Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Tuloksia valtakunnallisesta kuntakyselystä Jarno Karjalainen Sosiaalisen kuntoutuksen teematyö 8.2.2017 Tampere
SOSKU-hanke SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset ja asiakkaat ideoivat, luovat, kehittävät ja testaavat yhdessä sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalleja. Tutkimus ja koulutus tukevat kehittämistyötä. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja osatoteuttajat. www.thl.fi/sosku Toteuttajat: THL, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, Jyväskylän kaupunki, Järvenpään kaupunki, Kuntoutussäätiö, Laukaan kunta, Metropolia-ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunki, Rovaniemen kaupunki, Seinäjoen kaupunki, Vantaan kaupunki Tutkimus, koulutus, kehittäminen Yksilötyö, ryhmätoiminta, verkostot 2
Nykytilasta kuntakyselyn tulosten perusteella THL:n toteuttamana 2016, julkaistaan helmikuun 2017 aikana THL.n verkkosivuilla Vastaukset 177:stä kunnasta (60 prosenttia Manner-Suomen kunnista, 73 prosenttia Manner-Suomen väestöstä) Vastaajina kuntien, sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymien tai yhteistoiminta-alueiden perusturvajohtajat, sosiaali- ja terveysjohtajat tai vastaavat viranhaltijat Ymmärrys sosiaalisesta kuntoutuksesta noudattaa pitkälti Sosiaalihuoltolain 1301/2014 määritelmää Tarkennusta palvelun varsinaiseen sisältöön, valtakunnallista ohjausta sekä lisäkoulutusta kaivataan 3 Helka Raivio
Sosiaalinen kuntoutus Nähtiin asiakkaan tarpeista lähtevänä moniammatillisena ja monimuotoisena konkreettisena palveluna. Palvelutarpeen arviointi koettiin tärkeäksi menetelmäksi asiakkaan palvelupolun löytämiseksi. Sosiaalinen kuntoutus on asiakkaan kuntouttamista, jolla tuetaan hyvinvoinnin ja elämänhallinnan kohentumista. Sosiaalinen kuntoutus voi toteutua yksittäisen asiakkaan kohdalla hyvin eri tavoin ja sen käytännön sisältö voi vaihdella. Sosiaalinen kuntoutus on laaja-alaista tukea asiakkaan arkeen. Siinä otetaan huomioon asiakkaan kokonaistilanne eikä vain ns. puutteita. Otetaan huomioon asiakkaan vahvuudet ja huomioidaan voimassa oleva toimintakyky. Sosiaalinen kuntoutus on olennaisesti liitoksissa kokonaisvaltaiseen kuntoutukseen. 4
Sosiaalinen kuntoutus Sosiaaliseen kuntoutukseen voi vastaajien mukaan kuulua hyvin monenlaisia palveluita ja palvelukokonaisuuksia. Yleisimmin vastaajat katsoivat sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluvan sosiaalityötä, sosiaaliohjausta ja neuvonta- ja ohjauspalveluita. Kuntouttavaa työtoimintaa ja päivätoimintaa pidettiin osana sosiaalista kuntoutusta Työllistymiseen liittyvät ja työelämävalmiuksia parantavat palvelut Päihde- ja mielenterveyspalvelut Ryhmätoiminta, joka voi olla harrastusryhmiä tai muuta ryhmätoimintaa Yksilötoiminta Vertaistoiminta ja -tuki Yhteistyö ja yhteisöt, jotka voivat olla joko ammatillisia yhteisöjä ja verkostoja tai asiakkaan omia lähiverkostoja 5
Sosiaalinen kuntoutus Yleisimpiä sosiaalisessa kuntoutuksessa käytettäviä työmenetelmiä: Sosiaalialan ammattilaisten tarjoama tehostettu tuki ja ohjaus Ryhmätoiminta ja sosiaalisten vuorovaikutussuhteiden edistäminen Usein mainittiin: Kuntouttava työtoiminta, työkokeilut, työpajat Vertaistuki Kotiin vietävät palvelut Tukihenkilötoiminta Päihde- ja mielenterveyspalvelujen päivätoiminta Perhetyö Vapaaehtoistoiminta 6
Sosiaalinen kuntoutus Eroja näkemyksissä: mikä on sosiaalisen kuntoutuksen suhde muihin palveluihin, erityisesti kuntouttavaan työtoimintaan. Toisille kuntouttavalla työtoiminnalla ja sosiaalisella kuntoutuksella ei tunnu juurikaan olevan eroa, toisille taas ero on selvä. missä vaiheessa palveluprosessia sosiaalinen kuntoutus sijaitsee. Toisille se on ennaltaehkäisevää toimintaa, jonka avulla ehkäistään mm. syrjäytymistä, toisissa tapauksissa painotus on selvästi enemmän kuntoutuksessa. 7
Sosiaalinen kuntoutus Lähtökohdat Tavoitteet Työtavat Sisältö Asiakaslähtöisyys Arjen- ja elämänhallinta Tilanteen kartoitus Sosiaalityö ja ohjaus sekä neuvonta- ja tukipalvelut Kokonaisvaltaisuus Itsestä huolehtiminen (riittävä lepo, liikunta, ravinto ym.) Vertaistoiminta Työllisyyspalvelut, ml. kuntouttava työtoiminta Moniammatillisuus Osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy Monialainen yhteistyö ja verkostot Kotiin annettavat palvelut tai kotipalvelut Suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus Sosiaaliset suhteet ja tilanteet Ryhmätoiminta Päihde- ja mielenterveyspalvelut Muut lähtökohdat Muut tavoitteet Yksilötoiminta Vapaa-ajan toiminta ja harrastukset Muut työtavat Terveys- ja kuntoutuspalvelut Jalkautuvat ja etsivät palvelut Muut palvelut 8
Sosiaalinen kuntoutus käytännössä Asiakkaat ohjautuvat sosiaalisen kuntoutuksen palveluihin useimmiten sosiaalitoimistosta. Työllistämiseen liittyvät palvelut ovat myös merkittävä ohjaava taho. Sosiaalisen kuntoutuksen palvelutarpeen arvio tehdään useimmiten (83 %) sosiaalihuollon palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä. Sosiaalisen kuntoutuksen tarpeen päättymisen arvioinnin menetelmä on käytössä kymmenesosassa vastanneita kuntia. Yleisintä on, että asiakkaan palvelutarvetta arvioidaan palveluiden (esim. kuntouttava työtoiminta) seurannan yhteydessä henkilökohtaisesti. Tätä varten voi olla esimerkiksi arviointiryhmä. 9
Sosiaalinen kuntoutus - ostopalvelut 90 80 70 60 50 40 30 20 78 (62 %) 44 (35 %) 10 0 4 (3 %) Osa palveluista ostetaan Kaikki palvelut tuotetaan itse Kaikki palvelut ostetaan 10
Sosiaalisen kuntoutuksen palveluiden tuottajat 0 20 40 60 80 100 120 140 Sosiaalityö 123 (97 %) Perusterveydenhuollon toimijat 53 (42 %) Erikoissairaanhoidon toimijat 18 (14 %) Päihde- ja mielenterveyspalveluiden toimijat 102 (80 %) TE-toimisto 60 (47 %) Kela 49 (39 %) Opetustoimi 31 (24 %) Järjestöjen kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen toimijat 69 (54 %) Muu taho 40 (31 %) 11
Jatkopaikat sosiaalisesta kuntoutuksesta 0 10 20 30 40 50 60 Työharjoittelu, työkokeilu, työpaja Opinnot Avoimet työmarkkinat Kuntouttava työtoiminta Palkkatukityö Elämänhallinnan parantaminen ja itsenäisyys Eläkkeet ja eläkeselvittelyt Vapaaehtoistyö ja harrastukset Terveydenhuolto ja työkyvyn arviointi Vaihtelee, jatkopolkua ei tiedossa Sosiaalityö Työttömyys Päihde- ja mielenterveyspalvelut Kuntoutus 50 (22 %) 43 (19 %) 31 (13 %) 30 (13 %) 23 (10 %) 14 (6 %) 9 (4 %) 8 (3 %) 7 (3 %) 6 (3 %) 4 (2 %) 3 (1 %) 3 (1 %) 1 (0,4 %) 12
Kehittämiskohteet Erityisen tärkeänä asiana pidettiin moniammatillista yhteistyötä (98 % vastaajista). 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %100 % Tiivis moniammatillinen yhteistyö 124 20 Kulttuurin muutos toiminnassa ja organisaatiossa 106 17 2 Kokemusasiantuntijoiden ja asiakkaiden mukaan otto palveluiden suunnitteluun 104 16 5 Henkilökunnan osaamisen kehittäminen 120 60 Kunnan rahoituksen selkiyttäminen 105 17 3 Välineet vaikuttavuuden osoittamiseksi 115 9 1 Tärkeä Ei tärkeä mutta ei tarpeetonkaan Vähemmän tärkeä 13
Kiitos! 14