Valinnanvapauspilotointi Satakunnassa Esitys 8.6.2017
Sisällysluettelo Yleistä valinnanvapauspiloteista (diat 3 9) Sote-keskus-pilotti (diat 10 14) Henkilökohtaisen budjetin pilotti (diat 15 16) Satakunnan hankesuunnittelu (diat 17 20) Pilotoinnit Satakunnan julkisen palvelutuotannon näkökulmasta (diat 21 26) Pilotointi Satakunnan kunnissa ja kuntayhtymissä (diat 27 32)
Yleistä valinnanvapauspiloteista
Valinnanvapauden aikataulutus Hallitus antoi valinnanvapautta koskevan lakiesityksen eduskunnalle 9.5.2017. Eduskunta päättää laista syksyllä. Valinnanvapauden valmistelu etenee maakunnissa eri tahtiin. Siksi lakiesitykseen sisältyy useita siirtymäaikoja, mm. Valinnanvapaus laajenee pilotteihin valituissa maakunnissa viimeistään v. 2018 aikana. Kaikkien maakuntien pitää tehdä valinnanvapauden toteuttamissuunnitelma sekä tarvittavat päätökset suunhoidon yksiköiden palvelutuottajia koskevista vaatimuksista viimeistään 30.6.2018. Vuoden 2019 alusta kaikkien maakuntien on otettava käyttöön asiakassetelit, henkilökohtainen budjetointi sekä asiakkaan oikeus valita hammashoitola. Sote-keskuksen toiminta on aloitettava vähintään rajatuilla palveluilla viimeistään 1.7.2019. Erityisellä poikkeusluvalla maakunta voi aloittaa sote-keskusten toiminnan vasta 1.1.2021, mikä edellyttää tiettyjen kriteerien täyttymistä. Täysimääräisesti valinnanvapauden on oltava käytössä 1.1.2022 alkaen, paitsi pilotointimaakunnissa viimeistään 1.1.2023.
Valinnanvapauspilotit Valinnanvapauspilotit voivat olla Sote-keskus eli suoran valinnan pilotteja, Henkilökohtaisen budjetin pilotteja, tai Näiden yhdistelmiä. Maakunta tekee vain yhden hakemuksen, vaikka se hakeutuisi molempiin pilotteihin. Hakijataho voi olla kunta tai kuntayhtymä vastuukuntamallilla. Pilottien hakuaikataulu: 1. haku päättyy 7.7.2017 2. haku päättyy 29.9.2017.
Pilotointialue Pilottialueen tulee kattaa maakunnan alueen kunnat/kuntayhtymät, joiden yhteenlaskettu asukasluku on vähintään 80 % maakunnan asukasluvusta. Erityisperustein alueen kattama asukasluku voi olla 50 80 %. Mikäli pilotin kattama alue olisi 50 80 % maakunnan asukasluvusta, pilottiin hakevan tulee esittää erityiset perusteet. Jos pilottialueen asukasmäärän kattavuus on alle 70 % maakunnan väestöstä, pilotissa on oltava mukana vähintään puolet maakunnan kunnista. Pilottialue laajenee kaikkiin maakunnan alueen kuntiin 1.1.2019.
Valtionavustuksen määrä Valinnanvapauspilottien kokonaisrahoitus on 133 milj. euroa vuosina 2017 2019. Kansallisten tietojärjestelmäratkaisujen toteuttamiseen käytetään 10 milj. euroa. Varsinaisten pilottien rahoitukseen käytetään vuosina 2017 2019 yhteensä 121,6 milj.. Valtionavustuspäätökset tehdään ehdollisina siten, että valtionavustuksen maksaminen edellyttää pilottien rahoitukseen varattavien määrärahojen vahvistamista eduskunnassa valtion talousarviokäsittelyjen yhteydessä. Lisäksi edellytyksenä pilottien toteutumiselle on eduskunnassa käsittelyssä olevan valinnanvapauslakiesityksen hyväksyminen. Poikkeuksellisesti pilottiin osallistuvalta taholta ei edellytetä omarahoitusosuutta eli valtionavustus on 100 %.
Pilotteja koskevat lait ja ohjeet Juridisten perusperiaatteiden noudattaminen tarkistetaan hakemusten käsittely- ja arviointiprosessissa. Pilotit toteutetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, valinnanvapauslain säännöksiä, valtion talousarvion kirjausta sekä valtionavustuksen hakuilmoituksen ja valtionavustuspäätöksen kriteerejä noudattaen niin, että pilotoitava malli vastaa mahdollisimman laajasti valinnanvapauslaissa säädettyjä periaatteita ja toimintaa. Valinnanvapauslain keskeisimmät pilotissa huomioitavat säännökset ovat Sote-keskus -pilotin osalta lain 88, 15, 86 :t. Henkilökohtaisen budjetin pilotin osalta 89 ja 48 :t sekä 6 luvun säännökset.
Lisätiedot Hakuilmoitus ja muu pilotteihin liittyvä aineisto: http://alueuudistus.fi/valinnanvapaus/pilotit
Sote-keskus-pilotti Eli suoran valinnan pilotointi
Pilotoitava palveluvalikoima Sote-keskus -pilotissa tulee alusta lähtien pilotoida vähintään sote-keskuksen suoran valinnan palvelujen ns. rajattua palveluvalikoimaa. Palveluvalikoimaa voi pilottiaikana laajentaa liukuvasti ns. laajaan malliin. Laaja valikoima on otettava käyttöön täysimääräisenä viimeistään 1.1.2023. Sote-keskus -pilotissa ei kokeilla asiakasseteliä, eikä vv-lain 85 :n mukaan 1.1.2019 kaikissa maakunnissa aloittavia suun hoidon yksikköjä ja niihin 15 :n mukaan kuuluvia palveluja.
Rajattu palveluvalikoima Pilotin on alkuvaiheessa kohdistuttava seuraaviin palveluihin: terveydenhuoltolain 13 :ssä tarkoitettu terveysneuvonta ja -tarkastukset; yleislääketieteen alan avoterveydenhuollon neuvonta ja ohjaus; yleislääketieteen alan th-ammattihenkilön suorittama, avovastaanotolla, kotikäynneillä tai etäyhteyksien avulla toteutettava asiakkaiden oireiden, toimintakyvyn ja sairauksien tutkimus, toteaminen ja hoito; yleislääketieteen alan terveydenhuoltolain 29 :n 2 mom. 1. ja 2. kohdassa tarkoitetut kuntoutusneuvonta ja ohjaus, sekä toiminta- ja työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi terveydenhuoltolain 22 :ssä tarkoitettujen todistusten antaminen, kun ne liittyvät em. palveluihin sosiaalihuoltolain 6 :ssä tarkoitettu sh-ammattihenkilön antama sosiaalihuollon neuvonta ja ohjaus vanhuspalvelulain 12 :ssä tarkoitettu sote-ammattihenkilön antama neuvonta ja ohjaus
Toiminnan yhtiöittäminen pilotissa Sote-keskus -pilottiin osallistuvien kaikkien kuntien/kuntayhtymien pitää yhtiöittää pilotin piirissä olevat palvelunsa ennen pilotin aloittamista (1.7.2018 mennessä). Tehtävää hoitamaan voidaan perustaa vain yksi maakunnallinen yhtiö. Tästä voidaan poiketa vain erityisen perustellusta syystä.
Omaisuusjärjestelyt Omaisuuden siirto tulee tehdä lähtökohtaisesti apporttisiirtona ja omaisuuden siirtoa koskevien päätöksien on oltava voimaanpanolain (HE 15/2017 vp) linjauksien mukaisia. Yhtiöille ei ole tarkoitus siten siirtää kiinteää omaisuutta eikä siirtää muita kuin tehtävän hoitamisen näkökulmasta välttämättömiä sopimuksia. Toimitilojen vuokraamisessa on noudatettava voimaanpanolain mukaista tasoa.
Henkilökohtaisen budjetin pilotti Eli HB-pilotti
Pilotoitavat palvelut HB-pilotoinnin piiriin voivat kuulua vain henkilöt, joilla on oikeus saada sote-palveluja vanhuspalvelulain, vammaispalvelulain tai kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/1977) perusteella. Henkilökohtaisen budjetin pilotissa ei erikseen määritellä, mitkä palvelut kuuluvat pilotin piiriin. HB -pilottiin sisältyvät palvelut määrittyvät yksilökohtaisesti asiakkaan tarpeiden ja asiakassuunnitelman mukaan. Pilotin piiriin voi kuitenkin kuulua vain sellaisia palveluja, joita on pilottialueella saatavilla yksityisiltä palvelun tuottajilta tai joiden osalta kunta on yhtiöittänyt omaa tuotantoaan.
Satakunnan hankesuunnittelu Ehdotus
Pilotoinnin kohde ja hakijataho Ehdotetaan, että Satakunnassa hakeudutaan 1. haussa sekä suoran valinnan että henkilökohtaisen budjetin pilottiin. Näistä tehdään yksi yhteinen hakemus liitteineen. Hakijataho on Satakuntaliitto vastuukuntamallilla. Pilotointi ja rahoitus siirtyy kokonaisuudessaan uudelle perustettavalle maakunnalle 1.1.2019 alkaen. Satakuntaliitto jakaa vuosina 2017-2018 pilotille myönnetyn rahoituksen pilottiin osallistuvien kuntien/kuntayhtymien kesken erillisen sopimuksen perusteella.
Haettava rahoitus Jos hakeudutaan molempiin pilotteihin, haettava rahoitus on vähintään 15 milj. euroa. Valtionavustusta voi käyttää Pilotin hallinnointiin, Tietojärjestelmiin, Palveluiden tuottamisesta mahdollisesti aiheutuvaan kustannusten lisäykseen, sekä Yhtiön pääomittamiseen. Avustuksen saaminen pääomittamiseen edellyttää, että hakemus nojautuu kriteereissä tarkemmin määriteltyihin selvityksiin. Pääomittamisessa on noudatettava EU-valtiontukisäännöksien mukaista markkinataloussijoittajaperiaatetta.
Valmistelevat selvitykset Hankesuunnitelma Kuntasitoumuslomake Talousarviolaskelma Yhtiöiden pääomittamiseen liittyvät selvitykset : Markkina-analyysi yhtiöitettävän toiminnan osalta Asiakaskäyttäytyminen yhtiöitettävän toiminnan alueella Markkinaosuutta vastaavan tehokkaan palvelutuotannon organisointi yhtiöitettävän toiminnan osalta sekä benchmarking muihin toimijoihin Markkinaosuutta ja toiminnan tehokasta organisointia vastaavan tuloslaskelman ja taseen mallintaminen sekä pääomarahoitustarpeen määritys Markkinataloussijoittajaperiaate (sijoitetun pääoman tuotto-odotukset) ja esitetty pääomitusvaade Muut liitteet (mm. arviointi- ja viestintäsuunnitelmat)
Pilotoinnit Satakunnassa julkisen palvelutuotannon näkökulmasta Alustava arvio 31.12.2018 asti
HB:n kohderyhmät Pilotointi kohdistuu ikääntyneiden, vammaisten ja kehitysvammaisten palveluihin, tarkemmin määriteltynä ensivaiheessa esim. seuraaviin asiakasryhmiin: Kohderyhmään kuuluvat kotihoidon tukipalveluasiakkaat Kaikenikäiset kehitysvammaiset ihmiset Vaikeavammaiset, joilla on henkilökohtainen apu Tukiasumisessa olevat henkilöt, joilla on oppimisessa ja ymmärtämisessä vaikeuksia Palveluasumisyksiköissä asuvat Kuljetuspalveluasiakkaat
HB sotetyössä Pilotoinnin aikana on luotava yhtenäiset käytännöt mm. seuraavissa seikoissa Palvelutarpeen arviointi (yhtenäiset kriteerit ja mittarit) Yksilöllisen asiakassuunnitelman laadinta Palveluille asetettavien kriteerien määrittäminen Asiakkaan palveluohjaus ja muu tuki Palvelutuotannon lisäkustannukset katetaan pilotin kustannuksella. HB.n käyttöönotto edellyttää henkilöstöltä verkostomaisten työtapojen ja uudenlaisen asiakaslähtöisen toimintatavan omaksumista. Pilotointiin suhtaudutaan lähtökohtaisesti myönteisesti, vaikka se vaatii alkuvaiheessaan työtä. Henkilöstölle järjestetään koulutusta HB:n pilotissa. Palvelutuotannon lisäkustannukset katetaan pilotin kustannuksella.
Sote-keskus-pilotti Pilotoinnin kohteena on ensivaiheessa rajattu palveluvalikoima (dia 11). Laajentaminen tehdään vaiheittain erillisen suunnitelman mukaan niin, että täysi valikoima toteutuu 1.1.2013 mennessä. Yhtiöön siirtyminen edellyttää henkilöstöltä uudenlaisen toimintakulttuurin omaksumista, mikä on suuri ponnistus. Toimintakulttuurin muutos edellyttää henkilöstön koulutusta ja tukea muutoksessa.
ICT-palvelut Pilotointi aiheuttaa vaateita ICT-palveluille. Mm. tiedon seurannan ja siirtymisen on oltava sujuvaa. Kunnat/ kuntayhtymät vastaavat omista asiakas- ja potilastietojärjestelmistään. Kela vastaa pilottiin liittyvistä kansallisista tietojärjestelmistä, joita tulee käyttää. Satasote on sopinut tiiviistä yhteistyöstä Kelan kanssa. Hankkeen aikana on tehtävä tarvittavat ICT-palveluja koskevat ratkaisut, ja otetaan käyttöön järjestelmät, jotka mahdollistavat mm. seuraavat seikat: Tavoitteellisesti kaikki asiakkaan tiedot saadaan yhdestä tietojärjestelmästä, Rajapinta järjestäjän ja tuottajien järjestelmiin on tarvittaessa avoin, Tietojärjestelmien avulla järjestetään toteumaseuranta tavoitellen ajantasaista ja suoriteperusteista kustannusseurantaa, Asiakkaan hoito- tai palveluvastuussa oleva taho saa tietoa toteutuneesta palvelusta reaaliajassa.
Talous- ja hallintopalvelut Suoran valinnan pilotoinnissa kunta/ kuntayhtymä korvaa palvelun tuottajalle jokaisesta asiakkaasta asiakkaaseen sidotun kapitaatiokorvauksen sekä mahdollisesti siihen liitettävän suoritusperusteisen korvauksen osuuden. Korvaus määräytyy pilottiin osallistuvien kuntien yhdessä sopiman mallin mukaan. HB-pilotoinnissa kunta/ kuntayhtymä korvaa palvelun tuottajalle korvauksen palvelun tuottamisesta henkilökohtaiseen budjettiin määritellyn summan mukaisesti. Korvaus määräytyy pilottiin osallistuvien kuntien yhdessä sopiman laskentamallin mukaan. Seurannan ja maksatusten pitää olla toteutukseltaan yksinkertaisia, mikä vaatii tuekseen toimivat tietojärjestelmät. Pilotointi aiheuttaa talous- ja hallintopalveluille mm. seuraavia tehtäviä: Markkina-analyysien laadinta Yhtenäisten käytäntöjen ja ohjeiden luominen Kustannuslaskennan ja hinnoittelun yhtenäistäminen pilotointien osalta
Pilotointi kunnan/kuntayhtymän kannalta Alustava arvio
Yhtiöittäminen Pilotointia varten Satakuntaan on perustettava 30.6.2018 mennessä yksi yhtiö, joka tuottaa alkuvaiheessa em. suoran valinnan piirissä olevat rajatut palvelut. Nykylainsäädännön edellyttämien palvelujen tuottamista koskevien lupien ja rekisteröimisen tulee olla kunnossa ennen pilotin alkamista. Yhtiöittäminen vaatii nykytilanteen selvittämistä sekä yhtiöitettävään toimintaan liittyvien selvitysten laatimista pilotointiin osallistuvissa kunnissa/ kuntayhtymissä.
Omaisuuden siirto Perustettavalle yhtiöille ei siirretä kiinteää omaisuutta, eikä muita kuin tehtävän hoitamisen näkökulmasta välttämättömiä sopimuksia (rajattua palveluvalikoimaa koskevat sopimukset). Toimitilojen vuokraamisessa noudatetaan voimaanpanolain mukaista tasoa. Omaisuuden ja sopimusten, myös vuokra-, edellyttää nykytilan selvittämistä ja irrottamista kuntaan jäävästä toiminnasta.
Henkilöstö Suoran valinnan pilotissa ko. palvelua tuottava henkilöstö siirtyy yhtiön palvelukseen. Siirtyminen tapahtuu liikkeen luovutuksen periaatteiden mukaisesti (ns. vanhana työntekijänä) Yhtiöittämisen myötä pilottikuntien/ kuntayhtymien on käynnistettävä yt-menettely. Henkilöstön (ja palvelujen) siirrolla on vaikutuksensa kuntaan jäävään toimintaan. Satasoten henkilöstötyöryhmä on laatinut yt-menettelyä koskien alustavan ohjeistuksen. Ohjeistusta tarkistetaan valtakunnallisten linjausten mukaisesti aina tarvittaessa.
Vaikutus valtionosuuksiin Pilotoinnin vaikutus kuntien valtionosuuksiin: Jos pilottikunta saa valtiolta lisärahoitusta, jolla se maksaa pilotista aiheutuvat lisäkustannukset, niin kunnan nykytila ei muutu eli nettokustannukset pysyy samana olettaen, että valtioapu kirjautuu kuten ohjeiden mukaan pitäisi - tilastoissa toimintatuottoihin (joka sisältyy käsitteellisesti nettokustannuksiin). Tällöin kustannusnousua ei synny. (Kirsi Varhilan vastaus 8.6.2017)
Pilotoinnin hyödyt Pilotointi toteutuu vain, jos valinnanvapauslakiluonnos hyväksytään. Jos lakia ei hyväksytä, pilotointi raukeaa, eikä toimenpiteitä tehdä. Pilotoinneista aiheutuu kustannuksia, mutta ko. kustannukset syntyvät joka tapauksessa, jos laki hyväksytään ja valinnanvapaus astuu voimaan. Jos Satakunta pääsee pilotoinnin piiriin, valtionavustus kattaa palvelutuotannossa syntyvät lisäkulut. Pilotoinnissa voi saada myös valtionavustusta mm. tietojärjestelmiin ja pääomittamiseen. Pilotointi mahdollistaa pidemmän siirtymäkauden sote-keskusten täydessä toimeenpanossa (pilotissa 31.12.2022 asti, muutoin vain 31.12.2021 asti). Pilotissa on mahdollista mallintaa valtakunnallisia toimintatapoja, ja vaikuttaa valinnanvapauden sisältöön ja toimintatapoihin. Lisäksi pilotissa saadaan tukea omaan arviointi- ja seurantatyöhön tukea, myös taloudellista.