELEN OPPIMISESTA JA OPPISEN TUKEMINEN TIEDONALAN KIELEN ERITTELYTAITO MONIKIELISYYS RESURSSINA Look up by David Ramalho (CC BY-NC 2.0) Eija Aalto - 3

AINEENOPETTAJAN KIELI- ASIANTUNTIJUUS MITÄ VOISI PITÄÄ SISÄLLÄÄN? Kieli merkityksellisessä toiminnassa haastaa, sitouttaa, tukee Vuorovaikutuksessa oppiminen oppimisen yhteisöllisyys, sosiaalistuminen Aiemmat tiedot ja kokemukset Rakentaa niiden varaan, laajentaa niitä Kielen ja sisältöjen oppiminen Oppimisen arviointi ja palaute tiedostuttaa kielestä ja oppimisen strategioista Tavoite: oppijan osallisuus ja itsenäisyys Chamot et al. 1996; Cummins 1996; Walqui & van Lier 2010; Schleppegrell & O Hallaron, 2011;Bunch et al. 2012 Eija Aalto - 4

AJATTELUA ISOSTI Oppijan aiempien taitojen ja kokemusten varaan rakentaminen ja niiden laajentaminen Vuorovaikutuksessa oppiminen HUOM! Ei tarkoita vain ryhmätöitä vaan mahdollisimman monipuolisten vv-mahdollisuuksien rakentelua (opettaja oppilas, ohjattu oppilaiden keskinäinen vv ja myös koulun ulkopuolisten tahojen kanssa) Tiedonkäsitys : oppiminen yhteistä merkitysten rakentamista VAI tiettyjen tietosisältöjen mieleenpainamista? hyvä oppiminen vs. huono oppiminen (Vygotsky 1982) Students understanding of how knowledge is produced in the subject areas is more important than the knowledge itself (Moje 2008) Kognitiivinen haaste ja oppimisen tuki (scaffolding) TIEDONALAN KIELI Disciplinary literacy involves more than simply reading and writing the disciplines; knowledge construction, negotiation, and dissemination using a wide range of semiotic resources are included in the term (Kuteeva et al. 2014). Eija Aalto - 5

JÄSENNÄ TIETOA JA TAVOITTEITA: MIKÄ ON YDINAINESTA? lisätietoa (nice to know)? hyödyllistä tietoa (should know)? välttämätöntä ydinsisältöä kaikille (must know)? Eija Aalto OPPIJAN KIELITAIDON TUKEMINEN - MILLAISELLA TAIDOLLA LUOKASSA? S2-opettaja resurssina, mutta jotain omaakin näkemystä Ymmärrettävyys ja viestivyys edellä Virheet eivät vähene lineaarisesti vaan jopa lisääntyvät Oppimisen merkki ja edellytys Erottelutarkkuus: isot ja pienet virheet suhteessa kielenoppimisen vaiheeseen Virheiden korjaaminen ei ensisijaista A- ja B-tasoisessa tuotoksessa. Ennemmin panostusta ilmaisutapojen monipuolistamiseen ja tuottamisvarmuuden lisäämiseen! Kielitaidon kehittyminen ei vain virheiden vähenemistä vaan eritoten tuotoksen monipuolistumista, kohdekielistymistä ja laajenemista (Reiman & Mustonen 2010) Miten opettaja seuraa ja tukee kielenoppimista: millaista palautetta, mitä korjata teksteistä? Eija Aalto - 6

MONENLAISTA SANASTOA Perussanasto Abstrakti yleissanasto Oppiainespesifi erikoissanasto Tutuksi oletettu sanasto Perusverbit ja - adjektiivit Arjen koulusanasto Tutuksi oletettu sanasto Sanastoa, jota käytetään oppiainesanaston selittämisessä Opetettava sanasto Oppiaineen käsitteistöä Ei natiiveillekaan tuttua KUN UUSIA SANOJA ON LIIKAA 1. Mitkä sanat tärkeitä? 2. Miten oppilas voi tekstin avulla itse päätellä (likimääräisiä) merkityksiä? Eija Aalto - 7

ERILAISET MEANING MAKING KEINOT TUKEMAAN TOISIAAN Koulu on monikielinen yhteisö, jossa eri kieliä ja kielimuotoja käytetään rinnakkain (translanguaging) (Blackledge, Creese & Takhi 2013; Garcia & Kano, 2014). Pedagogiset käytänteet, jotka aktivoivat eri kielimuotojen ja kielten käyttöä ja tukevat monikielisen identiteetin rakentumista Kielelliset jatkumot (eri semioottiset järjestelmät) Saman sisältötiedon käsittely eri tavoilla Arkikielestä tiedonalan kieleen; puheesta kirjoitukseen; lukemisesta kirjoittamiseen Visuaalistamisesta sanallistamiseen ja toisin päin eksplisiittinen huomio kielenkäytön tapoihin ja niiden vertailu PUHUMINEN JA KIRJOITTAMINEN OPPIMISEN VÄLINEINÄ (LÄHDE: GIBBONS 2002) 3. Our experiment was to find out what a magnet attracted. We discovered that a magnet attracts some kinds of metal. It attracted the iron filings, but not the pin. It also did not attract things that were not metal. 4. A magnet is a piece of metal which is surrounded by an invisible field of force within it. It is able to pick up a piece of steel or iron because its magnetic field flows into the metal, turning it into a temporary magnet. 1. try this one..no it doesn t go..it doesn t move.try that..yes.. it does a bit.that won t work..it s not metal..these are the best..it s making them go really fast 2. We tried a pin, a pencil sharpener, some iron filings and a piece of plastic. The magnet didn t attract the pin, but it did attract the pencil sharpener and the iron filings. It didn t attract the plastic. Eija Aalto - 8

Arkikielestä tiedonalan kieleen Tarvitaan käytänteitä, jotka tutustuttavat tiedonalan kieleen siten, että oppilaat rakentavat kielellistä tietoisuuttaan tottuvat käyttämään tiedonalan kieltä haastavissa tehtävissä Tuki eri kielimuotojen välisten yhteyksien rakentamiseen (Lemke 1990) arkikielen ja tiedonalan kielen vertaaminen Arkikieli Tiedonalan kieli Molempia kielimuotoja tarvitaan ovat erilaisia työkaluja tutkia todellisuutta käytetään eri viestinnällisiin tarkoituksiin (Okhee et al. 2013) ovat dialogissa keskenään OPPITUNNIN PEDAGOGINEN RAKENNE Kibler, Walqui & Bunch 2014 Scaffolding leivottu sisään oppitunnin rakenteeseen QTEL Quality teaching for English language learners / Stanford University & WestEd http://ell.stanford.edu/ Eija Aalto - 9

TEHTÄVÄTYYPPEJÄ - ORIENTOINTI Kysely oppilaiden ennakkokäsityksistä: Taulukko, jossa väitteitä oppitunnin aiheesta samaa / eri mieltä ennen ja jälkeen tunnin Kirjoitettava myös mahdollinen evidenssi Omien ennakkokäsitysten jakaminen pareittain. Apuna fraasit, esim. Opp. 1: Mä luen väitteen X. Siinä sanotaan, että Olen samaa / eri mieltä väitteen kanssa, koska Mitä mieltä sä olet? Opp. 2: Mä olen samaa / eri mieltä sun kanssa, koska Mä luen seuraavaksi väitteen Y Think Pair Share Omien aiheeseen liittyvien aiempien kokemusten aktivointi, esim. Muistele kokemusta lapsuudestasi, kun Kertominen parille Parin kokemuksen jakaminen muulle luokalle (mahdollisesti) Ennakkotietojen aivoriihi Oppilaat täyttävät taulukkoon: Mitä tiedän aiheesta ennestään / Mitä mietin tai haluaisin tietää / Mitä opin (tunnin lopuksi) TEHTÄVÄJATKUMO VUOROVAIKUTUS TEKSTIN KANSSA Lukeminen tavoitteen kera: Lyhyen tekstin lukeminen itsenäisesti apukysymysten avulla, esim. Mitä teksti sanoo sinulle? ja Mitkä kaksi kysymystä tulee mieleesi? (rohkaisu olla välittämättä siitä, että teksti tuntuu vaikealta eikä ymmärrä kaikkea) Lukeminen ääneen 4 hengen ryhmissä: teksti kirjoitettu neljällä tyylillä, esim. lihavoitu, kursiivi, alleviivattu ja normaali oppilaat lukevat vuorotellen, jokaisella oma tyyli. Esim. Anne Frank toukokuussa 1942. Pari viikkoa tämän jälkeen hän täytti 13 vuotta. Syntymäpäivälahjaksi Anne sai päiväkirjan. Hän alkoi heti kirjoittaa siihen. Ensimmäiselle sivulle hän kirjoitti: Toivon voivani uskoa sinulle kaiken, mitä en ole tähän asti kertonut vielä kenellekään, ja toivon sinun olevan minulle suurena tukena. teksti pätkitty ymmärtämistä helpottaviin merkityksellisiin jaksoihin (konstruktiot) luetaan mahdollisesti kaksi kertaa Round robin, jossa jokainen vastaa alussa annettuun kysymykseen. Säännöt: Ei saa keskeyttää tai kommentoida ja jokaisen sanottava jotain; jos oma vastaus sama kuin edellisellä, linkitettävä siihen, esim. Minulle tuli mieleen sama asia kuin X:lle. Myös minä ajattelen, että Kysymysten läpi käyminen samalla tavalla ja yhteinen vastaaminen niihin Eija Aalto - 10

TEHTÄVÄJATKUMO YMMÄRRYKSEN LAAJENTAMINEN Yhteisymmärryksen rakentaminen ryhmässä: neuvottelu esim. Anne Frankin tunteista tekstin tilanteessa ja ajatusten perustelu tekstin avulla Mielen peili -harjoitus (tekstin tulkintaa) 4 opp. ryhmissä: Oppilaat rakentavat tekstin henkilön mielen peilin (tilanne, ajatukset, huolet, ongelmat ), jossa esim. 2 tärkeää lainausta tekstistä 2 oppilaiden itse kirjoittamaa tulkintaa (fraasia) henkilöstä 2 henkilöön/tekstiin liittyvää symbolia ja piirrosta Arvioinnin kriteerit sekä oman työn että muiden työn arviointiin; ohjeet esittämiseen Ryhmän itsearviointi arviointikriteerien pohjalta ja evidenssi arvioinnille Galleriakävely ryhmissä: tarkennuskysymykset ja palaute Mahdollisesti: Mielen peilin selittäminen kirjoittamalla laajentaminen omaan tuottamiseen MITÄ ON SCAFFOLDING? Tukea, joka auttaa oppijaa ylittämään osaamisensa rajoja ja tehostaa hänen kykyään kehittää uutta osaamista ja taitoja, jotka ovat siirrettävissä uusiin käyttöyhteyksiin. Toimintaa ns. lähikehityksen vyöhykkeellä Sekä suunniteltua että vuorovaikutuksessa syntyvää Mahdollistaa kaikkien osallistumisen Tärkeää, että apu/tuki on väliaikaista ja auttaa oppilasta etenemään kohti uusien käsitteiden hallintaa, uutta ymmärryksen tasoa ja uutta kieltä. ohjaa oppilasta tietämään, miten tehdä jotakin (ei vain mitä tehdä, jotta he jatkossa osaavat paremmin tehdä vastaavia tehtäviä itsenäisesti. On tulevaisuusorientoitunutta: se, mitä oppilas pystyy tekemään tuetusti tänään, hän pystyy tekemään itsenäisesti huomenna. Lue lisää: Gibbons 2009; http://maledive.ecml.at The ladder or life is full of splinters by Mykl Roventine (CC BY-NC 2.0) Eija Aalto - 11

Tekstien muuntaminen tekstilajista toiseen, esim. tekstin pääsisältö postikortiksi, mielen peiliksi, kuvaksi, sketsiksi, videoksi, tiedonalan kielestä kaveripuheeksi Strategioiden opettaminen, jotta oppilaat oppivat reflektoimaan ja tarkkailemaan omaa oppimistaan ja toimintaansa, esim. lukustrategiat, clarifying bookmarks, itsearviointilomakkeet Oppilaiden auttaminen aiemman tiedon ja kokemuksen sekä opittavan sisällön ja kielen kytkemisessä toisiinsa, esim. tekstin ja puheen ennakkojäsennykset: aikajanat, vertailumatriisit Skeeman rakentaminen Metakognitiivinen kehittäminen Scaffolding Mallintaminen Kontekstualisointi Tekstin muuntaminen Siltaaminen Tiedonalan kielen ja käsitteiden selventäminen tuomalla ne oppilaan maailmaan, esim. kuvat, videoklipit, esineet Kielenkäytön mallit, esim. fraasit tekstistä puhumiseen, argumentoimiseen, tietyn tekstilajin kirjoittamiseen, ryhmäkeskustelussa toimimiseen Aiempien tietojen ja kokemusten aktivointi ja uuden tiedon leipominen yhteen niiden kanssa, esim. väitteitä opittavasta asiasta > samaa/eri mieltä. Ennakkokäsitysten arviointi myöhemmin: mikä tekstissä tukee/ei tue niitä? Walqui 2006 SCAFFOLDING LUKEMISESSA 3 ERI TUEN TASOA Tehtävänä hankkia taustatietoa historiallisesta tapahtumasta lukemalla 3 lyhyttä tekstiä Kukin teksti tuo aiheeseen eri näkökulman Kuhunkin tekstiin annetaan 3 lukemista ohjaavaa kysymystä Esimerkit, miten lukemisen tuki voidaan järjestää kolmella eri tavalla (ks. seuraavat diat) Muokattu lähteestä: QTEL Quality teaching for English language learners / Stanford University & WestEd http://ell.stanford.edu/ http://ell.stanford.edu/teaching_resources/ela Eija Aalto - 12

SCAFFOLDING MINIMITUKI TEKSTIN LUKEMISESSA 3 oppilaan ryhmässä (ryhmä taidoiltaan heterogeeninen) Oppilaat lukevat tekstit ja vastaavat kysymyksiin itsenäisesti (n. 5 min) teksti seuraavalle, kunnes kaikki ovat lukeneet kaikki kolme tekstiä Oppilaat jakavat omat vastauksensa kysymyksiin asiantuntijaryhmässä ns. Round Robin -tekniikalla: yksi oppilas puhuu kerrallaan, ja toiset eivät saa keskeyttää tai kommentoida ennen kuin kaikki ryhmän oppilaat ovat kertoneet vastauksensa. Oppilaat täydentävät omia vastauksiaan toisiltaan oppimansa perusteella. SCAFFOLDING KOHTALAINEN TUKI TEKSTIN LUKEMISESSA Palapelitekniikka (kotiryhmät ja asiantuntijaryhmät taitotasoittain) Oppilaille kerrotaan, että he hankkivat asiantuntemusta yhdestä teemasta ja jakavat tiedon sitten omalle kotiryhmälleen Asiantuntijaryhmässä oppilaat työskentelevät ensin pareittain He lukevat yhden kolmesta tekstistä ja hyödyntävät kirjanmerkkiä selittämisessä (clarifying bookmark, ks. ohessa) seuraavan skeeman mukaan: Oppilas A lukee tekstin ensimmäisen kappaleen ääneen ja sen jälkeen ajattelee ääneen ja selittää ymmärryksensä tekstistä hyödyntäen Clarifying bookmarkia. Hänen lopetettuaan oppilas B voi kertoa omat ajatuksensa A:n lukemasta tekstistä. Tämän jälkeen B lukee samaan tapaan seuraavan kappaleen. Kun parit ovat valmiit, jokainen oppilas lukee hiljaa itsekseen tekstin loppuun (kolmas kappale edellisiä lyhyempi) ja vastaa kysymyspaperissa oleviin kolmeen kysymykseen. What I can do What I can say I am going to think about I m not sure what this is about, but I think it may what the selected text may mean mean. This part is tricky, but I think it means After rereading this part, I think it may mean I am going to summarize my understanding so far. What I understand about this reading so far is I can summarize this part by saying The main points of this section are Eija Aalto - 13

Sitten oppilaat jakavat omat vastauksensa kysymyksiin asiantuntijaryhmässä ns. Round Robin -tekniikalla: yksi oppilas puhuu kerrallaan, ja toiset eivät saa keskeyttää tai kommentoida ennen kuin kaikki ryhmän oppilaat ovat kertoneet vastauksensa. Jos oppilailla on samoja ajatuksia, heidät ohjeistetaan vastaamaan esim.: Olen samaa mieltä kuin NN siinä, että mutta huomasin myös, että Kirjoitin myös, että Jos oppilaiden mielestä toisten vastauksissa on hyviä aineksia, he voivat lisätä ne omaansa. Oppilaat palaavat kotiryhmiin ja jakavat tietonsa tekstistä muille ryhmän jäsenille sekä oppivat toisten ryhmien työstä. SCAFFOLDING MAKSIMITUKI TEKSTIN LUKEMISESSA Opettaja lukee kunkin tekstin ääneen käyttäen tekstiin liittyviä kysymyksiä. Hän pysähtyy avainkohdissa ja pyytää oppilaita keskustelemaan parin kanssa, mitä he pystyvät vastaamaan luetun perusteella kysymykseen. Opettaja kysyy oppilaiden näkökantoja ja ohjaa ryhmää vastaamisessa. Ryhmä muotoilee yhdessä vastaukset, ja opettaja mallintaa vastaamista. Eija Aalto - 14

CLARIFYING BOOKMARKS Otetaan käyttöön 1 2 kerrallaan What I can do I am going to think about what the selected text may mean. I am going to summarize my understanding so far. I am going to use my prior knowledge to help me understand. I am going to apply related concepts and/or readings. I am going to ask questions about ideas and phrases I don t understand. What I can say I m not sure what this is about, but I think it may mean This part is tricky, but I think it means After rereading this part, I think it may mean What I understand about this reading so far is I can summarize this part by saying The main points of this section are I know something about this from I have read or heard about this when I don t understand the section, but I do recognize One reading/idea I have encountered before that relates to this is.. We learned about this idea/concept when we studied This concept/idea is related to Two questions I have about this section are I understand this part, but I have a question about I have a question about I am going to use related text, pictures, tables, and graphs to help me understand unclear ideas. If we look at this graphic, it shows The table gives me more information about When I scanned the earlier part of the chapter, I found Aída Walqui/ WestEd Goldsmith & Tran (2013) Eija Aalto - 15

KIELIASIAN- TUNTIJUUDEN KEHITTÄMINEN PERUSKOULUTUKSESSA JA OPETTAJAN TYÖSSÄ KIELITIETOINEN TOIMINTAKULTTUURI KIELTEN ARVOSTAMINEN, NÄKYVYYDEN LUOMINEN TIEDONALOJEN KIELTEN TAVOITTEELLINEN OPETUS YHTEISTYÖ JA KEHITTÄMINEN YLI OPPIAINERAJOJEN (JATKUVUUS) KIELIASIANTUNTIJAT RESURSSEINA MUTTA: MONIALAISTA NEUVOTTELUA PEDAGOGY OF PROMISE : OPPILAAT MAHDOLLISUUKSIEN, EI PUUTTEIDEN NÄKÖKULMASTA (WALQUI & VAN LIER) Cooperation by Marina del Castell (CC BY-NC 2.0) Eija Aalto - 16

ASIANTUNTIJUUDEN KEHITTÄMINEN OPPIVASSA YHTEISÖSSÄ Creese (2005, 2010): Luotava joustavia ja jatkuvia rakenteita opettajien ainerajat ylittävälle yhteistyölle Tutkiva asenne työhön tutkiva opettaja kyseenalaistaa omaa toimintaansa havainnoi, pohtii, valikoi ongelmia kokoaa tietoja, soveltaa ratkaisuja, perustelee menettelytapoja ja ratkaisuja arvioi tehtyä, erittelee näkemyksiään, tekee synteesejä ja jakaa muiden kanssa havaintojaan, kokemuksiaan ja näkemyksiään Engeström (1999) Ekspansiivinen oppiminen käynnistyy, kun työpaikalla kyseenalaistetaan olemassa olevan käytänteen toimivuus ja syntyy tarve kehittää (=oppia) jotain uutta Oppiminen rajojen ylityksenä (boundary crossing,tsui & Law 2007) horisontaalinen oppiminen Generoidaan yhteistyössä uutta tietoa, jota ei ole olemassa : kollaboratiivinen kehittely- ja ajatteluprosessi (Wenger 1998) ei kierrätetä jo olemassa olevaa tietoa tai taitoa OPETTAJANKOULUTUKSEN HAASTE: TIEDOSTAMISESTA TAITOIHIN Opettajankoulutuksen haaste: usein tietoisuuden ja kiinnostuksen herääminen mutta miten kartuttaa myös taitoja Perinteen voima: opettajaopiskelijoilla uudet ajatukset puheessa mutta perinteet vievät helposti totuttuihin tekemisen ja jäsentämisen tapoihin Ollaan alkutaipaleella, mutta millaiset rakenteet tukevat kielitietoisuuden kehittymistä ei-kieliasiantuntijoiden keskuudessa? Ilmiölähtöisyys Integroidut kurssit Ainerajat ylittävä ohjattu yhteistyö ja neuvottelu Mallintaminen Tutkiva asenne, kun valmiita vastauksia ei ole tiedonalojen kielistä on aika vähän tutkittua kuvausta lingvistin käsitteet ja lähestymistavat usein aineenopettajalle liian monimutkaisia ja epäkiinnostavia helposti muunnu aineenopen asiantuntijuudeksi avain on aineiden välisessä neuvottelussa Oma tutkimusaineisto osoittaa, että aineenopettajalla saattaa monesti olla pragmaattisempi ja pedagogisempi tulokulma oppiaineen kielelliseen analyysiin kuin kieliasiantuntijalla, joka jää jumittamaan totuttuihin kielellisen kuvauksen tapoihin Language as action kieli toimintana eivät Eija Aalto - 17

KIELENKÄYTTÖÄ TUKEVIA OPPIAINEKÄYTÄNTEITÄ: POHTIVA PUHE (EXPLORATORY TALK) Thinking together program (Mercer & Sams 2006) Kaikki relevantti tieto on jaettua. Kaikki ryhmän jäsenet osallistuvat keskusteluun. Toisten mielipiteitä ja ideoita arvostetaan ja pohditaan. Jokaista pyydetään selittämään ja perustelemaan päättelyään ja ajatteluaan. Haasteet ja vaihtoehdot tehdään näkyviksi ja niistä neuvotellaan. Ryhmä pyrkii yhteisymmärrykseen ennen päätöksen tekoa tai toimintaa. KIELENKÄYTTÖÄ TUKEVIA OPPIAINEKÄYTÄNTEITÄ: OHJATTU TIEDON KONSTRUOINTI, DIALOGINEN OPETUS Kysymykset on rakennettu niin, että ne herättävät pohdiskelevia vastauksia (Alexander 2004; Mercer & Sams 2006) Vastaukset herättävät jatkokysymyksiä ja niitä käytetään dialogin rakennusosina (ei lopputuloksina) Yksittäiset sananvaihdot (ope opp ja opp opp) ketjutetaan tutkimuksellisiksi jatkumoiksi eikä jätetä irrallisiksi oppilaiden ajatukset vaikuttavat tunnin kulkuun oppilaiden osallistaminen ja sitouttaminen Ryhmäkeskusteluja ohjataan: tehokas kielenkäyttö ja kollaboratiivinen työskentely Miten tutkitaan, perustellaan, pohditaan tietoa, jaetaan ideoita ja neuvotellaan niistä ja tehdään yhteisiä päätöksiä Oppilaiden oma vastuu omien ja muiden ideoiden arvioimisesta ja yhteisestä oppimisesta Eija Aalto - 18

Pluriliteracies teaching for learning (PTL) http://pluriliteracies.ecml.at TEKSTEILLÄ TOIMIMISESTA AJATTELUTAITOIHIN havaitseminen kuvailu kertominen TUTKIMUS- TAIDOT KÄSITTEEN- MUODOSTUS- TAIDOT MUUNTAMIS- TAIDOT määrittely luokittelu induktiivinen deduktiivinen analoginen Lipman 1996 (muunnellen) PÄÄTTELY- TAIDOT KRIITTINEN SUHTAUTU- MINEN käsitteellistäminen kuunteleminen kirjoittaminen ihmetteleminen perusteiden kyseleminen kriteereihin perustuva arviointi kyseenalaistaminen Eija Aalto - 19

HYÖDYLLISTÄ JA KÄYTÄNNÖLLISTÄ LUETTAVAA Stanford University: Understanding language - Language, Literacy, and Learning in the Content Areas http://ell.stanford.edu/ Persuasion across time and space: http://ell.stanford.edu/teaching_resources/ela Maths: http://ell.stanford.edu/teaching_resources/math Science: http://ell.stanford.edu/content/science NYC Department of Education: Literacy Units and Lesson Plans http://schools.nyc.gov/academics/ell/educatorresources/literacy+units+and+less on+plans.htm A pluriliteracies approach to teaching for learning http://pluriliteracies.ecml.at Espoon kaupunki, Kieli- ja kulttuuritietoisuus: http://www.espoo.fi/fi- FI/Paivahoito_ja_koulutus/Perusopetus/Suomenkielinen_opetustoimi/Opetuksen_k ehittaminen/kieli_ja_kulttuuritietoisuus/materiaalit_kielitietoisuus(101778) SOPPI suomeksi oppimassa: https://suomeksioppimassa.jyu.fi Teaching the language of schooling in the context of diversity. Study materials for teacher development: http://maledive.ecml.at/ Gibbons, P. 2009. English learners academic literacy and thinking. Learning in the challenge zone. Heinemann. Kibler, A. K., Walqui, A. and Bunch, G. C. 2014.Transformational Opportunities: Language and Literacy Instruction for English Language Learners in the Common Core Era in the United States. TESOL J, 6: 9 35. http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/tesj.133/epdf Walqui, A. 2006. Scaffolding Instruction for English Language Learners: A Conceptual Framework. The International Journal of Bilingual Education and Bilingualism 9(2). https://pdfs.semanticscholar.org/eeaf/a59d9a254ac843f9d8fb94aebd017dae6b76.pdf Eija Aalto - 20