Erityisryhmien liikunta Eurassa Euran erityisliikunnan peruskartoitus 2014 Tekijät: Pia Malja ja Euran Erityisliikunnan kehittämistyöryhmä Saku Rikala
Sisällysluettelo 1. PERUSKARTOITUKSEN YHTEENVETO...2 2. JOHDANTO...4 2.1. Taustaa...4 2.2. Erityisryhmäläiset Eurassa...5 2.3. Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke...7 2.4. Euran kunnan toiminta hankkeessa...8 3. ERITYISRYHMILLE SOVELTUVAT LIIKUNTATILAT...10 4. OHJAAJARESURSSIT...14 5. ERITYISLIIKUNNAN NYKYISET RYHMÄT...15 5.1. Erityisryhmille suunnatut ryhmät...15 5.2. Hyväkuntoisten ikäihmisten ryhmät...16 5.3. Yhteenveto kaikista ryhmistä liikuntamuodoittain...17 6. KYSELY ERITYISLIIKUNNASTA YHDISTYKSILLE, YHTEISÖILLE JA PALVELUKODEILLE...17 7. KYSELY ERITYISLIIKUNNASTA LAPSILLE JA NUORILLE SEKÄ HEIDÄN VANHEMMILLEEN...23 8. KYSELY ERITYISLIIKUNNASTA TOIMINTAKESKUKSEN JA SOSIAALITOIMEN ASIAKKAILLE...26 9. YHTEENVETO KYSELYISTÄ...30 10. ERITYISLIIKUNTA EURAN LIIKUNTATOIMESSA...32 LIITTEET...34
1. PERUSKARTOITUKSEN YHTEENVETO Euran Erityisliikunnan peruskartoituksessa tuodaan esille kunnan erityisryhmien liikuntatoiminnan nykytila, voimavarat ja tarpeet, kuten erityisryhmiin kuuluvien kuntalaisten määrä, erityisliikuntaryhmät, ohjaajaresurssit, erityisliikuntaan soveltuvat liikuntatilat ja yhdistysten tarpeet. Peruskartoitus on osa Erityisliikunta kuntiin 2013 2014 -hanketta, johon Euran kunta lähti mukaan keväällä 2013. Erityisryhmien liikunnan kohderyhmään on arvioitu kuuluvan noin 20 25 prosenttia väestöstä. Euran kohdalla tämä tarkoittaa noin 2 500 3 100 henkilöä. Tarkemmin arvioituna Eurassa on eri erityisryhmäläisiä seuraavasti: pitkäaikaissairaita 3 200 3 500, vammaisia 700 1 000 ja iäkkäitä (yli 65 -vuotiaita) 2 800, joista toimintakyky on heikentynyt arviolta 650 800 iäkkäällä. Tässä kohdin on huomioitava, että erityisryhmäläinen voi olla mukana useammassa tilastossa, kuten vammainen tai iäkäs pitkäaikaissairaissa. Euran kunnan alueella toimii 21 erityisliikuntaryhmää ja 30 hyväkuntoisten ikäihmisten liikuntaryhmää. Erityisliikuntaryhmiä on Euran kokoisissa kunnissa (tosin niissä joissa on erityisliikunnanohjaaja) keskimäärin n. 27,9 ryhmää 10.000 asukasta kohden 1, joten tilannetta on pidettävä korkeintaan tyydyttävänä. Positiivista on, että erityisliikuntaryhmiä on niin erityislapsille, vammaisille, pitkäaikaissairaille kuin niille ikääntyneille, joiden toimintakyky on heikentynyt. Ryhmiä järjestävät niin kunnan eri toimijat kuin kolmannen sektorin toimijat. Peruskartoituksen perusteella Eurassa on kuitenkin kysyntää uusille erityisryhmille, joita tarvittaisiin lisää esimerkiksi lasten ja nuorten sekä aikuisten kohderyhmiin. Yhtenä painopistealueena uusissa ryhmissä voisi olla uinti ja vesiliikunta, joille näyttäisi olevan kysyntää. Euran peruskorjattu urheilutalo uimahalleineen antaa vesiliikunnan järjestämiselle myös hyvät mahdollisuudet. Erityisryhmien liikuntaryhmien ohjaajina toimivat Euran liikuntapalveluiden liikuntasihteeri ja tuntiohjaaja, halliyhtiön työntekijä, sosiaalipalveluiden tuntiohjaaja, toimintayksiköiden ja palvelutalojen työntekijät, terveyskeskuksen fysioterapeutit, kuntohoitaja ja ohjaaja, yksityisten toimijoiden fysioterapeutit, ohjaajat ja kuntohoitaja sekä yhdistysten yli kymmenen ohjaajaa tai vertaisohjaajaa. Peruskartoituksen perusteella ohjaajia tarvitaan kuitenkin lisää, sillä ohjaajapula on suurin ja merkittävin este erityisliikuntaryhmien liikunnan järjestämisessä ja lisäämisessä. Eurassa on tulevaisuudessa koulutettava lisää ammattitaitoisia ohjaajia ja vertaisohjaajia. Euran kunnan alueella on paljon tiloja, joissa erityisryhmäläisten on mahdollista harrastaa liikuntaa. Euran pääliikuntapaikka on urheilutalo, jonka vuonna 2013 peruskorjatut tilat soveltuvat hyvin erityisryhmille. Tilat ovat myös edulliset euralaisille yhdistyksille. Erityisliikunnan kehittämistyön yhteydessä tuli esille, että palloiluhallivuorot tulisi olla erityisryhmien ja ikäihmisten varattavissa, koska päiväaikana ryhmät eivät voi saada vuoroa koulujen liikuntatiloista. Myös muut tilat, kuten urheilukeskus, koulujen salit ja eri toimijoiden 1 Ala-Vähälä, Timo: Raportti kuntien erityisliikunnan tilanteesta vuonna 2009. OKM 2010.
kuntosalit mahdollistavat esteettömyysongelmista huolimatta erityisliikunnan järjestämisen. Näistä tiloista koulujen liikuntasalit ovat yhdistyksille maksuttomia, jos toiminta on suunnattu alle 18 -vuotiaille, erityisryhmille tai eläkeläisille. Kaikkiin liikuntatiloihin liittyy esteettömyyden kannalta enemmän tai vähemmän ongelmia, joten paljon on siis kehitettävää. Positiivista on kuitenkin se, että ongelmakohdista on jo olemassa tietoa vaikka toki kaikkea ei tiedetä eri tilojen esteettömyydestä. Erityisliikuntaa kuntiin -hankkeen yhteydessä tuotetaan jonkin verran lisää tietoa esteettömyydestä. Moni esteettömyysongelma olisi korjattavissa aika pienillä toimenpiteillä. Esteettömyyden kehittäminen on siis pitkälti kiinni tahdosta ja tietenkin resursseista. Peruskartoituksessa toteutettiin kyselyitä erityisliikunnasta niin yhdistyksille, julkisen sektorin toimijoille kuin asiakkaille. Kyselystä nousi esiin paljon erityisliikuntaan liittyviä kehittämiskohteita, joita Eurassa tulee kehittää tulevien vuosien aikana. Jotta erityisliikunnan asioita saadaan eteenpäin, tarvitaan nykyistä tiiviimpää yhteistyötä kunnan eri hallintokuntien ja yhdistysten välillä. Euraan tulee luoda toimintatapamalli, jolla voidaan vastata kunnan erityisliikuntatarpeisiin tuottamalla erityisliikuntapalveluita nykyistä suunnitelmallisemmin ja tiiviimmässä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Lisäksi tarvitaan muun muassa kohdennettuja määrärahoja erityisliikuntaan, nykyistä parempaa tiedottamista erityisliikuntapalveluista ja ammattitaitoisia erityisliikunnan toimijoita, jotka ovat valmiita antamaan osaamisensa tukea tarvitsevien liikuntamahdollisuuksien parantamiseen. Keskeisin kartoitustyössä ja Euran kehittämistyöryhmän työssä esille noussut kehittämiskohde on päätoimisen erityisliikunnanohjaajan palkkaaminen kuntaan. Euraan tarvittaisiin henkilö, joka toimisi kunnan alueella erityisliikunnan suunnittelijana, organisoijana, kouluttajana, tiedottajana ja uusien ryhmien ohjaajana. Suomen 10.000 19.999 asukkaan kunnista 2/3 on erityisliikunnan ohjaaja, joten Eura kuuluu tässä kohdin vähemmistöön 2. Kunnan erityisryhmiä nykyisin ohjaavat työntekijät kaipaavat tukea ja uusia ideoita, joita voisi antaa päätoiminen erityisliikunnan ammattilainen. Euraan tarvitaan myös muita henkilöstöresursseja, kuten erityisryhmien uimaopettajia, lasten liikuntakerhon ohjaajia ja kuntosali- ja jumpparyhmien ohjaajia. Kunnan alueella olisi hyvä olla myös ikäihmisten ulkoiluttajia, jotka toimisivat yhteistyössä vanhainkotien ja palvelukotien kanssa. Kaiken kaikkiaan tämä tehty peruskartoitus on tullut tarpeeseen luoden hyvän kuvan Euran erityisliikuntapalveluista ja sen tarpeista. Kartoitus antaa Euran erityisliikunnan kehittämistyöryhmälle hyvän tietopohjan lähteä kehittämään erityisliikuntaa oikeaan suuntaan. Kartoituksen pohjalta tehdään vielä erillinen erityisliikunnan kehittämissuunnitelma, jossa tullaan pohtimaan tarkemmin kartoitustyössä esiinnousseita kehittämiskohteita ja laaditaan niille konkreettiset toimenpiteet. 2 Ala-Vähälä, Timo: Raportti kuntien erityisliikunnan tilanteesta vuonna 2009. OKM 2010.
2. JOHDANTO 2.1. Taustaa Erityisryhmien liikunnalla tarkoitetaan niiden väestöryhmien liikuntaa, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan, ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista. Määritelmällä tarkoitetaan erityisesti vammaisia, pitkäaikaissairaita sekä yli 65-vuotiaita henkilöitä. Iäkkäistä henkilöistä erityisryhmiin lasketaan henkilöt, joiden toimintakyky on heikentynyt selvästi iän, vamman tai pitkäaikaissairauden takia. 3 Erityisryhmien liikunnan kohderyhmään on katsottu hyvin karkeasti arvioiden kuuluvan vähintään noin 20 25 prosenttia väestöstä, mikä tarkoittaa noin miljoonaa suomalaista. 4 Osa heistä voi käyttää yleisiä liikuntapalveluja, mutta osa tarvitsee heidän erityistarpeensa huomioonottavia liikuntapalveluita. Ohjatussa erityisliikunnassa arvioidaan liikkuvan nykyisin noin 250 000 henkilöä. Suurimmat erityisryhmäläisten liikuttajat ovat erityisliikuntajärjestöt, kuntien liikuntatoimet, sosiaali- ja terveysalan laitokset sekä eläkeläisjärjestöt. 5 Väestön ikääntymisen myötä erityisryhmien liikuntapalvelujen merkitys vain kasvaa tulevaisuudessa. Liikunnasta on todistetusti hyötyä jokaisen yksilön terveydelle, mutta erityisryhmiin kuuluvat voivat hyötyä liikunnan harrastamisesta terveydentilansa ja toimintakykynsä kannalta vielä enemmän kuin niin sanonut normaalit liikkujat. Yksilötasolla erityisryhmien liikunnalla pyritään parantamaan liikkujien terveyttä ja toimintakykyä sekä edellytyksiä selviytyä mahdollisimman itsenäisesti arjessa 6. Erityisliikunnalla pystytään vaikuttamaan fyysisen terveyden lisäksi myös psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Erityisliikunta muun muassa vähentää ihmisten eristäytymistä, opettaa ryhmässä toimimista, edistää mielenterveyttä ja kehittää itseluottamusta. Yksilön kannalta liikuntamuoto on sitä parempi, mitä useampaan toimintakykyä rajoittavaan tekijään liikuntamuodolla on mahdollista vaikuttaa samanaikaisesti. Eri erityisryhmillä on omia erityistavoitteita, joita liikunnalla halutaan tavoittaa. Esimerkiksi ikäihmisillä tavoitteena on toimintakyvyn ylläpito, reumaatikoilla nivelten liikkuvuuteen vaikuttaminen, liikuntavammaisilla toimivien ruumiinosien lihasvoima ja cp-vammaisilla pakkoliikkeitten vähentäminen ja kehonhallinta. 7 Yhteiskunnan tasolla hyvin järjestetyllä erityisryhmien liikunnalla saavutetaan taloudellisia etuja. Erityisliikunnan avulla voidaan vähentää tarvetta sosiaali- ja terveyspalveluille, lykätä laitoshoitoon joutumista ja nopeuttaa työhön kuntoutumista. Liikunnan järjestäminen ja ylipäänsä ennalta ehkäisevä toiminta on aina halvempaa kuin korjaavat toimenpiteet 8. 3 Erityisryhmien liikunta 2000-toimikunnan mietintö 1996. 4 Erityisryhmien liikunta 2000-toimikunnan mietintö 1996. 5 Kari Koivumäki: Erityisliikunnan perustiedosto 2012. 6 Erityisryhmien liikunnan kehittämisohjelma 2003. 7 Kari Koivumäki: Erityisliikunnan perustiedosto 2012. 8 Kari Koivumäki 2004. Liikunnan erityisryhmät. Teoksessa Kimmo Aaltonen (toim.): Urheilun ja liikunnan oikeus käytännössä.
2.2. Erityisryhmäläiset Eurassa Erityisryhmien liikunnan kohderyhmään voidaan arvioida kuuluvan noin 20 25 prosenttia väestöstä. Eurassa oli vuonna 2011 asukkaita noin 12 400 9, joten karkeasti arvioiden erityisliikunnan piiriin kuului noin 2 500 3 100 henkilöä. Erityisryhmiin kuuluvien kuntalaisten määrää voidaan arvioida myös tarkemmin kohderyhmittäin (ikäihmiset, pitkäaikaissairaat ja vammaiset) hyödyntämällä tilastoja. Kovin tarkkaa ja yksiselitteistä arviota ei voida antaa tilastojenkaan perusteella, sillä yksi erityisryhmäläinen voi olla mukana useammassa tilastossa (esimerkiksi vammainen pitkäaikaissairaissa). Pitkäaikaissairaat Pitkäaikaissairaalla on yksi tai useampi pitkäaikaissairaus. Pitkäaikaissairaudet voidaan määritellä monin eri tavoin, kuten sairauden ja hoidon keston sekä sairauden vaikutusten perusteella. Pitkäaikaissairauksiksi voidaan luokitella niin pysyvät ja pysyvää vammautumista aiheuttavat sairaudet kuin myös sairaudet, joiden oireet tai hoidon tarve kestävät vähintään puoli vuotta. Pitkäkestoisuuden lisäksi pitkäaikaissairaudet voivat vaatia kuntoutumista varten erityistä koulutusta, pitkäaikaista ohjausta, tarkkailua tai hoitoa. 10 Pitkäaikaissairauksille on myös tyypillistä, että ne haittaavat sairastuneen jokapäiväistä elämää. 11 Yleisimpiä pitkäaikaissairauksia ovat astma, reuma, sydänsairaudet, diabetes, syöpä ja mielenterveyshäiriöt. 12 Kohtalaisen hyvänä pitkäaikaissairastavuuden indikaattorina toimii erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrä. Euran kunnassa oli vuonna 2011 KELA:n tilastojen mukaan 3 181 henkilöä, jotka olivat oikeutettuja erityiskorvattaviin lääkkeisiin. 13 Pitkäaikaissairaiden määrää voidaan arvioida myös tutkimustulosten mukaan. Tutkimusten mukaan noin 28 prosentilla Länsi-Suomen väestöstä on jokin pitkäaikainen fyysinen tai psyykkinen sairaus tai vamma, joka haittasi heidän jokapäiväistä elämää. Euran kohdalla tämä tarkoittaisi noin 3450 henkilöä. 14 Työkyvyttömyyseläkkeellä olevia Eurassa oli vuonna 2011 622 henkilöä. 15 Pitkäaikaissairaita voi siis arvioida olevan Eurassa noin 3 200 3 500 henkilöä, joista yli 65- vuotiaita on arviolta noin 1 700 henkilöä. 9 Käytetään vuoden 2011 väestömäärää, koska moni uusimmista tilastoista koskee vuotta 2011. 10 Pitkäaikaisiin hoitoihin sitoutuminen Näyttöä toiminnan tueksi. Lääketietokeskus 2004 ja Hopia, Hanna: Somaattisesti pitkäaikaissairaan lapsen perheen terveyden edistäminen. Tampereen yliopisto 2006. 11 Vaarama, Marja Moisio, Pasi ja Karvonen, Sakari (toim.): Suomalaisten hyvinvointi 2010. THL 2010. 12 Mälkiä, Esko - Rintala, Pauli: Uusi erityisliikunta. Liikunnan sovellukset erityisryhmille. Liikuntatieteellinen Seura 2002. 13 Luvut on saatu Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen SOTKAnet - tilasto- ja indikaattoripankista. 14 Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut 2009 kysely. 15 Tilastot Suomen eläkkeensaajista kunnittain. KELA 2012
Vammaiset Vammaiselle henkilölle ei ole yksiselitteistä määritelmää. Kansainvälisessä määritelmässä vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma. Vuorovaikutuksessa erilaisten toimintaympäristön esteiden kanssa vamma voi estää yksilön täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisen yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. 16 Kuntien toimintaa ohjaavassa vammaispalvelulaissa vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai sairauden johdosta pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Ulkopuolelle on rajattu sairauden aiheuttama vähäisempi tai lyhytaikainen vajaakuntoisuus. Haittaa voidaan pitää pitkäaikaisena aina, kun se arvioidaan kestävän yli vuoden. 17 Määritelmien lisäksi myös vammaisten määristä esiintyy erilaisia näkemyksiä. Määrittelytavasta riippuen vammaisia henkilöitä arvioidaan olevan noin 5 10 prosenttia suomalaisesta väestöstä. Tämän arvioin mukaan Eurassa olisi vähimmilläänkin noin 600 henkilöä, jolla on jokin merkittävää haittaa aiheuttava vamma tai toiminnan vajaus. Määrä voi joidenkin arvioiden perusteella nousta yli tuhanteen henkilöön. Vammaisten määrää voi arvioida myös Kelan myöntämien vammaisetuuksien perusteella. Eurassa etuuksia jaettiin vuonna 2011 yhteensä 710 henkilölle seuraavasti: - Lasten vammaistukia 106 henkilölle - Aikuisten vammaistukia 24 henkilölle - Eläkkeensaajien hoitotukia 580 henkilölle 18 Kaikki oikeutetut eivät välttämättä ole hakeneet Kelan vammaisetuuksia, joten vammaisten määrä voi olla todellisuudessa suurempi. Eri tavalla vammaisia voi siis arvioida olevan Eurassa noin 700 1 000 henkilöä. Iäkkäät Iäkkäillä henkilöillä tarkoitetaan yleensä yli 65-vuotiaita henkilöitä. Ihmiset ovat erilaisia vanhenemisen suhteen, joten iäkkäiden ryhmä muodostuu toimintakyvyltään hyvin erilaisista yksilöistä. Elämänsä aikana hyvin kunnostaan huolta pitäneen 70-vuotiaan toimintakyky voi olla sama kuin 40-vuotiaan. 19 Toisaalta on arvioitu, että noin puolella 75 vuotta täyttäneistä on ongelmia liikkumisessaan 20. Erityisliikunnan kohderyhmänä ovatkin ne iäkkäät, joiden toimintakyky on heikentynyt selvästi iän, vamman tai pitkäaikaissairauden takia. 16 YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus 2008. 17 Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista ja Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista HE 219/1986 vp. 18 Vammaisetuuksien saajat ja väestöosuudet kunnittain KELA 31.12.2011. 19 Rintala, Pauli Huovinen, Terhi Niemelä, Satu: Soveltava Liikunta. Liikuntatieteellinen Seura 2012. 20 Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma. OKM 2011.
Eurassa oli vuonna 2011 reilut 2 800 yli 65-vuotiasta henkilöä eli noin 23 prosenttia asukkaista. Vanhuseläkkeellä oli Eurassa vuonna 2011 3 123 henkilöä. Vuonna 2020 yli 65- vuotiaita on väestöennusteen mukaan yli 3 400 henkilöä, mikä tarkoittaa noin 29 prosenttia asukkaista. Iäkkäistä henkilöistä heikentynyt toimintakyky voidaan katsoa olevan esimerkiksi niillä, jotka kokevat vaikeuksia liikkumiskykyä edellyttävissä toiminnoissa. Tällaisia toimintoja ovat esimerkiksi puolen kilometrin kävely tai yhden kerrosvälin nouseminen portaita pitkin. Maan keskiarvoihin suhteutettuna tällaisia iäkkäitä on Eurassa arviolta noin 650 800 henkilöä. 21 ERITYISRYHMÄ Pitkäaikaissairaat Vammaiset Iäkkäät/Joista toimintakyky on heikentynyt Karkea arvio erityisryhmäläisistä yhteensä ARVIO MÄÄRISTÄ 3 200 3 500 henkilöä 700 1 000 henkilöä 2 800/650 800 henkilöä 2 500 3 100 henkilöä Arvio erityisryhmäläisistä Eurassa 2.3. Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 hankkeen taustalla ovat aikaisemmat Liikuntatieteellisen Seuran toteuttamat samannimiset hankkeet vuosilta 1997 1999, 2004 2006 ja 2007 2009. Aikaisemmilla hankkeilla on onnistuttu muun muassa vahvistamaan erityisliikunnan asemaa kuntien liikuntatoimen osana, kasvattamaan erityisliikuntaryhmien, -tapahtumien ja -ohjaajien määrää, parantamaan toimijoiden osaamista sekä lisäämään yhteistyötä muiden hallinnonalojen kanssa. Neljäs kuntien erityisliikunnan kehittämiseen kohdistuva hanke on käynnistynyt huhtikuussa 2013 ja sen on tarkoitus kestää joulukuuhun 2015. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Hanke on kohdennettu niihin jäljellä oleviin yli 10 000 asukkaan kuntiin, jossa ei ole vielä erityisliikunnanohjaajaa tai joiden erityisliikunnan palveluita kannattaa kehittää. Hankkeen yhteistyökunniksi ovat lähteneet mukaan Eura, Huittinen, Loviisa, Orimattila, Mänttä-Vilppula, Alajärvi ja Kalajoki. Hankkeessa tehdään yhteistyötä myös muiden liikunnan kehittämishankkeiden kanssa, kuten Liikkuva Koulu -ohjelman kanssa. Valtakunnallisen hankkeen keskeisenä tavoitteena on luoda erityisryhmille nykyistä tasaarvoisemmat liikuntaedellytykset. Tavoitteena on yhteistyökunnissa toteutettavilla kehittämistoimilla: 21 Käytetty lukuja teoksesta Koskinen, Seppo - Lundqvist, Annamari - Ristiluoma, Noora (toim.): Terveys, hyvinvointi ja toimintakyky Suomessa: Liikkumiskykyä edellyttävistä toiminnoista vaikeuksia kokevien osuus.
- Lisätä erityisliikuntatoimijoiden yhteistyötä sekä selkiinnyttää työn- ja vastuunjakoa. - Lisätä ammattitaitoisten erityisliikunnan-ohjaajien määrää ja varmistaa tuntiohjaajien laatu. - Lisätä erityisliikuntaryhmien määrää. - Luoda perusteita resurssien kohdentamiseksi erityisliikuntaan. - Luoda pysyviä toimintakäytäntöjä ja levittää hyviä toimintatapoja kuntatasolla. Näiden valtakunnallisten tavoitteiden lisäksi yhteistyökunnat asettavat omien resurssiensa ja kunnan toimintatapojen mukaiset valtakunnallisen hankkeen suuntaiset tavoitteet erityisliikunnan kehittämiselle. 2.4. Euran kunnan toiminta hankkeessa Liikuntatieteellinen Seura kutsui yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa maaliskuussa 2013 Euran kunnan mukaan Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hankkeeseen. Kutsua käsiteltiin Euran kunnanhallituksen kokouksessa 25.3.2013. Kunnanhallitukselle annetussa esityksessä todettiin, että Euran kunnalla ei ole omaa erityisliikunnanohjaajaa ja erityisliikunnan toteuttaminen Euran kunnassa on satunnaista. Hankkeeseen liittyvä kehittämistyö olisi erinomainen mahdollisuus luoda Euraan erityisliikunnan osaaminen, joka tukisi sekä vammaisten, pitkäaikaissairaiden, vanhusten että nuorten kuntouttamista. Kunnanhallitus päätti osallistua hankkeeseen. Yhteyshenkilöksi nimettiin liikuntasihteeri Pia Malja, joka tulisi koordinoimaan hanketta Eurassa ja huolehtimaan työryhmän kokoamisesta. Hanketoiminta käynnistyi Eurassa huhtikuussa, kun Liikuntatieteellisen Seuran koordinaattori Toni Piispanen ja projektipäällikkö Saku Rikala kävivät vierailemassa Euran kunnassa esittelemässä hanketta ja sen ensimmäisiä toimenpiteitä sekä keskustelemassa Euran erityisliikunnan nykytilanteesta Ensimmäisenä varsinaisena toimenpiteenä hankkeessa oli kasata kehittämistyöryhmä, joka muodostui seuraavanlaiseksi: - Rami Heino (puheenjohtaja), vastaa Euran toimintakeskuksen toiminnasta - Leena Tarkki, vammais- ja vanhushuollon sosiaalityöntekijä - Pirkko Palonen, erityisluokan opettaja - Katja Kylä-Kause, vammaisneuvoston pj. - Leena Hailio, Euran Seniorit ry:n puheenjohtaja - Hannu Aaltonen, Euran Raiku ry:n puheenjohtaja - Pia Malja (sihteeri), Euran kunnan liikuntasihteeri Kehittämistyöryhmä piti ensimmäisen kokouksensa 20.5.2013 ja on tämän jälkeen kokoontunut neljä kertaa. Ensimmäisenä tehtävänä työryhmä aloitti kesän 2013 aikana tietojen keräämisen Euran erityisliikunnan nykytilanteesta Euran erityisliikunnan peruskartoitusta varten. Työtä jatkettiin syksyn aikana, jolloin toteutettiin myös kyselyitä euralaisille erityisliikunnan toimijoille ja asiakkaille. Talven 2013 aika käynnistettiin myös
yhteistyö Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijan kanssa, joka tekee opinnäytetyön Euran ja Huittisten kolmen liikuntapaikan esteettömyydestä. Euralta selvitykseen valittiin liikuntapaikoiksi Kirkonkylän koulun Sali, Panelian koulu ja Honkilahden koulu. Hankkeesta on tiedotettu Alasatakunta-lehdessä toimittajan tekemällä lehtijutulla ja ilmoituksilla sekä kunnan nettisivulla. Syksyllä 2013 Euran kunta järjesti yhteistyössä yhdistysten kanssa nuorten harrastetapahtuman. Satakunnan Ammattikorkeakoulu oli tapahtumassa mukana järjestämässä esteettömän maastoreitin, jossa pääsi kokeilemaan esteetöntä kulkemista erikoisvalmisteisilla maastopyörätuoleilla. Hankkeen aikana liikuntatoimi on yhdessä halliyhtiön kanssa käynnistänyt lasten erityisryhmien liikuntakerhon ja keväällä 2014 on alkamassa erityislasten uimakerho. Jokilaakson Erityisryhmien Liikunnan Edistämisyhdistys ry on tehnyt hyvää työtä järjestämällä sosiaali- ja liikuntapalveluiden tuella ikäihmisten liikuntaa Eurassa. Näiden ryhmien osalta yhteistyö Jele ry:n kanssa päättyi vuonna 2013, mutta ryhmien toiminta jatkuu sosiaalipalveluiden järjestämänä ja liikuntapalveluiden tukemana Hanke oli esillä 5.9.2013 Alasatakunta-lehdessä.
3. ERITYISRYHMILLE SOVELTUVAT LIIKUNTATILAT Euran urheilutalo Perustiedot: Rakennettu 1973, peruskorjattu 2013 Uimahalli: iso allas, monitoimiallas, opetusallas, lasten allas ja siirrettävä allashissi Muut tilat: palloiluhalli, keilahalli, voimailusali, kuntokeskus Tzempin yksityinen sali, peilisali ja painisali Urheilutalon peili- ja painisalin sekä palloiluhallin (1/3) vuorot ovat edulliset yhdistyksille. Vuokra on arkipäivisin ja viikonloppuisin 10 /h ja arki-iltaisin 13 /h. Euran urheilutalon esteettömyys: Euran urheiluhallin esteettömyyttä on selvitetty Satakunnan Ammattikorkeakoulun LIEKAhankkeelle, joka on pyrkinyt selvittämään kaikkien kuntien pääliikuntapaikkojen esteettömyyttä. Selvityksessä ei ole kyse laajasta ammattilaisen tekemästä esteettömyyskartoituksesta vaan esteettömyys selvitettiin pääpiirteittäin viiden osa-alueen osalta: pääsisäänkäynti, kulkuväylät, portaat ja hissi, WC sekä pukeutumis- ja peseytymistilat. Tiedot esteettömyydestä antoi laitosmestari. Vuonna 2013 peruskorjatun urheilutalon esteettömyysasiat ovat pääasiassa kunnossa. Urheilutalolla on mm. liikuntaesteisille autopaikat pääsisäänkäynnin läheisyydessä, kulku sisään rakennukseen ja kulku rakennuksessa on pääosin esteetöntä, opasteet ovat suurelta osin kunnossa, kohteessa on esteetön inva-wc ja hissi, jolla pääsee molempiin eli kaikkiin kerroksiin. Esteettömyyttä selvitettäessä nousi esiin kuitenkin myös muutama ongelmakohta: - Pääsisäänkäyntiä ei ole erikseen merkitty opastein. - Pääsisäänkäynnin ovessa ei ole ovikelloa tms., mutta uimahallin aukioloaikana kassalla oleva henkilö näkee ulko-ovelle. - Kulkuväylillä ei ole istuimia levähtämiseen. - Portaiden askelmat eivät erotu tummuuskontrastilla arvioituna. - Uimahallin tiloissa kulku WC-tiloihin on vain osittain opastettu. Euran urheilukeskus Perustiedot: Yleisurheilukenttä, Novotan pinnoite, kaikki yleisurheilun suorituspaikat Jalkapallokentät 3 kpl, nurmipintaisia Tekonurmikenttä Jääkiekkokaukalo Tenniskentät 2 kpl, asfalttipintaisia Ulkokoripallokenttä Beach Volley -kentät, 14 kenttää
Urheilukeskuksen esteettömyydestä: Urheilukeskuksen tilat soveltuvat pääosin erityisryhmille. Urheilukeskuksen esteettömyydestä on tehty viime vuosien aikana seuraavat havainnot: - Huoltorakennuksessa on inva-wc, luiska, ei kynnyksiä. - Katettuun katsomoon on rappuset, joten sinne eivät pääse liikuntarajoitteiset /pyörätuoliasiakkaat. Maan tasaltakin voi seurata kentän tapahtumia. Katsomoon vievät portaat ovat turvalliset ja kaide on asianmukainen. - Pukuhuonetiloissa ei ole inva-wc:tä, mutta sisään pääsee ja siellä on mahdollista liikkua pyörätuolilla. Ulko-ovi on melko raskas. (Tiedot: Esteettömyyskartoitus 2006) - Parkkipaikalla ei ole liikuntaesteisten autopaikkoja. Pyörätuoliasiakkaista joku ajaa lähemmäksi. - Kulkua ei ole opastettu, mutta asfalttipintainen tie johtaa urheilukeskukseen ja yleisurheilukentälle. - Yleisurheilukentällä ei ole yleisöpukutiloja eikä WC:tä vaan urheilijat ja katsojat käyvät urheilukeskuksen huoltorakennuksen tiloissa, joka sijaitsee yleisurheilukentän vieressä. - Yleisurheilukentän katsomoon on rappuset. (Lisätiedot: liikuntapaikkojenhoitaja 2014) Kirkonkylän koulun erityisluokat, Ahmasojan koulu ja toimintakeskuksen väki järjestävät omat kilpailunsa urheilukentällä. He käyttävät osittain omia välineitään (keihäät ja moukarit) ja sovellettuja lajeja. Koulut ja niiden liikuntasalit Kirkonkylän koulun sali (salin koko 18mx 9 m, korkeus 5 m) - Koulu on peruskorjattu vuoden 2006 jälkeen. - Opiskelija Anni Ruohomaa tekee salista esteettömyysselvityksen keväällä 2014. Honkilahden koulun sali (salin koko 22m x 14m, korkeus 7 m) - Honkilahden koulussa esteettömyys on hyvin huomioitu. Ongelmana on kuitenkin liian raskas ulko-ovi. (Tiedot: Esteettömyyskartoitus 2006). - Opiskelija Anni Ruohomaa tekee salista esteettömyysselvityksen keväällä 2014. Panelian koulu (salin koko 26m x 15m, korkeus 7m) - Opiskelija Anni Ruohomaa tekee salista esteettömyysselvityksen keväällä 2014. Koulukeskuksen sali (salin koko 27 m x 13 m, korkeus 5,5m = 351 m2) - Lukion sisäänkäynnin porrastasanne on liian kapea. Näin ollen oven aukaiseminen on hankalaa pyörätuolista käsin. Luiskaan tulisi asentaa käsijohde käyttämistä helpottamaan. Rakennuksen inva-wc:sta puuttuvat käsijohteet. Peili ja käsienpesuallas ovat liian ylhäällä. (Tiedot: Esteettömyyskartoitus 2006.) - Liikuntasaliin mennään yleensä pukutilojen kautta. Pukutilat eivät ole esteettömät vaan rappusia pitkin pitää mennä alas ja ylös. Wc-tilat ahtaat. Saliin pääsee myös edellä olevan sisäänkäynnin kautta, kun joku avaa ovet liikuntasalin kautta. (Tiedot: liikuntasihteeri)
Sorkkisten koulun sali (salin koko 26m x 4 m, korkeus 7 m) - Liikuntasali rakennus on lähes esteetön. Sisäänkäyntiin on rakennettu toimiva luiska, mutta ulko-oven kynnys on liian korkea. Rakennuksessa on hyvä inva-wc, mutta sen ovesta puuttuu merkki. Tontille saapuminen saattaa olla hankalaa, sillä rakennukset ovat mäen päällä ja tie on melko jyrkkä. (Tiedot: Esteettömyyskartoitus 2006.) Kauttuan koulun sali (salin koko 19 m x 10 m, korkeus 7 m) - Kauttuan koulussa on hissi, mutta liikuntasaliin ei pääse muuta kuin portaita pitkin. Sisäänkäynnin yhteydessä (sisäpuolella) olevaa muutamaa rappusta on heikosti näkevien vaikea havaita. Rappusiin tulisi laittaa kontrastieroja esimerkiksi raidoittamalla portaat. Inva-wc on asianmukainen. (Tiedot: Esteettömyyskartoitus 2006.) - Liikkuminen liikuntatilaan tai liikkuminen tilassa on hankalaa (pyörätuolilla tms. portaat, ahtaat käytävät). Saliin on erityisliikuntaryhmäläisten mahdoton päästä. Toisella yhdistyksellä tiloja ja ohjaajia ei ole ollut saatavilla. Hinnerjoen koulun sali (salin koko 20 m x 11 m, korkeus 7 m) - Hinnerjoen koulu on muuten esteetön, mutta sieltä puuttuu inva-wc ja tuulikaappi on ahdas. Korjaaminen olisi toteutettavissa, jos tarvetta tulee. (Tiedot: Esteettömyyskartoitus 2006.) Kiukaisten yhteiskoulun sali ja Kiukaisten kuntosali (salin koko 26 m x 14 m, korkeus 7m, kuntosali 90 m²) - Parkkipaikalla ei ole merkattua paikkaa liikuntaesteisille. Pyörätuolilla pääsee luiskaa pitkin miesten pukutilan kautta kuntosaliin ja liikuntasaliin. Luiskassa ei ole kaidetta. Pukutilan jälkeen on kuntosali ja kahden oven kautta pääsee liikuntasaliin. Ovien kohdalla on pieni kynnys. Miesten pukutilassa on tilava inva-wc, mutta kaiteet puuttuvat. Liikuntasali on rakennettu rinteeseen ja varsinaiset sisäänkäynnit ovat alakerrasta, jossa pukuhuoneet (2) ja liikuntasaliin käynti rappusia pitkin ylös. Kuntosalissa käyvät naiset käyttävät samaa pukutilaa kuin liikuntasalin käyttäjät. (Tiedot: liikuntasihteeri) - Joenpesän palvelukodin mielestä käytettävät Kiukaisten alakoulun sali ja kuntosali ovat hyvät. Liikuntavälineitä kaivattiin lisää. Kuntosalilla voisi olla enemmän sellaisia laitteita, joissa vastusta ei itse tarvitse säätää. Asukkaat saattaisivat hyötyä myös liikuntaan liittyvistä kuvista, sillä osa ymmärtää paremmin kuvan kuin suullisen ohjauksen. (Tiedot: Erityisliikuntakysely 2014) Kiukaisten alakoulun sali (salin koko 14 m x 11 m) - Liikuntasali on ylhäällä toisessa kerroksessa ja sinne on mentävä rappusia pitkin. Kuntosalit Kuntosali, Kunto-Euran sali Euran Kuntis - Kuntosali on fysikaalisen hoitolaitoksen yhteydessä - Eläkeläisyhdistysten ja muut ryhmät: salilla kävijät on opastettu laitteisiin tai osalle on tehty henkilökohtainen ohjelma. - Jukka ja Eija Suvio ovat valmiita ottamaan vastaan erityisryhmiä ja suunnittelemaan heille oman harjoitteluvuoron.
- Mahdollisia lajeja esim. Kuntosaliharjoittelu, kävely/sauvakävely mahdollisuus ohjattuna venyttelyjen kanssa + tekniikan opettaminen - Kuntosalin laitteisto koostuu mm. runsaasta alkuverryttelylaitteistosta (mm. kuntopyörät, selkänojalliset recumpent-pyörät). Laitteisiin asettuminen on helppoa niiden monipuolisten säätöjen ansiosta myös liikuntarajoitteisille ja seniori-ikäisille. Kuntosali Euran Fysikaalinen hoitolaitos - Paineilmalaitteet, soveltuu eritysryhmille Kuntosali, Euran Kuntoklubi Ky - Ei sovellu erityisryhmille Muut tilat Panelian jäähalli - Kaukalo 56 m x 26 m, pukuhuoneet 4 kpl - Hallin sisätilan aulassa inva- wc - Kahvio yläkerrassa rappusia pitkin Eura Sportcenter - Tenniskenttä 1 kpl (velurpinta), squashkenttä 2 kpl, sulkapallokenttä 5 kpl tai vaihtoehtoisesti salibandy 1 kpl - Kahvio ja toimisto ovat yläkerrassa Kuntokeskus Tzemppi, Kauttua - Ryhmäliikuntatila ja kuntosali - Toinen kuntosali urheilutalolla, hydraulisesti toimivat EasyLine -laitteet Jokimutkan kodin yleistila, Kiukainen - Aulassa inva-wc Palvelukodit Rantaniitty ja Suvanto - Palvelukodeissa on isot yhteiset tilat liikunnan järjestämiseen ja käytävät, joissa on hyvä liikkua. Euran Raiku, petankkihalli Fysioterapiaosaton ryhmätila, keväällä 2014 väliaikaisissa tiloissa Ikäkeskus Invapirtti Tarkinpuiston kerhotila, Panelia
4. OHJAAJARESURSSIT TOIMIJA Euran kunnan liikuntapalvelut Euran uimahalli ja urheilutalo oy Euran sosiaalipalvelut Terveyskeskuksen fysioterapiaosasto Pajurannan päiväkeskus, mielenterveyskuntoutujat Toimintakeskus Palvelutalo Joenpesä Euran Kuntis Ky Kiukaisten Fysikaalinen hoitolaitos Kuntokeskus Tzemppi Fysio-Siru Eläkeliiton Euran yhdistys ry Euran Eläkkeensaajat ry Euran Raiku ry Euran Sydänyhdistys ry Kiukaisten Naisvoimistelijat ry Avustajakeskus OHJAAJAT Päätoiminen liikuntasihteeri Pia Malja Tuntiohjaaja, fysioterapeutti Kaisa Reunanen Vs. liikunnanohjaaja Marjo Elomaa Tuntiohjaaja, liikuntaneuvoja Jonna Peltonen Fysioterapeutti Tanja Jantunen Fysioterapeutti Kaisa Kokko Fysioterapeutti Katja Kulmala Kuntohoitaja Marketta Jaatinen (Em. fysioterapeutit tekevät pääasiallisesti kuntoutustyötä) Ohjaaja Tanja Jantunen Vs. fysioterapeutti Minna Aro Sosionomi Armi Perttu Ohjaajina työntekijät Ohjaajina työntekijät Fysioterapeutti Jukka Suvio Kuntohoitaja Eija Suvio Fysioterapeutti Pirkko Halkonen Mia-Maria Jokinen Sami Mäkinen Fysioterapeutti Sirkka Karlsson Helena Kurppa Pirkko Vainio Sirpa Mäkitalo Toini Helppolainen Pirkko Helander Leena Nurmi Pirkko Hinkkanen Boccia-ohjaaja Eino Kirjonen Eija Helander- Nieminen Anni Savolainen Marja-Liisa Koivumäki Aino Kirkkala Aino Kemppinen Vapaaehtoiset ja palkalliset avustajat
5. ERITYISLIIKUNNAN NYKYISET RYHMÄT 5.1. Erityisryhmille suunnatut ryhmät LIIKUNTAPALVELUT Liikuntapalvelut Erityislasten liikuntakerho n. 8 16 -vuotiaille Erityislasten uintikerho 8-14 -vuotiaille Liikuntapalvelut yhdessä Euran Tasapaino- ja lihaskuntoharjoittelua VOITA - uimahalli ja urheiluhalli oy:n kanssa ryhmä senioreille ja tasapainohäiriöistä kärsiville aikuisille Vesivoimistelu (soveltuu erityisryhmille) SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Terveyskeskuksen fysioterapia Neurologinen ryhmä Sosiaalipalvelut Jumppa liikuntarajoitteisille ja invalideille Toimintakeskus Sählyvuoro Päivittäinen kävelylenkki Liikuntatuokioita ja tutustumisia eri lajeihin Olympic Games urheilukentällä Lukkala Kehitysvammaisten päiväkeskuksen liikuntatuokio ja ulkoilu Pajurannan päiväkeskus, Säännöllinen liikuntaryhmä mielenterveyskuntoutujat Nuorten ryhmä Palvelukoti Joenpesä Kaksi liikuntakerhoa Yhteislenkki Kuntouttava työ ja palvelukoti Kuntosali-ryhmä Ahmasojan koulu Kirkonkylän koulu KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT Kaksi liikuntakerhoa (Ei erityisryhmiä, mutta kerhoon osallistuu tukea tarvitsevia lapsia) Erityisluokkien liikuntakerho VAMMAIS-, KANSANTERVEYS- JA ELÄKEJÄRJESTÖT Euran Seudun Invalidit ry Boccia-ryhmä Euran Sydänyhdistys ry Kaksi voimisteluryhmää Euran Raiku ry Kehitysvammaisten lentopallo Panelian-Kiukaisten Invalidit ry/ Boccia-ryhmä Kiukaisten Eläkkeensaajat ry Rauman Seudun Diabetes ry Ilmaiset uinnit jäsenille maaliskuussa MUUT TOIMIJAT Kiukaisten Fysikaalinen hoitolaitos ky Lonkka polviryhmä aikuisille
Erityislapset Ikäihmiset Vammaiset Pitkäaikaissairaat YHTEENSÄ YHTEENVETO ERITYISLIIKUNTARYHMISTÄ 2 ryhmää 5 ryhmää 9 ryhmää 7 ryhmää 23 RYHMÄÄ 5.2. Hyväkuntoisten ikäihmisten ryhmät Selkeästi erityisryhmille suunnattujen ryhmien lisäksi Eurassa on paljon ikäihmisille suunnattuja ryhmiä, jotka eivät ole varsinaisesti erityisliikuntaryhmiä. Nämä ryhmät ovat suunnattu lähinnä hyväkuntoisille ikäihmisille. LIIKUNTAPALVELUT Liikuntapalvelut Viisi lihaskuntoharjoitteluryhmää iäkkäille Jumpparyhmä iäkkäille Liikuntapalvelut yhdessä Euran Neljä seniorivesijumppa-ryhmää uimahalli ja urheiluhalli oy:n kanssa SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Terveyskeskuksen fysioterapia Tuolijumppa miehille ja naisille Sosiaalipalvelut Kaksi jumpparyhmää iäkkäille (2 krt viikossa) Jelen entiset ryhmät jatkavat 4.2.-30.5.2014 VAMMAIS-, KANSANTERVEYS- JA ELÄKEJÄRJESTÖT Eläkeliiton Euran yhdistys ry Kuntosali-ryhmä Ohjattua jumppaa ikäihmisille Mölkky-ryhmä kesällä Eläkeliiton Kiukaisten yhdistys ry Kuntosali-ryhmä Boccia-ryhmä Euran Eläkkeensaajat ry Kuntosali-ryhmä Kuntovoimistelu-ryhmä Boccia-ryhmä Ulkoiluryhmä ulkoiluttaa vanhuksia Euran Seniorit ry Kuntosali-ryhmä Senioritanssi-ryhmä Euran Raiku ry Petankki ryhmä Kauttuan Tehtaitten Eläkeläiset ry Kuntosali-ryhmä Kiukaisten Kansalliset Seniorit ry Kuntosali-ryhmä Kiukaisten Naisvoimistelijat ry Ikikukat, ikänaisten voimisteluryhmä Tanssitossut ry Senioritanssiryhmä
Kuntokeskus Tzemppi MUUT TOIMIJAT Kaksi kevyttä kuntopiiri -ryhmää 5.3. Yhteenveto kaikista ryhmistä liikuntamuodoittain Erityisliikuntaryhmät Vesiliikuntaryhmiä 2 kpl Kuntosaliryhmiä 2 kpl Jumpparyhmiä 7 kpl Pallopeliryhmiä 4 kpl Ulkoliikuntaryhmiä 2 kpl (kesällä 4 kpl) Lajit vaihtelevat 6 kpl YHTEENSÄ 23 KPL Hyväkuntoisten ikäihmisten ryhmät Vesiliikuntaryhmiä 4 kpl Kuntosaliryhmiä 13 kpl Jumpparyhmiä 7 kpl Pallopeliryhmiä 4 kpl Tanssiryhmiä 2 kpl Ulkoliikuntaryhmiä 1 kpl (kesällä 3 kpl) YHTEENSÄ 30 KPL 6. KYSELY ERITYISLIIKUNNASTA YHDISTYKSILLE, YHTEISÖILLE JA PALVELUKODEILLE Osana peruskartoitustyötä lähetettiin syyskuussa 2013 yhdistyksiin ja yhteisöihin kysely, jolla oli tarkoitus selvittää erityisliikunnan nykytilannetta ja tarpeita. Kyselylomakkeita lähetettiin yhteensä 73. Kyselyyn saatiin yhteensä 25 vastausta: 20 vastausta yhdistyksiltä 3 vastausta palvelukodeilta 2 vastausta fysikaalisilta hoitolaitoksilta. Kyselyyn vastanneet yhdistykset, yhteisöt ja palvelukodit on lueteltu liitteessä 1. Tietoja erityisliikuntaryhmistä on kerätty myös sähköpostilla ja puhelimitse. Kyselyn tulokset 1. Onko teillä liikuntavastaavaa? Viidellä (5) yhdistyksellä oli nimetty liikuntavastaava, joten suurimmalla osalla ei ole nimettynä liikunnasta vastaavaa henkilöä. Kolmessa (3) palvelukodissa ei ole oli nimetty liikuntavastaavaa. Kunto-Euran fysikaalisessa hoitolaitoksessa liikuntavastaavina toimivat omistajat
2. Järjestättekö erityisliikuntaryhmiä? Eritysliikuntaa ilmoitti järjestävänsä kuusi (6) yhdistystä ja ryhmiä on yhteensä 13. Lisäksi kaksi (2) yhdistystä ilmoitti järjestävänsä ikäihmisten liikuntaa ja ryhmiä on yhteensä kolme (3). Yksi yhdistys järjestää jäsenilleen joka vuosi ilmaisuinteja kuukauden ajan, jotta jäsenet saisivat innostuksen ja jatkaisivat harrastusta ympäri vuoden. Palvelukodeista Joenpesän palvelukodissa työntekijät vuorollaan ohjaavat liikuntaa ja kannustavat ulkoiluun ja lenkkeilyyn. Joenpesä asukkaat käyvät keskiviikkoisin liikkumassa Kiukaisten alakoululla ja toinen ryhmä samanaikaisesti kuntosalilla. Liikunnasta tiedotetaan suullisesti ja Joenpesän viikkotaulussa on kuva, mitä liikuntaa on ja asukaspalavereissa keskustellaan liikunnasta. Kiukaisten fysikaalinen hoitolaitos järjestää kuntoutuksen lisäksi erityisliikuntaa. Tiloissa kokoontuu lonkka-polviryhmä. Kunto-Euran kuntosalissa Euran Kuntiksessa kokoontuu säännöllisesti neljä (4) eläkeläisyhdistystä ja myös muita ryhmiä. Kävijöille on opastettu laitteiden käyttö ja osalle eläkeläisistä on tehty henkilökohtainen harjoitusohjelma. 3. Vastaavatko erityisliikunnan ryhmissänne käyttämänne liikuntatilat käyttötarvetta? Kahden (2) yhdistyksen tilat eivät vastaa käyttötarkoitusta (vastaukset on kirjattu kohtaan 3. Erityisryhmille soveltuvat liikuntatilat). Viiden (5) yhdistyksen vastauksessa tilat vastaavat käyttötarkoitusta. Muut 13 yhdistystä eivät ole vastanneet kysymykseen. 4. Miten tiedotatte yhdistyksenne erityisliikuntatoiminnasta? Yhdistykset ilmoittavat toiminnastaan eri tiedotusvälineissä seuraavasti: Lehdessä ilmoitti 10 yhdistystä Internetsivuilla ilmoitti 6 yhdistystä Jäsenkirjeessä ilmoitti 5 yhdistystä Kerhossa tai jäsentapaamisessa ilmoitti 4 yhdistystä 5. Onko yhdistyksenne jäsenistön toiveita/tarpeita erityisliikunnan suhteen kartoitettu? Jäsenistön toiveet/tarpeet erityisliikunnan suhteen on kartoitettu 4 yhdistyksessä. 6. Onko tarvetta käynnistää tai lisätä erityisliikuntaryhmiä? Neljä (4) yhdistystä ilmoitti, että niillä on tarvetta käynnistää tai lisätä eritysryhmiä. Lisäksi yksi (1) yhdistys ilmoitti, että kesälle ehkä tulisi lisätä liikuntaryhmiä. Kuudessa (6) yhdistyksessä ei osattu sanoa olisiko tarvetta käynnistää tai lisätä ryhmiä. Kolme (3) yhdistystä ilmoitti, että lisätarvetta ei ole. Kuusi (6) yhdistystä ei vastannut kysymykseen.
Palvelukodeista Rantaniityssä ja Suvannossa asukkaiden toiveita tai tarpeita ei ole kartoitettu. Asukkaat ovat iäkkäitä ja monella on dementia. Sen sijaan Joenpesän asukkailta on kyselty liikunnan toiveita. Asukkaat ovat toivoneet uintia ja keilausta. Työntekijän mielestä kysyntää voisi olla myös jumpalle ja tanssille. Myös kuntosaliharjoittelua voisi olla enemmän kuin kerran viikossa. 7. Millaisille liikuntamuodoille olisi kysyntää? 8 Yhdistykset 6 4 2 0 Palvelukodit 4 2 0 Palvelukoti Joenpesässä toivottiin myös, että kuntosaliharjoituksia voisi olla useammin kuin kerran viikossa. Joenpesän asukkaille toivottiin erityisliikunnan kerhoa, jossa voisi olla erilaisia liikuntalajeja esim. kerran kuukaudessa. Kaikki liikuntamuodot ovat tärkeitä. 8. Ovatko erityisliikuntaryhmienne ohjaajat, muiden liikuntaryhmien ohjaajat tai muut yhdistyksenne jäsenet kiinnostuneita saamaan koulutusta erityisliikuntaryhmien ohjaamiseksi? Koulutuksesta oli kiinnostunut 4 yhdistystä ja yksi palvelukoti (Joenpesä) Koulutuksen suhteen epävarmoja oli 9 yhdistystä Koulutus ei kiinnostanut 3 yhdistystä Koulutuskysymykseen ei vastannut 4 yhdistystä ja kaksi palvelukotia?
Jos on, niin minkälaista koulutusta? CP-lasten ja nuorten ohjaaminen kehitysvammaisten lasten ja nuorten ohjaaminen ikääntyvien huomioiminen rajoittavien sairauksien huomioiminen tasapainoharjoitusten ohjaaminen 9. Mitkä ovat suurimmat esteet erityisliikuntatoiminnan järjestämisessä? 10 Yhdistykset 8 6 4 2 3. suurin este 2. suurin este Suurin este 0 Muut ongelmat -kohdassa esille nousi: Useilla erityisryhmiin kuuluvilla henkilöillä on ennakkoluuloja liikuntaa kohtaa. He eivät ole saaneet kokemuksia soveltavasta liikunnasta ja sen mahdollisuuksista iloon, virkistykseen ja sosiaalisiin kontakteihin. Palvelukodit 4 2 0 3. suurin este 2. suurin este Suurin este
Ohjaajapula on myös kaikkien kolmen palvelukodin kohdalla suurin este erityisliikunnan järjestämiseksi. Palvelukotien työntekijöiden aika ei riitä liikuntatuokioiden järjestämiseen. Muita ongelmia olivat jäsenistön kiinnostuksen suuntautuminen muualle, tarve kartoittamatta ja rahoitusongelmat. Palvelukoti Joenpesässä todettiin lisäksi ongelmaksi, kun ei ole ohjattuja ryhmiä, joihin asukkaat voisivat osallistua. 10. Mikä on mielestänne kiireellisin asia erityisryhmien liikunnan kehittämisessä Eurassa ja miksi? Yhdistykset: Erityisliikunnalle omat vuorot ja tilat samoin kuin muillekin kunnan järjestämillä liikuntaryhmillä Dementoituvat yksin kotona asuvat ulkoiluttajia esim. työllistämistuella Kaikkien halukkaiden päästävä liikkumaan ja kokemaan liikunnan iloa Tarpeen kartoittaminen, ohjaajien koulutus Lisää ohjaajia Avustajat ja rahoitus Ilmaisia kokoontumispaikkoja Liikuntaseteli Liikuntapaikkojen vähyys pyörätuolia käyttäville Urheilutalon tilojen tehokkaampi markkinointi Kaikille erityisryhmiin kuuluville suunnattu liikuntatoiminta on tärkeää ja kustannustehokasta terveyden edistämistä sekä kustannustehokasta terveydenhuoltoa Palvelukodit: Palvelukodissa hoitajien aika rajallinen järjestää asukkaille esim. liikuntahetkiä toivotaan ulkopuolista ohjaajaa Toiminnan ja tarpeen kartoittaminen Fysikaaliset hoitolaitokset Lasten erityisryhmät, pyörätuolilapsille, hengityselinlapsille ja reumalapsille Lääkäreiden sitouttaminen mukaan kuntouttavaan liikuntaan Fysioterapeutit ja kuntohoitajat järjestäisivät erityisryhmäläisiä omiksi ryhmikseen. Kevyt testaus ja määräys liikuntaryhmään, siitä olisi valtava kansantaloudellinen hyöty 11. Millaisen roolin toivotte kunnalla olevan erityisliikunnan järjestäjänä ja kehittäjänä? Yhdistykset: Aktiivinen erityisliikunnan informaation järjestäjä Suunnittelija, osatoteuttaja Selvitystyö tarpeesta ja toteutuksen koordinointi Kouluttaja, ohjaaja, tilojen järjestäjä Aktiivisen roolin, ennaltaehkäisy tuo säästöä
Suunnitelman teko ikääntyvien +60v fyysisen ja henkisen aktiivisuuden kehittämiseksi vanhuspalvelulain mukaisesti ja olla siinä osatoteuttaja Koordinaattori Että kunta olisi kykenevä järjestämään ja toteuttamaan erityisliikuntaa Tärkeä yhteen kokoaja Perustaa erityisliikunnan ryhmiä Erityisliikuntaa kunnan järjestämänä Esim. kulkemisessa apua Euran kunta voisi tehdä jatkossakin yhteistyötä erityisliikunnan järjestäjien kanssa esim. Jokilaakson erityisryhmien liikunnan edistämisyhdistys ry:n kanssa. Palvelukodit: Ohjausta toimintaan, järjestää ja laittaa alulle toiminnan Fysikaaliset hoitolaitokset: Tilan antaja (ei vuokratila), tiedottaja Organisoija, ei itse toimija niillä alueilla, joissa paikkakunnalla on tarjota tasokkaita yksityisiä palveluita edullisesti (ammattitaito ja välineistö) 12. Kuinka yhteistyötä yhdistyksenne ja kunnan välillä saadaan kehitettyä palvelemaan nykyistä paremmin alueen erityisliikkujia? Tiedottamisen parantaminen Tilojen hankinta, liikunnan kartoitus Liikuntatoimen ja yhdistysten tilaisuus ja aivoriihi Keskustelemalla saman pöydän ääressä sekä kartoittamalla jäsenten toiveet ja tarpeet Kouluttaa ja mahdollisesti palkata ohjaajia Kunnan ja kuntien tulee nähdä erityisliikunnan vaikuttavuus vammaisten, sairaiden ja ikäihmisten toimintakyvyn parantajana ja toiminnallisesti suunnata voimavaroja ennaltaehkäisyyn. Ennaltaehkäisevä toiminta on monin veroin kustannustehokasta toimintaa suhteessa korjaaviin toimenpiteisiin, jotka tulevat maksamaan kunnalle n. 3 kertaa enemmän kuin ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Fysikaalinen hoitolaitos: Meillä olisi mahdollisuus erilaisille ryhmille, mikäli kunta organisoisi ryhmät kasaan Kahden keskeisiä tapaamisia asian tiimoilta 13. Jotain muuta erityisliikuntaan liittyvää toivetta tai palautetta? Esim. ilmainen kuntosalin ja uimahallin käyttö ikäihmisille päivisin Asiaa pitäisi markkinoida 70 80 -vuotiaille liikkumattomille muulla sanalla kuin liikunta mutta millä? Erityisryhmien liikuntaryhmiin on vaikea löytää ohjaajia Hienoa, jos saatte kaikenikäisille erityisryhmille jotain liikuntaa järjestettyä
7. KYSELY ERITYISLIIKUNNASTA LAPSILLE JA NUORILLE SEKÄ HEIDÄN VANHEMMILLEEN Lapsille ja nuorille sekä heidän vanhemmilleen lähetettiin kysely erityisliikuntatarpeiden selvittämiseksi. Kyselyä lähetettiin yhteen 32 kappaletta Ahmasojan koulun ja kirkonkylän koulujen kautta. Lisäksi kysely oli esillä kunnan nettisivuilla. Kuntalaisilla oli mahdollisuus tulostaa kysely, vastata ja palauttaa liikuntatoimistoon. Kyselystä tiedotettiin ilmoituksella paikallislehdessä. Vastauksia saatiin yhteensä 18. Kyselyyn vastasi 6 tyttöä ja 12 poikaa ja heidän vanhempaansa. Vastanneista 12 oli 6 11 -vuotiaita, joista viisi tyttöä ja seitsemän poikaa. 12 17- vuotiaista vastasi kyselyyn yksi tyttö ja viisi poikaa eli yhteensä 6 nuorta. Kyselyn tulokset 1. Pidätkö liikkumisesta? Tytöt Pojat Erittäin paljon Paljon Paljon Vähän Kysymykseen oli mahdollisuus vastata pitääkö liikkumisesta a) erittäin paljon, b) paljon, c) vähän tai d) en pidä. Kaikki kyselyyn vastanneet 6 tyttöä ilmoittivat pitävänsä liikunnasta paljon. Poikien vastaukset jakaantuivat niin, että 3 poikaa ilmoitti pitävänsä liikunnasta erittäin paljon, 5 poikaa paljon ja 3 poikaa vähän. Kukaan kyselyyn osallistunut lapsi tai nuori ei vastannut en pidä liikunnasta. 2. Mitä liikuntaa harrastat? 14 12 10 8 6 4 2 0 Tytöt Pojat
3. Osallistutko ohjattuun liikuntaan? Seitsemän (7) lasta ja nuorta ilmoitti käyvänsä koulun liikuntakerhossa. Kolme lapsista käy ratsastamassa/ratsastusterapiassa ja yksi lapsi Porin kaupungin järjestämässä uimakoulussa. 4. Jos tarvitset liikuntaa/urheilua harrastaessasi avustajaa, kuka sinua avustaa? 10 8 6 4 2 0 5. Mitä erityisesti liikunta-/urheilukäyttöön tarkoitettuja apuvälineitä tarvitset liikunnassasi? Kyselyyn vastanneet lapset ja nuoret käyttivät seuraavia apuvälineitä: polkupyörän apupyörät (2), pyörätuoli, kävelyteline, erikoispolkupyörä, luistelussa tukiapuvälineitä ja selkokielistä ohjeistusta. Vastanneista lapsista ja nuorista 11 ei tarvitse apuvälineitä liikkuessaan. 6. Mitä liikuntaa haluaisit harrastaa? 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Tytöt Pojat
7. Mitä erityisryhmien liikuntaa sinun mielestäsi pitäisi järjestää? Uinti (2 vastausta), pallopelit, yms. Erityislasten uimakoulua toivoisin, mielellään niin, että avustajia olisi mukana, ei vanhempia. Uintia myös esim. varattu vuoro erityislapsille uimahalliin, jolloin myös vanhempi voisi osallistua. Erityislasten liikuntakerho voisi olla myös alle 9-vuotiaille Ilmaisliikuntaa, kaikilla ei ole rahaa harrastaa mitä haluaisi. Jotain joukkuepeliä esim. sählyä. Joukkueessa voisi olla aikuisiakin. Pelejä ja yleisesti yhdessäoloa kaiken mukavan merkeissä. Aina järjestetään vain joukkuepelejä, tytöille harvoin mitään omia juttuja. Entä miksi kyseistä lajia pitäisi järjestää? Yleiset liikuntaryhmät eivät sovi erityisvaativille lapsille. Ehdottomasti jotakin pitäisi olla erityislasten ja nuorten kontaktit ikätovereihin koulun ulkopuolella saattavat olla minimaaliset. Terveydellisistä syistä. Uinti, jotta oppisin uimaan. Ulkoliikuntaa, jumppaa ja pallopelejä, jotta tulisi onnistumisen riemua ja se tukisi koululiikuntaa ja tasapaino ja liikkumistaidot kehittyisivät. 8. Kysymys vanhemmille: Mitkä ovat suurimmat esteet, jotka estävät lapsen ja nuoren osallistumista ja vaikeuttavat osallistumista järjestettyyn liikuntaan? Ainoa ongelma, ettei ole tarjontaa, osallistuisimme kyllä. Ei ole toimintaa, mihin osallistuisi Ei ole mitään erityisliikuntatoimintaa (paitsi koulun kerho) Nyt alkava kerho sunnuntaisin on huonoon aikaan.. viikolla ne pitäisi järjestää niin kuin normaalien lasten harrastukset. Tähän toimintaan ei näytä olevan resursseja ei rahaa kunnalla eikä vetäjää tiloista puhumattakaan. Joka asiasta kun säästetään. Nyt järjestettävään kerhoon liian nuori, vasta 8-vuotias. Sosiaaliset taidot puutteelliset, jonka vuoksi voi tulla ongelmia Lapsi ei osaa uida, ei luistella, ei kunnolla hiihdä ja tarvitsee aikuisen apua. Tällä hetkellä koulun sählykerho ja omatoimiset uimahallikäynnit tuntuvat riittävän. Jos nuoria on liikaa, ei se onnistu meidän nuorelta. Vaatii paljon aikaa myös vanhemmalta, jos aikuisen on osallistuttava ja toimittava avustajana Tuntuu ettei ole tarpeeksi aikaa säännölliseen harrastukseen Ryhmien toiminta täytyisi olla tarkasti strukturoitua ja vanhempien ja nuorten täytyisi se tietää liian epämääräisiin tilanteisiin ei meidän nuoremme pysty osallistumaan. Ryhmän vetäjien täytyisi olla hyvin tietoinen erityisyydestä sekä miten heidän kanssaan toimitaan. Esim. uintiryhmän koko pitäisi olla tiedossa ennen ilmoittautumista. Ryhmän pitäisi olla pieni ja ohjaajan tottunut erityislapsiin. Hienoa, että koulun kerho alkoi syksyllä. Monipuolista eri liikuntalajeihin tutustumista/oman kunnan tarjonta voi löytää oman lajinsa. Joukkuepelejä, jotta harjaantuu sosiaalisissa taidoissa ja saa kavereita.
Uimaopetusta myös erityistä tukea tarvitseville lapsille. Liikuntatapahtumia lapsille, elämyksiä ja vaihtelua arkeen. 8. KYSELY ERITYISLIIKUNNASTA TOIMINTAKESKUKSEN JA SOSIAALITOIMEN ASIAKKAILLE Peruskartoitustyötä varten tehtiin kysely erityisliikunnasta myös kuntalaisille. Kysely toteutettiin Euran kunnan toimintakeskuksen ja sosiaalitoimen avustuksella. Toimintakeskus tarjoaa työ- ja päivätoimintaa kehitysvammaisille henkilöille. Toimintakeskuksen työntekijät haastattelivat 48 asiakastaan yksitellen. Vastaukset ovat siis vastaajien kokemuksia ja mielipiteitä. Lisäksi sosiaalitoimen noin 20 asiakkaalle lähetettiin kysely postitse. Kyselyyn vastasi 12 henkilöä. Yhteensä kyselyyn vastasi siis 60 henkilöä, joista 19 naista, 37 miestä ja 4 henkilöä, joiden sukupuoli ei ole tiedossa. 25 Kyselyyn vastanneiden ikä ja sukupuoli 20 15 10 5 Sukupuoli tai ikä ei tiedossa Naiset Miehet 0 15-25 v. 26-35 v. 36-45 v. 45-55 v. 56-65 v. 66-75 v. yli 75 v. Ikä ei tiedossa Kyselyn tulokset 1. Mikä on liikunnan asema elämässäsi? 25 20 15 10 5 Sukupuoli ei tiedossa Naiset Miehet 0