Hallitus 1.6.2015, LIITE 7 HYVINKÄÄN SAIRAALAN LEIKKAUSOSASTON HANKESELVITYS 30.4.2015
Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ... 4 JOHDANTO... 5 1 HANKESELVITYKSEN PERUSTEET... 6 Leikkausyksikön tilojen nykytila... 6 Leikkausyksikön toiminnan yleiskuvaus, nykytila... 7 2 LISÄRAKENNUKSEEN SIJOITETTAVAN TOIMINNAN NYKYTILANNE...13 Potilaiden tulotapa...13 2.1. Leikkaustoimintojen nykytila...14 Ortopedia ja käsikirurgia, nykytila...14 Gastroenterologinen-, endokriininen- ja yleiskirurgia, nykytila...15 Urologia, nykytila...15 Plastiikka-, rintarauhas- ja verisuonikirurgia, nykytila...16 Lasten kirurgia, nykytila...16 Korva-, nenä- ja kurkkutaudit, nykytila...16 Naistentaudit ja synnytys, nykytila...16 Erikoislääkärikoulutus leikkausalueella...17 Anestesiologian nykytila...17 Polikliininen kirurgia (Poki), nykytila...17 Heräämötoiminnan nykytila...17 Tukipalvelut, nykytila...18 Puhtaanapitopalvelut ja välinehuolto, nykytila...18 Kuvantaminen ja laboratoriotoiminnot, nykytila...18 Lääkehuolto, nykytila...19 Ravitsemuspalvelut, nykytila...19 ICT, nykytila...19 Vaatehuolto, nykytila...20 Varastotoiminnot, nykytila...20 Logistiikka, nykytila...20 2.6.1. Potilaat ja omaiset, nykytila...20 Henkilökunta, nykytila...22 Sängyt, nykytila...22 Yhteydet kantasairaalaan...22 3 LEIKKAUSTOIMINNAN KEHITTÄMISTARPEET, HENKILÖSTÖ JA KUSTANNUKSET 2019 2027...23 2
Leikkaustoimintojen kehittämistarpeet...23 Ortopedia ja käsikirurgia, kehittämistarpeet...24 Gastroenterologinen-, ja endokriininen- ja yleiskirurgia, kehittämistarpeet...25 Urologia, kehittämistarpeet...25 Plastiikka-, rintarauhas- ja laskimokirurgia, kehittämistarpeet...25 Lasten kirurgia, kehittämistarpeet...25 Korva-, nenä- ja kurkkutaudit, kehittämistarpeet...26 Naistentaudit ja synnytykset, kehittämistarpeet...26 Tiloihin liittyvät kehittämistarpeet...26 Polikliinisen kirurgian (Poki) kehittämistarpeet...27 Tukipalveluiden kehittämistarpeet...27 Puhtaanapitopalvelut ja välinehuolto, kehittämistarpeet...27 Kuvantaminen ja laboratoriopalvelut, kehittämistarpeet...28 Lääkehuolto, kehittämistarpeet...28 Ravitsemuspalvelut, kehittämistarpeet...28 ICT, kehittämistarpeet...28 Vaatehuolto, kehittämistarpeet...29 Varastotoiminnat, kehittämistarpeet...29 Logistiikka...30 Potilaat ja omaiset...30 Henkilökunta...30 Henkilöstö...30 4 HANKKEEN RISKIARVIO...31 Strategiset riskit...31 Operatiiviset, palvelutuotannon, talouden ja tiedonhallinnan riskit...31 Henkilöstöön, rahoitukseen ja aikatauluun liittyvät riskit...32 5 ASEMAKAAVA, LAAJENNUKSEN SIJOITTUMINEN JA LIIKENNEJÄRJESTELYT...33 6 TILAOHJELMA...33 7 UUDISRAKENNUKSEN LAAJUUS, KUSTANNUSARVIO JA AIKATAULU SEKÄ TOIMINTAKULUVAIKUTUS...36 Uudisrakennuksen laajuus, kustannusarvio, aikataulu ja väistötarve...36 Hankkeen vaikutus toimintakuluihin ja suoritteisiin sekä asetettavat tuottavuustavoitteet...37 LIITE 1...39 LIITE 2...40 LIITE 3...41 3
TIIVISTELMÄ Hyvinkään sairaala toimii usean eri erikoisalan ympärivuorokautisena päivystävänä ja synnytyksiä hoitavana keskussairaalatyyppisenä sairaalana sovitulla työnjaolla HYKSin kanssa. Alueella on väestöä 187 000. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan väestömäärä kasvaa 11,2 %. Väestöennusteisiin perustuva leikkaustoimenpidemäärän ennustetaan kasvavan noin 18 % vuoteen 2027 mennessä. Yli 75- vuotiaiden osuus tulee kaksinkertaistumaan. Leikkaustoimenpiteitä on noin 7300, lisäksi tehdään noin 3500 anestesiatoimenpidettä (vuosi 2014). Päiväkirurgian osuus leikkaustoimenpiteistä on ollut noin 60 %. Päivystysleikkauksia on kaikista leikkauksista ollut noin 20 %. Leikkaukseen tulevista potilaista 95 % tulee Leikon kautta. Leikkauksia tehdään ortopedian, traumatologian, käsikirurgian, gastroenterologisen kirurgian, urologian, plastiikka- ja rintarauhaskirurgian, laskimokirurgian, endokriinisen kirurgian, lastenkirurgian, korva-, nenä- ja kurkkutautien sekä naistentautien ja synnytysten erikoisaloilla. Hyvinkään sairaala on rakennettu vuonna 1975. Leikkausyksikön rakennusinvestointi on välttämätön, koska yksikön tilat ovat huonokuntoiset, eivätkä vastaa nykyaikaisen leikkausyksikön sairaala-, laite- ja taloteknisiä vaateita. Työterveyslaitoksen selvityksissä on todettu rakenteisiin ja ilmanvaihtoon liittyviä ongelmia. Rakentaminen mahdollistaa myös tiettyjen prosessien kehittämisen esimerkiksi heräämötoiminta, Poki-toiminta ja hoitologistikko-toiminta. Investoinnin kautta varaudutaan myös kasvavan väestön tarpeisiin. Teknisten selvitysten mukaan leikkaustoimintaa voimakkaasti ja pitkäkestoisesti supistavan korjausrakentamisen sijaan on taloudellisempaa investoida uusien tilojen rakentamiseen. Hankkeessa rakennetaan 10 leikkaussalia ja heräämötilat yhteen kerrokseen yht. 1735 hym 2 nykyisen Leiko tilojen yhteyteen. Lisäksi T-kerros jää osin raakatilaksi. Kantasairaalan yhteyksien parantamiseksi, etenkin hätäsektio tilanteissa, tarvitaan myös potilashissi ja kulkutunneli toisen kerroksen synnytyssaleista leikkausosaston sektiosaliin. Hankkeen kustannusarvio on yhteensä 17 milj.. Uusien leikkaussalien on tarkoitus valmistua vuonna 2019. Hyvinkään sairaalan leikkaussalihankkeen ydintavoite on varmistaa laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut alueen väestölle. 4
JOHDANTO Hyvinkään sairaala vastaa valtaosasta alueensa kuntien somaattisen erikoissairaanhoidon palveluista. Alueen kasvavan, tällä hetkellä yli 187 300 asukkaan tarpeisiin on sairaalassa kattava lääketieteen erikoisalojen valikoima. Alueen väestömäärän ennustetaan kasvavan lähes viidenneksellä vuoteen 2027 mennessä. Viimeisimpiin väestöennusteisiin perustuvien laskelmien mukaan ennakoidaan alueella noin 18 % leikkaustoimenpiteiden määrän kasvu vuoteen 2027 mennessä. Kasvua on kaikissa ikäryhmissä, mutta suhteellisesti suurinta kasvu on eniten palveluja käyttävien yli 75-vuotiaiden ryhmässä, jossa ennustetaan leikkausten määrän kaksinkertaistuvan vuoteen 2027 mennessä. Vuonna 2014 yli 75-vuotiaiden toimenpiteitä oli 809 kpl ja vuonna 2027 on arvioitu toimenpiteitä olevan 1759. Sairaalan yleissuunnitelman mukaisesti Hyvinkään sairaalan rooli tulee jatkossakin olemaan päivystävä ja synnytyksiä hoitava keskussairaalatyyppinen yksikkö, jonka vastuisiin ei ole tiedossa erikoissairaanhoidon palvelujen tuottajana oleellisia muutoksia. Hyvinkään sairaalan leikkaus- ja anestesiatoiminnalla turvataan operatiiviset palvelut kaikille sairaalan erikoisaloille kaikkein vaativinta leikkaustoimintaa lukuun ottamatta. Näiltä osin palvelut järjestetään HUS-alueen linjausten mukaisesti HYKSin toimintana. Hyvinkään sairaalassa leikkauksia tehdään ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian, gastroenterologisen kirurgian, urologian, plastiikka- ja rintarauhaskirurgian, laskimokirurgian, endokriinisen kirurgian, lastenkirurgian, korva-, nenä- ja kurkkutautien sekä naistentautien ja synnytysten erikoisaloilla. Uuden leikkausyksikön valmistuttua on tarkoituksena alueen kuntien toiveesta toteuttaa yleisanestesiaa vaativa (perustason) hammashoito esim. lasten, vanhusten, monisairaiden, pelkäävien ja kehitysvammaisten kohdalla (n. 150 potilasta / vuosi vuonna 2014). Tällä hetkellä anestesiaa vaativa hammashoito on ostettu yksityisiltä palveluntuottajilta. Leikkaus- ja anestesiapalvelujen saatavuus turvataan ympärivuorokautisesti. Vuosittain sairaalassa tehdään noin 7300 leikkausta ja tarjotaan anestesiapalvelut noin 3700 muulle anestesiaa vaativalle toimenpiteelle. Potilaita on kaikista ikäryhmistä ja leikkaustoimenpiteet ovat pääosin suunniteltuja. Päivystysleikkausten osuus kaikesta leikkaustoiminnasta on noin 20 %. Lisäksi leikkauksia tehdään polikliinisina toimenpiteinä kirurgian ja gynekologian erikoisaloilla, vuonna 2014 oli yhteensä noin 400 tällaista polikliinistä toimenpidettä. Sairaalassa on vuonna 2011 tehty sairaalan yleissuunnitelma, joka sisältää sairaalan toimintojen kehittämiselle, palvelujen kysynnän muutosennusteille ja kiinteistön korjaustarpeille perustuvan ehdotuksen sairaalan rakennushankeohjelmaksi. Sairaanhoitoalueen jäsenkunnilla on ollut edustus työryhmässä. Hyvinkään sairaalan yleissuunnitelma hyväksyttiin HUS-hallituksessa 21.11.2011. Tämän hankeselvityksen tarkoituksena on osoittaa, miten suunnitteilla olevan rakennushankkeen avulla voidaan turvata alueelliset keskussairaalatyyppiset tehokkaat, alueen väestön tarpeisiin vastaavat leikkaus- ja anestesiapalvelut myös tulevaisuudessa. Rakennushankkeen tarkoituksena on turvata leikkaustoiminnan keskeytymättömyys ja turvallisuus, potilaiden hoidon saaminen ja hoitotakuun toteutuminen. 5
1 HANKESELVITYKSEN PERUSTEET Leikkausyksikön tilojen nykytila Nykyiset leikkaussalitilat ovat rakennusteknisesti huonokuntoiset, nykyaikaisiin leikkaussalitoimintoihin ahtaat ja useisiin pieniin tiloihin pirstoutuneina ne tukevat huonosti nykyaikaisia, tehokkaita toimintamalleja. Niissä ei pystytä turvaamaan nykyisen kaltaisia eikä tulevien vuosien kasvavia palvelujen tarpeita. Leikkaussaleja on kolmetoista. Niistä seitsemän on rakennettu 1970-1980 luvuilla. Ne ovat pinnoiltaan, sähkö- ja kaasuvedoiltaan alkuperäisessä kunnossa. Kaksi leikkaussalia on saneerattu ja kolme rakennettu 2000-luvun alussa, yksi leikkaussali vuonna 2008. LVI-, sähkönjako-, tele-, sairaalakaasu- ja lämmitysjärjestelmä sekä vesi- ja viemäriverkosto ovat huonokuntoisia ja uusimisen tarpeessa. Työterveyslaitoksen selvityksessä yksikössä on todettu rakenteisiin ja ilmanvaihtoon liittyvä sisäilmaongelma ja osalla henkilökunnasta on lisääntynyttä hengitystieoireilua. Välttämättömimmät korjaustoimenpiteet on tehty, mutta tilanteen pysyvästi korjaamiseksi tarvitaan uudisrakentamista. Leikkaussalit ovat nykyaikaiseen leikkaustoimintaan pieniä, pinta-alaltaan keskimäärin 40 m 2 (32 46 m 2 ). Niiden ilmastointi, lämpötila- ja kosteusolosuhteet eivät ole hallittavissa nykyvaatimusten mukaisesti. Puutteellinen ilmastointi lisää infektioriskiä. Tämän ennaltaehkäisemiseksi on jouduttu tekemään leikkaussalien käyttöön liittyviä sisäisiä järjestelyjä, jotka ovat vaikuttaneet muun muassa potilassiirtoliikenteeseen. Järjestelyjen vuoksi yksikön sisäiset ja osittain myös muihin yksiköihin tehtävät potilaiden siirtomatkat ovat pidentyneet. Esimerkiksi nukutettujen potilaiden pitkät siirtomatkat leikkaussalista heräämöön lisäävät haittatapahtumariskiä. Yksikön heräämötilat ovat kolmessa eri paikassa, mikä sitoo heräämövaiheen hoitoon henkilökuntaa huomattavassa määrin. Leikkaussaleihin välittömästi liittyvät varastotilat ovat riittämättömät ja pirstoutuneina useisiin pieniin tiloihin (14 kpl), mikä vaikeuttaa taloudellista varaston hallintaa. Se myös johtaa välineistön säilytykseen ahtaissa käytävätiloissa, mikä on riski sekä paloturvallisuuden että (huomattavan kalliiden) laitteiden toimintakunnossa säilymisen kannalta. Tällä hetkellä riskinä ovat sairaala-, talo- tai laitetekniikan pettämisestä johtuvat suunnittelemattomat ja äkilliset toimintakatkokset. Tärkeänä tavoitteena on potilashoidon saatavuuden turvaamisen lisäksi turvata asianmukaiset työskentelytilat ja työterveys. Tilasuunnittelussa tulee huomioida leikkaussalien yleiskäytettävyys keskussairaalatyyppiseen operatiiviseen toimintaan. Lisäksi on tarkoituksenmukaista yhdistää heräämötilat, jolloin myös henkilöstövoimavaroja voidaan kohdentaa nykyistä tehokkaammin. Teknisissä selvityksissä on todettu, että leikkaustoimintaa voimakkaasti ja pitkäkestoisesti supistavan korjausrakentamisen sijaan on taloudellisempaa investoida tilojen uudisrakentamiseen. Tämä toteutetaan nykyiset leikkaussalit osittain korvaavilla uusilla tiloilla ja yhden leikkaussalin lisäyksellä sekä heräämö- ja keskeisten oheistilojen keskittämisellä. Näin saadaan nykyaikaisia prosesseja tukevat tilat, joissa voidaan toteuttaa potilaiden kannalta asiakaslähtöisiä ja mahdollisimman kevyitä toimintamalleja. Uusien tilojen mahdollistamat sujuvat prosessit ja tukipalvelut varmistavat, että myös henkilöstövoimavarat voidaan keskittää potilashoidon kannalta keskeiseen työhön. Katkeamattomien palvelujen varmistaminen edellyttää, että rakennusinvestointi ajoitetaan ja suunnitellaan siten, ettei sairaalan toiminta keskeydy ja tulevien vuosien kasvaviin tarpeisiin ehditään varautua. Uudisrakentamiseen painottuvalla toteutuksella tämä mahdollistuu parhaiten. 6
Leikkausyksikön toiminnan yleiskuvaus, nykytila Hyvinkään sairaalan leikkausosasto toimii 24/7 periaatteella. Sairaalan leikkaus- ja anestesiayksikössä on kolmetoista leikkaussalia. Vuosittain niissä tehdään noin 7300 leikkausta. HUSissa leikkaussalikapasiteetin käyttöä ohjataan ja seurataan tietojärjestelmään kirjattavan saliajan perusteella. Leikkaussaliajalla tarkoitetaan aikaa, jonka potilas on sisällä leikkaussalissa. Leikkausaika tai toimenpideaika puolestaan kuvaa leikkauksen kestoa. Leikkaussaliajan tavoitteeksi ja salimitoituksen perusteeksi HUSissa on otettu noin 1 000 leikkaussalitunnin tavoite/vuosi päiväkirurgiatyyppisessä toiminnassa ja noin 1 400 tunnin tavoite muissa leikkauksissa/sali. Luvut kuvaavat säännöllisen työajan (virka-ajan) toimintaa sekä elektiivisten että päivystysleikkausten osalta. Hyvinkään sairaalassa virka-ajan salituntimäärä on lisätyönä muinakin aikoina tehdyt leikkaukset mukaan lukien ollut viime vuosina 12 000 13 000 tuntia. Potilaita on kaikista ikäryhmistä ja leikkaustoimenpiteet ovat pääosin suunniteltuja. Päivystysleikkausten osuus kaikesta leikkaustoiminnasta on noin 20 %. Leikkausmäärät (elektiivinen ja päivystys) vuosina 2010 2014 2010 2011 2012 2013 2014 elektiivinen 6038 6146 6427 5907 5761 päivystys 1416 1488 1453 1629 1591 yhteensä 7454 7634 7880 7536 7352 Taulukko 1. Leikkausmäärät eriteltynä elektiivisiin ja päivystysleikkauksiin vuosia 2010 2014 Leikkauksia tehdään ortopedian (sisältää traumatologian), käsikirurgian, gastroenterologian, urologian, plastiikka- ja rintarauhaskirurgian, verisuonikirurgian, endokriinisenkirurgian, lasten kirurgian, korva- nenä- ja kurkkutautien sekä synnytysten ja naistentautien erikoisaloilla. Erikoisalakohtaiset toimenpidemäärät ovat pysyneet stabiileina vuosina 2010 2014. Kuva 1. 7
Kuva 1. Leikkaussalitoimenpiteet erikoisaloittain vuosina 2010 2014 Yleisimmät toimenpiteet ja niiden käyttämä leikkaussaliaika on kuvattu taulukossa 2. 20 yleisintä leikkaustoimenpidettä v. 2013 ja 2014 sekä saliajan kesto 2013 2014 Lkm Saliajan Lkm Saliajan kesto kesto min min Sappirakon poisto vatsaontelon tähystyksessä 244 32 203 276 37 259 Keisarileikkaus kohdunsolan eli istmuksen läpi 247 19 412 268 20 742 Polven tekonivel ilman lumpio-osaa, liukuproteesi, 206 24 907 226 28 780 molemminpuolinen Nivustyrän korjaus keinoaineella, molemminpuolinen 205 24 093 189 24 102 Keskihermon vapautus 213 11 068 174 10 231 Umpilisäkkeen poisto vatsaontelon tähystyksessä 117 13 392 145 16 363 Ilmastointiputken asettaminen, tympanostomia, laser 182 4 049 135 3 365 Eturauhasen höyläys virtsaputken kautta 91 11 141 134 15 855 Nielurisaleikkaus, nenän ja nenänielun tähystys 137 7 386 125 7 495 Isovarpaan tyvinivelen luudutus, muu varvasnivelen 75 9 066 115 15 519 muovausleikkaus Lonkan kokotekonivel, tavallinen, sementitön, polven tekonivel ilman 143 16 023 111 13 166 lumpio-osaa, liukuproteesi Laskimon suonensisäinen hoito, v. saphena magna 104 10 669 111 11 041 Umpilisäkkeen poisto 110 10 718 105 10 522 Polven nivelkierukan poisto tähystyksessä, osittain 146 12 934 98 8 597 molemminpuolinen Poskiontelon ja seulalokeroiden aukaisu tähystyksessä, fess 99 7 436 96 7 538 8
Nilkkamurtuman sisäinen kiinnitysleikkaus, osteosynteesi, luu- ja 143 18 506 94 12 702 luukalvosiirteet Rintarauhasen osan poisto, segmentti, molemminpuolinen 77 15 884 92 14 779 Kitarisaleikkaus ja tärykalvopisto 75 3 562 92 4 948 Kohdun muutoksen poisto kohduntähystyksessä 59 4 277 75 5 595 Olkalisäkkeen avarrus tähystyksessä 75 8 497 73 8 880 Taulukko 2. 20 yleisintä leikkaustoimenpidettä vuonna 2013 ja 2014 ja niiden vaatima leikkaussaliaika Päiväkirurgian osuus suunnitellusta leikkaustoiminnasta on kasvanut tasaisesti ollen vuonna 2014 noin 58 % elektiivisestä leikkaustoiminnasta ja noin 46 % kaikesta leikkaustoiminnasta. Päiväkirurgisesti on viime vuosina siirretty tehtäviksi uusia toimenpideryhmiä, erityisesti olkapääkirurgian osalta ja myös rintarauhaskirurgian osalta. Vuonna 2014 osa päiväkirurgisesta lyhytkestoisista leikkauksista siirrettiin ajanvarauspoliklinikalla tehtäviksi toimenpiteiksi mikä hieman laski leikkaussalitoimenpiteiden päiväkirurgian osuutta. Taulukko 3. Päiväkirurgian osuus leikkauksista vuosina 2010-2014 päiväkirurgian osuus elektiivisestä päiväkirurgian osuus kaikista 2010 2011 2012 2013 2014 49 % 53 % 55 % 61 % 58 % 40 % 42 % 45 % 48 % 46 % Taulukko 3. Päiväkirurgian osuus leikkauksista vuosina 2010 2014. Toimintaprofiilin vähittäin muuttuessa raskaamman kirurgian suuntaan, on leikkausosastolla viime vuosina tapahtunut leikkaussaliajan ja leikkausajan kokonais- ja keskimääräisen keston kasvu sekä elektiivisessä (taulukko 4) että päivystysleikkaustoiminnassa (taulukko 5). Leikkaussalien elektiivinen käyttö (kaikkina aikoina) kaikki erikoisalat Vuosi Potilastapausten lkm Saliaika (h) Saliajan ka Toimenpiteen kesto yht. (h) Toimenpiteen keston ka 2010 6038 10 915 1,81 6 196 1,03 2011* 6146 10 810 1,76 6 081 0,99 2012** 6427 11 554 1,8 6 562 1,02 2013 5907 10 684 1,81 6 088 1,03 2014 5761 10 896 1,89 6 226 1,08 9
*sisältää vuonna 2011 tehdyt lisätyöleikkaukset, yhteensä 203 leikkausta **sisältää vuonna 2012 tehdyt lisätyöleikkaukset, yhteensä 40 leikkausta. Kaikki lisätyöleikkaukset on tehty virka-ajan ulkopuolella. Taulukko 4. Elektiivisten leikkausten keston muutos vuosina 2010 2014 Erityisesti päivystysleikkausten kokonaiskesto on kasvanut, vuodesta 2012 19,8 % ja vuodesta 2010 32,9 %. Leikkaussalien päivystys käyttö (kaikkina aikoina), kaikki erikoisalat Vuosi Potilastapausten Saliaika Saliajan Toimenpiteen Toimenpiteen lkm ka kesto yht. keston ka 2010 1416 2 514 1,78 1 382 0,98 2011 1488 2 792 1,88 1 533 1,03 2012 1453 2 759 1,9 1 532 1,05 2013 1629 3 163 1,94 1 765 1,08 2014 1591 3 201 2,01 1 836 1,15 Taulukko 5. Päivystysleikkausten kestoaika vuosina 2010 2014 Arkisin virka-aikana, jolloin leikkaussalitilat ovat aktiivisimmin käytössä, ovat lyhytkestoisen kirurgian osuuden vähitellen pienentyessä sekä kokonaissaliaika että -toimenpideaika viime vuosina hienoisesti kasvaneet samanaikaisesti kun potilasmäärä on hieman laskenut. Kuva 2. Potilasmäärä, saliaika ja toimenpideaika. Arkipäivien virka-aika vuosina 2010-2014 2010 2011 2012 2013 2014 potilasmäärä 6586 6902 7066 6714 6571 saliaika tuntia yhteensä 12013 12353 12917 12411 12666 leikkausaika tuntia yhteensä 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 6822 6944 7352 7090 7257 Akselin otsikko Kuva 2. Virka-aikainen potilasmäärä, saliaika ja toimenpideaika vuosina 2010 2014 10
Edellä kuvatusta virka-ajan tuotoksesta päivystysleikkausten osuus on selkeästi vuosien aikana kasvanut. Tämän on osaltaan mahdollistanut vuonna 2011 käyttöön otettu arkipäivien päivystyssali, joka on varattu ortopedisille ja traumatologisille päivystysleikkauksille. Kuva 3. Kuva 3. Päivystyspotilasmäärä, sali- ja toimenpideaika virka-aikana vuosina 2010 2014 Kirurgisten päivystysleikkausten odotusajat nykytilanteessa ovat tarpeettoman suuret ja tavoitteena on saada myös niissä potilaiden odotusaikoja edelleen lyhennettyä. Tavoitteena on ollut päivystysleikkausten toteuttaminen päivä- ja ilta-aikaisesti, yöllä vain välttämättömät hoitaen. Päiväaikainen leikkaussalikapasiteetti ei kuitenkaan ole mahdollistanut riittävässä määrin muun kuin ortopedisen päivystyssalin ja hätäkeisarinleikkausten osalta systemaattisen toiminnan. Hätävalmius ja -tilaresurssi on olemassa olevilla salimäärillä varmistettava kaikissa tilanteissa. Leikkaussalien käyttöä osaltaan rajoittaa niiden soveltumattomuus kaikkeen toimintaan (pinta-ala ja muut olosuhteet). Päiväaikaiselle päivystysleikkaustoiminnalle tarvitaan edelleen lisäkapasiteettia, jotta kiireellistä leikkausta odottavien potilaiden odotusaikoja voidaan lyhentää. Ikäryhmittäin tarkasteltuna leikkausmäärät ovat viime vuosina hieman laskeneet, ikäryhmässä 16 64 vuotta (kuva 3). Samanaikaisesti kuitenkin ikäryhmän käyttämä saliaika on pysynyt samalla tasolla (kuva 4). Muissa ikäryhmissä toimenpidemäärät ja käytetty saliaika ovat viime vuosien aikana pysyneet samana tai nousseet hieman. 11
Leikkaussalitoimenpiteet ikäryhmittäin vuosina 2010-2014 6000 5000 tmp-määrä 4000 3000 2000 1000 0 2010 2011 2012 2013 2014 0-15 v 705 821 822 766 732 16-64 v 4933 4843 5037 4713 4499 65-74 v 1108 1190 1223 1295 1293 75+ 708 780 798 762 828 Kuva 4. Leikkaussalitoimenpiteet ikäryhmittäin vuosina 2010 2014. Leikkaussaliaika yhteensä ikäryhmittäin vuosina 2010-2014 salitunnit 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2010 2011 2012 2013 2014 0-15 v 708 825 824 751 803 16-64 v 8716 8466 9043 8603 8507 65-74 v 2442 2566 2690 2830 2931 75+ 1563 1745 1762 1662 1855 Kuva 5. Leikkaussaliaika ikäryhmittäin vuosina 2010 2014. Taulukko 6 kuvaa sitä, miten salit ovat eri erikoisalojen käytössä % ja salien ka. käytössä olevien salien määrä (kpl) päivässä eri erikoisaloilla. Ortopedia ja traumatologian osuus salien käytöstä on suurin 35,8 %. 12
Leikkaussalien käytön osuudet erikoisaloilla saleja keskim viikossa saleja 4 viikon jaksossa % Orto ja trauma 86 35,8 21,5 4,3 Gastrokirurgia 44 18,3 11 2,2 Urologia 22 9,2 5,5 1,1 Plastiikka ja yleiskirurgia 40 16,6 10 2 Gyne 22 9,2 5,5 1,1 KNK 20 8,3 5 1 Lapset 6 2,5 1,5 0,3 saleja keskim päivässä Taulukko 6. Leikkaussalien käytön osuudet (%) eri erikoisaloilla Muu palvelutuotanto Leikkaustoiminnan lisäksi leikkaus- ja anestesiayksikkö antaa anestesiapalveluja muille yksiköille. Vuonna 2014 tehtiin noin 3700 muuta kuin leikkausanestesiaa vaativaa toimenpidettä, mikä on hieman enemmän kuin vuonna 2013. Suurin ryhmä on synnytyskivun lievittämiseen tarkoitetut epiduraalipuudutukset, jotka hoidetaan synnytysosaston tiloissa. Osa muista toimenpiteistä tehdään heräämötiloissa tai ne edellyttävät toimenpiteen jälkeistä heräämöhoitoa. 2 LISÄRAKENNUKSEEN SIJOITETTAVAN TOIMINNAN NYKYTILANNE Potilaiden tulotapa Valtaosa leikkaukseen saapuvista potilaista tulee leikkauspäivänä sairaalaan Leiko-yksikön kautta. Toiminta on vähitellen laajentunut siten, että kaikista leikkauspotilaista vajaa 80 % ja elektiiviseen leikkaukseen tulevista potilaista 95 % tulee Leikon kautta. Päivystysleikkaukseen tulevista potilaista valtaosa odottaa leikkaukseen pääsyä vuodeosastolla, 61 % vuonna 2014. Osa potilaista siirretään leikkaussaliin suoraan päivystyspoliklinikalta, 21 % vuonna 2014. Leiko-yksikön kautta tulevat päivystyspotilaat, 18 % vuonna 2014, ovat kiireellisyydeltään ja voinniltaan sellaisia, että voivat odottaa leikkaukseen pääsyä kotona. Tavoitteena on tehostaa päivystyspotilaiden hoitoa siten, että potilaat siirtyvät lisääntyvästi suoraan päivystyksestä leikkaussaliin, eivätkä enää odottamaan leikkausta osastolle tai kotiin. Potilaan leikkauksen jälkeinen jatkohoito ei ole Leiko-tulotavasta riippuvainen, vaan voi olla leikkauksen ja heräämöhoidon jälkeen vuodeosastolla, tehovalvonnassa tai kotona. 13
Potilasmäärä 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Leikkaukseen tulleiden potilaiden tulotapa vuosina 2010-2014 leiko (sis päikir) päivystys vuodeosasto pkl yhteensä 2010 5779 278 1391 6 7454 2011 5938 302 1390 4 7634 2012 6154 381 1339 6 7880 2013 5828 416 1285 7 7536 2014 5732 371 1242 7 7352 2010 2011 2012 2013 2014 Kuva 6. Potilaiden tulotapa leikkaukseen vuosina 2010 2014 Leikon yhteydessä toimii myös koko leikkaustoimintaa palveleva hoidonvaraus- ja preoperatiivinen poliklinikkatoiminta. Preoperatiivisella poliklinikalla käyvät vain terveydentilaltaan kaikkein sairaimmat potilaat. Käynnit preoperatiivisella anestesiapoliklinikalla perustuvat määrättyihin kriteereihin, joita ovat mm. liitännäissairaudet ja ikä, jolloin kävijäryhmän koko kasvaa väestöennusteen mukaisesti. Vastaanottojen määrä on vähitellen noussut ollen vuonna 2014 1831 lääkärin vastaanottokäyntiä (lisäys 15,3 % vuoteen 2013). Pääsääntöisesti potilas tapaa samalla käynnillä anestesialääkärin ja sairaanhoitajan, osassa käynneistä myös operatöörin. Vastaanottokäyntien lisäksi preoperatiivisella poliklinikalla tehdään paperikonsultaatioita (vuonna 2014 301 kertaa). Preoperatiivisen vastaanoton potilaat käyvät ennen vastaanottoa tarvittavissa laboratorio- ja röntgentutkimuksissa kantasairaalan puolella. Muut elektiiviset leikkauspotilaat käyvät pääsääntöisesti preoperatiivisissa tutkimuksissa omassa kunnassaan. 2.1. Leikkaustoimintojen nykytila Ortopedia ja käsikirurgia, nykytila Hyvinkään sairaalan ortopedia tarjoaa perusortopediset palvelut alueella. Vaativimmat leikkaukset on keskitetty HYKSin sairaaloihin (tekonivelten uusintaleikkaukset, vaativa selkäkirurgia sekä 14
monivammat). Leikkauksia on ollut viime vuosina noin 2200-2350 / vuosi, ja yhdessä käsikirurgian kanssa ortopedia muodostaa kolmasosan sairaalan leikkausmäärästä. Raskaampien leikkausten määrä on noussut, polven ja lonkan tekonivelten määrä on lisääntynyt 10 v vuodessa noin 200 potilaalla olleen nyt noin 500 potilasta/vuosi. Olkapää ja polven tähystyskirurgia on vakiintunutta toimintaa. Selkäleikkauksia tehdään vaihtelevasti n 100-150 / vuosi. Erityistarvikkeita on paljon käytössä. Traumatologian, selkäkirurgian, sekä jalkateräkirurgian saleissa käytetään lähes päivittäin läpivalolaitteita, sekä toimenpiteestä riippuen useita leikkauskoreja (instrumentteja). Olkakirurgia on nykyään tähystyskirurgiaa, jolloin salissa on skopiatorni sekä tarvittavat huuhtelunesteiden isokokoiset imulaitteet. Päivittäiseen käyttöön otetun traumasalin myötä traumaleikkaukset pyritään tekemään päiväaikana. Ruuhka-aikana (liukkaat kelit) kapasiteetti on riittämätön, muuna aikana sopiva. Suurin osa ortopedisistä potilaista tulee Leikon kautta. Päiväkirurgisesti kotiutuu potilaista n 40-45 %. Sinällään ortopediset potilaat eivät eroa merkittävästi pre-ja postoperatiivisistä muista kirurgian alan potilaista. Gastroenterologinen-, endokriininen- ja yleiskirurgia, nykytila Hyvinkään sairaalassa toteutetaan alueen väestön vatsaelinsairauksien kirurgisten tautien hoitoa. Lisäksi endokriinisen kirurgian osalta kilpirauhaskirurgia käsittää hyvänlaatuiset ja rajoittuneen syövän leikkaukset. Osittain yleiskirurgiaan kuuluvaa pehmytosien kirurgiaa toteutetaan vatsaelinkirurgien ja yleiskirurgien toimesta. Vatsaelinkirurgit hoitavat päivystyksenä myös lasten vastaavat leikkaukset. Työnjako vatsaelinalueen kirurgiassa toteutetaan valtakunnallisten ja HYKS alueen kanssa sovittujen käytänteiden mukaan, jolloin maksansiirto ja munuaisensiirtotoiminta kokonaisuudessa on keskitetty HYKSiin. Suoliston alueen syöpäkirurgia toteutetaan Hyvinkäällä. Gastroenterologinen elektiivinen kirurgia kattaa suuren määrän erilaisia vatsan elinten sairauksia; mm. sappi- ja suoliston alueen kirurgiaa, tyrä- anaali- ja peräsuolikirurgiaa. Leikkausta edeltävä ja täydentävä tähystystutkimukset ja lantiopohjatoiminta toteutetaan endoskopiapoliklinikalla, jolloin vain marginaalinen osa tähystyksistä tehdään leikkaussaleissa. Tyrä-, suolisto- ja gynekologisissa leikkauksissa käytetään paljon tähystystekniikoita, joissa vatsaontelon kaasuntäyttö ja siihen liittyvät turvallisuusseikat ja monitorien käytettävyys ovat tärkeitä. Vatsan alueen sairauksien päivystyskirurgia kattaa ympärivuorokautisen leikkaustoiminnan, jolloin yöaikaan tehdään vain peritoniittipotilaiden leikkaukset ja muut päivystysleikkaukset toteutetaan päivä- ja ilta-aikaan. Urologia, nykytila Hyvinkään sairaala vastaa alueen perusurologiasta. Vaativimman tason leikkaukset, kuten virtsarakon poistot, tehdään sovitun työnjaon mukaisesti HYKSin klinikoissa. Väestön ikääntymisen myötä toimenpidemäärät kasvavat tulevaisuudessa. Noin 60 % toimenpiteistä on ollut virtsateiden kautta tapahtuvia tähystystoimenpiteitä. Urologiset tähystystoimenpiteet ovat keskimäärin lyhytkestoisia, joten toimenpiteitä pystytään tekemään 3-4 kpl / pv. Eturauhasten poistoleikkaukset ja munuaiskirurgia vievät enemmän aikaa, mutta useimmiten näiden leikkausten jälkeen salissa 15
tehdään jokin lyhempikestoinen urologinen toimenpide. Urologisessa salissa tarvitaan ns. voimavirta laser-laite. Plastiikka-, rintarauhas- ja verisuonikirurgia, nykytila Hyvinkään sairaala vastaa sairaanhoitoalueen perusplastiikkakirurgiasta. Vaativat mikrokirurgiset leikkaukset kuten kasvojen alueen vaativat leikkaukset ja suuret palovammat on keskitetty HYKSiin. Plastiikkakirurgian leikkauksia on noin 350 / vuosi. Leikkausten tyyppi vaihtelee infektio- ja haavaleikkauksista paikallispuudutustoimenpiteisiin. Haavapotilaat ovat usein eristystä tarvitsevia monisairaita potilaita ja heidän leikkausvalmistelunsa ovat pitkäkestoisia ja vaativia. Suurin osa potilaista tulee Leikon kautta ja noin 25 % kotiutuu päiväkirurgisesti. Rintasyöpä ja muita rintarauhasen leikkauksia tehdään vuodessa runsas 200. Kaikki hyvänlaatuisen muutoksen poistossa olleet potilaat kotiutuvat päiväkirurgisesti. Syöpäleikkauspotilaista noin 25 % kotiutuu samana päivänä. Hyvinkäällä tehdään laskimokirurgiaa. Leikkauksia on noin 150 / vuosi, yleensä 2-3 leikkausta samassa salissa päivän aikana. Jokseenkin kaikki leikkaukset tehdään laserilla, joka vaatii erityisinstrumentaation ja suojauksen. Lasten kirurgia, nykytila Hyvinkään sairaalassa leikataan kirurgista hoitoa vaativia alle 16-vuotiaita potilaita. Tavallisimpia hoidonaiheita ovat esimerkiksi nivus- ja muut tyrät, piilokivekset, lasten murtumat, erilaiset synnynnäiset sekä myöhemmät sairauden tai tapaturman aiheuttamat rakennepoikkeavuudet ja virheasennot. Tähystystutkimukset joudutaan lapsille tekemään nukutuksessa. Lapsille (alle 16 vuotta) tehdään noin 350 nukutuksen vaativaa toimenpidettä vuodessa. Lasten päivystysleikkauksia tehdään sekä virka-aikaan, että virka-ajan ulkopuolella. Korva-, nenä- ja kurkkutaudit, nykytila Korva-, nenä- ja kurkkutautien vastuualueen leikkaustoiminta Hyvinkään sairaalassa koostuu pääosin nenän sivuontelo-, risa- ja korvien putkitus -kirurgiasta. Nämä toimenpiteet muodostivat vuonna 2014 noin 70 % kaikista toimenpiteistä. Tämän lisäksi leikkaussalissa tehdään nenän väliseinäleikkauksia, nenäkuorikoiden ja nielun muovauksia, kurkunpään ja korvien mikroskooppisia tutkimuksia, näytteiden ottoa ja muutosten poistoja sekä pienessä määrin erilaisten epämuotoisuuksien, kuten hörökorvien korjauksia pään ja kaulan alueella. Toiminta on lähes täysin ennalta suunniteltua eli päivystystoimenpiteitä ei tehdä. Toimenpiteistä 80 % tehdään yleisanestesiassa ja loput 20 % paikallispuudutuksessa. Alle 10 % potilaista viipyy ensimmäisen leikkauksen jälkeisen yön osastoseurannassa yleensä uniapnean eli unen aikaisen veren happiosapaineen alhaisuuden vuoksi. Vastuualueen leikkauksia tehdään vuodessa noin 700. Naistentaudit ja synnytys, nykytila Naistentaudeilla toiminta on pääsääntöisesti elektiivistä, päivystyskirurgian osuuden ollessa noin 16 %. Gynekologisen syövän hoito ja sen myötä raskain naistentautikirurgia on keskitetty HYKS Naistensairaalaan. Päiväkirurgiaan on siirtynyt muun muassa virtsankarkailun nauhaleikkauksia, laskeumatoimenpiteitä, hysteroskooppisia ja kohduntyhjennystoimenpiteitä. 16
Kohdunpoistojen määrät ovat nousussa. Vaativia laskeumaleikkauksia on noin 45 / vuosi, joista noin 10 on tullut leikkaukseen lähetteellä Porvoon sairaalasta. Tähystystekniikka on yleinen leikkaustapa monessa gynekologisessa toimenpiteessä. Synnytysten toimenpiteistä valtaosan muodostavat keisarileikkaukset, joiden määrä on 297. Operatiivisesta toiminnasta n 65 % on päivystysluonteista, jonka kiireellisyysaste on korkea (suurin osa toimenpiteistä pitäisi tehdä 2 tunnin sisällä). Kolmasosa operaatioista on yöaikaan. Hätätoimenpiteitä tehdään vuosittain noin 20 kpl. Kiireellisiä synnytykseen liittyviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi istukan käsin irrotus, repeämien ompelu ja merkittävien verenvuotojen tyrehdytys. Nämä potilaat kuljetetaan synnytyssalista leikkaussaliin toimenpidettä varten. Erikoislääkärikoulutus leikkausalueella Hyvinkään sairaalassa toteutetaan Helsingin yliopiston kirurgian-, gynekologian ja anestesiologian erikoistumiseen kuuluvaa erikoislääkärikoulutusta. Koulutus vaikuttaa merkittävästi leikkaussalien käyttöön. Koulutettava on ensin mukana leikkauksissa, nukutuksissa tai puudutuksissa. Alkuvaiheen jälkeen opiskelija siirtyy tekemään ohjatusti toimenpiteitä ja lopulta tekee leikkauksia tai nukutuksia seniorin valvoessa tilannetta. Leikkaukset ja anestesiologiset toimenpiteet kestävät pidempään kuin yliopistovaiheessa olevien erikoistuvien tai jo erikoislääkäreiden tekemät. Salien käytön kannalta päivittäin koulututusta annetaan 4-8 erikoistuvalle ja tämä vaikuttaa päivittäiseen salien käyttöön. Leikkaustoimenpiteiden laskennallisiin määriin ja tilojen vaatimuksiin koulutuksella on iso merkitys. Anestesiologian nykytila Sairaalan anestesiologien vastuulla on leikkaustoiminnan lisäksi sairaalan elvytys- ja muiden erittäin sairaiden potilaiden akuutit hoitotapahtumat osastoilla mukaan lukien vastasyntyneiden virvoittelut synnytysosastolla. Vakiintunutta muuta toimintaa ovat synnyttäjien kivunhoito ja tehostetun valvontaosaston potilaiden hoito. Leikkausyksikön alueella on preanestesiapoliklinikka ja muualla sairaalassa toimii anestesiologian kipupoliklinikka. Anestesiologien palveluja tarvitaan myös kuvantamisen ja endoskopian yksiköissä. Polikliininen kirurgia (Poki), nykytila Polikliinisellä kirurgialla (Poki) tarkoitetaan poliklinikkatoimintana tehtäviä vaativampia paikallispuudutustoimenpiteitä, esimerkiksi rannekanavan avauksia, miesten sterilisaatioita, ihosyöpäleikkauksia, gynekologisia toimenpiteitä ja korva-, nenä- ja kurkkutoimenpiteitä. Pokitoiminnassa päiväkirurgista toimenpidettä ei tehdä enää leikkaussalissa. Poki toiminta vapauttaa leikkaussaliresurssia vaativampien päiväkirurgisten potilaiden hoitoon. Toimenpiteitä tehdään keskimäärin 8 kpl / Poki-päivä erillisessä Poki-toimenpidetilassa tai poliklinikalla. Heräämötoiminnan nykytila Heräämötilat sijaitsevat leikkaustoiminnan alueella kolmessa eri paikassa etäällä toisistaan. Henkilöstön käyttö ei ole optimaalista, vaan jokainen heräämö sitoo oman henkilökunnan. Aikuispotilaiden hoitoon pääasiallisesti käytettävät tilat ovat kahdessa pisteessä eri puolilla leikkausosastoa (A ja B heräämö). Heräämöjen käyttö on jaettu kulkureittien mukaan siten, että 17
toisessa hoidetaan pääasiallisesti vuodeosastolle tai tehovalvontaan jatkohoitoon meneviä potilaita ja toisessa pääasiallisesti samana päivänä kotiin lähteviä potilaita. Heräämössä hoidetaan myös muualla kuin leikkausosastolla (esimerkiksi endoskopiayksikkö, röntgen) tehtyjen anestesiaa vaativien toimenpiteiden jälkivalvonta. Lisäksi tehdään anestesiaa vaativia toimenpiteitä, esimerkiksi sydämen rytminsiirtoja. Vähäisessä määrin potilaat voivat myös odottaa heräämössä leikkaussaliin pääsyä, jos heille on tarpeen asettaa puudutuskatetri tai keskuslaskimokatetri tai jos on tarpeen korjata neste- ja elektrolyyttitasapainoa tai antaa verensiirtoja. Aikuisten heräämöissä on yhteensä 24 valvontapaikkaa. Jokaisella paikalla on valvontamonitori, lisähappi- ja paineilmapiste sekä imulaite. B heräämön välittömässä yhteydessä on kakkosvaiheen heräämö (II-vaihe), jossa on istumapaikka noin kymmenelle potilaalle ja pieni keittiöpiste välipalojen säilytykseen. Hoitajat seuraavat B heräämön II-vaiheessa potilaita kunnes potilaan vointi mahdollistaa kotiutuksen. Potilaan leikkauksen jälkihoito ja kotiutusohjaus toteutetaan pääosin samassa tilassa. Kolmannessa heräämössä on kaksi vierekkäistä pientä huonetilaa, joita käytetään lapsipotilaiden hoitoon ennen ja jälkeen leikkauksen. Huoneiden välillä ei ole kulkuyhteyttä. Toisessa huoneessa on neljä välittömän valvonnan heräämöpaikkaa, jotka on varustettu valvontamonitorilla, lisähapella ja imulla. Leikkauksen jälkeinen välittömän heräämisen valvontaa jatketaan toisessa huoneessa (niin sanottu lasten II vaihe), jonne lapsi siirretään vanhempien kanssa. Samassa tilassa voi olla myös toimenpiteeseen pääsyä odottavia lapsia. Heräämötiloja käytetään joustavasti potilaiden hoitoon, vaikka etäisyydet ovat pitkiä. Heräämöjen porrastetun sulkeutumisen vuoksi potilaita joudutaan siirtämään heräämöstä toiseen. Tukipalvelut, nykytila Puhtaanapitopalvelut ja välinehuolto, nykytila HUS-Desiko liikelaitos tuottaa leikkausyksikölle korkean hygieniatason tilojen puhtaanapito- ja muita laitoshuoltopalveluja, välineiden puhdistamis-, desinfektio- ja sterilointipalveluja sekä valmiita desinfioituja tai steriloituja välinepakkauksia. Hoitologistikkopalveluita ei tällä hetkellä ole. Leikkaussalien alueella on kaksi laitoshuollon likaista tilaa. Jätehuoneita on kaksi, joista HUS- Logistiikka kuljettaa jätteet T-kerroksen jätehuoneeseen. HUS-Desiko tuottaa välinehuoltopalvelut leikkausosastolle. Välinehuoltokeskus sijaitsee T- kerroksessa, josta on leikkausosastolle yhteys kahdella hissillä (puhdas ja likainen). Steriloituja leikkauskoreja ja säilytyslaatikoita kuljetetaan välinehuollosta leikkausosastolle suuria määriä (19086 kpl vuonna 2014), ka. 80 koria / päivä avovaunuissa. Steriloituja yksittäispakattuja instrumentteja/välinepakkauksia kuljetetaan leikkausosastolle (46973 kpl - 2014), ka. 200 / päivä. Vastaava määrä lähtee välinehuoltokeskukseen huollettavaksi likaisella hissillä. Päivystysaikana hoitajat tekevät instrumenttien ensihuollon leikkausosastolla tai endoskopiapoliklinikalla (taipuisat skoopit). Leikkausosaston välinehuoltohuoneessa on pesu- /desinfektiokoneita, kuivauskaappi, höyryautoklaavi yhdelle korille. Kuvantaminen ja laboratoriotoiminnot, nykytila 18
HUS-Kuvantaminen tuottaa kuvantamisen palveluja Hyvinkään sairaalaan. Kirurgian suurimmat kuvantamisen tutkimusmäärät ovat ortopedian (9961 kpl/vuonna 2014) gastroenterologian (4162/vuonna 2014) ja urologian (1931 kpl/vuonna 2014) erikoisaloilla. Leikkausyksikön palvelut ovat murto-osa näistä. Leikkausalueen radiologiset laitteet ovat leikkaus- ja anestesiayksikön laitteita. Leikkausosaston toimenpiteissä läpivalaisulaitteella tai skopiakameralla otetut kuvat tallennetaan sähköisiin järjestelmiin. Tarvittaessa potilas kuvataan leikkausosastolla (tavallisimmin heräämössä) liikuteltavalla kuvantamislaitteella. HUSLAB tuottaa laboratoriopalvelut leikkausyksikköön. HUSLABin palvelut Hyvinkään sairaalassa ovat näytteenottopalveluja, kliininen kemian ja hematologian palveluja, kliininen farmakologian, kliinisen mikrobiologian ja patologian palveluja. Pääosa elektiivisten leikkauspotilaiden näytteenotosta ja tutkimuksista on tehty ennen potilaan tuloa leikkausyksiköön. Osasta potilaista otetaan näytteitä vielä leikkausosastolla. Vieritestauksia tehdään leikkausosaston henkilökunnan toimesta esimerkiksi verikaasuanalyysit. Verensiirrot ja verikeskustoiminta toteutetaan HUSLABin Hyvinkään sairaalan laboratorion verikeskuksesta. Patologia jääleiketoiminta ja muut tutkimukset analysoidaan pääosin Hyvinkään sairaalan patologian laboratoriossa, osin Meilahdessa. Lääkehuolto, nykytila Lääkkeet ja liuokset tilataan HUS-apteekista. Lääkekuljetukset tapahtuvat sisätunnelin kautta leikkausyksikköön, josta ne puretaan leikkausyksikön lääkehuoneen kaappeihin ja liuosvarastoon. Hyvinkään sairaalassa käytettävät potilaskohtaiset solunsalpaajalääkeannokset saatetaan käyttökuntoon HYKSin solunsalpaajalaboratoriossa ja kuljetetaan Hyvinkään sairaalaan. Ravitsemuspalvelut, nykytila Ravitsemuspalveluja toimittaa leikkausosastolle Hyvinkään Ravitsemuspalvelut Oy. Lähinnä kyse on potilaille annettavista pienistä välipaloista heräämössä. Yleensä heräämöstä kotiutuvat potilaat saavat kevyen välipalan, leipää, jugurttia, maitoa, teetä yms. ennen kotiutumista. ICT, nykytila Leikkaus ja anestesiayksikkö on rakennettu vuonna 1975, jolloin nykymuotoista teknologiaa ei vielä ollut käytettävissä. Nykyisin käytössä oleva ICT on valtaosin jouduttu rakentamaan jälkeenpäin vanhoihin leikkausosaston tiloihin. Nykyteknologiaa ei ole päästy hyödyntämään riittävässä määrin tilojen ongelmista. Nykytoiminnan puutteita ovat mm. hoitajakutsujärjestelmän sekä eriasteisten turvajärjestelmien puuttuminen (esim. kameravalvontajärjestelmä). Puhelinliikenteen toimivuus on paikoin epävarmaa katvealueista johtuen. Tukiasemia on lisätty, mutta ne eivät kata koko yksikköä. Leikkaussaleissa ei ole tällä hetkellä keskusradiota, vaan niihin on ostettu irrallisia, huonosti kuuluvia cd-radiosoittimia. 19
Sähköinen kuvantallennus on käytössä. Sähköistä anestesiatietojärjestelmää ei ole käytössä. ICTlaitteet ovat tilaa vievää ja nykyisiä saleja ei ole suunniteltu tätä tilantarvetta ajatellen. Pyöräjalustaiset liikuteltavat tietokonetelineet ja kiinteät, epäkäytännölliset tietokonepöydät vievät tilaa muulta toiminnalta. Vaatehuolto, nykytila Uudenmaan Sairaalapesula sijaitsee Keravalla. Pesula toimittaa pyykit sairaalan lastauslaiturialueelle. Sairaalassa HUS-logistiikka kuljettaa pyykit leikkausosastolle. Potilaat vaihtavat päälleen sairaalan vaatteet Leikon pukutiloissa. Päiväkirurgisten potilaiden vaatteet jäävät pukutilojen lukittuihin kaappeihin. Osastolle jatkohoitoon siirtyvien potilaiden omat vaatteet viedään potilaan mukana osastolle. Sairaalan potilasvaatteet ovat rullakoissa käytävällä / Leikon pukuhuoneiden hyllyissä. Leikkaustason tekstiilit sijaitsevat kärryissä käytävällä. Laitoshuolto huolehtii hyllyjen täyttämisestä. Henkilökunnan puhtaat vaatteet ovat lähellä henkilökunnan parkkipaikan puoleista ulko-ovea sijaitsevassa varastossa. Laitoshuolto huolehtii varaston täydentämisestä. Varastotoiminnot, nykytila HUS-Logistiikka vastaa saapuvan ja lähtevän tavaran toimituksesta leikkausosastolle. Toimintaa varten on erilaisia varasto- ja kuljetustiloja. HUS-Logistiikka kuljettaa tarvikkeita, pyykkejä ja jätteitä. Hoitotarvikkeet tilataan HUS-Logistiikalta hyödyntäen täyttöpalvelua. Toimistotarvike-varasto on koko alueen yhteinen ja sijaitsee tunnelikerroksessa. Myös saleissa on erilaisia kaappeja, joissa vaihteleva sisältö. Lisäksi tarvikkeita on anestesia-, salivalvojan ja heräämön liikuteltavissa pöydissä. Salien väliköissä/edustalla on lisäksi isot varastot leikkaustakkeja, hanskoja, maskeja yms. Erilaisia varastoja on 14. Ne sijaitsevat hajallaan pitkin leikkaustoiminnan aluetta. Steriilien instrumenttien varastoja on 3 (yhteensä 228 m 2 ) joista 1 sijaitsee välinehuoltokeskuksessa. Instrumenttikorimäärä on 441, ja näistä säilytyslaatikoita on 158. Tehdassteriilien tarvikkeiden varastoja on 2 (yhteensä 42 m 2 ), sekalaisia keskusvarastotavaroita sisältäviä varastoja 2 kpl (yhtensä 79 m 2 ), anestesiatarvikevarastoja 3 kpl (yhteensä 33 m 2 ) + heräämön käsivarasto, laitevarastot 4 kpl (yhteensä 102 m 2 ). Yhteensä varastotilaa on 361 m 2. Tähystystornit sijaitsevat käytävillä tai saleissa, jossa ne vievät paljon tilaa. Oikean välineistön löytämiseen kuluu päivittäin ylimääräistä aikaa. Leikkausyksikössä on HUS-Logistiikan täyttöpalvelu, jota voidaan varastojen pienestä koosta ja suuresta määrästä johtuen hyödyntää vain osittain. Logistiikka, nykytila 2.6.1. Potilaat ja omaiset, nykytila Siirtyminen leikkaussaliin 20
Valtaosa (noin 80 %) potilaista siirtyy leikkaussaliin Leikosta kävellen hoitajan saattamana. Kulku saleihin on tällä hetkellä sujuvaa, joskin kävelymatka saleihin 8 ja 9 on melko pitkä. Pyörätuolia tai sänkypaaria käytetään tarvittaessa. Leikon kautta tulee 75 % lapsipotilaista. Vuodeosaston kautta tulee lapsipotilaista 12 % ja päivystyksestä 6,5 %. Leikon kautta tulevilla lapsipotilailla on oma odotustila, joka toimii samalla IIvaiheen heräämönä. Kantasairaalan vuodeosastoilta ja päivystyspoliklinikalta tulevat potilaat tuodaan sängyillä. Pitkien etäisyyksien vuoksi matkaan kuluu aikaa ja siirto sitoo ainakin yhden sairaanhoitajan. Odotusviiveen minimoimiseksi yhtä heräämöä on käytetty enenevästi holdingtilana (= tila, jossa potilaat otetaan ennen toimenpidettä valmistelua varten leikkausalueelle). Leikkausosastolla on oltava jatkuva valmius hätä- ja kiireellisten sektiopotilaiden hoitamiseksi. Vuosittain leikkaussalissa tehdään 150 170 0-2 h kiireellisyydellä tulevaa synnytysten erikoisalaan kuuluvaa toimenpidettä, joista valtaosa on sektioita. Näistä vuosittain noin 20 on hätäsektioita. Aika hätäsektiopäätöksen tekemisestä vauvan ulossaamiseen vaikuttaa olennaisesti vauvan ja joissain tapauksissa myös äidin selviämiseen ja on sen vuoksi tapahduttava minuuteissa. Sektioiden lisäksi kiireellisinä / hätätoimenpiteinä hoidetaan leikkaussalissa vuodessa noin 50 synnytyselinten repeämää tai muita vuoto-ongelmia. Synnytysosasto sijaitsee kantasairaalan 2. kerroksessa. Sektiovalmius on nyt salissa 1, joka sijaitsee lähellä leikkausosaston pääovea, hissiaulaa ja heräämöä. Siirtyminen leikkaussalista heräämöön Leikkaussalien ilmastointiin ja paineistukseen liittyvät ongelmat johtivat siihen, että salit 11 13 varattiin ortopedisiin toimenpiteisiin. Osa näistä potilaista siirtyy jatkohoitoon vuodeosastolle ja heidät siirretään toimenpiteen jälkeen A-heräämöön pitkän ja monimutkaisen reitin kautta. Vastaavasti lukuisia päiväkirurgisia potilaita siirretään päivittäin yksikön toiselta puolelta heräämöön. Pitkät siirtomatkat lisäävät riskejä ja hidastavat toimintaa. Suurin logistinen ongelma lapsipotilaiden hoidossa on, että lasten heräämö sijaitsee kaukana lasten toimenpiteisiin käytetyistä saleista. Siirtomatkojen lisäksi ongelma on se, että lasten anestesiaa salissa hoitava lääkäri on etäällä lasten heräämössä anestesiasta toipuvista potilaista. Siirtyminen heräämöstä osastolle tai kotiin A-heräämö sijaitsee lähellä leikkausosaston pääovea ja sieltä yhteys kantasairaalaan on sujuva, joskin matka lasten vuodeosastolle on pitkä. B-heräämöstä siirtyy vuodeosastolle yksittäisiä potilaita, joiden kotiuttaminen ei onnistu suunnitelmien mukaan. Kulkuyhteys on monimutkainen. Molemmat heräämöt ovat lähellä Leikoa kotitutumista ajatellen. Eristyspotilaat Leikkaussalialueella ei ole kunnollista eristystilaa. Heräämöissä on vain kosketuseristysmahdollisuus. Tämän vuoksi eristystä vaativia potilaita valvotaan leikkaussaleissa ennen siirtoa vuodeosastolle (tai kotiin). Omaiset Omaiset käyttävät Leikon pääovea tai II heräämön lähettyvillä olevaa ovea. Omaisille ei ole kulkureittiä esimerkiksi kantasairaalan kahvioon sisäkautta, vaan kahvioon päästäkseen on kuljettava ulkokautta. Omaisille ei ole Leiko-aulan lisäksi muuta odotustilaa. Lapsipotilaiden vanhemmille ja Leiko-potilaiden omaisille ei ole virkistäytymistilaa. Henkilökunta Leiko-aulasta poistuu klo 15. Lasten II-vaiheen heräämö toimii päiväkirurgisten lasten vanhempien 21
odotustilana. Lasten II-vaiheen heräämöön kuljetaan ulkoa B-leikkausosaston läpi. Sektioäitien mahdollisuus aloittaa imetys ei ole ollut mahdollista rauhallisen tilan puuttumisen vuoksi. Henkilökunta, nykytila Leikkausosastolla työskentelee päivittäin noin 100 henkilöä (hoitohenkilöstö, sihteerit, anestesialääkärit, operatöörit, laitos- ja välinehuoltajat). Henkilökunnan taukotilat sijaitsevat T- ja P- kerroksissa. P-kerroksen pieni taukotila on päivittäin tehokkaassa käytössä, koska se on lähellä leikkaustoimintaa. Henkilöstöä liikkuu runsaasti leikkausosastolla ja kantasairaalassa. Operatöörit tapaavat potilaat ennen leikkausta Leikon tiloissa. Ennen leikkauksien alkamista lääkärit kiertävät osastolla aiemmin leikattuja potilaita. Nopean kierron jälkeen operatöörit siirtyvät takaisin leikkausosastolle leikkaamaan. Leikkauksen jälkeen lääkärit palaavat vielä vuodeosastolle sanelemaan ja huolehtimaan kotiutuvien potilaiden hoidon dokumentoinnista ja tarvittavien asiakirjojen esimerkiksi reseptien ja lääkärin todistusten kirjoittamisesta. Hoitohenkilökunta ja anestesiologit valmistelevat potilaan. Operatöörit ovat myös konsultteina potilaiden valmisteluvaiheessa tai opettavat erikoistuvia lääkäreitä. Sängyt, nykytila Sänkyjä kuljetetaan päivittäin leikkausyksikössä ja ne vievät paljon tilaa. Vahtimestari kuljettaa vuodeosastoilta (os. 4 ja os. 2) leikkausosastolle noin 30 sänkyä / päivä vuodeosastolle siirtyviä potilaita varten. Päiväkirurgisten potilaiden sänkyjä säilytetään B-heräämössä, mistä vahtimestari siirtää niitä päivän mittaan leikkaussalien ovelle. Ylimääräisiä sänkyjä säilytetään käytävillä ja lasten erikokoisia sänkyjä lisäksi varastossa. Yhteydet kantasairaalaan Leikkausyksikkö on sairaalan P-kerroksessa. Vuodeosastoille ja päivystykseen on yhteys nykyisen leikkausosaston pääoven läheisyydessä olevilla hisseillä. Leikkausyksikön oven kautta on sujuva yhteys saleihin 1-10 ja A-heräämöön. Salit 11-13 ja B-heräämö sijaitsevat yksikön ovelta katsottuna pitkien ja mutkikkaiden käytävien päässä. Vaikka leikkausosastolta ei ole suoraa potilasreittiä Tevalle, kulkuyhteys saleihin 1-10 leikkausosaston oven kautta on sujuva. Lastentautien vuodeosasto on etäällä leikkausosastosta. Leikosta on T-kerroksen kautta käytäväyhteys kantasairaalaan. Reitillä on kulunvalvonnan alaisia suljettuja ovia ja kaksi hissiä sekä henkilökunnan iso taukotila. Yhteys ei sovellu potilasliikenteeseen ilman, että henkilökunta saattaa. Sujuvuuden vuoksi leikkaussalialueen läpi kulkevat päivittäin esimerkiksi näytteenottajat (Leikoon) ja fysioterapeutit (B-heräämöön). 22
3 LEIKKAUSTOIMINNAN KEHITTÄMISTARPEET, HENKILÖSTÖ JA KUSTANNUKSET 2019 2027 Leikkaustoimintojen kehittämistarpeet Väestöennusteen mukaan suurin väestökasvu tulee tapahtumaan ikäryhmässä 75+, jonka osuuden ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2027. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Hyvinkään sairaanhoitoalueen koko asukasmäärä kasvaa jaksolla 2014 2025 9,6 %:lla ja vuoteen 2030 mennessä 13,2 %:lla. Kuvassa 7 on NHG:n keväällä 2015 laatimassa selvityksessä laskettu Hyvinkään sairaalan leikkauspotilaiden lukumääräennuste. Ennusteessa on arvioitu potilasmäärän kasvu ikäryhmittäin suoraan väestömuutoksen perusteella. Laskelma ei ota huomioon mahdollisia sairastavuuden, hoitomenetelmien tai hoidollisten prosessien muutoksia, jotka saattavat tuoda leikkaussaleihin kokonaan uusia potilasryhmiä tai korvata osan nykyisistä leikkaussaleissa tehtävistä toimenpiteistä muilla hoidoilla ja siten vähentää salitarvetta. NHG:n laskelman mukaan leikkaustoimenpiteiden määrä kasvaa 2014 2027 lähes 18 %:lla. 10 000 9 000 8 000 7 000 7 167 7 258 7 351 7 437 7 524 7 618 7 714 7 803 7 900 8 005 8 121 8 247 8 335 8 429 8 546 8 673 8 811 8 903 8 999 9 100 9 205 9 314 9 384 9 456 9 530 9 605 9 682 6 000 5 000 4 000 3 000 75 + 65-74 45-64 15-44 0-14 2 000 1 000 0 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 Kuva 7. Toimenpiteiden lukumäärä ikäryhmittäin kasvaa samassa suhteessa ikäryhmän koon kanssa. Mallia on korjattu lisääntyvien terveiden elinvuosien suhteen (2 % / 10 vuotta) Ikäryhmäkohtaisen leikkaussaliajan käytön ja nykyisten hoitokäytäntöjen mukaisesti laskettu säännöllisen työajan saliaikaennuste on esitetty kuvassa 8 soveltaen edellä todettuja ulkopuolisen konsultin laskentaperusteita. Vuoden 2014 yhteensä 12 666 tunnin saliaika kasvaa suoraan väestömuutoksen mukaan laskettuna vuoteen 2020 mennessä noin 13 600 tunniksi ja vuoteen 2027 mennessä 14 900 tunniksi. 23