Tämän päivän ohjelma: ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 3 / Kommentti kotilaskuun 2 Termodynamiikan 1. pääsääntö 9/26/2016

Samankaltaiset tiedostot
Tämän päivän ohjelma: ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

Tämän päivän ohjelma: ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 3 / TERVETULOA! Termodynamiikan 1. pääsääntö 9/25/2017

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 8 /

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 9 /

Tämän päivän ohjelma: ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 7 /

Luku 4 SULJETTUJEN SYSTEEMIEN ENERGIA- ANALYYSI

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 7 /

vetyteknologia Polttokennon termodynamiikkaa 1 DEE Risto Mikkonen

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

Ideaalikaasulaki. Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua

Clausiuksen epäyhtälö

2 Termodynamiikan ensimmäinen pääsääntö (First Law of Thermodynamics)

Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA

Lämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 1 / TERVETULOA! v. 05 / T. Paloposki

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka

Termodynamiikka. Termodynamiikka on outo teoria. Siihen kuuluvat keskeisinä: Systeemit Tilanmuuttujat Tilanyhtälöt. ...jotka ovat kaikki abstraktioita

Molaariset ominaislämpökapasiteetit

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

Kryogeniikan termodynamiikkaa DEE Kryogeniikka Risto Mikkonen 1

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla

- Termodynamiikka kuvaa energian siirtoa ( dynamiikkaa ) systeemin sisällä tai systeemien kesken (vrt. klassinen dynamiikka: kappaleiden liike)

Kemiallinen reaktio

P = kv. (a) Kaasun lämpötila saadaan ideaalikaasun tilanyhtälön avulla, PV = nrt

ln2, missä ν = 1mol. ja lopuksi kaasun saama lämpömäärä I pääsäännön perusteella.

T H V 2. Kuva 1: Stirling kiertoprosessi. Ideaalisen Stirlingin koneen sykli koostuu neljästä osaprosessista (kts. kuva 1):

Luento 4. Termodynamiikka Termodynaamiset prosessit ja 1. pääsääntö Entropia ja 2. pääsääntö Termodynaamiset potentiaalit

Muita lämpökoneita. matalammasta lämpötilasta korkeampaan. Jäähdytyksen tehokerroin: Lämmityksen lämpökerroin:

FY9 Fysiikan kokonaiskuva

Puhtaan kaasun fysikaalista tilaa määrittävät seuraavat 4 ominaisuutta, jotka tilanyhtälö sitoo toisiinsa: Paine p

Exercise 1. (session: )

1 Clausiuksen epäyhtälö

Lämmityksen lämpökerroin: Jäähdytin ja lämmitin ovat itse asiassa sama laite, mutta niiden hyötytuote on eri, jäähdytyksessä QL ja lämmityksessä QH

Luento 11: Potentiaalienergia. Potentiaalienergia Konservatiiviset voimat Voima potentiaalienergiasta gradientti Esimerkkejä ja harjoituksia

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2017

Lämpöopin pääsäännöt

Mekaaninen energia. Energian säilymislaki Työ, teho, hyötysuhde Mekaaninen energia Sisäenergia Lämpö = siirtyvää energiaa. Suppea energian määritelmä:

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, Luku 7 ENTROPIA

W el = W = 1 2 kx2 1

Luento 9: Potentiaalienergia

3.4 Liike-energiasta ja potentiaalienergiasta

dl = F k dl. dw = F dl = F cos. Kun voima vaikuttaa kaarevalla polulla P 1 P 2, polku voidaan jakaa infinitesimaalisen pieniin siirtymiin dl

Tämän päivän ohjelma: ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 1 /

Luku 13 KAASUSEOKSET

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ]

kuonasula metallisula Avoin Suljettu Eristetty S / Korkealämpötilakemia Termodynamiikan peruskäsitteitä

Spontaanissa prosessissa Energian jakautuminen eri vapausasteiden kesken lisääntyy Energia ja materia tulevat epäjärjestyneemmäksi

TERMODYNAMIIKAN KURSSIN FYS 2 KURS- SIKOKEEN RATKAISUT

Ekvipartitioteoreema. Entropia MB-jakaumassa. Entropia tilastollisessa mekaniikassa

Ekvipartitioteoreema

RATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt

Ch 19-1&2 Lämpö ja sisäenergia

Integroimalla ja käyttämällä lopuksi tilanyhtälöä saadaan T ( ) ( ) H 5,0 10 J + 2,0 10 0,50 1,0 10 0,80 Pa m 70 kj

Copyright 2008 Pearson Education, Inc., publishing as Pearson Addison-Wesley.

1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa?

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3

Jos olet käynyt kurssin aikaisemmin, merkitse vuosi jolloin kävit kurssin nimen alle.

1. van der Waalsin tilanyhtälö: 2 V m RT. + b2. ja C = b2. Kun T = 273 K niin B = cm 3 /mol ja C = 1200 cm 6 mol 2

Luku Pääsääntö (The Second Law)

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

S , Fysiikka III (Sf) tentti/välikoeuusinta

Käyttöliittymät II. Käyttöliittymät I Kertaus peruskurssilta. Keskeisin kälikurssilla opittu asia?

anna minun kertoa let me tell you

Luku 20. Kertausta: Termodynamiikan 2. pääsääntö Lämpövoimakoneen hyötysuhde

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

Ohjeellinen pituus: 2 3 sivua. Vastaa joko tehtävään 2 tai 3

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

Lämpöopin pääsäännöt. 0. pääsääntö. I pääsääntö. II pääsääntö

Luku 5 KONTROLLI- TILAVUUKSIEN MASSA- JA ENERGIA-ANALYYSI

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

f) p, v -piirros 2. V3likoe klo

Miltä työn tekeminen tuntuu

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

Energia-alan keskeisiä termejä. 1. Energiatase (energy balance)

Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2)

Luento 2: Lämpökemiaa, osa 1 Keskiviikko klo Termodynamiikan käsitteitä

Capacity Utilization

Teddy 1. välikoe kevät 2008

Termodynamiikka. Fysiikka III Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

Biofysiikka Luento Entropia, lämpötila ja vapaa energia. Shannonin entropia. Boltzmannin entropia. Lämpötila. Vapaa energia.

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho

DEE Sähkötekniikan perusteet

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

PHYS-A3121 Termodynamiikka (ENG1) (5 op)

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta.

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

η = = = 1, S , Fysiikka III (Sf) 2. välikoe

1. Laske ideaalikaasun tilavuuden lämpötilakerroin (1/V)(dV/dT) p ja isoterminen kokoonpuristuvuus (1/V)(dV/dp) T.

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

Elastisuus: Siirtymä

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]

Transkriptio:

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 3 / 26.9.2016 v. 03 / T. Paloposki Tämän päivän ohjelma: Kommentti kotilaskuun 2 Termodynamiikan 1. pääsääntö 1

Kotilasku 2 Kotilasku 2 2

Termodynamiikan 1. pääsääntö Sisältö: - Energiaa ei voi luoda tyhjästä - Energiaa ei voi hävittää olemattomiin Vaihtoehtoisia nimiä: - Energian säilymisen laki - Energian häviämättömyyden laki Energian tuotanto ja energian kulutus ovat periaatteellisesti virheellisiä käsitteitä! Kone, joka tuottaisi energiaa tyhjästä, olisi ns. 1. lajin ikiliikkuja. Termodynamiikan 1. pääsääntö kertoo, että tällaista konetta ei voi rakentaa. (vrt. Lampinen s. 33) 3

Mistä tiedämme, että termodynamiikan 1. pääsääntö on totta? Vastaus: emme mitenkään. Kyseessä on aksiooma eli etukäteen valittu ja todeksi oletettu lausuma. Tähän mennessä kukaan ei ole kuitenkaan vielä koskaan kiistattomasti havainnut mitään sellaista, mikä olisi ristiriidassa termodynamiikan 1. pääsäännön kanssa. Filosofisempi tapa perustella:... In quantum mechanics it turns out that the conservation of energy is very closely related to another important property of the world, things do not depend on absolute time. We can set up an experiment at a given moment and try it out, and then do the same experiment at a later moment, and it will behave in exactly the same way.... (Feynman et al. 1963, s. 4-7) 4

Kun energiaa ei voi luoda eikä hävittää, se mitä oikeasti tapahtuu on: energian siirtymistä yhdestä paikasta toiseen energian muuntumista yhdestä energiamuodosta toiseen Kohti matematisointia Vielä yksi verbaalinen muotoilu ennen yhtälöiden kehittelyä Systeemin energian muutos = Energia, jonka systeemi ottaa ympäristöstään Energia, jonka systeemi luovuttaa ympäristöönsä 5

Energian lajit Koeta keksiä, mitä erilaisia energian lajeja systeemillä voi olla. Voit työskennellä omin päin tai kaveri(e)n kanssa. Kirjallisuutta ja nettiä saa käyttää. Systeemin energia E = U + E kin + E pot Systeemin kokonaisenergia Systeemin kineettinen energia (suhteessa ulkoiseen koordinaatistoon) Systeemin sisäenergia (energia, joka on riippumaton ulkoisesta koordinaatistosta) Systeemin potentiaalienergia (suhteessa ulkoiseen koordinaatistoon) 6

Useimmiten tarkastelun kohteeksi rajataan vain: Systeemin atomien (tai molekyylien) liike-energia Systeemin atomien (tai molekyylien) välinen potentiaalienergia Toisinaan myös: Systeemin atomien välisiin sidoksiin liittyvä kemiallinen sidosenergia Sisäenergian nollakohta Sisäenergian 0-kohta on sopimuskysymys. Ei ole olemassa mitään luonnollista sisäenergian 0-kohtaa tai referenssipistettä. Eri aloilla on käytössä erilaisia 0-kohtia. Ota aina selvää, mikä 0-kohta on käytössä. 7

Höyrytaulukoissa sisäenergian 0-kohta on nestemäinen vesi trippelipisteessä. Tämä perustuu kansainvälisiin sopimuksiin (5th Int. Conf. on the Properties of Steam, 1956, Lontoo). Tarkastellaan oheista prosessia, jossa systeemi siirtyy alkutilasta A lopputilaan B pitkin prosessipolkua G ( prosessi P ). Oletetaan, että systeemin energiaa kuvaamaan riittää sisäenergia U. B (loppupiste) A (alkupiste) G (prosessipolku, reitti ) 8

1. pääsäännön matemaattinen muoto DU = U(B) U(A) = Q(P) W(P) Systeemin sisäenergian muutos Systeemin sisäenergia alkutilassa A Työ, jonka systeemi tekee ympäristöön prosessin P aikana Systeemin sisäenergia lopputilassa B Lampinen yhtälö (90) s. 36 Lämpö, joka siirtyy ympäristöstä systeemiin prosessissa P Tilasuureet ja polkusuureet Sisäenergia U on tilasuure. Tilasuureet saavat arvoja pisteissä A, B,... Tilasuureiden arvot eivät riipu siitä, miten ko. pisteisiin on saavuttu. Lämpö Q ja työ W ovat polkusuureita. Polkusuureet saavat arvoja vain liittyen määrättyyn prosessipolkuun. 9

Työn ja lämmön määritelmät Giancoli (2008, luku 19-6, s. 505):... heat is a transfer of energy due to a difference in temperature, whereas work is a transfer of energy that is not due to a temperature difference. Holman (1988 s. 42, s. 54): Work is defined as the energy expended by a force acting through a distance. ; heat is thought of as an energy exchange with the surroundings which does not take the form of a force acting through a distance Ҫengel ja Boles (2007, s. 60, 62): Heat is defined as the form of energy that is transferred between two systems (or a system and its surroundings) by virtue of a temperature difference ; work is the energy transfer associated with a force acting through a distance Työn merkkisääntö Edellä valittiin: Työ, jonka systeemi tekee ympäristöön, on positiivista. Työ, jonka ympäristö tekee systeemiin, on negatiivista. Olisi voitu valita myös toisin päin, ja näin on itse asiassa tehty monissa termodynamiikan kirjoissa. => Ota aina selvää, mitä merkkisääntöä käytetään! 10

Termodynamiikassa kaksi yleisintä työn muotoa ovat: Systeemin tilavuuden muutoksiin liittyvä työ, paisuntatyö, puristustyö Muilla keinoin taserajan läpi siirtyvä mekaaninen työ, laitetyö, akselityö (esim. pumput, turbiinit) Jos ainoa työn muoto on tilavuudenmuutostyö, voidaan kirjoittaa: ja edelleen = = = = = 11

Ideaalikaasu Ideaalikaasu täyttää seuraavat ehdot: 1. Noudattaa tilanyhtälöä pv = nrt. 2. Ominaissisäenergia riippuu ainoastaan lämpötilasta eli u = u(t). Ehto 2.: Lampinen s. 106 (logiikka); Lampinen s. 141 142 (kokeellinen verifiointi; Gay-Lussac 1807; Joule). Vesihöyryn ominaissisäenergia Ominaissisäenergia [kj/kg] 3000 2800 2600 2400 T = 360 C T = 220 C T = 120 C Kyllästyskäyrä Knovel Steam Tables (2006) 2200 0.01 0.10 1.00 10.00 100.00 Ominaistilavuus [m 3 /kg] 12

Lähteet - Y. A. Ҫengel & M. A. Boles (2007), Thermodynamics, an engineering approach, 6 th ed. McGraw-Hill, Boston. ISBN 978-007-125771-8. - R. P. Feynman, R. B. Leighton & M. Sands (1963), The Feynman lectures on physics. Addison-Wesley Publishing Company, Reading. Huom.: myös nettiversio osoitteessa http://feynmanlectures.caltech.edu/ - D. C. Giancoli (2008), Physics for scientists and engineers, Vol. I, 4 th ed. Pearson Education Inc., Upper Saddle River. ISBN 0-13-227358-6. - J. P. Holman (1988), Thermodynamics, 4 th ed. McGraw-Hill Book Company, New York. ISBN 0-07-029633-2. Tässäpä kaikki tällä kertaa 13