KOKONAISSUUNNITELMA 1:1000 ILMAKUVA ETELÄSTÄ
OSA-ALUESUUNNITELMA 1:500 TAMPEREEN TAIDEMUSEO TÄYDENNYSRAKENTAMINEN Suunnittelualue sijaitsee kaupungin eri aikakausien kerrostumien rajapinnassa. Museo kasvattaa juurensa vanhojen puukaupunkikortteleiden mittakaavaan ja muotokieleen. Samalla se ottaa paikkansa kaupunkirakenteen taitepisteessä, katulinjojen päätteenä. Uudella rakentamisella jäsennetään ja tiivistetään lähiympäristön kaupunkirakennetta. Pirkankadun ja Puutarhakadun varren asuinrakennusmassat voimistavat katutilan muodostamista. Pyynikintori jäsennetään omaksi tilakseen uudella hotelli- /liikerakennuksella. Rakennuksen torin puoleinen taite kokoaa torin ehjäksi tilaksi ja muodostaa vastaparin eteläpäätyä kiertävälle Lyseon lukiolle. P Maantason arkadit toimivat avoimena katettuna kaupunkitilana säilyttäen Pirkankadun ja Pyynikintorin maantasoyhteyden. Torin ominaispiirteet: hahmo, mukulakiveys ja puusto säilytetään ja toritila pidetään avoimena. Pysäköinti sijoitetaan torin alle kahteen kerrokseen. Ajoyhteys pysäköintiin on Sotkankadulta. Torille sijoittuvan linja-autoaseman palvelut on hotellirakennuksen katutasossa. Viheralueet ja puurivistöt Saattoliiikenne, henkilöautot Raitiovaunu Toriparkki Kivetyt aukio-/toritilat Saattoliiikenne, linja-autot Linja-autot, kaukoliikenne Museon huoltoliikenne Kevyenliikenteen pääreitit ALUELEIKKAUS 1:500
NÄKYMÄ MUSEOAUKIOLTA AMURIN VANHA PUUTALOKORTTELI UUDEN MUSEON RAKENNUSMASSA VANHAN KORTTELIRAKENTEEN MITTAKAAVA OSAKSI MUSEOTA ARKKITEHTONINEN KONSEPTI Suunnitelma ponnistaa alueen puutalokorttelihistoriasta kohti sykkivän Metropolin tulevaisuuden horisonttia. Konsepti sitoo ajallisen ulottuvuuden lisäksi paikan fyysisiä ulottuvuuksia. Maantason muotokieli ja mittakaava kertovat jo kadonneesta puutalokaupungista samalla kun alkuperäinen taidemuseo seisoo itsenäisesti paikallaan oman aikakautensa maamerkkinä. Uusi museorakennus kohoaa perustason päälle yhtenä valukappaleena uhmaamaan painovoimaa, herättämään kysymyksiä ja kokoamaan alueen energiavirtoja. Uudisrakennus luo alueelle uuden kerrostuman, kaupunkihierarkisen keskipisteen ja lähtölaukauksen koko kaupunginosan kehitykselle. MAISEMA-ARKKITEHTUURI Museokokonaisuus rajaa aukion, joka johdattaa pääovelle ja linkittää sisäänkäynnin eri lähestymissuuntiin. Aukiota jäsennetään yhtenäisen kiveyspinnan ja kulkua ohjaavien muurien sekä näyttävien yksittäispuiden avulla. Kivetty pinta yhdistää myös työläismuseokorttelin osaksi museokokonaisuutta. Vanhan museorakennuksen vehreä museopuutarha muodostaa uudisrakennukselle parin. Vanhaa puustoa säilytetään mahdollisimman paljon. Museokortteleiden lähialueet muodostavat yhtenäisen, rauhallisen ja jalankulkijalle miellyttävän kokemuksen. Pihakatuvyöhyke rauhoitetaan liikenteeltä. MUSEOELÄMYS Museorakennuksen taittelehtiva uloke ohjaa vierailijan museoaukiolta sisäänkäynnille. Avoimen ala-aulan maisemaa hallitsevat ympäröivä puisto, rakennuksen sisäinen monitoimipiha ja puutalokortteleihin kytkeytyvä puinen alakatto. Käynti näyttelytiloihin on aulan keskeltä valoa kohti johtavan portaan kautta. Porras toimii siirtymänä maantason monimuotoisen kaupunkielämän ja avoimien näkymien sekä näyttelysalien eteerisen hiljaisuuden välillä. Toisen kerroksen salit ovat oma häiriötön taiteelle omistettu ylävalossa kylpevä maailmansa. Näyttelykierto jatkuu yhdyskäytävää reunustavaan mediatilaan ja nousee sieltä vanhan osan kokoelmatiloihin. Kierron aikana avautuu rajattuja näkymiä ympäröivään kaupunkiin. Visuaalinen yhteys aktivoi molemminsuuntaista kontaktia ja helpottaa kävijää orientoitumisessa. Museon näyttelyt ja tapahtumat ulottuvat myös aulan yhteydessä olevalle monitoimipihalle, museorakennusten väliselle tapahtumapihalle sekä museoaukiolle ottamaan kontaktia kaupunkiympäristöön. Museon materiaalivalikkoa hallitsevat kauniisti vanhenevat luonnonmateriaalit. Julkisivun tehokeinona, informaatio- ja taidepintana käytetään avainkohdissa valobetonia. TOIMINTA Vaihtuvien näyttelyiden tila on neutraali, vapaalta korkeudeltaa 6 metriä korkea hallimainen tila. Se on helposti muunneltava ja jaettavissa osiin. Näyttelytarpeita varten tilaan rakennetaan itsekantavilla näyttelyseinillä erilaisia tilajäsennyksiä tarpeen mukaan. Valokatto tuo saliin pohjoista luonnonvaloa. Kattotaitteiden eläsivut toimivat aurinkoenergian keräyspintoina. Valokattoon on integroitu näyttelyvalaistusjärjestelmät sekä säädettävät pimennyskaihtimet tilan osittaiseen tai täysin pimennykseen. Työskentelytilat, lastaus-, huolto- ja toimistotilat on keskitetty sisäpihaa reunustavaan siipiosaan. Rakennuksen runko ja ulkokuori on paikallavalettua teräsbetonia, jonka ulokkeellinen välipohja vahvistetaan teräsristikoilla. Taloteknisten asennusjärjestelmien sijoituksella on näyttelytilasta tehty mahdollisimman joustava erilaisten näyttelytarpeiden täyttämiseksi. Salin ulkoseiniä kiertää asennusseinät ilmalämmitykselle sekä sähkölle. Ilmansyöttö tilaan tulee ulkoseiniä kiertävistä lattiakanavista ja poisto jalkalistojen kautta. Näyttelytiloissa on asennuslattiat sekä lattiarasioiden verkosto näyttelyiden vaatimia vaihtelevia sähköteknisiä asennuksia varten. KULKUKAAVIO Näyttelykierto Huolto Tilakohtaiset IV-koneet on keskitetty toimistorakennuksen välikerrokseen, josta tekniikkareitit rakennuksen eri osiin ovat mahdollisimman lyhyet. Rakennus on mahdollista olla tekniseltä toteutukseltaan nollaenergiatalo. LAAJENNUKSEN LAAJUUSTIEDOT MUSEOLAAJENNUS ASUINRAKENTAMINEN HOTELLI- JA LIIKERAKENTAMINEN PYSÄKÖINTILAITOS Hyötyala 3 503 hym² Bruttoala 5 089 brm² Tilavuus 3 5267m³ Kerrosala 1 0960 kem² Kerrosala 7 940 kem² Bruttoala 7 900 brm²
POHJAPIIRROS 1.KRS 1:200 LEIKKAUS A-A 1:200 1. VÄRIBETONI TAMMI 3. LASI 4. BETONI- INTEGROITU LED-SEINÄ 1. 3. JULKISIVU ETELÄÄN 1:200
POHJAPIIRROS KELLARI 1:200 AURINKOKERÄIMET LEIKKAUS B-B 1:200 AULATILA
POHJAPIIRROS KRS 1:200 1. JULKISIVU POHJOISEEN 1:200 4. 1. 1. VÄRIBETONI TAMMI 3. LASI 4. BETONI-INTEGROITU LED-SEINÄ 3. JULKISIVU ITÄÄN 1:200
POHJAPIIRROS 3.KRS 1:200 1. 3. JULKISIVU LÄNTEEN 1:200 PÄÄNÄYTTELYTILA