merkonomi s New 1 2014 SMYL ry:n jäsenlehti Itse Painovirhepaholainen Lapset mediakäyttäjinä Kuntoa kaikille Kisakalliossa Asiakaspalvelun oppikirja merkonomeille 8 9 10 Riittääkö eläke? Ammatillinen tutkinto 14-15 22
Pääkirjoitus LIITTO PANOSTAA HYVIIN JÄSENETUIHIN - HUONOINAKIN AIKOINA Vuosi 2014 on lähtenyt poikkeavissa merkeissä liikkeelle. Alkuvuoden säät ovat olleet oikukkaat. Talvessa ovat vuorotelleet kaikki perinteiset elementit: pakkaset, lumisateet, leudot jaksot ja räntäsateet. Kokonaisuutena ilmanala on ollut edullinen, olemme säästäneet niin energiamaksuissa kuin lumenaurauksissa ja kuljetuksissa. Ikävää on ollut se, että talven riemut ovat jääneet kovin vähäisiksi. Itse en ole vielä ottanut suksia ollenkaan esille puhumattakaan luistimista tai mäenlaskuvälineistä. Harmi, sillä talviharrastukset kuuluvat monipuolisen ilmastomme antimiin. Nyt olemme siirtyneet jo kevääseen ja aurinko voittaa pikkuhiljaa pimeyden ja kylmyyden. Toivottavasti saamme kauniin kevätajan. Vuosi on alkanut myös maamme taloudessa utuisissa merkeissä. Talouden positiivisia merkkejä olemme saaneet kuulla niin USA:sta kuin Etelä-Euroopan kriisimaista. Myös Saksassa on hyvä draivi päällä. Valitettavasti nuo hyvät uutiset eivät ole tuoneet Suomen teollisuudelle kauan odotettua vetoa. Suomi ei ole ainakaan vielä päässyt hyvään kierteeseen. Kun teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet, on kansantaloutemme siirtynyt palveluyhteiskunnaksi. Toistemme paitoja pesemällä emme saa tarvittavia rahavirtoja elvyttämään talouttamme. Oma käsitykseni on, että taloutemme ei lähde riittävään kasvuun ainakaan lähivuosina. Suuren julkisen sektorin ylläpito vaatii korkeita veroja korkeat verot syövät ostovoimaa ja vievät hintakilpailukykyä. Työttömyys vain kasvaa. Robottitekniikka tulee entisestään viemään työpaikkoja ja samalla verotuloja. Suomessa yhteiskunta jakautuu rikkaat rikastuvat ja köyhien määrä kasvaa. Keskiluokka näivettyy. Olen lukenut ennusteita, että Suomessakin tullaan näkemään rajuja mielenosoituksia. Olemme Suomen Merkonomiyhdistysten Liitto - SMYL:issä miettineet, miten voisimme parhaiten turvata jäsentemme toimeentuloa mahdollisissa henkilökohtaisissa kriisitilanteissa. Päätimme, että vaikeasta ajasta huolimatta liiton merkittävistä jäseneduista ei tingitä. Oikeudellinen neuvonta ja oikeusturvavakuutuksen ehdot pidetään hyvällä tasolla jatkossakin. Toivotan kaikille hyvää ja toiminnallista vuotta 2014! Mikäli tuonti on suurempaa kuin vienti, velkaannumme vaihtotaseen takia. Valtio ja kunnat ottavat runsaasti velkaa selviytyäkseen pakollisista menoistaan. Mikä on oikea velkaantumisen määrä? Presidentti Niinistö totesi, mielestäni osuvasti, että Suomen julkisen talouden osuus on paisunut liian suureksi. Pääministeri Katainen kertoi, että hallituksessa suunnitellut valtion tasapainotusohjelmat tulevat olemaan todella rajuja! Velan kasvu pitää saada taittumaan. Markku Mikkola hallituksen puheenjohtaja TILAA VALMISTUJAISLAKKISI SMYL:stä LÄHETÄ TILAUS SÄHKÖPOSTILLA OSOITTEESEEN: INFO@SMYL.FI TAI POSTITSE: SMYL RY, PENGERKATU 1 B, 00530 HELSINKI kirjoita tilaukseen l minkä valmistujaislakin tilaat: merkonomi, datanomi, tradenomi, restonomi, joku muu: mikä? l lakin koko (mittaa päänympärys) l lisää tilaukseen: oma nimesi, lähiosoite, postipaikka, sähköpostiosoite, puhelinnumero l saat maksutiedot sähköpostiisi l maksusuorituksen saavuttua tilillemme postitamme lakin tai voit erikseen sopia lakin noudosta. LAKIN HINTA 70 euroa + postikulut 2 Merkonomi News 1 / 2014
TÄSSÄ NUMEROSSA 1 / 2014 2... Pääkirjoitus 4... Jäsenmaksut 2014 5... Lukijalle 7... Kosmeettinen akupunktio KANNEN KUVAT: TIINA LAURILA, JONNE PEROLA, HEIKKI KUNNAS JULKAISIJA Suomen Merkonomiyhdistysten Liitto SMYL ry Pengerkatu 1 B, 00530 Helsinki Puhelin 0400 996 346 info@smyl.fi www.smyl.fi PÄÄTOIMITTAJA Anna-Maija Kunnas Puhelin 0400 996 346 anna-maija.kunnas@smyl.fi TOIMITUSSIHTEERI Heljä Haapala Merja Äimänen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Markku Mikkola TOIMITTAJAT Kaarina Suonperä Tiina Laurila Jonne Perola KUVAAJA Heikki Kunnas MATERIAALI JA YHTEYDENOTOT merkonominews@smyl.fi Toimitus vastaanottaa sitoumuksetta kuvia ja kirjoituksia. 8... Lapset mediakäyttäjinä 9... Kuntoa kaikille Kisakalliossa 10... Merkinomiopiskelijoille uusi oppikirja asiakaspalvelusta 12... Samapalkkaisuus 13... Palkkaerot 13... Liittokokouskutsu 14... Kannattaako omaa eläkettä maksaa itse? 15... Työstä karttuu eläkettä - riittääkö se eläkeajan elintasoon? 16... Meiltä ja Muualta 18... Miten tulevaa äitiä ja lasta suojellaan työelämän lainsäädännöllä? 20... Voileipäpöytä 21... Kirjanpitäjille riittää kysyntää! 22... Ammatillinen tutkinto 24-30...Tapahtumat 31... Yhteystiedot 32... Jäsenhankintakampanja TAITTO Anna-Maija Kunnas PAINO Kirjapaino Uusimaa, Porvoo TEKNISET TIEDOT Mediakortti ISSN 2242-0053 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Merkonomi News 1 / 2014 3
18100 Helsingin Merkonomit ry MAIJA MEIKÄLÄINEN Tällä jäsenkortilla saat kaikki SMYL ry:n jäsenedut. Kattava luettelo jäseneduista www.smyl.fi, vakuutukset www.if.fi/smyl. Leisure time Traveller s Insurance (201-3695602) is included for the member and his/her accompanying children under 20 years of age. The policy is valid for 45 days from the beginning of the journey. If P & C Insurance Company Ltd, FIN-00025 IF, Finland. Tel. (24h) +358 800 1 3800, Fax +358 10 514 4137 HUOM! Vakuutus voimassa enintään 45 vrk:n vapaaajan matkoilla. Suomen Merkonomiyhdistysten Liitto - SMYL ry Pengerkatu1 B, 00530 Helsinki, Finland +358 400 996 346 info@smyl.fi Vuoden 2014 jäsenmaksut VARSINAINEN JÄSEN OPISKELIJA- JÄSEN SENIORI- JÄSEN YLI 70 v Turun Merkonomit ry 88 39 49 Porin Seudun Merkonomit ry 85 20 35 Helsingin Merkonomit ry 94 32 42 Tampereen Merkonomit ry 88 20 30 Porvoon Merkonomit ry 78 29 30 Lakeuden Merkonomit ry 79 36 46 Karjalan Merkonomit ry 85 36 46 Kouvolan Seudun Merkonomit ry 81 20 42 Kymenlaakson Liiketalous ry 77 28 38 Liity erikseen valitsemaasi työttömyyskassaan! Huom! Jos olet yrittäjä, liity yrittäjien työttömyyskassaan. Kassan jäsenyys ei sisälly liiton jäsenyyteen! Turvaa taloutesi työttömyyden ja lomautusten varalta! Jäseneksi voivat liittyä luovilla aloilla työskentelevät, esimerkiksi journalistit, muusikot ja näyttelijät kaikki toisen asteen tai sitä ylemmän tutkinnon suorittaneet sekä tutkintoon opiskelevat liittymishetkellä työssä olevat henkilöt. www.tknomit.fi Jäsenmaksu vain 11,25 euroa kuukaudessa (135 /2014). 4 Merkonomi News 1 / 2014
Lukijalle Jäsenyys kunnossa Vuoden 2014 jäsenmaksulaskut postitettiin tammikuun 2014 lopulla, eräpäivä oli 17.2.2014. Postitimme samassa kuoressa myös jäsen/ vakuutuskortin, joka on voimassa vuoden 2017 tammikuun loppuun. Jäsenmaksulaskut lähetämme kuitenkin jatkossakin vuosittain. Tarkista, että olet saanut laskun ja jäsenkortin ja että olet maksanut jäsenmaksun eräpäivään mennessä tai olet ollut yhteydessä liittoon ja sopinut maksusta useammassa erässä. Matkustajavakuutus ja ammatillinen oikeusturvavakuutus sisältyvät jäsenmaksuun, joka on verotuksessa vähennyskelpoinen. Huomioithan, että vakuutusturvasi ei ole voimassa, jos jäsenmaksu on jäänyt maksamatta tai kun eroat jäsenyydestä, jolloin myös itse ottamiisi vakuutuksiin saamasi keskittämisedut poistuvat. Eroilmoitukset aina kirjallisesti joko sähköpostitse tai postin välityksellä. Ilmoita muuttuneet yhteystietosi: www.smyl.fi -> Päivitä tietosi tai jasenrekisteri@smyl.fi. Anna-Maija Kunnas päätoimittaja toiminnanjohtaja Laskukuoressa lähetimme myös Ifin mainoksen edullisesta henkivakuutuksesta. Huomasithan, että luottokortin kokoinen mainoslipuke toimii myös ostoskärryn polettina! Asianajotoimisto Viilo & Vainio Oy:n painopistealueita ovat: työ- ja virkamiesoikeus perhe- ja perintöoikeus sopimusoikeus kiinteistöjen ja asumisen kysymykset yksityishenkilöiden velkajärjestely pk-yritysten yrityssaneeraus muut velkaantumiseen liittyvät oikeudelliset asiat Lisäksi hoidamme edellisiin liittyviä rikosasioita ja yleisjuridiikkaa Toimiston osakkaina ovat pitkän kokemuksen omaavat asianajajat ja varatuomarit Arto Vainio ja Juhani Viilo. Lisäksi toimistossa työskentelevät varatuomari Johanna Laine ja asianajosihteeri Tuula Viilo. Meille on helppo tulla viihtyisään ympäristöön neuvottelemaan vaikeistakin juridisista ongelmista. Helsingin Töölössä sijaitsevaan toimistoomme on hyvät kulkuyhteydet julkisilla liikennevälineillä ja ympäristössä on runsaasti pysäköintipaikkoja. Topeliuksenkatu 7 A, 00250 HELSINKI Puh. 010 8411 000 Fax 010 8411 009 email: etunimi.sukunimi@asianajotoimistoviilo-vainio.fi www.asianajotoimistoviilo-vainio.fi Merkonomi News 1 / 2014 5
Longzhu Shu (36) on kotoisin Kiinasta ja Suomeen hän on muuttanut puolisonsa kanssa noin kymmenen vuotta sitten, perheeseen kuuluu myös 8-vuotias Emilia-tytär. - Itse asiassa puolisoni muutti ennen minua työnsä vuoksi Suomeen ja hän lähetti minulle Kiinaan dvd:n OPI SUOMEA. Näin alkoi suomen kielen opiskeluni ja ensimmäinen vuosi Suomessa kuluikin kielikurssilla. Olin tuolloin raskaana ja ison mahan kanssa ei ollut mukavaa opiskella. Mutta en halunut luovuttaa, koska suomen kieli on maahanmuuttajalle ensimmäinen avain, jolla pääsee suomalaiseen yhteiskuntaan sisään. - Kun tyttäreni oli jo päiväkodissa, menin takaisin kouluun kieltä opiskelemaan. Kosmetologikoulussa suomen kielen taito kehittyi tosi paljon ja työelämässä kielitaito paranee entisestään, keskustelukieli asiakkaideni kanssa on suomi, selvittää Longzhu. Kosmeettista akupunktiota Longzhu on opiskellut vuodesta 2013 alkaen. - Kosmeettisen akupunktion opiskelu jatkuu ja samalla opiskelen myös kiinalaisen lääketieteen mukaista ravintoneuvontaa. Kiinalaisessa lääketieteessä ruokavalio on perusta koko elimistön terveydelle ja kauneudelle, toteaa Longzhu. Hänen opettajanaan toimii kiinalaisen lääketieteen kouluttaja Yulan Niu. Kosmetologiksi Longzhu valmistui Helsingissä vuonna 2010 ja hän suoritti myös kansainvälisen Cidesco-kosmetologitutkinnon samana vuonna. - Kiinassa opiskelin vaatesuunnittelijaksi ja siellä toimin kuusi vuotta vaatetusalalla, hän toteaa. Mutta nyt tunnen olevani unelmaammatissa. Hoidan mielelläni ihmisiä ja on erittäin palkitsevaa, kun asiakkaat lähtevät tyytyväisinä hoitohuoneen ovesta ulos ja tulevat hoitoihin taas uudelleen. Longzhu pitää erityisesti Helsingin keskustasta, jossa on vilkasta, paljon ihmisiä ja kauppoja, palveluita joka lähtöön ja mikä tärkeää, kiinalaisia turisteja. - On kiva nähdä Helsingin kaduilla kiinalaisia ja kuunnella heidän puhettaan. Silloin tulee tunne, että olen kotimaassani, hän toteaa hieman haikeana. - Kyllä minulla on ikävä kotimaahani. Yritän käydä siellä ainakin kerran vuodessa. Vanhempani asuvat Kiinassa ja he tulevat joskus tulevaisuudessa käymään Suomessa. - On Suomessa Helsingin lisäksi muitakin mieluisia kaupunkeja: Turku, Tampere ja etenkin Porvoo, josta pidän erityisen paljon, se on niin kaunis keväällä ja kesällä. - Ruoka täällä on puhdasa, syön kuitenkin pääasiassa kiinalaista ruokaa, mutta kyllä karjalanpiirakat, lihapullat, Fazerin suklaa ja erilaiset kakutkin maistuvat. Mämmi ja hernekeitto eivät oikein uppoa, hän naurahtaa. - Suomen kaikki neljä vuoden aikaa ovat mieluisia jos aurinko paistaa. Suomen talvi vaan on liian pitkä, pimeä ja kylmä, siitä en oikein pidä. Kyllähän sekin unohtuu, kun taas saapuu kaunis kesä makeine mansikoineen ja valoisine öineen, hän hymyilee. Suomessa on hyvä asua, on turvallinen olo ja hyvä sosiaaliturva. Longzhu toteaa lopuksi, että harrastamaan pitäisi ehtiä enemmän, koska harrastusmahdollisuuksia on kyllä tarjolla. - Pyrin käymään uimassa pari kertaa viikossa, kuuntelen kotona hyvää musiikkia, laulelen ja laitan mielelläni ruokaa. 6 Merkonomi News 1 / 2014
Kosmeettinen akupunktio TEKSTI: ANNA-MAIJA KUNNAS KUVAT: HEIKKI KUNNAS Kosmeettinen akupunktio on hoitomenetelmä, joka pohjautuu kiinalaiseen lääketieteeseen. Se on luonnollinen ja turvallinen vaihtoehto, jos haluaa vaikuttaa vanhenemisen merkkeihin tai saada ihosta kirkkaampi ja tasaisempi. Iän myötä kollageenin ja elastiinin hajoaminen kiihtyy ja myös solujen uusiutuminen hidastuu, rypyt ilmestyvät kasvoille ja iho menettää kimmoisuuttaan. Kosmeettisella akupunktiolla voidaan vaikuttaa merkittävästi iän mukanaan tuomiin ihomuutoksiin: Kosmeettinen akupunktio: 1. kohottaa roikkuvaa ihoa lisäten kasvojen kimmoisuutta 2. madaltaa ryppyjä ja juonteita 3. vähentää silmäpusseja ja tummia silmienalusia 4. kirkastaa katsetta 5. parantaa kasvojen väriä ja tuo kasvoihin hehkua 6. vähentää pigmenttimuutoksia 7. aknen hoito 8. rasvaisen/kuivan ihon hoito 9. auttaa allergisiin reaktioihin Hoidossa käytetään kertakäyttöisiä akupunktioneuloja. Neulat ovat erittäin ohuita (0.18mm) ja steriilejä. Hoito on kivutonta ja rentouttaa. Kasvojen kohotus Botox-injektiot puuduttavat ja jäykistävät ryppyjä aiheuttavat kasvolihakset, ja näin edesauttavat ryppyjen tasautumista. Botox on vahva hermomyrkky. Akupunktiolla kasvojenkohotus on luonnonmukainen ja turvallinen vaihtoehto ilman sivuoireita, ei traumaa eikä pitkää toipumisaikaa. Akupunktio avaa sekä kehon että kasvojen energiakulun (Qi) ja lisää pintaverenkiertoa, joten lihasten kimmoisuus säilyy ja myös kasvojen ilmeet säilyvät. Pinnalliset pistot vilkastuttavat ihon pintaverenkiertoa sekä edistävät kollageenin että elastiinin tuotantoa. Näin ihon terveys palautuu ja kasvojen rypyt siloittuvat. Hoito myös parantaa aineenvaihduntaa ja samalla karkottaa kuivuutta ja aknea. Esteenä kosmeettiselle akupunktiolle ovat: 1. käpyrauhasen häiriöt 2. sydänvaivat, tahdistin 3. diabetes (huono hoitotasapaino) 4. korkea hoitamaton verenpaine 5. verenvuotosairaus 6. hoitamaton migreeni 7. Menierin tauti 8. AIDS tai hepatiittitartunta 9. raskaana oleville kosmeettista akupunktiota annetaan vasta synnytyksen jälkeen Hoito kannattaa ottaa sarjahoitona, 3-5 hoitokertaa yleensä kerran viikossa viikon välein. Jäsenetu SMYL:n jäsenille Kosmeettinen akupunktio tutustumishintaan 85 euroa Muut kauneuspalvelut - 10 % Varaa hoitoaika etukäteen: info@kauneushuoneemme.fi puhelin 040 411 1907 Lämpimästi tervetuloa! Kauneushuone Longzhu Shu Kalevankatu 4 a 2. kerros, 00100 Helsinki www.kauneushuoneemme.fi Merkonomi News 1 / 2014 7
Lapset mediakäyttäjinä TEKSTI: TIINA LAURILA KUVA: JONNE PEROLA Saat oman kännykän sitten ylioppilaslahjaksi!, totesi äitini 90-luvun alussa, kun oli hankkinut itselleen ensimmäisen NMT-GSM:n, joka muuten on vieläkin keräilyharvinaisuutena vitriinissä kesäasunnollamme. Kävin tuolloin vasta ala-asteen ensimmäisiä luokkia, mutta tämä halkoa muistuttava, pienen maailmani mullistava esine oli kovin kiehtova. Ajattelin, että valmistumiseeni on vielä ikuisuus ja mitään noin hienoa ei silloin enää ole. 90-luvun edetessä matkapuhelimet ja viihde-elektroniikka alkoivat yleistyä, tulivat edullisemmiksi ja tekniikka harppoi pitkin loikin eteenpäin. Ostin ensimmäisen matkapuhelimeni itse säästämilläni rahoilla vuonna 1998. Koulussani olin kyllä ensimmäisten joukossa, joilla oli matkapuhelin, tuolloin vasta yläasteikäisenä. Samoihin aikoihin sain myös ensimmäisen tietokoneeni ja meille tuli kotiin internet. Pelit eivät olleet mitään kovin kummoisia, mutta enpä tosin osannut vaatiakaan sen ihmeempää. Jälkeenpäin ajatellen, oli hyvä, että ne eivät houkuttaneet istumaan tuntikausia ruudun ääressä (tietokoneen, pelikonsolin tai kännykän). Internetkin tarjosi vain pienen murto-osan siitä, mitä sieltä nykyisin on saatavilla. 2000-luvun alkupuolella huomasin, että joillain ala-asteikäisillä, jopa ekaluokkalaisilla oli jo omat kännykät. Tämä vaikutti mielestäni kovin kummalliselta ja turhalta. 2010-luvulla olet lähinnä omituinen, jos sinulla ei ole kännykkää viimeistään koulun alkaessa. Usein löytyy myös tabletti-tietokone älypuhelimen lisäksi ja näissä molemmissa pelit, internet ja videot parin näppäilyn päässä. Nykyään on jatkuvasti tapetilla suuri kysymys siitä, paljonko lapsi saa viettää aikaa ruudun ääressä. Pääsääntöisesti eri julkaisut ovat yhtä mieltä siitä, että lapsen pelaamista/ruutuaikaa tulee huoltajan valvoa ja asettaa selkeät rajat, kuinka kauan päivittäin saa pelata, minkälaisia pelejä/ohjelmia lapselle suodaan ja erityisesti tulee kiinnittää huomiota ikäraja-asetuksiin. Lapset ovat erilaisia ja yhtäläistä suositusta siitä, kuinka kauan vuorokaudessa lapsi saa viettää ruutujen ääressä, ei voida asettaa. On todettu, että 2-3 tunnin päivittäinen ruutuaika ei vaikuta esimerkiksi läksyjen tekoon. Enemmän suositellaankin paneutumaan pelien ja ohjelmien sisältöön. Kehittäväsisältöinen viihdekin tuo lapselle huomaamatta uusia taitoja. Positiivisiakin asioita näiden laitteiden käytöstä on huomioitu. Yhä useammat lapset esimerkiksi oppivat lukemaan ja kirjoittamaan aikaisemmin kuin ennen, pelit kehittävät mm. ongelmanratkaisukykyä, kielitaitoa, päättelyä, visuaalista hahmottamista. Myöskään ei pidä unohtaa sitä, että nykymaailma toimii tietokoneiden, älypuhelimien ja tablettien avulla ja niiden käytön oppiminen on hyödyllistä - jopa joissain määrin välttämätöntä. Mieleen nousee kuitenkin jälleen tuo suuri kysymys: Maksetaanko liian suurta hintaa noista hyvistä asioista? Näet lasten kalpeita kasvoja näytön sinertävässä valossa ja kuuntelet raivoamista, kun ei saakaan enää pelata tai katsella ohjelmaa. Olisiko parempi komentaa lapset ulos leikkimään säähän kuin säähän ilman puhelinta, koska näin tehtiin ennen ja silloin asiat olivat paremmin? Tai yrittäisikö vaihtoehtoisesti mukautua nykyaikaan, paneutua pelien ja ohjelmien sisältöön ja suoda lapselle erilaista vapaa-ajan aktiviteettia sitä kautta? Faktahan loppupeleissä on se, että tekniikka kehittyy jatkuvasti eteenpäin ja kännykät, tabletit ja tietokoneet eivät ole katoamassa mihinkään. Lapset seuraavat syntymästään lähtien, kuinka kotona ja kodin ulkopuolella käytetään näitä laitteita. On enemmän kuin luonnollista, että mielenkiinto älypuhelimia, tietokoneita, tabletteja kohtaan herää jo ennen kuin lapsi sanoo ensimmäisen sanan tai ottaa ensiaskeleen. Holhoojien tehtävänä ja vastuulla on se, kuinka asiat hoituvat siitä eteenpäin. Hyvää tietoa lasten mediakäytöstä löytyy esimerkiksi osoitteesta: http://www.mll.fi/kasvattajille/ mediakasvatus/ 8 Merkonomi News 1 / 2014
Kuntoa kaikille Kisakalliossa TEKSTI: ANNA-MAIJA KUNNAS Professori Kaarina Karin (1888-1982) pitkä ja monipuolinen elämäntyö on jättänyt monia rikastuttavia jälkiä liikuntakulttuuriimme. Eräs niistä on Kisakallio, jonka hän perusti vuonna 1949 naisten ja tyttöjen voimisteluopistoksi. Kisakallion Urheiluopisto hyväksyttiin vuonna 1965 lakisääteistä valtionapua nauttivien urheiluopistojen joukkoon. Lohjan kuntaan, Karnaisten kylään Lehtokumpu-tilalle Kisakallio muutti 1966. Maa-alue kasvoi noin 24 hehtaarin suuruiseksi ja uudet toiminta- ja majoitustilat tuntuivat "ruhtinaallisilta". Ja nykyään maata on jo 55 hehtaaria. Huoneistohotelli Katajarinteen viihtyisiin huoneistoihin on mukava majoittua liikuntasuoritusten jälkeen. Kaikkien huoneiden varustetasoon sisältyy mm. kuivauskaapit urheiluvaatteille, jääkaappi ja taulu-tv. Osassa on mikroaaltouuni, vedenkeitin ja miniastiasto. Huoneistohotelleissa on 72 kahden hengen korkeatasoista ja tyylikästä huonetta. Yhdistettyinä huoneet soveltuvat perhehuoneeksi. Kisakallion Urheiluopisto sijaitsee Lohjan järven rannalla kauniin, puhtaan luonnon keskellä, viiden minuutin ajomatkan päässä Lohjan keskustasta, tunnin ajomatkan päässä Helsingistä ja Turusta. Lohjahan on omenakaupunki, joten Kisakallion tarjonnan lisäksi myös Alitalon omenaviinitilalla kannattaa piipahtaa. Muita kohteita mm. Pyhän Laurin kirkko, Tytyrin kaivos, Cafe Lauri, Kahvila St. Honoré, eikä St. Laurence golfkentällekään ole kuin noin 15 minuutin matka. Jäsenetu SMYL-jäsenille Ravintola Sportissa nautit maittavan, monipuolisen aamiaisen (joka sisältyy huoneen hintaan). Tarjolla on myös edullinen lounas- ja päivällisbuffet. Pikkunälkään saat kahviosta purtavaa aina iltamyöhään asti. Ravintolassa on A-oikeudet ja kaikki ruuat valmistetaan terveellisistä, hyvänmakuisista raaka-aineista. Täällä suositaan puhdasta perus-lähiruokaa! Kisakalliossa on ihanteelliset maastot ulkoliikuntaan. Ota omat kävelysauvat mukaasi (tai voit vuokrata ne euron hintaan paikan päällä). Kuntopolkuja pitkin liikut kauniissa luonnossa ja puhtaassa maalaisilmassa, saatatpa saada syksyllä mukavan sienisaaliinkin (kanttarelleja, tatteja). Frisbeegolfrata kiertää aivan Kisakallion päärakennuksen vieressä - voit vuokrata välineet paikan päällä. Viereisellä Lohjan järvellä on mukava meloa, soutaa, kalastaa, uida ja pientenkin lasten on turvallista harrastaa vesileikkejä, koska hiekkaranta on loiva ja matala. Voit harrastaa esimerkiksi rantalentopalloa, sulkapalloa, tennistä - talvella avantouintia, pulkkamäkeä, hiihtolatujakin on jäällä ja metsässä. Päärakennuksessa on myös kuntosali. Yöpyminen kahdelle 90 euron hintaan Kisakalliossa Lohjalla (listahinnat 120-140 euroa/yö) Hintaan sisältyy majoitus ja aamiainen. Hieronta: - klassinen hieronta - urheiluhieronta - intialainen päähieronta (30 min tai 45 min) - kylmähoidot (tarvittaessa hieronnan yhteydessä) - kinesioteippaus - akupunktiohoidot (tulossa keväällä 2014) Hierontahinnasto - 30 min 30 euroa - 45 min 39 euroa - 60 min 47 euroa - 75 min 56 euroa - 90 min 65 euroa Tee varaus: asiakaspalvelu@kisakallio.fi tai puhelimitse: 019 31 511 Mainitse varauksen yhteydessä: SMYL-jäsenetu Tarkista erikoishinnan saatavuus, kun varaat. KISAKALLION URHEILUOPISTO Kisakalliontie 284, 08360 LOHJA Merkonomi News 1 / 2014 9
Merkonomiopiskelijoille valmistellaan uutta oppikirjaa asiakaspalvelusta Kohtaamisestahan tässä on kyse - kaikessa Kauppaopetuksella on Suomessa pitkä historia: ensimmäinen kaupallinen ammattioppilaitos perustettiin Turkuun jo vuonna 1839. Opetus on tuolloin ollut pääsääntöisesti kirjanpitoa, koska muut opit saatiin samanaikaisesti käytännön työelämässä, kouluahan sai käydä ainoastaan 6-8 tuntia viikossa ja sekin aika työnantajan luvalla, puolet sunnuntaisin. Merkonomin koulutuksen sisältö on kehittynyt vuosien saatossa ja viimeisin laajempi opinnon sisällön uudistus tapahtui muutama vuosi sitten. Kymmenen vuotta sitten opittu ei riitä enää tähän päivään, saati sitten kaksikymmentä, kolmekymmentä vuotta sitten opitut asiat. Itseään on kehitettävä jatkuvasti, muuten ei pärjää tämän päivän hektisessä alati kehittyvässä ja globalisoituvassa maailmassa. Oppimateriaalin on myös vastattava tämän päivän haasteisiin. Hyvää oppikirjaa luetaan antaumuksella ja sen opit sisäistetään myöhempiä käytännön tarpeita varten. Tinka Kerttula ja Veera Rautio Presense Oy:stä ovat mukana työryhmässä, joka valmistelee Editan kustantamaa uutta oppikirjaa merkonomiopiskeiljoille. Oppikirjan aiheena on kaikkien koulutusohjelmien yhteinen tutkinnon osa asiakaspalvelu. Asiakaspalvelun ja myynnin koulutusohjelmasta valmistuneet merkonomit työskentelevät tuotteiden ja palveluiden myynnissä, asiakaspalvelussa ja markkinoinnissa. Ammattinimikkeitä ovat esimerkiksi edustaja, mainossihteeri, myyjä, palveluneuvoja, pankkitoimihenkilö, tukkukauppias, tuote-esittelijä, vakuutusvirkailija, vähittäiskauppias tai yhteyssihteeri. Vaikka edellä mainittu koulutusohjelma pitää jo nimessään sisällään sanan asiakaspalvelu, myös Talous- ja toimistopalvelujen ja Tieto- ja kirjastopalvelujen koulutusohjelmista valmistuvat toimivat asiakaspalvelijoina. - Henkilökohtainen missioni on, että vuorovaikutustaidot olisivat oppiaineena kouluissa. Jo alakoululaisille tai jopa tarhassa voisi opettaa hyviä vuorovaikutustaitoja, asiakaspalvelutaidot ovat pitkälti kasvatusasia, toteaa Tinka Kerttula. Hyvän asiakaspalvelijan ei tarvitse olla kova puhumaan, rohkea ja extrovertti. Myös hiljaisempi, aktiivinen kuuntelija on hyvä asiakaspalvelija. - Pääsääntö on, että asiakas puhuu 80 % ja myyjä 20 %, toteaa Veera Rautio. Tinka Kerttula ja Veera Rautio - molemmat kirjankirjoittajat ovat dynaamisia asiakaspalvelun ammattilaisia, joilta helposti ostaisin yhden jos toisenkin asian tai palvelun. TEKSTI: ANNA-MAIJA KUNNAS KUVA: HEIKKI KUNNAS " No eipä 70-luvulla vielä edes puhuttu asiakaspalvelusta, kun opiskelin merkonomiksi. Suoritin sitten jatkokoulutuksena MJK:ssa palvelujen markkinointitutkinnon 80-luvun puolivälissä. Se avarsi näkemyksiäni asiakaspalvelusta. Harjoitustehtävät pystyin soveltamaan heti käytännön työssä, toteaa SMYL:in hallituksen jäsen Heikki Immonen (merkonomi vm -76). " Tutkimus osoittaa, että tyytyväisyys lääkäreiden palveluun on lisääntynyt, kun aiempaan potilaan kuunteluaikaan on lisätty 3 minuuttia lisää. - Suomessahan on vielä nuori palvelukulttuuri. Emme ole tottuneet ostamaan palveluita. Pesemme itse vaatteemme, siivoamme kotimme - vaikka näitä palveluita on jo runsaasti tarjolla, toteaa Veera. Liiketalouden perustutkinnon - Merkonomi koulutusohjelmat: Asiakaspalvelun ja myynnin koulutusohjelma Talous- ja toimistopalvelujen koulutusohjelma Tieto- ja kirjastopalvelujen koulutusohjelma Laajuus ja kesto: 120 opintoviikkoa/ 2-3 vuotta. Aikuiset näyttötutkintona 1-2 vuotta tai suoraan näyttökokeella. Kaikille yhteinen tutkinnon osa on asiakaspalvelu. Liiketalouden perustutkinnon suorittaneet merkonomit toimivat liiketaloudellista osaamista vaativissa tehtävissä esimerkiksi asiakaspalvelussa, toimistopalveluissa, tietopalveluissa tai taloushallinnossa. 10 Merkonomi News 1 / 2014
Ammattina asiakaspalvelu Tekeillä olevan oppikirjan sisältö on laaja. Oppikirjassa paneudutaan asiakaspalveluun liiketoiminnassa, asiakaspalvelutaitoihin, lainsäädäntöön, työsuojeluun ja moneen muuhun asiakaspalveluopintoihin liittyvään tärkeään aiheeseen. - Tällä hetkellä on aika ohuelti opetuksessa käsitelty asiakasta työelämälähtöisesti, toteaa Tinka. Asiakaspalvelutaidot voi oppia vielä aikuisenakin Osalla ihmisistä on jo syntymästään saakka luontaiset ominaisuudet hyvään asiakaspalveluun, mutta asiakaspalvelussa kehittyminen on jatkuva prosessi. Kaikki voivat kehittää asiakaspalvelutaitojaan, jos on tarpeeksi motivaatiota ja kun on haluja, niin aina pystyy kehittämään kykyjä. Asiakkaan taskussa on meidän jokaisen palkka Asiakas on kuningas, koska sillä on niin paljon valtaa. Meidän kaikkien täytyy ymmärtää, että yrityksen toimintaa harjoitetaan asiakkaalta tulevan liikevaihdon varassa. Yrittäjämäinen ote pitäisi olla työntekijälläkin. "Yrittäjä-työntekijä" arvostaa omaa työtään, ottaa itse selvää asioista, eikä koko ajan ajattele rahaa, mitä voisi mistäkin tekemästään "ylimääräisestä" työstä saada. Yhdenkin asiakkaan menetys saattaa johtaa hänen verkostojensa kautta useamman asiakkaan menetykseen. "Hyvä kello kauas kuuluu - huono vielä kauemmas" Asenteiden tunnistaminen Asiakas antaa anteeksi yrityksen virheet, mutta ei koskaan ylenkatsomista. Työilmapiiri vaikuttaa työyhteisön asenteisiin asiakaspalvelutilanteissa. Oikeat asenteet toisia ihmisiä kohtaan ovat pitkälti kasvatukseen liittyviä. Oikea asenne on toista toista ihmistä kunnioittavaa ja ihmisläheistä. On ymmärrettävä huomioida ihmissuhdetaidot asiakaspalvelussa. Läsnäolo asiakaskohtaamisessa Elekielen merkitys Olemus, äänen korkeus, katse ja kädenliikkeet kertovat, mitä ihminen todella ajattelee ja tuntee - vaikka ne olisivat ristiriidassa puheen kanssa. Kehon- ja elekielessä tapahtuu muutoksia eri syistä. On kiireinen, väsynyt, surullinen, hermostunut, iloinen. Tunnistatko, onko toinen läsnä? Lapsi huomaa heti, onko aikuinen läsnä ja minkälainen tunnetila aikuisella on, vaikka aikuinen ei sanoisi ääneen sanaakaan. Toisinaan jopa asiakaspalvelutilanteissa aikuinen ei huomaa ja osaa huomioida toisen läsnäoloa, kun ei itsekkään välttämättä ole läsnä. Helposti tullaan väärin ymmärretyksi, juuri tuon läsnäolon puuttumisen vuoksi. Tulee mielikuva, että olet ylimielinen, kova, etäinen - ja ainoastaan siitä syystä, että ei eletä tässä hetkessä, ollaan jo seuraavassa palaverissa, toisessa hetkessä. Tunteiden käsittely Palvelutilanteessa aina kaksi maailmaa kohtaa, on erilaiset tulokulmat asioihin. On äänenpainot, asiat. Tunnekirjoon liittyy paljon psykologisia lainalaisuuksia. Ihminen on avoin ja hänestä näkyy ulospäin, että joku on pielessä, mutta ei tiedä mikä on. Tunteet ovat koko ajan läsnä, meillä on koko ajan joku tunne ja 20.000 ajatusta mielessä. Tunnetilat tarttuvat. Asiakaskohtaamiset ovat tunnepitoisia, aina on joku tunneviesti läsnä. Voimakkain tunne voittaa aina. Vuorovaikutustaitojen isoin osa on tunteiden tunnistamistaidot. Aina löytyy syy asioihin ja käyttäytymiseen. On hyvä opetella, miten voi käsitellä asiakkaan tunteita kohtaamistilanteissa. Asiakaspalautteet Hyvästäkin asiakaspalvelusta voi tulla palautetta - myönteistä tai kielteistä. Asiakaspalaute on konsultaatiota yritykselle ja palautteen pohjalta on helppo kehittää yrityksen toimintaa. Hyvin hoidettu reklamaatio on parasta palvelua. Jokainen osaa myönteisessä tilanteessa toimia hyvin. Mutta kuka osaa toimia, kun asiat ei menekkään "putkeen"? Jokaisen tulee olla avoimia oman osaamisensa kehittämiselle. Ei ole pelkästään työnantajan asia kehittää työntekijöiden valmiuksia. Jokainen on lopulta itse vastuussa omasta osaamisensa tasosta. Opi ammatissasi ja tule aina vaan paremmaksi siinä! Asiakaskohtaamisen taidot ovat tärkeä osa ammattitaitoa - jos ei tule toimeen toisten kanssa, kuinka vaikeaa onkaan kohdata oma itsensä! Kirjatiedustelut: paivi.tuuli@edita.fi Presense Oy on yritysvalmennustalo, joka tuottaa asiakkailleen lisää kassavirtaa ammattimaisen asiakaspalvelun kautta. Presense Oy kehittää asiakasyritystensä liiketoiminnan kannattavuutta oivalluttavan valmennuksen toiminnallisen koulutuksen henkilökohtaisen sparrauksen kautta mm. seuraavilla alueilla: ulkoinen ja sisäinen asiakaspalvelu, myynti, työnjohto, johtaminen sekä itsetuntemus ja itsensä kehittäminen. Saat uusia asiakkaita tyytyväisten asiakkaiden suositusten kautta etkä menetä kanta-asiakkaita kilpailijoille. PRESENSE OY Mikontie 4, 11910 RIIHIMÄKI www.presense.fi
Samapalkkaisuuteen liittyviä keskeisiä käsitteitä Lähde: STM Samapalkkaisuusperiaate Naisille ja miehille tulee maksaa samasta ja samanarvoisesta työstä samaa palkkaa. Palkkaus ei saa riippua työntekijän sukupuolesta tai ammattinimikkeestä. Samalla työllä tarkoitetaan toisiaan vastaavia tai lähes vastaavia töitä. Samanarvoisia töitä voivat olla keskenään hyvin erilaiset työt, jotka ovat yhtä vaativia. Samapalkkaisuusperiaate koskee perus- tai minimipalkan lisäksi myös muita palkanosia ja etuja. Sukupuolten palkkaero ja palkkakuilu Palkkaero ja palkkakuilu kuvaavat prosentteina tai euroina kuinka paljon vähemmän naisen palkka on miehen palkasta. Keskimäärin säännöllisen ja kokoaikaisen työajan perusteella maksettava naisen palkka on Suomessa noin 17 prosenttia miehen palkkaa pienempi koko työmarkkinoilla. (Tilastokeskus, Ansiotasoindeksi 2012). Perusteeton palkkaero Tasa-arvolain mukaan kysymys on perusteettomasta palkkaerosta ja palkkasyrjinnästä, jos samasta ja samanarvoisesta työstä maksetaan heikompaa palkkaa ilman, että palkkaerolle on hyväksyttävää syytä. Sukupuoli ei ole hyväksyttävä syy. Selittymätön palkkaero Palkkaeron osa, jota ei voida selittää muilla syillä, kuin sukupuolten erilaisella kohtelulla - palkkasyrjinnällä. Palkkasyrjintä Samasta tai samanarvoisesta työstä maksetaan eri palkkaa ilman hyväksyttävää syytä. Syrjinnästä voi olla kysymys esimerkiksi silloin, kun naisille ja miehille maksetaan eri palkkaa erilaisista ja käytännössä eri palkkaustasoille sijoitetuista töistä, jos töitä voidaan pitää samanarvoisina. Moniperustainen syrjintä Henkilö asetetaan eriarvoiseen asemaan useammalla syrjintäperusteella. Tällöin sukupuoleen perustuvan syrjinnän lisäksi henkilöön kohdistuu syrjintää esimerkiksi etnisen alkuperän, kielen, seksuaalisen suuntautuneisuuden, vammaisuuden tai vakaumuksen perusteella. Palkka Palkka on vastike tehdystä työstä, ajasta, tiedoista ja osaamisesta, jotka työntekijä antaa työnantajansa käyttöön. Palkan suuruus voi perustua työhön käytettyyn aikaan, työn vaativuuteen, työntekijän pätevyyteen ja suoriutumiseen sekä tulokseen. Palkkausjärjestelmä Palkanlaskentaperusteet ja -tavat muodostavat palkkausjärjestelmän ytimen. Työn vaativuuden arviointiin perustuvissa palkkausjärjestelmissä palkkaus muodostuu: 1. työn tehtäväkohtaisesta osasta ja 2. pätevyyteen tai suoriutumiseen perustuvasta henkilökohtaisesta osasta. Palkkaa täydentävät usein erilaiset lisät, joita maksetaan muun muassa vuorotyöstä, ylityöstä tai varallaolosta. Ryhmän, yksikön tai koko yrityksen tekemästä tuloksesta voidaan lisäksi palkita tulospalkkioilla tai erilaisilla osakepohjaisilla palkkiojärjestelmillä. Samapalkkaisuusperiaatteen mukaan kaikkien palkanosien tulee olla syrjimättömiä. Vähimmäispalkka Pienin mahdollinen palkka, joka työntekijälle tulee maksaa. Vähimmäispalkka määritetään Suomessa työehtosopimuksissa jokaisella alalle erikseen. Jos alalla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta, palkan on työsopimuslain mukaan oltava tavanomainen ja kohtuullinen. Vähimmäispalkkojen noudattamista valvoo työsuojelupiiri. Säännöllisen työajan ansio Säännöllisen työajan ansio koostuu peruspalkasta ja vuosisidonnaisista lisistä, henkilökohtaisista lisistä, työaikalisistä ja luontaiseduista. Ylityökorvaukset eivät sisälly säännöllisen työajan ansioon. Kokonaisansioon sen sijaan sisältyvät myös ylityö- ja päivystyskorvaukset ja tulospalkkiot. Säännöllisen työajan ansioon kuuluvia lisiä ovat tehtävän, ammattitaidon, palvelusvuosien yms. perusteella maksettavat lisät, työpaikan sijainnin ja olosuhteiden perusteella maksettavat lisät, työaikalisät, toimihenkilöiden tulos- ja suoritusperusteinen palkanosa sekä työntekijöiden suoritusperusteiset ansiot. Myös luontoisedut lasketaan osaksi säännöllisen työajan ansiota. Samapalkkaisuuden toteutumista seurataan ansiotasoindeksillä, joka pohjautuu säännöllisen työajan ansioon. Ansiotasoindeksiin lasketaan ainoastaan kokoaikaiset työntekijät. Ansiotasoindeksissä mitataan vakioidun työpanoksen kehitystä ja siksi yli- ja lisätöiden vaikutus on jätetty indeksin ulkopuolelle. Tulospalkkiot kuitenkin sisältyvät ansiotasoindeksiin. Työehtosopimus ja virkaehtosopimus Palkansaajajärjestön ja työnantajan järjestön välinen sopimus alakohtaisista työehdoista kuten palkoista, työajoista, lomista ja muista eduista. Sopimukset ovat usein toimialakohtaisia ja palkansaajan ammattiasemaan sidottuja. Yksityisellä sektorilla työnantajia edustaa useimmin jokin Elinkeinoelämän Keskusliiton EK:n toimialaliitoista ja palkansaajia jokin Akavan, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n tai Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n jäsenliitoista. Julkisella sektorilla solmitaan virka- ja työehtosopimuksia. Niiden sopijaosapuolia ovat ammattiliitot ja Kunnallinen tai Valtion työmarkkinalaitos. Segregaatio Ammattien, alojen ja tehtävien sukupuolen mukainen eriytyminen. Horisontaalinen, vaakasuora segregaatio Naisten ja miesten sijoittuminen eri aloille, ammatteihin ja tehtäviin. Työmarkkinoiden sukupuolen mukaiseen eriytymiseen vaikuttaa myös tyttöjen ja poikien, naisten ja miesten erilaiset koulutusvalinnat. Vertikaalinen, pystysuora segregaatio Työnjako organisaatiossa tai ammattialalla sukupuolen mukaan siten, että naiset ja miehet sijoittuvat hierarkian eri tasoille. Tyypillisimmin naiset sijoittuvat hierarkian alempiin, avustaviin tehtäviin ja miehet ylempiin, vaativiin asiantuntija- ja johtotehtäviin. Palkkatietämys Tietämys perusteista, joiden mukaan palkka määräytyy, sekä ymmärtäminen oman suorituksen vaikutuksesta palkkaukseen. Palkka-avoimuus Palkka-avoimuus tarkoittaa sitä, miten avointa palkkaukseen liittyvä viestintä organisaatiossa on. 12 Merkonomi News 1 / 2014