OPPIMISYMPÄRISTÖN TURVALLISUUSOPAS MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALA

OPPIMISYMPÄRISTÖN TURVALLISUUSOPAS MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALA

Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2.1 Lainsäädäntöperusta... 3 2.2 Vastuunjako työturvallisuudesta... 4 2.3 Tapaturma, ilmoittamisvelvoite ja vakuutusturva... 8 2.4 Rangaistusseuraamukset työturvallisuusasioissa... 8 2.5 Turvallisuus ammatillisen koulutuksen erilaisissa oppimisympäristöissä... 9 3. Matkailu- ravitsemis- ja talous-alan oppimisympäristöt... 10 3.1 Koulutuksen järjestäjän hallinnoimat ympäristöt... 10 3.2 Työpaikoilla järjestettävä opetus... 10 3.3 Muut kuin koulutuksen järjestäjän hallinnoimat ympäristöt... 11 3.4 Yleisötilaisuudet ja muut tapahtumat... 11 4. Menettelytavat turvallisuuden varmistamiseksi... 12 4.1 Ennakoiva työsuojelu... 12 4.1.1 Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi... 12 4.1.2 Opiskelijan tai tutkinnon suorittajan perehdytys... 13 4.1.3 Työpaikan rakenteellinen turvallisuus ja terveellisyys... 13 4.1.4 Työliikenne, työvälineet ja ajoneuvot... 14 4.1.5 Sähköturvallisuus... 15 4.1.6. Työtehtävien mukaan tarvittavat pätevyydet ja luvat... 15 4.1.7 Tiedonkulun varmistaminen... 16 4.1.8 Pukeutuminen ja henkilönsuojaimet... 16 4.1.9 Lääkärintodistus ja salmonellatodistus... 18 4.2 Työn kuormitustekijät ja niiden hallinta... 18 4.2.1 Henkinen kuormittuminen, yksintyöskentely ja väkivallan uhka... 18 4.2.2 Fyysinen kuormittuminen... 19 4.2.3 Sosiaalinen kuormittuminen... 19 4.3 Vaaraa aiheuttavat tekijät ja niiden hallinta... 20 4.3.1 Fysikaaliset tekijät... 20 4.3.2 Kemialliset vaaratekijät... 22 4.3.3 Biologiset tekijät... 22 4.3.4 Työskentely ahtaissa tiloissa... 23 4.3.5 Korkealla työskentely... 23 4.3.6 Työskentely liikennealueilla... 23 4.4 Muut tapaturmariskiä nostavat tekijät ja niiden hallinta... 24 4.4.1 Yötyö... 24 4.4.2 Korut, lävistykset, lävistyskorut... 24 4.4.3 Päihteet... 24 4.5 Onnettomuustilanteet ja ensiapu... 25 4.6 SORA-lainsäädäntö... 26 5. Työturvallisuuden opetus ja opiskelu matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla... 27 5.1 Matkailualan koulutusohjelmat... 27 5.2 Asiakaspalvelun koulutusohjelma... 28 5.3 Kokin koulutusohjelma... 28 5.4 Kotityö- ja puhdistuspalvelualan koulutusohjelmat... 29 Lähteet... 31

1. Johdanto Tämä opas on tarkoitettu matkailu-, ravitsemis- ja talousalan ammatillisen koulutuksen työturvallisuustyön tueksi. Työpaikalla aidossa työympäristössä tapahtuva oppiminen on keskeinen osa ammattitaidon oppimista. Alakohtaisten työturvallisuusmääräysten, työympäristötekijöiden ja riskien tunteminen on osa alan ammattitaitoa. Lisäksi jokaisella opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön sekä oppilaitoksessa että työssäoppimis- ja näyttöpaikoissa. Työturvallisuustyön tavoitteena on ylläpitää opiskelijoiden terveyttä, turvallisuutta ja työkykyä sekä ehkäistä työtapaturmia ja ammattitauteja. Se kattaa fyysisen työympäristön lisäksi työsuhteen ehdot, työyhteisön toiminnan sekä henkisen hyvinvoinnin. Tässä oppaassa käytetty nimike työnantaja; tarkoittaa oppilaitosta, opettajaa, työssäoppimisen- sekä harjoittelun ohjaajaa, työnohjaajaa tai kouluttajaa. Nimike työntekijä tarkoittaa opiskelijaa tai tutkinnonsuorittajaa oppilaitoksessa, työssäoppimisessa, ammattiosaamisen näytöissä tai tutkintotilaisuuksissa toimittaessa. Tätä opasta voivat hyödyntää koulutuksen ja tutkinnon järjestäjät, työssäoppimisen ohjaajat ja opettajat, opiskelijat ja tutkinnonsuorittajat, työpaikkaohjaajat ja -kouluttajat sekä tutkintosuoritusten arvioijat. Oppaaseen on koottu keskeistä työturvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä sekä siihen liittyen eri osapuolten vastuut ja velvollisuudet työssäoppimisen työturvallisuuden varmistamiseksi. Työssäoppiminen, ammattiosaamisen näytöt ja tutkintotilaisuudet tulee pääsääntöisesti toteuttaa työpaikoilla aidoissa työympäristöissä, mutta ne voidaan mahdollisesti järjestää myös koulutuksen järjestäjän oppimisympäristöissä. Työturvallisuusvastuut ja työnantajavelvoitteet koskevat näitä molempia yhtäläisesti. Tämä opas on tarkoitettu matkailu-,ravitsemis- ja talousalan oppimisympäristöjen turvallisuusoppaaksi. Opas soveltuu käytettäväksi perus- ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittamisessa. Keskeisiä asioita ovat muun muassa - perehdyttäminen turvallisiin työtapoihin ja suojavälineiden sekä suojavarusteiden käyttöön - riskien hallinta (työturvallisuus, asiakasturvallisuus, kolmas osapuoli) - toimiminen poikkeustilanteissa (väkivallanuhka, tulipalo, sähkökatkos, tms.) - turvallisuussäädösten tunteminen ja niiden noudattaminen Tämän oppaan tuottamisessa on hyödynnetty aiempia Opetushallituksen, Seinäjoen koulutus-kuntayhtymän, Tampereen teknillisen yliopiston ja Työterveyslaitoksen tuottamia alakohtaisia työsuojeluoppaita ja tarkistuslistoja, Työsuojeluhallinnon ohjeita sekä Työturvallisuus-keskuksen työturvallisuuskorttikoulutus-aineistoa. Opas on laadittu yhteistyössä humanistisen ja kasvatusalan työryhmän kanssa. Työryhmän sihteerinä ja oppaan alakohtaisten tekstien kirjoittajana on toiminut lehtori Arja Virkkunen, Kainuun ammattiopisto-liikelaitos. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan oppimisympäristöjen turvallisuusoppaan on laatinut työtä varten Opetushallituksen asettama projektiryhmä, johon kuuluivat lakimies Sami Hämäläinen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry tiimipäällikkö Oula-Matti Peltonen Lapin Urheiluopisto kehitysjohtaja Eila Linna Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti MTI kouluttajatimo Määttä Liikenneturva työympäristöasiantuntija Seija Virta Palvelualojen ammattiliitto PAM sopimusasiantuntija Markku Björn Palvelualojen ammattiliitto PAM Kaikille aloille yhteisten tekstien kirjoittamisesta on vastannut tutkija Sari Tappura Tampereen teknillisestä korkeakoulusta ja asiantuntija Minna Taivassalo-Salkosuo Opetushallituksesta. Opetushallituksessa alakohtaisena asiantuntijana on toiminut opetusneuvos Merja Lahdenkauppi ja yhteyshenkilönä asiantuntija Minna Taivassalo- Salkosuo.

2 2. Ammattikoulutuksen eri järjestämismuodot, työpaikalla järjestettävä koulutus sekä koulutuksen järjestäjän työympäristöt työturvallisuuden näkökulmasta Ammattikoulutus muodostuu ammatillisista perustutkinnoista sekä näyttötutkintoina suoritettavista perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista. Ammatillinen peruskoulutus ja näyttötutkintoon valmistava koulutus voidaan järjestää sekä oppilaitoksissa että työpaikoilla. Alla olevasta kuvasta 1 ilmenee, että työturvallisuuslakia sovelletaan kaikissa työympäristöissä opiskelun yhteydessä. Kuva 1. Koulutuksen järjestämismuoto ja pääsääntöisesti painottuva työympäristö & työturvallisuus. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskellaan koulutuksen järjestäjän työympäristöissä, joita voivat olla esimerkiksi. työsalit, laboratoriot, opetuskeittiöt, koulutuksen järjestäjän ylläpitämät yritykset ja harjoitustyömaat. Lisäksi ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy työssäoppimista, jonka aikana opiskelija hankkii osan tutkinnon perusteiden edellyttämästä ammattitaidosta, ja ammattitaito osoitetaan ammattiosaamisen näytössä työtä tehden. Koulutuksen järjestäjä vastaa työssäoppimisen järjestämisestä ammatillisessa peruskoulutuksessa. Työssäoppimisjaksolla opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työpaikkaan, paitsi jos siitä on erikseen sovittu tai kyseessä on oppisopimuskoulutus. Työssäoppiminen rinnastetaan työturvallisuuslaissa (TturvL 738/2002) vuokratyöhön, joten työturvallisuusmääräykset sitovat koulutuksen järjestäjää, työssäoppimispaikkaa ja opiskelijaa samalla tavoin kuin vuokratyösuhteessa. Näyttötutkintojärjestelmässä tutkinnon perusteiden edellyttämää ammattitaitoa voidaan hankkia tai täydentää oppilaitoksen työympäristöissä tai työpaikalla järjestettävässä valmistavassa koulutuksessa, josta tutkinnon suorittaja, työpaikkaohjaaja ja koulutuksen järjestäjän edustaja yhdessä laativat suunnitelman. Aikuiskoulutuksessa näyttötutkintotilaisuudet järjestetään pääsääntöisesti työpaikoilla. Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto, jossa koulutus perustuu pääosin työpaikalla järjestettävään koulutukseen. Oppisopimus perustuu opiskelijan ja työnantajan väliseen kirjalliseen määräaikaiseen työsopimukseen (oppisopimus) (laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, 17 ). Ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (A 811/1998, 6 ) mukaan koulutuksen järjestäjä päättää, järjestetäänkö oppisopimuskoulutus tutkintoon johtavana vai näyttötutkinnon suorittamiseen valmistavana koulutuksena. Oppisopimuskoulutuksen erottaa oppilaitosmuotoisesta koulutuksesta työsuhdeperusteisuus ja vaatimus koulutuksen toteutuksesta pääosin työpaikalla. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijaan sovelletaan lisäksi, mitä työntekijän osalta säädetään työajasta, vuosilomasta, työturvallisuudesta ja työntekijän muusta suojelusta (L 630/1998, 18 ja laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/1998, 10 ). Koulutuksen järjestäjällä on selkeä johto- ja valvontavastuu oppisopimuskoulutuksen koko prosessista. Turvallinen ja siisti ympäristö, kunnossa olevat välineet, asianmukaiset suojaimet ja varusteet sekä oikeat toimintatavat parantavat sekä tuottavuutta että turvallisuutta. Asiat sujuvat, opiskelijat ja tutkinnon suorittajat pysyvät terveinä ja viihtyvät paremmin.

3 Tehdyn selvityksen mukaan valtaosa opiskelijoiden ja tutkinnon suorittajien työtapaturmista sattuu oppilaitoksen työympäristöissä. Vuonna 2011 tehdyissä ammattioppilaitosten rakennustyömaiden työsuojelutarkastuksissa puutteita havaittiin lähes jokaisessa tarkastuksessa (Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue tarkastusraportti 2011). 2.1 Lainsäädäntöperusta Alla olevassa kuviossa (kuvio1) on kuvattu oppimisympäristöjen turvallisuuden lainsäädäntöperusta. Työturvallisuuslaki (L 738/2002) on keskeisin noudatettava lainsäädäntö, kun viitataan oppimisympäristöjen turvallisuuteen huolimatta siitä, onko kyseessä ns. koulutuksen järjestäjän tai tutkinnon järjestäjän hallinnoima työympäristö vai työpaikalla järjestettävä koulutus. Työturvallisuuslaki määrittelee työturvallisuuden perussäännökset ja yleiset tavoitteet koskien kaikkia työpaikkoja. Lisäksi on annettu lukuisia muita työturvallisuutta koskevia säädöksiä ja lakeja, joita työpaikoilla tulee noudattaa. Tietämättömyys jonkin säädöksen olemassaolosta ei vapauta sen noudattamisesta eikä vastuusta. Keskeiset työturvallisuussäädökset on esitetty tämän oppaan lähdeluettelossa. Ajantasainen tieto työturvallisuuslainsäädännöstä löytyy Valtion säädöstietopankista (www.finlex.fi) ja Työsuojeluhallinnon internet-sivuilta (www.tyosuojelu.fi). Koulutuksen tai tutkinnon järjestäjään sovelletaan työturvallisuuslain 4 :n 2 momentin mukaan työnantajaa koskevia säännöksiä silloin, kun työ tapahtuu oppilaitoksessa tai muutoin koulutuksen järjestäjän osoittamalla tavalla. Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetussa laissa eli työsuojelun valvontalaissa säädetään menettelystä työsuojeluviranomaisen valvoessa työturvallisuutta, työsuhdetta ja muiden työsuojelua koskevien säännösten noudattamista sekä työnantajan ja työntekijöiden välistä työsuojelun yhteistoimintaa työpaikalla. Laki ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998, 28 ) ja laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (L 631/1998, 11 ) korostavat opiskelijan oikeutta turvalliseen opiskeluympäristöön. Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön kattaa sekä fyysisen että psyykkisen ympäristön. Lisäksi tulee ottaa huomioon nuorten työntekijöiden suojelua koskevat säädökset. Kuvio 1. Oppimisympäristöjen turvallisuuden lainsäädäntöperusta. Kun opiskelija koulutukseen liittyen työskentelee työpaikalla oppilaitoksen ulkopuolella, työ rinnastetaan vuokratyöhön. Silloin koulutuksen järjestäjän, työpaikan ja opiskelijan velvoitteisiin sovelletaan vuokratyön työturvallisuussäännöksiä (L 738/2002, 3 ). Ammatillisen peruskoulutuksen aloittaessaan opiskelijat ovat usein alle 18- vuotiaita, jolloin työssäoppimiseen sovelletaan osin nuoria työntekijöitä koskevaa lainsäädäntöä. Erityisesti on varmistettava, että nuorista työntekijöistä annetun lain (L 998/1993) ja nuorille työntekijöille erityisen haitallisista

4 ja vaarallisista töistä annetun asetuksen (A 475/2006) säännökset on otettu huomioon. Aluehallintovirasto on julkaissut tiedotteen nuorille työntekijöille vaarallisten töiden ilmoittamisesta (Työpaikkatiedote 4/2012). Tutkintojen perusteissa ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset sisältävät työsuojelun alakohtaiset erityispiirteet. Turvallisuus- ja terveysnäkökohdat tulee ottaa huomioon työn suunnittelussa, hankinnoissa, työmenetelmissä ja töiden järjestämisessä. Tutkintojen perusteissa terveyttä, turvallisuutta ja toimintakykyä vahvistavia ammattitaitovaatimuksia ja niiden arviointikriteerejä sovelletaan alan vaatimusten mukaisesti ammatillisiin tutkinnon osiin. Seuraavat ammattitaitovaatimukset on tutkinnon perusteissa sisällytetty ja sovellettu ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa työssään huomioon toiminnan turvallisuuden ja vastuullisuuden ylläpitää terveellisiä elintapoja, yhteisönsä ihmissuhteita sekä toiminta- ja työkykyään ylläpitää ergonomisen, terveellisen ja turvallisen työympäristön tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja terveyshaitat sekä ennakoi ja suojautuu niiltä hyödyntää alallaan tarvittavaa terveysliikuntaa noudattaa alansa työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja ohjeita ottaa huomioon työympäristön tekniset työturvallisuusjärjestelmät, hyödyntää niitä vaaran uhatessa ja välttää omasta toiminnasta johtuvat aiheettomat hälytykset ehkäisee onnettomuuksia sekä toimii oikein onnettomuus-, vaara- ja uhkatilanteissa. 2.2 Vastuunjako työturvallisuudesta Oppimisympäristöjen työturvallisuusvastuu jakaantuu käytännössä kolmelle taholle: koulutuksen järjestäjä työpaikka (työnantaja) opiskelija Työturvallisuuden ja -terveyden edistäminen on yhteistoimintaa, jossa tarvitaan jokaisen sitoutumista. Jokainen voi edistää turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Ammatillisenkoulutuksen eri järjestämismuotojen osalta työturvallisuusvastuissa ja velvoitteissa ei ole paljoakaan eroa. Lähinnä eroja on sen suhteen, kuka on kulloinkin työnantajan roolissa. Työturvallisuuslain tarkoittama työnantaja voi olla koulutuksen järjestäjä tai työpaikka (työssäoppimis-, näyttötyöpaikka tai tutkintopaikka) riippuen siitä, kenen valvonnassa opiskelija tai näyttötutkinnon suorittaja työskentelee. Opiskelijan työnaikainen valvontavastuu on sillä taholla, jonka edustajan ohjauksen alaisena opiskelija työskentelee (opettaja tai työpaikkaohjaaja tai työpaikkakouluttaja), kyse voi olla myös jaetusta vastuusta (koulutuksen järjestäjä ja työnantaja). Työnantajalla on kuitenkin aina vastuu työntekijästä. Mikäli opiskelijalla tai työntekijällä on työsopimus työpaikkaan, työnaikainen valvontavastuu on työnantajalla.

5 Alla olevassa kuviossa (kuvio 2) on esitetty eri osapuolten keskeiset työturvallisuusvastuut ja tehtävät ammattikoulutuksessa. Kuvio 2. Työturvallisuusvastuut ammattikoulutuksessa (Tappura 2011) Koulutuksen järjestäjän vastuu Koulutuksen järjestäjä vastaa opiskelijan työturvallisuudesta. Koulutuksen järjestäjän on toimittava niin, että oikeus turvalliseen oppimisympäristöön toteutuu aina ja myös työpaikalla järjestettävän koulutuksen aikana. Työturvallisuuslakia sovelletaan 4 :n 1 momentin 2 kohdan mukaan opiskelijan työhön koulutuksen yhteydessä myös silloin, kun opiskelija ei ole työsuhteessa työnantajaan. Nämä voivat tapahtua joko oppilaitoksessa taikka muussa koulutuksen järjestäjän osoittamassa tai hyväksymässä paikassa. Kun työskennellään oppilaitoksen ulkopuolisessa työpaikassa, koulutuksen järjestäjä on työturvallisuuslain tarkoittama vuokratyönantaja ja työpaikka on vuokratyön vastaanottaja. Koulutuksen järjestäjän on noudatettava työnantajaa koskevia velvoitteita, jos se toimii työn teettäjänä. Opiskelijan on tällöin noudatettava työntekijää koskevia velvoitteita. Opiskelija, näyttötutkinnon suorittaja tai vastaava on työturvallisuuslain tarkoittama työntekijä. (L 738/2002, L 630/1998, A 811/1998.) Sopimuksessa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta ja ammattiosaamisen näytöistä on kirjattava turvallisuuteen, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvät vastuut ja vakuutukset. Ennen työn aloittamista työnantaja ja koulutuksen järjestäjä varmistavat yhdessä, että opiskelijalla tai tutkinnon suorittajalla on riittävät edellytykset tehdä kyseistä työtä turvallisesti ja terveyttään vaarantamatta sekä ohjeita noudattaen. Lisäksi on varmistettava, että hän on perehtynyt tai perehdytetty työhön (tämä on työantajan vastuulla) ja osaa noudattaa työsuojeluohjeita. Koulutuksen järjestäjän on varmistettava että työpaikalla on tehty (yleensä johto vastaa) työturvallisuuslain 10 ja 11 :ssä tarkoitetut työn vaaroja koskevat selvitykset tai muutoin varmistettava työpaikan turvallisuus. Lisäksi on selvitettävä, millaisia henkilönsuojaimia tarvitaan näitä turvallisuusriskejä torjumaan. Erityisesti on varmistettava, että nuorista työntekijöistä annetun lain (L 998/1993) ja valtioneuvoston asetuksen nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (A 475/2006) säännökset on otettu huomioon. Ennen vaarallisen työn aloittamista työnantajan tai, jos kysymyksessä on koulutukseen liittyvä työ, koulutuksen järjestäjän on yhteistoiminnassa työnantajan kanssa tehtävä siitä ilmoitus asianomaiselle työsuojeluviranomaiselle. Ilmoitusta on täydennettävä, jos turvallisuuteen vaikuttavat olosuhteet muuttuvat olennaisesti työn aikana. Ilmoittamisohjeet ja lomake 16-17 vuotiaiden nuorten työntekijöiden käyttämisestä vaaralliseen työhön löytyvät Työsuojeluhallinnon sivulta www.tyosuojelu.fi.

6 Koulutuksen järjestäjä vastaa myös siitä, että opiskelijalla on maksutta käytettävissään oppilaitoksessa ja oppilaitoksen harjoitustyömailla opetuksen järjestämisen edellyttämät työvälineet, koneet, laitteet, suojavaatteet ja työturvallisuussäännösten edellyttämät henkilönsuojaimet ja muut varusteet (suojavaatteilla ja työturvallisuuden edellyttämillä varusteilla tarkoitetaan työturvallisuuslain 15 :ssä tarkoitettuja henkilönsuojaimia). Opiskelija voi hankkia tarvittavat suojaimet omalla kustannuksellaan silloin, kun hän ei halua tyytyä koulutuksen järjestäjän tarjoamiin suojaimiin. Henkilönsuojaimet voivat tarvittaessa ja niin erikseen sovittaessa olla opiskelijoiden käytettävissä myös työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa. Koulutuksen järjestäjän ja työnantajan on yhteisesti selvitettävä työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa tarvittavat henkilönsuojaimet sekä kirjattava niitä koskevat asiat työpaikalla järjestettävää koulutusta koskevaan sopimukseen. (Maksuton opetus sekä opetuksen yhteydessä perittävät maksut ammatillisessa koulutuksessa OKM päätös 22.10.2008, dno 19/502/2008). Työpaikalla järjestettävän koulutuksen osalta (vrt. työssäoppiminen) vastuu opiskelijoiden henkilösuojainten hankinnasta ja käytöstä on työnantajalla (L 738/2002, 10 ja 11 ). Työnantajan vastuu Työpaikan turvallisuudesta ja terveellisyydestä vastaa työnantaja. Työturvallisuuden ja -terveyden edistäminen on kuitenkin yhteistoimintaa, jossa tarvitaan jokaisen sitoutumista. Myönteinen asennoituminen työsuojelutoimintaan, turvallisten työtapojen omaksuminen sekä turvaohjeiden noudattaminen ovat osa hyvää ammattitaitoa, ja niiden pohja luodaan jo koulutuksessa. Jokainen voi edistää turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Työnantaja vastaa työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa opiskelijan työturvallisuudesta siten kuin siitä työntekijöiden osalta säädetään ja määrätään myös silloin, kun opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työnantajaan (L 630/1998, 19 ja L 631/1998, 10 ). Koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa työnantajalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 19 :n mukaisesta työturvallisuusvastuusta. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (L 630/1998, 16 ) mukaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävä koulutus perustuu koulutuksen järjestäjän ja työpaikan väliseen kirjalliseen sopimukseen. Ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (A 811/1998, 5 ) mukaan sopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että koulutustyöpaikalla on riittävästi ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää henkilökuntaa, joka voidaan määrätä opiskelijan vastuulliseksi kouluttajaksi. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan vastuulla on: huolehtia perehdyttämisestä antaa opastusta työn haittojen ja vaarojen estämiseksi antaa opastusta myös häiriö- ja poikkeustilanteiden varalta huolehtia työnaikaisesta työturvallisuudesta ja turvallisen työnteon valvonnasta o työympäristön ja työyhteisön tila o turvalliset työtavat o koneiden, laitteiden ja työvälineiden turvallinen ja oikea käyttö o vaarallisten aineiden asianmukainen käyttö o henkilönsuojainten ja suojalaitteiden käyttö o työn edellyttämä järjestys ja siisteys o työn edellyttämä varovaisuus ja huolellisuus tiedon saatuaan puuttua epäkohtiin (esim. turvallisuuspuutteet, ylikuormittuminen, häirintä, kielletyt ja vaaralliset työt, luvattomat työt) antaa palaute työntekijöiden turvallisuusehdotuksiin ja -ilmoituksiin Työturvallisuuslainsäädännön lisäksi on noudatettava työmarkkinaosapuolten välisiä sopimuksia ja työpaikkakohtaisia määräyksiä koskien työturvallisuutta. Työturvallisuuslain 9 :n nojalla tulee työpaikalla olla työsuojelun toimintaohjelma. Opiskelijan/tutkinnon suorittajan vastuut, velvollisuudet ja oikeudet työntekijänä Työturvallisuusmääräysten, alakohtaisten työympäristötekijöiden ja riskien tunteminen on osa opiskelijan ja tutkinnon suorittajan ammattitaitoa. Alakohtaiset työturvallisuutta koskevat ammattitaitovaatimukset on esitetty kaikkien ammatillisten tutkintojen perusteissa. Opiskelija, näyttötutkinnon suorittaja tai vastaava on työturvallisuuslain tarkoittama työntekijä.

7 Työturvallisuuslain (L 738/2002) mukaan työntekijän vastuulla on: noudattaa työturvallisuuslakia sekä annettuja määräyksiä ja turvallisuusohjeita o koneet, laitteet ja työvälineet o vaaralliset aineet o henkilönsuojaimet ja suojalaitteet noudattaa työn edellyttämää järjestystä ja siisteyttä noudattaa työn edellyttämää varovaisuutta ja huolellisuutta huolehtia omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä välttää sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa arvioida tehtävän työn turvallisuuden ja taitojensa riittävyyden ilmoittaa viipymättä työnantajalle havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle. poistaa havaitsemansa vaaratilanne, jos sen voi tehdä itseään tai muita vaarantamatta käyttää työssä tarvittavia henkilönsuojaimia ja varusteita asianmukaisesti käyttää asianmukaista vaatetusta, josta ei aiheudu tapaturman vaaraa toimia työnantajan ja työntekijöiden edustajien kanssa työturvallisuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi työpaikalla Lisäksi on huomioitava seuraavaa: työntekijä ei saa ilman erityistä syytä ja esimiehen lupaa poistaa tai kytkeä pois päältä suojalaitteita, ohje- tai varoitusmerkintöjä. työntekijän on ilmoitettava vakavista työturvallisuuteen liittyvistä puutteista esimiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle sekä oppilaitoksessa myös ohjaavalle opettajalle. Työturvallisuuslainsäädännön lisäksi on noudatettava työpaikkakohtaisia määräyksiä ja työmarkkinaosapuolten välisiä sopimuksia koskien työturvallisuutta. Työturvallisuuslain (L 738/2002) mukaan työntekijällä on oikeus: tehdä työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevia ehdotuksia työnantajalle ja saada niihin palaute. pidättäytyä työstä, jos siitä aiheutuu vakavaa vaaraa omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle. Työstä pidättäytymisestä on ilmoitettava työnantajalle mahdollisimman nopeasti. Työstä pidättäytyminen ei kuitenkaan saa rajoittaa työntekoa enempää kuin se turvallisuuden kannalta on välttämätöntä. Työstä pidättäytymisellä ei myöskään saa aiheuttaa uusia turvallisuusriskejä. Työskentely yhteisellä työpaikalla Opiskelijoilla ja tutkinnon suorittajilla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Oppimisympäristö on oppimista edistävä paikka, tila yhteisö tai toimintatapa. Turvallinen ja siisti ympäristö, kunnossa olevat välineet, asianmukaiset varusteet ja suojaimet sekä oikeat toimintatavat parantavat sekä tuottavuutta että turvallisuutta. Asiat sujuvat, opiskelijat ja tutkinnon suorittajat pysyvät terveinä ja viihtyvät paremmin. Työpaikoilla työnantajalla on lakisääteinen velvoite seurata säännöllisesti työpaikan työolosuhteita, selvittää mahdolliset esiintyvät riskitekijät ja arvioida niiden aiheuttamat seuraukset. Vastaavat velvoitteet koskevat koulutuksen ja tutkinnon järjestäjää niiden omissa työympäristöissä. Ammatillisessa koulutuksessa opiskellaan koulutuksen järjestäjän oppimisympäristöissä, joita voivat olla esimerkiksi oppilaitoksen tilat (keittiöt, salit jne.), yhteistyöyrityksen tilat ja toimintaympäristöt, asiakkaiden tilat ja toimintaympäristöt, luonto ja rakennetut kohteet (hallit, kentät ja tapahtumat). Lisäksi ammatilliseen koulutukseen sisältyy työssäoppimista työpaikoilla ja vastaavasti ammattiosaamisen näyttöjä ja tutkintotilaisuuksia suoritetaan pääsääntöisesti työpaikoilla aidoissa työympäristöissä. Yhteisellä työpaikalla eri työnantajien tai itsenäisten työnsuorittajien työ voi vaikuttaa toisten työntekijöiden turvallisuuteen tai terveyteen ja siellä on myös yhteisiä vaaroja (esimerkiksi tapahtumat, messut). Yhteisellä työpaikalla pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan, muiden työnantajien ja itsenäisten työnsuorittajien on keski-

8 näisellä yhteistoiminnalla ja tiedottamisella huolehdittava siitä, että heidän toimintansa ei vaaranna työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä. Päätyönantajan on varmistettava, että yhteisellä työpaikalla työskentelevät työntekijät ovat saaneet riittävät tiedot ja ohjeet työhön kohdistuvista vaara- ja haittatekijöistä sekä työpaikan turvallisuusohjeista. Lisäksi heille on tiedotettava palontorjuntaan, ensiapuun ja evakuointiin liittyvistä toimenpiteistä ja vastuuhenkilöistä. Myös muiden työnantajien ja työnsuorittajien on tiedotettava niistä haitta- ja vaaratekijöistä, joita heidän työnsä voi aiheuttaa. (L 738/2002, 49 ja 50.) Yhteisen työpaikan pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan vastuulla on turvallisuusohjeiden laatiminen ja niistä tiedottaminen toimintojen yhteensovittaminen liikenteen ja liikkumisen järjestäminen alueella järjestyksestä ja siisteydestä huolehtiminen työolosuhteiden yleisestä turvallisuudesta ja terveellisyydestä huolehtiminen tiedottaminen em. asioista koulutuksen järjestäjälle ja opiskelijalle, joka osallistuu työpaikalla järjestettävään koulutukseen 2.3 Tapaturma, ilmoittamisvelvoite ja vakuutusturva Lakia opiskelutapaturman korvaamisesta (laki opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta 1318/2002) sovelletaan ammatillisen koulutuksen opiskelijaan. Edellytyksenä on, että tapaturma on sattunut opiskelijan osallistuessa tutkintojen perusteiden mukaiseen käytännön opetukseen, työssäoppimisjaksoon, näyttötutkintoon tai työelämään tutustumiseen oppilaitoksessa taikka muussa koulutuksen järjestäjän osoittamassa paikassa. Laki koskee myös tapaturmaa, joka sattuu matkalla välittömästi oppilaitoksesta tai asunnosta em. paikkaan tai päinvastoin. Lisäksi sovelletaan tapaturmavakuutuslain (L 608/1948) ja ammattitautilain (L 1343/1988) vakuuttamis- ja korvaussäädöksiä. Työnantaja on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työsuojeluviranomaisille vakavista työtapaturmista (laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 44/2006). Ilmoitus on tehtävä myös poliisille, joka suorittaa poliisitutkinnan tapahtumapaikalla. Lisäksi työpaikan on hyvä ilmoittaa tapaturmasta opiskelijan lähettäneeseen oppilaitokseen. Myös lievemmät tapaturmat ja läheltä piti-tilanteet tutkitaan työpaikan ja oppilaitoksen yhteistyönä, jotta niistä opitaan vastaavia tilanteita varten. Näistä tapauksista on aiheellista tehdä vaaratilanneilmoitus. Vaaratilanneilmoitus käsitellään koulutuksen järjestäjän ja työpaikan kanssa yhteisesti. He suunnittelevat ja toteuttavat tarvittavat toimenpiteet vaaratilanteen toistumisen estämiseksi. 2.4 Rangaistusseuraamukset työturvallisuusasioissa Työnantaja, joka tahallaan tai huolimattomuuttaan laiminlyö työturvallisuuslain säännöksiä, voidaan tuomita työturvallisuusrikkomuksesta sakkoon (L 738/2002, 63 ). Laiminlyönti voi koskea käyttöönotto- tai määräaikaistarkastuksen suorittamista selvityksen tai suunnitelman tekemistä suojalaitteen tai henkilökohtaisen suojaimen hankkimista työtä koskevan luvan hankkimista tai ilmoituksen tekemistä koneen, välineen tai muun teknisen laitteen ja terveydelle vaarallisen aineen käytössä tarvittavien käyttöja huolto-ohjeiden antamista tämän lain nähtävänä pitämistä tapaturman tai sairastumisen vaaran välttämiseksi tarkoitetun laitteen tai ohje- tai varoitusmerkinnän poistamista yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevän henkilön tunnistetta koskevaa velvollisuutta Työnantajan ja muiden työturvallisuuslaissa velvoitettujen henkilöiden rikosoikeudellinen vastuu määräytyy rikoslain (L 39/1889) työrikoksia koskevan luvun 47 mukaan, jossa nimikkeenä on työturvallisuusrikos. Työturvallisuusrikos on kyseessä, kun työnantaja tai tämän edustaja tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo työturvallisuusmääräyksiä.

9 tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö valvoa työturvallisuusmääräysten noudattamista alaisessaan työssä jättää huolehtimatta taloudellisista, toiminnan järjestämistä koskevista tai muista työsuojelun edellytyksistä Edellisten lisäksi seurauksena voi olla vahingonkorvaus vahingonkorvauslain (L 412/1974) perusteella tai jos seurauksena on ollut työtapaturma ja ammattitauti myös rangaistus vamman- tai kuolemantuottamuksesta. Vakavan työtapaturman ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönnistä on säädetty rangaistus työsuojelun valvontalaissa (L 44/2006, 51 ). Poliisille tehtävän ilmoituksen laiminlyönnistä on säädetty rangaistus tapaturmavakuutuslaissa (L 608/1948, 55 ). Työtapaturmatilanteessa rangaistus kohdentuu siihen työnantajan edustajaan, jonka vastuulla kyseinen laiminlyönti tai teko on. Arviointiin vaikuttavat esimiehen asema sekä tehtävien ja toimivaltuuksien luonne ja laajuus. Yleisimmin työturvallisuusrikkomuksesta tuomitaan ylintä johtoa, keskijohtoa ja työnjohtoa. Työntekijöitä rangaistaan työturvallisuusrikkomuksista vain harvoin, ja silloin on yleensä kyseessä tahallinen teko, piittaamattomuus tai huolimattomuus (Alvesalo & Nuutila 2006.) 2.5 Turvallisuus ammatillisen koulutuksen erilaisissa oppimisympäristöissä Opiskelijoilla ja tutkinnon suorittajilla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Oppimisympäristö on oppimista edistävä paikka, tila yhteisö tai toimintatapa. Turvallinen ja siisti ympäristö, kunnossa olevat välineet, asianmukaiset varusteet ja suojaimet sekä oikeat toimintatavat parantavat sekä tuottavuutta että turvallisuutta. Asiat sujuvat, opiskelijat ja tutkinnon suorittajat pysyvät terveinä ja viihtyvät paremmin. Työpaikoilla työnantajalla on lakisääteinen velvoite seurata säännöllisesti työpaikan työolosuhteita, selvittää mahdolliset esiintyvät riskitekijät ja arvioida niiden aiheuttamat seuraukset. Vastaavat velvoitteet koskevat koulutuksen ja tutkinnon järjestäjää niiden omissa työympäristöissä. Ammatillisessa koulutuksessa opiskellaan koulutuksen järjestäjän oppimisympäristöissä, joita voivat olla esimerkiksi oppilaitoksen tilat (keittiöt, salit jne.), yhteistyöyrityksen tilat ja toimintaympäristöt, asiakkaiden tilat ja toimintaympäristöt, luonto ja rakennetut kohteet (hallit, kentät ja tapahtumat). Lisäksi ammatilliseen koulutukseen sisältyy työssäoppimista työpaikoilla ja vastaavasti ammattiosaamisen näyttöjä ja tutkintotilaisuuksia suoritetaan pääsääntöisesti työpaikoilla aidoissa työympäristöissä.