VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD BeMine: kansantalousskenaarioiden taustoja Juha Honkatukia Senior principal scientist
Talouskasvun mallintamisesta Tasapainomalleja käytetään yleisesti pitkän aikavälin kehityksen ennakointiin Mallien etuna teoreettinen perusta, jonka avulla syyseuraussuhteet ymmärrettäviä Toistavat historian yksityiskohtaisesti Konsistentteja kasvuteorian suurten linjojen kanssa ennen kaikkea jatkuvan rakennemuutoksen Tulevaisuutta ennakoidaan pitkän aikavälin trendien valossa Teorian valossa voidaan puhua sekä tarjonta että kysyntärakenteen muutostrendeistä 31/03/2017 2
Menetelmät 31/03/2017 3 31.3.2 3 Tuonti Ulkomaankauppa Vienti Hyödykemarkkinat Kulutus: tavarat Ja palvelut Kotitaloudet Hyödykeverot Hyödykeverot Julkinen sektori Tuotannontekijäkorvaukset: palkat ja pääomavuokrat Välituotteet Yritykset Tuotannontekijämarkkinat Tuotantopanokset Työvoima Pääoma FINAGE-malli Maa
Talouskasvun mallintamisesta Tarjonta: kansantalouden tuotantopotentiaali määräytyy sekä teknologian kehittymisestä seuraavasta tuottavuuskasvusta, investointikyvystä, että käytettävissä olevasta työpanoksesta tuottavuuserot muuttavat toimialarakennetta teollisuuden työvoimaosuus vähenee tuottavuuden kasvun vaikutus näkyy kasvavasti myös monissa palveluissa väestörakenne merkittävä rajoite Kysyntä: tuottavuuserot muuttavat suhteellisia hintoja ja vaikuttavat kysyntärakenteeseen palvelujen osuus kasvaa myös vaurastuminen kasvattaa palvelujen suhteellista osuutta teknologian muutos kasvattaa palvelujen roolia myös viennin osalta 31/03/2017 4
Suomen talouden rakennemuutoksesta Finanssikriisin alettua teollisuuden arvonlisäosuus on pudonnut 23 prosentista vuonna 2008 reiluun 15 prosenttiin vuonna 2015 Teollisuustuotteiden vienti ei ole toipunut ennalleen Palveluvienti sen sijaan on kasvanut Kotimarkkinakysyntää on ylläpitänyt de facto elvytys Investoinnit edelleen lamassa Historiallisessa tarkastelussa sekä investointien lama että reaalipalkkojen taso keskeisiä syitä talouden junnaamiseen Venäjän vaikutus viime vuosina tuntuva Vaikutusten suhteellista merkitystä voidaan tarkastella mallilla tehtävien hajotelmien avulla 31/03/2017 5
20 Suomen talouden rakennemuutoksesta Kontribuutio bkt:n kasvuun 2008-2015 hyödykkeittäin ja käytön mukaan Toimialojen arvonlisän kontribuutio bkt:n kasvuun 2008-2015 15 10 5 0-5 -10 Viennin kasvu on ollut palveluiden ja öljynjalostuksen varassa Sähkö ja lämpö Kuljetus Vähittäiskauppa selluloosa ja paperi Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Muut palvelut Muu teollisuus Kaivosteollisuus Perusmetallit Öljyn jalostus Elektroniikkateollisuus Rakentaminen Kemianteollisuus Maa- ja metsätalous -15 Kulutus Investoinnit Julkinen sektori Varastojen muutos Vienti Tuonti Yhteensä Arvonlisä 31/03/2017 6
Kansantalouden pitkän aikavälin kasvunäkymistä (perusskenaario) Jos tuottavuuden ja kysynnän erot säilyvät: 2030 mennessä palveluviennin viime vuosien merkitys säilyy väestön ikääntyminen heikentää kasvupotentiaalia, kun työikäinen väestö supistuu väestön ikääntyminen kasvattaa julkisten palvelujen osuutta ja sitoo suuremman osan työvoimasta julkisen talouden vaje kasvaa 31/03/2017 7
30 25 Kontribuutio bkt:n kasvuun 2015-2030 hyödykkeittäin ja käytön mukaan Toimialojen arvonlisän kontribuutio bkt:n kasvuun 2015-2030 Kansantalouden pitkän aikavälin kasvunäkymistä (perusskenaario) 20 15 Palvelujen viennin merkitys säilyy suurena Sähkö ja lämpö Kuljetus Vähittäiskauppa selluloosa ja paperi 10 Julkiset palvelut Yksityiset palvelut 5 Muut palvelut Muu teollisuus 0-5 -10 Myös tavaroiden vienti toipuu Palveluja tuotetaan myös teollisuudessa Kaivosteollisuus Perusmetallit Öljyn jalostus Elektroniikkateollisuus Rakentaminen Kemianteollisuus -15 Maa- ja metsätalous -20 Kulutus Investoinnit Julkinen sektori Varastojen muutos Vienti Tuonti Yhteensä Arvonlisä 31/03/2017 8
TECHNOLOGY FOR BUSINESS 9
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Alueellinen perusskenaario Päivitetty V/2016 Uusi väestöennuste Makrotalouden päivitys Eläkeuudistus + kilpailukykypaketti Raporttiin Honkatukia-Lehmus
Aluelähtöinen skenaario Aluetalouden kasvuun vaikuttavat toimialarakenne ja väestökehitys toimialojen kasvuvauhti noudattaa lähtökohtaisesti koko maalle arvioitua Politiikka/suunnittelu voivat vaikuttaa aluekehitykseen monella tavalla Alueellista tietoa ja näkemystä voidaan tuoda tarkasteluun tässä esimerkiksi metsäklusterin ja kaivannaisten ja matkailun osalta jo perusurallakin Heijastusvaikutukset koko arvoketjuun Vaikutukset kuntatalouteen ja valtiontalouteen 31/03/2017 11
Esimerkki: Muuttoliike Kirjallisuuskatsaus muuttoliikkeen ajureista maassamuutto keskimäärin työperäistä mutta koulutustaso vaikuttaa Työperäinen maassamuutto mallinnettu REFINAGEssa Kirjallisuudesta ei konkreettista apua miksi korkeasti koulutetut muuttavat? TK päivittänyt alueellisen väestöennusteen implisiittisesti nettomaassamuutto lisääntynyt ja väestö keskittyy aiemmin arvioitua nopeammin Esimerkki: Vanhan ja uuden väestöennusteen vertailu avaa muuttoliikkeen vaikutuksia johonkin mittaan 31/03/2017 12
Muuttoliike Väestön kasvu vuodesta 2015, prosenttia 18 Lappi 1 Uusimaa 50 2 VarsinSuomi 17 Kainuu 40 30 3 Satakunta 16 PohjPohjanm 20 4 KantaHame 10 15 KeskiPohjanm 0 5 Pirkanmaa 2030 Koko väestö, vanha väestöennuste -10 2030 Koko väestö, uusi väestöennuste 2030 Vanhusväestö, vanha väestöennuste 14 Pohjanmaa 6 PaijatHame 2030 Vanhusväestö, uusi väestöennuste 13 EtelaPohjanm 7 Kymenlaakso 12 KeskiSuomi 8 EtelaKarjala 11 PohjKarjala 9 EtelaSavo 31/03/2017 13 10 PohjSavo
Muuttoliike 31/03/2017 14
Muuttoliike Kansantuotteen kasvu vuodesta 2015, prosenttia 18 Lappi 1 Uusimaa 50 45 2 VarsinSuomi 17 Kainuu 40 3 Satakunta 35 16 PohjPohjanm 30 25 4 KantaHame 20 15 KeskiPohjanm 15 10 5 0 5 Pirkanmaa 2020 Vanha väestöennuste 2020 Uusi väestöennuste 2025 Vanha väestöennuste 2025 Uusi väestöennuste 14 Pohjanmaa 6 PaijatHame 2030 Vanha väestöennuste 2030 Uusi väestöennuste 13 EtelaPohjanm 7 Kymenlaakso 12 KeskiSuomi 8 EtelaKarjala 11 PohjKarjala 9 EtelaSavo 31/03/2017 10 PohjSavo 15
Esimerkki: Politiikka vaikuttaa alueelliseen väestökehitykseen - Muutos-skenaariot Alueellistettu perusskenaario (Honkatukia ja Lehmus 2016) - mm. eläkeuudistuksen vaikutukset huomiotu 1. terveydenhoidon työpaikat keskittyvät toimintojen alueellisen keskittämisen myötä 2. Vanhusten hoiva-asumisen tarve laskee nykyisestä noin 6-7 prosentin kustannussäästö 2030 mennessä (perusuraan verrattuna noin miljardin säästöt) Työpaikkojen siirtyminen aikaansaa muuttoliikettä maakuntien välillä Muuttoliike vaikuttaa alueelliseen talouskasvuun Alueelliset terveydenhoitomenot muuttuvat kompensaatiosta alueiden välillä ei tietoa 31/03/2017 16
Uusimaa VarsinSuomi Satakunta KantaHame Pirkanmaa PaijatHame Kymenlaakso EtelaKarjala EtelaSavo PohjSavo PohjKarjala KeskiSuomi EtelaPohjanm Pohjanmaa KeskiPohjanm PohjPohjanm Kainuu Lappi Julkiset työpaikat muuttavat 5000,0 4000,0 3000,0 Työllisyyden muutos vuonna 2030 (työlliset, perusuraan verrattuna, politiikkaskenaario 1) Terveydenhoidon työpaikkojen siirtyminen vaikuttaa alueellisiin työmarkkinoihin 2000,0 1000,0 0,0-1000,0-2000,0 Muu palvelutoiminta Julkiset palvelut ja hallinto Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi Kauppa Rakentaminen Energia ja vesi Teollisuus Kaivannaiset Alkutuotanto -3000,0 31/03/2017 17
Uusimaa VarsinSuomi Satakunta KantaHame Pirkanmaa PaijatHame Kymenlaakso EtelaKarjala EtelaSavo PohjSavo PohjKarjala KeskiSuomi EtelaPohjanm Pohjanmaa KeskiPohjanm PohjPohjanm Kainuu Lappi Julkiset työpaikat muuttavat 5000,0 4000,0 3000,0 Työllisyyden muutos vuonna 2030 (työlliset, perusuraan verrattuna, politiikkaskenaario 1+2) Hoivamenojen lasku perusuraan nähden vapauttaa resursseja 2000,0 1000,0 0,0-1000,0-2000,0-3000,0-4000,0 Muu palvelutoiminta Julkiset palvelut ja hallinto Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi Kauppa Rakentaminen Energia ja vesi Teollisuus Kaivannaiset Alkutuotanto Nettovaikutus noin -4400-5000,0 31/03/2017 18
Muuttoliike: työperäinen Kokonaistyöllisyyden ero perusuraan, prosenttia 18 Lappi 1 Uusimaa 8 2 VarsinSuomi 17 Kainuu 6 4 2 3 Satakunta Terveydenhoidon työpaikkojen siirtyminen vaikuttaa työllisyyden kehitykseen 16 PohjPohjanm 0 4 KantaHame -2 15 KeskiPohjanm -4-6 -8 5 Pirkanmaa 2020 Politiikkaskenaario 1 2025 Politiikkaskenaario 1 2030 Politiikkaskenaario 1 2020 Politiikkaskenaario 2 14 Pohjanmaa 6 PaijatHame 2025 Politiikkaskenaario 2 2030 Politiikkaskenaario 2 13 EtelaPohjanm 7 Kymenlaakso 12 KeskiSuomi 8 EtelaKarjala 11 PohjKarjala 9 EtelaSavo 31/03/2017 10 PohjSavo 19
Muuttoliike: työperäinen Väestön kasvu vuodesta 2015, prosenttia 17 Kainuu 18 Lappi 1 Uusimaa 15 10 2 VarsinSuomi 3 Satakunta Terveydenhoidon työpaikkojen siirtyminen vaikuttaa myös väestökehitykseen 5 16 PohjPohjanm 0 4 KantaHame -5 15 KeskiPohjanm -10 5 Pirkanmaa Perusskenaario -15 Politiikkaskenaario 1 14 Pohjanmaa 6 PaijatHame Politiikkaskenaario 2 13 EtelaPohjanm 7 Kymenlaakso 12 KeskiSuomi 8 EtelaKarjala 11 PohjKarjala 9 EtelaSavo 31/03/2017 20 10 PohjSavo
Talouden kasvuedellytykset muuttuvat Kokonaistuotannon ero perusuraan, prosenttia 18 Lappi 1 Uusimaa 6 2 VarsinSuomi 16 PohjPohjanm 17 Kainuu 4 2 0 3 Satakunta 4 KantaHame Terveydenhoidon työpaikkojen siirtyminen vahvistaa kasvua lähinnä palvelukeskittymisssä -2 15 KeskiPohjanm -4 5 Pirkanmaa 2020 Politiikkaskenaario 1 2025 Politiikkaskenaario 1-6 2030 Politiikkaskenaario 1 2020 Politiikkaskenaario 2 14 Pohjanmaa 6 PaijatHame 2025 Politiikkaskenaario 2 2030 Politiikkaskenaario 2 13 EtelaPohjanm 7 Kymenlaakso 12 KeskiSuomi 11 PohjKarjala 9 EtelaSavo 8 EtelaKarjala Hoivamenojen aleneminen parantaa kasvun edellytyksiä kaikkialla tuottavuus kasvaa 31/03/2017 10 PohjSavo 21
Johtopäätöksiä Politiikkaa käsitelty inkrementaalisina kokonaisuuksina 1. Terveydenhoidon alueellinen keskittäminen 2. Terveydenhoidon alueellinen keskittäminen + hoivapalvelujen hitaampi kasvu vanhusten laitospaikkojen pienemmän tarpeen vuoksi Työpaikkojen nettomääräinen muutos 0-16000 Terveydenhoitomenot kasvavat (1), hoivamenot sen sijaan laskevat (1+2) SOTE-uudistus vapauttaa resursseja yksityisen sektorin kasvuun ja parantaa tuottavuutta koko maan bkt kasvaa, mutta monet maakunnat supistuvat 31/03/2017 22
TECHNOLOGY FOR BUSINESS