Käytettävyysanalyysi Käytettävyyttä ja kunnossapidon ennakoivaa kohdentamista. Lopputuloksena on : Analysoitua dataa laitoksen kriittisistä laitteista Havaintoja ja parannusehdotuksia prosessista. Lausunto konnossapidon tasosta. Kerrotaan uusista säädöksistä, turvallisuusohjeista ja standardeista. Raportti simuloidusta analyysistä, joka kertoo ennusteen laitoksen vikaantumisesta. Tarvittaessa suunnitelma, isomman laiterikon varalle (tekijät, logistiikka, työkalut ). Aloitus jatkuvan kehityksen seuraamiselle.
Tässä osa voimalaitoksen vikapuumallista Kuvasta nähdään miten putkisto ja venttilili vika etenee ja lopulta lopulta pysäyttää laitoksen
Käytettävyysanalyysin etenemisesimerkki Mallinnetaan prosessi toiminnallisiin lohkoihin, yhdessä prosessiatuntevien työntekijöiden kanssa. Tehdään prosessista vikapuumalli. Prosessin pysäyttävistä-, käynnistyksen ja pysäytyksen estävistä vioista ja vikatilanteista. Etsitään vikakohteille vikaantumistaajuus tai ennustettu vikaantumis- ja korjausaika. Ramentorin ELMAS-ohjelmalla lasketaan ja simuloidaan prosessin vikaantumisennustetta 1, 5 ja 10-vuoden ajalle. Laskennan ja simulointiraportin pohjalta tehdään parannussuunnitelmia. Lasketaan ja simuloidaan erilaisia parannussuunnitelmia ja verrataan niiden taloudellisia vaikutuksia.
Keskimääräinen vikaantuminen Keskimääräinen vikaantuminen kertoo kohteen keskimääräisestä vikaantumisajankohdasta. Todennäköinen vikaantumisajankohta lasketaan aloitusiän ja suunnitellun pitoajan perusteella. Todennäköisyys vikaantumiseen kasvaa keskimääräisen vikaantumisajan jälkeen. Alla olevassa kuvassa nähdään 12-vuoden keskimääräisen vikaantumisajan käyrä. Käyrästä nähdään todennäköinen vikaantuminen 5-vuoden kuluttua on noin 35% ja 30- vuoden kuluttua noin 92%.
Laitteen kokonaisluotettavuus on Vikaantumiseen ja prosessin keskeytymiseen vaikuttavien osatekijöiden tulo. Jos kaikki luotettavuuteen vaikuttavat komponentit on ketjutettu siten että yhdenkin osakomponentin vikaantuminen aiheuttaa prosessin pysähtymisen. Lisättäessä esimerkiksi rajakatkaisijoiden määrää 4:stä 6:teen prosessin turvallisuuden vuoksi. Laskettaessa rajakatkaisijoiden luotettavuus on 95%. Luotettavuus ennen (4kpl) 0,95x0,95x0,95x0,95 = 0,81 Luotettavuus jälkeen (6 kpl) 0,95x0,95x0,95x0,95x0,95x0,95= 0,74 Kokonaisluotettavuus laski 81%:sta 74%:tiin Kun järjestelmässä on kymmeniä komponentteja tai jos tutkimme esimerkiksi elektronista säätäjää, komponenttien määrä kohoaa jopa satoihin ja jokainen näistä vikaantuessaan aiheuttaa vikatilanteen, joka pysäyttää järjestelmän
Käytettävyyden heikkenemistä tapahtuu esimerkiksi laitteistojen vanhenetessa ja kun ne ovat kytkeytyneenä sarjaan, siten, että jokaisen käytettävyys vaikuttaa kokonaiskäytettävyyteen. Yllä olevassa kuvassa käytettävyydelle on annettu 99% ja 10 sarjaankytketyn samankaltasisen laitteen kanssa kokonaiskäytettävyydeksi saadaan 90% Kun näitä 90% käytettävyyden laitteita on sarjassa 10 kpl niin kokonais käytettävyys laskee 35%:iin.
Millaisia syy-seuraussuhteita erilaiset viat muodostavat ja näiden todennäköisyys? Erilaiset skenaariot eli syy-seuraussuhteiden tutkiminen auttavat parantamaan laitoksen turvallisuutta. Skenaarioissa yleensä lähdetään siitä, että kaksi tai useampi vikatilanne ilmenee samanaikaisesti. Skenaariossa tarkastellaan myös inhimillisiä tekijöitä ja niiden vaikutuksia. Erilaisten onnettomuusmahdollisuuksien tiedostaminen ja niihin varautuminen. Ympäristöonnettomuudet ovat haitallisia myös laitoksen maineelle ja niiden ennaltaehkäisyyn tulee varautua. Esimerkki, vapaaöljysäiliön rajakatkaisija on epäkunnossa ja öljyä valuu säiliöstä laitoksen lattialle ja sieltä vesistöön. Pienikin öljymäärä vesistössä herättää suureen negatiivisen julkisuuden.
Juhani Pere p. 050 3216 231 Juhani.Pere@vaaraton.fi Ismo Laivonen p. 050 0778 414 Ismo.Laivonen@vaaraton.fi www.vaaraton.fi