LOPPURAPORTTI Suomenhevosen verkostohanke osana hevosalan valtakunnallista kehittämistä Dnro: 2412/505/2008 23.3.2010
1 SISÄLLYS 1. Hankkeen yhteystiedot 2 2. Hankkeen tausta ja toimintaympäristö 4 3. Hankkeen tavoitteet ja tulosten saavuttaminen 5 4. Hankkeen määrällisten ja laadullisten tulosten arviointi sekä vastoinkäymisten analyysi 18 5. Hankkeen teemaa koskevat kehittämis- ja toimenpide-esitykset 20
2 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT 1.1. Hankkeen nimi Suomenhevosen verkostohanke osana hevosalan valtakunnallista kehittämistä 1.2. Hankkeen hallinnoija Suomen Hippos ry Tulkinkuja 3 02650 Espoo puh. 020 760 500 fax. 020 760 5291 www.hippos.fi 1.3. Hankkeen kesto 1.3.2009-31.3.2010 1.4. Hankkeen yhteyshenkilöt Hankkeen johtaja toimitusjohtaja Pekka Soini puh. 020 760 5284 fax. 020 760 5299 s-posti. pekka.soini@hippos.fi Yhteyshenkilö Projektipäällikkö Suvi Louhelainen 26.3.2010 asti 29.3.2010 eteenpäin Eeva Karvonen puh. 020 760 5201 s-posti. eeva.karvonen@hippos.fi
3 1.5. Ohjausryhmä puheenjohtaja Sirpa Pussinen Hämeen ammattikorkeakoulu puh. 040 510 8998 s-posti. sirpa.pussinen@hamk.fi Pekka Heininen Turun Hippos ry Maarit Hollmén MTK ry Miia Lahtinen Suomen Ratsastajainliitto ry Päivi Laine Hevosopisto Oy Matti Mahlamäki Teivon ravikeskus Reijo Martikainen YTR/Matkailun teemaryhmä Jukka Mäkilä hevoskasvattaja, yrittäjä Mitja Nummenmaa Suomen Hevosenomistajien Keskusliitto ry Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus Jukka Salonen Suomenhevosliitto ry Sanna Sihvola maa- ja metsätalousministeriö Terttu Peltonen jalostusjohtaja/suomen Hippos ry Pekka Soini toimitusjohtaja/suomen Hippos ry Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana neljä kertaa:
4 4.3.2009, 12.5.2009, 4.9.2009 ja 4.2.2010. 2. HANKKEEN TAUSTA JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2.1. Pitkäjänteistä suomenhevosen kehittämistyötä Suomenhevosen verkostohankkeen taustalla oli Suomen Hippos ry:n muiden hevosalan toimijoiden kanssa laajassa yhteistyössä vuosina 2006-2007 toteuttama Suomenhevonen 100 vuotta juhlavuosi sekä vuonna 2008 toteutettu Tulevaisuuden suomenhevonen esiselvityshanke. Sekä Suomenhevonen 100 vuotta -juhlavuosi että Tulevaisuuden suomenhevonen esiselvityshanke loivat pohjaa hevosalan pitkäjänteisille kehittämistoimille suomenhevosen tulevaisuuden turvaamiseksi. Suomen Hippos toteutti Tulevaisuuden suomenhevonen -esiselvitysvaiheen vuonna 2008 omalla rahoituksellaan. Tuotoksena syntyivät Ajatuksia ja ehdotuksia suomenhevosen kehittämistoimintaan selvitysraportti sekä suomenhevosen viestintäsuunnitelma vuosille 2009-2013. Suomenhevosen verkostohanke pohjautui esiselvityshankkeessa tuotettuihin suomenhevosen kehittämisohjelmaan (Ajatuksia ja ehdotuksia suomenhevosen kehittämistoimintaan selvitysraportti) ja viestintäsuunnitelmaan. 2.2. Uhkakuvana suomenhevoskannan pienentyminen Hankkeen, kuten kaikkien suomenhevoseen liittyvien kehittämistoimien taustalla, oli huoli suomenhevosen tulevaisuudesta. Hevosalan ollessa kasvusuunnassa ja muiden hevosrotujen lukumäärän kasvaessa, on suomenhevosten lukumäärä pysynyt lähes ennallaan. Uhkakuvana on suomenhevoskannan vähentyminen oleellisesti. Yhtenä keskeisenä kehittämistoimien haasteena ovat suomenhevoseen liittyvät vanhakantaiset mielikuvat. Suomenhevosta ei nähdä osana nykyaikaista hevosurheilua ja -elinkeinoa. Tämä osaltaan heikentää suomenhevosen kysynnän kasvua ja rodun vetovoimaa. Perusajatuksena hankkeessa oli suomenhevosen kysynnän kasvattaminen suomenhevoseen liittyviä mielikuvia uudistamalla ja suomenhevosen brändia nykyaikaistamalla. Suomenhevosen uuden brändin mukaisesti suomenhevosesta halutaan kertoa yksilöllisenä, urheilullisena ja suomalaisena koko kansan hevosena.
5 3. HANKKEEN TAVOITTEET JA TULOSTEN SAAVUTTAMINEN 3.1.Tavoitteet Kaikessa suomenhevosen kehittämistoiminnassa pitkän tähtäimen päätavoitteena on vaikuttaa suomenhevosen kysyntään ja elinkeinon kehittymiseen. Suomenhevosen verkostohankkeen tavoitteena oli saada aikaan organisoitu yhteistyömalli suomenhevosen kehittämistoiminnan eteenpäinviemiseksi ja koota käytännön työn kautta yhteen hajanainen toimijajoukko suomenhevosen ympärillä. Tavoitteena oli edelleen sitouttaa toimijoita vastaamaan yhteiseen haasteeseen suomenhevosen tulevaisuuden turvaamiseksi. Luotavien yritysverkostojen kautta oli tavoitteena edistää suomenhevoseen liittyvää tiedonkulkua ja tuotantoprosesseja. Hankkeen lähtökohtana oli, että suomenhevosen ja suomenhevosen menestymisen edistämisen myötä syntyy maaseudun elinkeinojen monipuolistamista. Tavoitteena oli lisätä suomenhevosen näkyvyyttä ja sitä kautta suomenhevosen ja suomenhevoseen liittyvien palveluiden kysyntää. Kysynnän kasvu sekä säilyttää että tuo uusia liiketoiminnan ja erikoistumisen mahdollisuuksia hevosalan yrityksille. 3.2. Hankkeen toimenpiteet ja tulokset 3.2.1. Esitteen ja julisteen julkaiseminen Hankkeessa julkaistiin esite suomenhevosesta. Vastaavaa tiivistä rotuesitettä ei suomenhevosesta aiemmin ole ollut olemassa, mikä on ollut käytännössä havaittu selkeä puute. Tiiville esitteelle koettiin olevan tarvetta etenkin hevosalan ulkopuolelle suomenhevosesta kerrottaessa. Tarvetta oli myös suomenhevosesitteelle eri kielillä. Hankkeessa julkaistiin rotuesite suomenhevosesta englannin, ruotsin ja saksan kielillä. Hankkeen toimesta suomenhevosesta julkaistiin 30x70 kokoinen juliste. Juliste oli tarkoitettu lähinnä hevosalan alue- ja paikallisyhdistysten sekä raviratojen käyttöön sellaisenaan ja avuksi hankkeen aluetyön tiimoilta syntyvien tapahtumien tiedottamiseen. Julistetta hyödynnettiinkin kohtalaisen hyvin mm. raviradoilla. Esitteen ja julisteen ensisijaisena tavoitteena oli tuoda esille ja jalkauttaa suomenhevosen uutta ilmettä ja brändiä: yksilöllinen, urheilullinen, suomalainen. Suomenkielistä esitettä painettiin yhteensä 10 000 kpl ja julistetta 1000 kpl. Esitteen kieliversioita painettiin kullakin kielellä 6000 kpl, yhteensä 18 000 kpl. Esitteitä ja julisteita postitettiin hevosjalostusliitoille, raviradoille, alan oppilaitoksille, suomenhevosyhdistyksille sekä muille alan yhdistyksille. Esitteitä oli jaossa myös alan tapahtumissa, kuten esim. Lappeenrannan Kuninkuusraveissa, Ypäjällä Suomenratsujen kuninkaallisissa, Finnderbyssä ja YES-tapahtumassa sekä Helsingissä Elma-messuilla.
6 Juliste ja esite ovat loppuraportin liitteenä. 3.2.2. Suomenhevonen.info-sivujen päivittäminen ja täydentäminen Hankkeen toimenpiteenä täydennettiin Suomenhevonen.info -sivustoa. Sivuilla mm. täsmennettiin tekstejä, taulukoita sekä kuvitusta. Sivujen tavoitteena on palvella ja tarjota tietoa suomenhevosesta, suomenhevoseen liittyvästä kehittämistoiminnasta ja suomenhevostapahtumista alan sisällä sekä jakaa yleistietoa rodusta myös alan ulkopuolelle. Hankkeen aikana täydennettiin sivuston palveluhakemistoa. Uusia yrityksiä ilmoittautui mukaan hakemistoon itsenäisesti sekä aluetyöryhmien toimesta tapahtuneen tiedottamisen ja aktivoinnin kautta. Ammattiravivalmentajia tiedotettiin Suomen Hippos ry:n toimesta myös suoraan mahdollisuudesta saada yhteystietonsa näkyville suomenhevonen.info sivustolle. Sivustolla oli hankkeen päätyttyä esimerkiksi näkyvillä 40 ravivalmentajan yhteystiedot, kun ennen hanketta ravivalmentajien yhteystietoja sivuilla oli 3 kpl. Kaikkiaan palveluhakemistosta löytyy n. 130 eri yrityksen yhteystiedot. Hankkeen kautta sivuille saatiin lisää myös kasvattajien ja ratsastuspuolen yrittäjien yhteystietoja. Vastaavaa toimintamuodot ylittävää ja suomenhevoseen keskittyvää hakemistoa ei muualla ole olemassa. Suomenhevonen.info-sivuille koottiin hankkeen aikana englannin-, ruotsin- sekä saksankieliset sivut. Sivuille koottiin perustiedot mm. suomenhevosen rotu- ja käyttöominaisuuksista. Sivujen kieliversioihin on ohjaus automaattinen ohjaus osoitteesta www.finnhorse.info. 3.2.3. Aluetyöryhmien kokoaminen Suomenhevoseen liittyvien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi ja suomenhevosen tunnettavuuden sekä kysynnän lisäämiseksi ympäri Suomeni tavoitteena oli saada aikaan jokaisen hevosjalostusliiton alueelle alueellinen Tulevaisuuden suomenhevonen työryhmä. Työryhmien toiminta perustui vapaaehtoisuuteen. Tarkoituksena oli antaa kaikille halukkaille mahdollisuus päästä mukaan toimimaan. Työryhmien kokoamisessa hyödynnettiin alueellisten hevosjalostusliittojen verkostoa ja oltiin yhteydessä hevosjalostusliittojen puheenjohtajiin. Puheenjohtajia lähestyttiin puhelimitse sekä sähköpostitse. Aluetyöryhmän kokoamisesta hevosjalostusliittojen puheenjohtajille toimitettiin kirjalliset ohjeet, joihin oli koottu ideoita ja ehdotuksia aluetyön suunnittelun tueksi. Työryhmään toivottiin kutsuttavan mahdollisuuksien mukaan mm. - alueen suomenhevosyhdistysten edustajat - hevosjalostusliitto - SHKL-alueyhdistys - SRL aluejaos/edustaja (ratsastusseura, yrittäjä tms.) - ravirata - alan oppilaitos - MTK- alueyhdistys
7 - ProAgria - yrittäjiä ja harrastajia Tarkoituksena oli, että vetovastuuta ryhmän vetämisestä ja aikaansaamisesta ottaa alueella yhteisesti sovittu taho, esim. suomenhevosyhdistysten aktiivi hevosjalostusliiton puheenjohtajan avustuksella. Yhteyshenkilöiden yhteystiedot vietiin kaikkien nähtäville www.suomenhevonen.info sivustolle, jolloin paikallisen harrastajan ja yrittäjän oli mahdollista ottaa yhteyttä suoraan oman alueensa yhteyshenkilöön esim. kertoakseen ideansa alueella toteutettavasta suomenhevoseen kohdistuvasta kehittämistoimesta tai suomenhevosen ympärille rakennettavasta tapahtumasta. Alueellisten työryhmien tavoitteena oli innostaa ja aktivoida edelleen paikallisia yhdistyksiä, yrittäjiä ja harrastajia tuomaan suomenhevosta myönteisesti esille, saada aikaan konkreettisia parannuksia havaittuihin epäkohtiin alueella, toimia yhteistyöelimenä suomenhevosta koskettavissa asioissa alueella sekä toiminnallaan lisätä osaltaan kiinnostusta suomenhevoseen ja suomenhevospalvelutuotteisiin. Työryhmien työn pohjaksi koottuja ideoita ja ehdotuksia olivat mm: * yritysyhteistyön ja tallien välisen yhteistyön kehittäminen, alueellisten suomenhevospalveluverkostojen kokoaminen (kasvattajat, opetustallit, ravivalmentajat, suomenhevosratsujen kouluttajat, suomenhevosmatkailupalveluja tuottavat yrittäjät) * kilpailutoiminnan vuorovaikutteinen kehittäminen alueella niin raviurheilussa kuin ratsastustoiminnassa * suomenhevoserikoislähtöjen, -luokkien järjestäminen raveissa ja ratsastuskilpailuissa * suomenhevosaiheinen oheisohjelma ravi- ja ratsastustapahtumissa, tamma- ja varsanäyttelyissä * paneelit ja seminaarit (mm. valmennuksesta) esim. ravien yhteydessä * suomenhevosen esittely kouluilla, alueen nuorisoravikerhoissa, 4H kerhoissa jne. * artikkelien kokoamista alueellisista ja paikallisista tähdistä ja persoonista Työryhmien työn tueksi hankkeelta tarjottiin mm. - suomenhevosesitteitä ja tapahtumajulistepohjia - kalvosarja suomenhevosesta (raportin liitteenä) - Tulevaisuuden suomenhevonen logon käyttöoikeus - tiedottaminen suomenhevonen.info sivuilla - suomenhevonen.info sivujen kuvapankkiin oli mahdollista saada kuvia tapahtumista - Suomen Hippos ry:n kuvapankin kuvia oli mahdollista hyödyntää toiminnassa Tavoitteena oli, että aluetyöryhmien työ tukisi pitkällä tähtäimellä koko hevosalan alueellisen yhteistyön kehittymistä. Alueelliset Tulevaisuuden suomenhevonen-yhteyshenkilöt saatiin kaikkiaan 11 hevosjalostusliiton alueelle. Tavoitteena oli saada aluetoimintaan mukaan vähintään 10 hevosjalostusliittoa.
8 Etelä- Pohjanmaa Etelä-Suomi Häme Kainuu Keski-Pohjanmaa Kymen-Karjala Lappi Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Satakunta Tiina Keski-Salmi, Etelä-Pohjanmaan Hevosjalostusliitto ry Rauli Anttila, Vihdin hevosjalostusyhdistys ry Veikko Hakala, Hämeen Hevosjalostusliitto ry Pauliina Haataja, Suomenhevosliitto ry Tiina Ruotsala, Suomenhevosliitto ry Risto Majoniemi, Kymen-Karjalan Hevosjalostusliitto ry Markku Lääkkölä, Lapin Hevosjalostusliitto ry Niina Karen, Pohjamaan Hevosjalostusliitto ry Timo Ryynänen, Pohjois-Karjalan Hevosjalostusliitto ry Mikko Väisänen, SHKL:ry:n alueyhdistys/pohjois-savon Hevosjalostusliitto ry Eero Hollmén, Satakunnan alueen Hevosjalostusliitto ry Kannustuksena aluetyöhön loppuvuodesta 2009 palkittiin esimerkillisin Tulevaisuuden suomenhevonen -tekijä. Tampereella järjestetyn Suomenhevonen-unelmista totta seminaarin yhteydessä palkittiin Jouko Konsala/Suomenhevosliitto ry ja Turun Hippos ry. Lisäksi palkittiin taiteilija Katriina Viljamaa-Rissanen henkilökohtaisesti. Aluetyön tuloksena toteutuneita tapahtumia olivat: - Kylmäverisesti paras kansainvälinen valmennusseminaari, Turku 25.9.2009, järjestäjä Turun Hippos ry
9 - Suomenhevosten myynti- ja markkinointitapahtuma, Kuopio 26.9.2009, järjestäjä Pohjois-Savon hevosjalostusliitto ry (itse tapahtuma peruuntui vähäisten myyntiin ilmoitettujen hevosten vuoksi, mutta hevoset olivat kuitenkin myynnissä hevosjalostusliiton internetsivuilla). - Suomenhevosseminaari-Suomenhevonen unelmista totta, Tampere 23.11.2009, järjestäjä Teivon ravirata, Hämeen hevosjalostusliitto ry, Suomenhevosliitto ry sekä Hämeen hevosenomistajainyhdistys. -Koululaisten suomenhevospäivä Petäjävedellä, 25.2. Järjestäjänä paikalliset hevosyrittäjät ja harrastajat. - Kymen-Karjalan hevosjalostusliiton alueella suomenhevosratsujen show-näyttely kesäkuussa Imatralla - Kymen-Karjalan hevosjalostusliiton alueen suomenhevosista koottu myyntikansio, näyttelyissä ja raviradoilla Hankkeen tavoitteita tukeneita muita tapahtumia olivat mm. - Suomenhevosyhdistysten järjestämät suomenhevosnäytökset Tampereen hevosmessuilla 20.- 22.3.2009. Suomenhevosyhdistykset toteuttivat messuilla Suomen pienhevosen rotuesittelyn, suomenhevosravurin esittelyn sekä suomenhevosratsujen breakdance-näytöksen. Messuilla oli tarjolla suomenhevostietoa sekä suomenhevosyhdistysten osastoilla, että Suomen Hippos ry:n omalla osastolla. Suomenhevosyhdistyksistä mukana olivat Suomenhevosliitto ry, Suomenratsut ry sekä Suomen pienhevosyhdistys ry. - Tähtenä suomenhevonen näyttely Päijännetalo, Vääksy 2.6.-20.8.2009 - Suomenhevonen, liikettä ja alkuvoimaa Katriina Viljamaa-Rissasen taidenäyttely 26.6.-19.7.2009 Lappeenranta 28.10.-28.11.2009 Kirkkonummi. Katriina Viljamaa-Rissasen taidenäyttelyn suojelina oli Tasavallan Presidentti Tarja Halonen. Näyttelyt osaltaan lisäsivät suomenhevosen tunnettuutta ja tietoutta etenkin alan ulkopuolisten keskuudessa sekä Tampereen hevosmessut alan sisällä. - Hevosopiston järjestämä perinteinen Suomenhevoskasvatuksen seminaaripäivä 24.1.2010 Ypäjällä Lisäksi suomenhevonen on ollut vahvasti mukana ja osa mm. Vihdin hevosjalostusyhdistys ry:n toimintaa. Vihdin hevosjalostusyhdistys on mm. vieraillut suomenhevosten kanssa Kaunialan sotavammasairaalassa ilahduttamassa vanhuksia.
10 3.2.4. Infotilaisuudet suomenhevosen omistamisesta Infotilaisuudet suomenhevosen omistamisesta toteutuivat Lahdessa Jokimaan raviradalla Suur- Hollola-ajon yhteydessä 5.7.2009 sekä Helsingissä Elma-messujen yhteydessä 7.11.2009. Tilaisuuksien ohjelmat ovat raportin liitteenä. Info suomenhevosravurin omistamisesta 5.7. 2009 Suur-Hollola-ajon yhteydessä Lahden Jokimaalla Yleisöä tilaisuudessa oli 44. Puhujina olivat ravivalmentajat Harri Koivunen ja Pekka Luukkonen sekä hevosenomistaja Johanna Herlevi. Tilaisuuden juontajana toimi hevoskasvattaja Jukka Salonen. Kansanedustaja Jari Lepän oli tarkoitus tuoda suomenhevosravurin omistamisen infotilaisuuteen Eduskunnan hevosystäväinseuran ja hyväntekeväisyysravuri Bokallen terveiset. Lepän ollessa estynyt Bokallen terveiset välitti valmentaja Pekka Luukkonen. Info suomenhevosratsun omistamisesta 7.11.2009 Elma-messujen yhteydessä Helsingin messuhallissa Yleisöä infossa oli noin 40-50. Tapahtuman messuluonteisuudesta johtuen on vaikeaa arvioida tarkkaa yleisömäärää. Info järjestettiin Elma-messujen eläinareenalla Suomen Hippos ry:n varsanäyttelyfinaalin jälkeen. Infon puhujina olivat ratsastuksenopettaja ja valmentaja Rosali Kivitie sekä hevosenomistaja Anne Fischer. Infon aikana Suomenratsut ry:n toimesta areenalla esiintyi kolme suomenhevosratsukkoa. Tilaisuuden juontajana toimi messuilta Sari Heltelä-Auvinen. Infotilaisuus suomenhevosratsun omistamisesta oli tarkoitus alun perin järjestää Ypäjällä kansainvälisen YES-tapahtuman yhteydessä. Tapahtuman mittakaavan supistuttua suunnitellusta, päätettiin infotilaisuus siirtää toteutettavaksi Tampereelle suunnitellun Passion-hevostapahtuman yhteyteen. Suomen Ratsastajainliitto ry:n Etelä-Suomen ratsastusjaoksen organisoiman Passiontapahtuman järjestäminen kuitenkin peruuntui kesän aikana ja hankkeen info päätettiin yhteistyössä Suomenratsut ry:n kanssa toteuttaa Elma-messuilla. 3.2.5. Valtakunnallinen suomenhevosen päivä 6.9.2009 Valtakunnallista suomenhevosen päivää vietettiin vuonna 2009 kolmatta kertaa peräkkäin. Suomenhevosen päivää on vietetty suomenhevosen juhlavuodesta 2007 lähtien. Vuonna 2007 päivää vietettiin mittavammin ja näkyvämmin. Tämän jälkeen päivän toimet ovat keskittyneet lähinnä viestinnällisiin ponnistuksiin sekä teeman tuomiseen esille päivän hevostapahtumissa. Tänä vuonna hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Sirpa Pussinen piti juhlapuheen Ypäjällä Suomenratsujen kuninkaalliset -tapahtumassa. Valtakunnallisen suomenhevosen päivän teema nousi esille myös muutoin tapahtuman kuulutuksissa ja käsiohjelmassa.
11 Forssan Pilvenmäellä 6.9.2009 ajetut ravit oli nimetty Suomenhevosen päivän raveiksi. Suomenhevosen päivän raveissa teemaa tuotiin esille kuulutuksissa sekä toto-tv:ssä pyörivän suomenhevonen -kuvashown kautta. Raveissa ajettiin Suomenhevosen päivän juhlalähtö ja raveissa oli jaettavana hankkeessa julkaistu suomenhevosesite. Teema nousi esille pienimuotoisemmin samana päivänä ajetuissa Joensuun Linnunlahden ja Rovaniemen Mäntyvaaran ravitapahtumissa. Suomenhevosesta ja suomenhevosen päivästä kerrottiin myös MTK ry:n järjestämässä valtakunnallisen yrittäjän päivän tapahtumassa Helsingissä, Narikkatorilla 5.9.2009. 3.2.6. Suomenhevonen kiertue 2009 Suomenhevonen kiertue oli merkittävin ja näkyvin toimenpide hankkeen aikana. Kiertue kokosi yhteen yli 400 suomenhevosharrastajaa ja ammattilaista. Osallistujien suuri määrä oli yllättävää myös siksi, että päivät järjestettiin harrastajien kannalta haasteelliseen aikaan; viikolla keskellä päivää. Suomenhevonen kiertueen kohderyhmänä olivat hevosalan yrittäjät ja harrastajat sekä muut kiinnostuneet. Suomenhevonen kiertueen sisällön miettiminen oli haasteellista. Aiheita ja esille nostamisen arvoisia asioita oli paljon. Kiertueen runko muodostui asiantuntija-alustuksista, alueellisesta tilannekatsauksesta sekä alueellisten tunnettujen hevosalan yrittäjien, mm. kasvattajien ja valmentajien haastatteluista. Päivän aikana esille nousseet kehittämisehdotukset kirjattiin ylös. Syksyn aikana hankkeelle esitettiin toivomus toteuttaa kiertue myös mm. Seinäjoella, Jyväskylässä, Porissa ja Lahdessa. Kiertueohjelmat ovat loppuraportin liitteenä.
12 PAIKALLINEN TOIMINTA Omistaja, kasvattaja, yrittäjä, tallinpitäjä, harrastaja Varsojen varhainen, aktiivinen liikuttaminen ja opetus Kasvattajien yhteistyön ja erikoistumisen lisääminen, yhteiskasvatus, pihatot ALUEELLINEN TOIMINTA Ravirata, hevosjalostusliitto, alan yhdistykset Aikatasoitukset nuorille hevosille Ikäluokkalähtöjen lisääminen VALTAKUNNALLINEN TOIMINTA Järjestöt Opetus- ja koelähtöjärjestelmän kehittäminen, palkitseminen starttiintulosta Nuorten hevosten kilpailumahdollisuuksien lisääminen ja kehittäminen Varsakaupan aktivointi Suomenhevossarjat lounasraveissa 3-vuotiaiden suurkilpailun kehittäminen Urheiluhenkeä kilpailuttamiseen Kasvattajien,-harrastajien ja yrittäjien positiivinen esilläolo Ravi- ja ratsuyrittäjien sekä harrastajien välisen yhteistyön kehittäminen, esim. ratsuvarsojen ajo-opetus, ratsukoulutus Soveltuvien suomenhevosravureiden ammattimainen jatkokoulutus riittävän varhaisessa vaiheessa. Sarjasuunnittelun entistä tehokkaampi koordinointi Yhteisomistamisen kehittäminen Viestinnän uudistaminen ja tehostaminen: esille suomenhevostarinoita, tähtiä, persoonia mediassa ja tapahtumissa Alueellisten palvelujen kartoittaminen ja niistä tiedottaminen Tammojen varsahyvitys käyttöön Tammasarjojen ja tammahyvitysten lisääminen Kansainvälisten kilpailumahdollisuuksien lisääminen Suomenhevosen roolin vahvistaminen hevosmatkailussa Kuninkuusravien viestinnästä ja tvnäkyvyydestä huolehtiminen Taulukko 1. Yhteenveto Suomenhevonen-kiertueella esiinnousseista kehittämisideoista. 21.8.2009 Rovaniemi Asiantuntijat eläinlääkäri Antero Tupamäki, Laukaa jalostusjohtaja Terttu Peltonen, Suomen Hippos ry projektipäällikkö Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu toimitusjohtaja Markus Keskimaunu, Mäntyvaaran ravirata Haastateltavat toiminnanjohtaja Paavo Koivurova, Äimäraution ravirata, Oulu ravivalmentaja Kari Alapekkala, Tornio matkailuyrittäjä, toimitusjohtaja Reijo Suomalainen, Hotelli Ivalo, Ivalo
13 Juontaja Lauri Hyvönen Osallistujia 36 Keskustelussa keskeiset esille nousseet teemat olivat: - suomenhevosen tärkeä merkitys hevosmatkailussa alueella - Pohjois-Suomen sarjasuunnittelu - pohjoismainen kilpailuyhteistyö. 1.9.2009 Tampere Asiantuntijat eläinlääkäri Antero Tupamäki, Laukaa jalostusjohtaja Terttu Peltonen, Suomen Hippos ry projektipäällikkö Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu kilpailutoimenjohtaja Matti Lakkisto, Suomen Hippos ry toimitusjohtaja Matti Mahlamäki, Teivon ravirata, Tampere ratsastuksenopettaja Meija Lahtinen, Kuhmoinen Haastateltavat ravivalmentaja Hannu Kamppuri, Tampere ravivalmentaja Erkki-Pekka Mäkinen, Tampere matkailuyrittäjä Satu Haagman, Luomajärven hevoskievari, Ikaalinen Juontaja Lauri Hyvönen Osallistujia 107 (lista ei kiertänyt kaikkialla, arvio todellisesta osallistujamäärästä 130). Keskustelussa keskeiset esille nousseet teemat olivat - ravi- ja ratsuyrittäjien sekä harrastajien välisen yhteistyön mahdollisuudet, etenkin erikoistuneille välikasvatustalleille koettiin olevan tarvetta alueella. - kasvatustoiminnassa tapahtuva ikääntyminen - lounasravien lisääntymisen vaikutukset suomenhevosen kilpailutarjontaan - suomenhevosen roolin vahvistaminen hevosmatkailussa. 11.9. 2009 Ylivieska Asiantuntijat eläinlääkäri Antero Tupamäki, Laukaa jalostusjohtaja Terttu Peltonen, Suomen Hippos ry projektipäällikkö Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu
14 toimitusjohtaja Pekka Soini, Suomen Hippos ry ratsastusyrittäjä Pauliina Haataja, Kuunvalon talli, Kajaani Haastateltavat ravivalmentaja, hevoskasvattaja Elina Vähäkangas, Ylivieska ravivalmentaja Ahti Antti-Roiko, Kalajoki Juontaja Antti Pylkkänen Keskustelussa keskeiset esille nousseet teemat olivat: - suomenhevosten sarjasuunnittelu- ja tarjonta - suomenhevoseen liittyvien palvelujen kartoitus ja niiden tarjonta Osallistujia 107 2.10.2009 Kuopio Asiantuntijat eläinlääkäri Antero Tupamäki, Laukaa jalostusjohtaja Terttu Peltonen, Suomen Hippos ry projektipäällikkö Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu vt. toimitusjohtaja Aleksi Kolehmainen, Sorsalon ravirata, Kuopio ratsastusyrittäjä Tiina Kajanus, Nerkoo Haastateltavat ravivalmentaja Jukka-Pekka Kauhanen, Iisalmi hevoskasvattaja Mikko Väisänen, Vieremä ravivalmentaja Tero E. Mäenpää, Käärmelahti Juontaja Antti Pylkkänen Osallistujia 75 (osallistujalistasta puuttuu nimiä, lista ei kiertänyt kaikkialla, arvio todellisesta osallistujamäärästä 120.) Keskustelussa keskeiset esille nousseet teemat olivat - Lounasravien lukumäärän lisääntymisen vaikutus suomenhevosten kilpailumahdollisuuksiin. Poimintoja Suomenhevonen kiertueen palautteista Yleisarvosana keskiarvo ( 1-5, 1=olen erittäin tyytymätön päivään, 5=olen erittäin tyytyväinen päivään) ; Rovaniemi 3,8, Tampere 3,8, Ylivieska 4,3 ja Kuopio 3,9. Antoisimpina koettiin asiantuntijaluennot ja aluepersoonien haastattelut.
15 Vastaaviin tilaisuuksiin jatkossa toivottiin mm: - ratsupuolen asiaa syvällisemmin ja enemmän - kilpailutoiminnasta enemmän keskustelua - lisää tietoa valmentamisesta - yhteistyötä ja kehittämistoimintaa enemmän - suomenhevospäiviä lisää tälle alueelle ja muuallekin, luennot, kilpailut, valmennukset, tapahtumat yms. Poimintoja palautelomakkeista: Tietoa tarvitaan ja halutaan. Kokonaisuus hyvä. Suomenhevosista ei ole koskaan liikaa tapahtumia ja koulutuksia. Enemmän suomenhevostilaisuuksia, kerätään suomenhevosihmisten voimavarat yhteen! Toivon yhteistyön rakentamista. Tapaamisia pitää järjestää enemmän. Hyvä yhteishenki, ei vastakkainasettelua. 3.2.7. Muuta Hankkeen tiimoilta käynnistyi kolme suomenhevosaiheista opinnäytetyötä Hämeen ammattikorkeakoulussa. Opinnäytetyöt valmistuvat hankkeen päättymisen jälkeen. - Suomenhevoskuluttajan profiili/ agrologiopiskelija Sanna Söderlund - Suomenhevonen yrityksen vetovoimatekijänä/agrologiopiskelija Liisi Talvio - Suomenhevosravurista ratsuksi/agrologiopiskelija Elisa Relander 3.3 Tiedottaminen 3.3.1. Internetsivut Hankkeen keskeinen tiedotuskanava oli Suomenhevonen.info internetsivut. Sivuston kautta tiedotettiin paitsi hankkeen omista tapahtumista myös ajankohtaisista suomenhevosta koskettavista asioista sekä muista suomenhevostapahtumista. Tiedottamisessa hyödynnettiin myös mm. Suomen Hippos ry:n, Hippolis ry:n sekä Suomenhevosliitto ry:n, Suomenratsut ry:n ja raviratojen internetsivuja. 3.3.2. Uutiskirjeet ja tiedotteet Hankkeen käynnistymisestä, tapahtumista ja päättymisestä tiedotettiin Suomen Hippoksen sähköisten uutiskirjeiden ja sähköpostin välityksellä. Tiedotteilla oli laaja jakelu, sillä Suomen Hippos ry:n uutiskirjeellä on lähes 4000 tilaajaa (mm. median edustajia, alan harrastajia, yrittäjiä, oppilaitoksia, yhdistyksiä). Hankkeen aikana lähetetyt uutiskirjeet:
16 25.3.2009 Suomenhevosen verkostohanke käynnistyy 15.6.2009 Kiinnostaako suomenhevosravurin omistaminen? 2.7.2009 Kiinnostaako suomenhevosravurin omistaminen? /Muistutus infotilaisuudesta 11.8.2009 Suomenhevonen -kiertue 2009 21.8.2009 Suomenhevonen -kiertue 2009 Tampereella 31.8.2009 Suomenhevonen 2009 kiertue Ylivieskassa 2.9.2009 Valtakunnallinen suomenhevosen päivä sunnuntaina 6.9.2009 21.9.2009 Suomenhevonen kiertue Kuopiossa 2.10. maaliskuu/vko 12 Tiedote hankkeen päättymisestä Hankkeen sähköpostilistalla oli 32 henkilöä (alueyhteyshenkilöt, yksityiset yrittäjät ja harrastajat, suomenhevosyhdistykset), joille tiedotettiin säännöllisesti hankkeen tapahtumista ja etenemisestä. 3.3.3. Tapahtumat Suomenhevosesitettä oli jaossa Suomen Hippos ry:n ja yhteistyökumppaneiden toimesta mm. seuraavissa tapahtumissa: - Tampereen hevosmessut, 20.-21.3.2009 - Lappeenrannan Kuninkuusravit, 8.-9.2009 - Suomenratsujen kuninkaalliset, 4.-6.9.2009 - Elma-messut, 6.-8.11.2009.
17 3.3.4. Näkyvyys Tiedossa olevat artikkelit painetussa ja sähköisessä mediassa (kopiot liitteenä). 16.3.2009 Lappeenrannan kuninkuusraviblogi, www.kuninkuusravit.fi Tehdään suomenhevoselle uusi ilme. Suvi Louhelainen. vuoden 2009 numero Suomenhevonen/Suomenhevosliitto ry:n julkaisu Suomenhevonen on täynnä tarinoita ja mahdollisuuksia. Suvi Louhelainen. 22.8.2009 Lapin kansa Pulssi löysi rahakkaan eläkeviran reen estä. Suomenhevonen: matkailussa huimat mahdollisuudet alkuperäiselle rodulle. Risto Pyykkö. 12.9.2009 Keski-Pohjanmaa Suomenhevonen ällistyttää.kaija Vähäsöyrinki. 12.9.2009 Kalajokilaakso Varsat kasvatetaan pumpulissa. Sari Arffman. 3./2009 Hevosenomistaja/Suomen Hevosenomistajain Keskusliitto ry:n jäsenlehti. Suomenhevosen päivää vietettiin sunnuntaina 6.9. Suvi Louhelainen 28.10.2009 Länsiväylä Taiteilija herkuttelee suomenkielellä hevosteoksissaan. Heikki Merihaara. 29.10.2009 Kirkkonummen Sanomat Karismaattinen ja persoonallinen suomenhevonen esittäytyy kirjastossa. Satu Holmlund. 11/2009 Yhteishyvä. Rehti suomalainen hevonen. 25.11.2009 Maaseudun tulevaisuus Suomenhevosesta puhuttiin halki Suomen. Antti Savolainen 26.8.2009 Hevosurheilu-lehti Suomenhevonen kiertue 2009 starttasi Rovaniemeltä. Hannu Alaluusua 14.12.2009 Prohevonen Suomenhevonen kiertue 2009, Tietoa ja tulevaisuuden kuvia -faktaa ja visioita. Terttu Peltonen.
18 5.1.2010 Hevosurheilu-lehti. Suomenhevosesta puhuttiin halki Suomen. Terttu Peltonen. vuoden 2010 numero Hevosurheilulehti/ Jalostuskuvasto Riittävästi liikuntaa riittävän varhain. Jorma Kemiläinen. Kauas kylmät karkaavat. Jorma Kemiläinen 4. HANKKEEN MÄÄRÄLLISTEN JA LAADULLISTEN TULOSTEN ARVIOINTI SEKÄ VASTOINKÄYMISTEN ANALYYSI 4.1. Laadullisten tulosten arviointi Hankkeen avulla pystyttiin jalkauttamaan suomenhevosen uutta brändiä. Jalkauttamisen, ainakin osittainen onnistuminen on näkynyt mm. siinä, että uuden brändin slogan on tullut tutuksi ja alan toimijat ovat sitä käyttäneet mm. Hevosurheilu-lehti. Suomenhevosyhdistysten sitoutuminen yhteistyöhön oli kiitettävää. Yleisen ilmapiirin suomenhevosen ympärillä on voitu todeta muuttuneen aiempaa myönteiseen suuntaan. Mm. hankkeen aikana toteutuneissa suomenhevostilaisuuksissa on ollut havaittavissa myönteinen ilmapiiri sekä yhteinen tahtotila. Keskustelua suomenhevosen tulevaisuudesta ja kehittämisestä on käyty avoimemmassa ilmapiirissä kuin aikaisemmin. Hankkeessa järjestetyt tilaisuudet koettiin tarpeelliseksi ja keräsivät paljon osallistujia. Tilaisuuksien myötä pystyttiin nostamaan suomenhevosen kannalta merkittäviä asioita keskusteluun ja jakamaan tietoa. Suomenhevonen-kiertue tarjosi suomenhevosammattilaisille alueellisen foorumin tavata toisiaan ja luoda uusia kontakteja. Hankkeen toimenpiteiden myötä on toisaalta voitu tarjota yrittäjille työkaluja kehittää (tilaisuudet) ja markkinoida toimintaansa (internetsivut). Suomenhevosesitteet toimivat myös yrittäjille tarpeellisena materiaalina. Hankkeen toimien kautta (mm.markkinointimateriaalit, infotilaisuudet omistamisesta) on jaettu tietoa kansallishevosesta ja lisätty kiinnostusta suomenhevosen omistamista kohtaan. Toimenpiteiden hyödynsaajana ovat olleet paitsi hevosalan yrittäjät ja kasvattajat, myös välillisesti koko suomalainen maaseutu. Suomenhevoskiertueen tilaisuudet olivat hyvä tapa tuoda esille suomenhevosasiaa ja levittää tärkeää tietoa, mutta niiden vaikuttavuutta on vaikea mitata. On toki todennäköistä, että suuri osa osallistujista otti tiedosta onkeensa ja hyödyntää tietoa osana arkipäivän tekemistä (nuorten hevosten liikuttaminen ym.). Yhtenä arvona on, että sana leviää: tilaisuuksien aiheet ovat
19 aiheuttaneet kentällä keskustelua ja mm. vuosittain ilmestyvässä Hevosurheilun Jalostuskuvastossa (2/2010) suomenhevosten valmentaminen ja kilpailuttaminen olivat perusteellisesti esillä. Laadullista arviointia on tarpeen tehdä uudelleen muutaman vuoden kuluttua, sillä osa Verkostohankkeen aikana esille nostetuista asioista ja rakentava ilmapiiri tuovat tulosta vasta viiveellä. Arviointi voidaan toteuttaa esimerkiksi oppilastyönä toteutettavien kyselyiden kautta. Hevosten kasvatus, valmentaminen, omistaminen ja yhteistyö ovat pitkäjänteistä työtä. 4.2. Määrällisten tulosten arviointi Hankkeen tilaisuuksissa vieraili yhteensä n. 500 ihmistä, mikä oli paljon ennakoitua enemmän. - Suomenhevonen kiertueella osallistujia noin 400 - Infotilaisuudet suomenhevosen omistamisesta, osallistujia noin 100 henkeä. Lisäksi aluetoiminnan myötä syntyneissä tilaisuuksissa oli yleisöä yhteensä n. 300 henkilöä. - Rotuesitettä painettiin suomen kielellä 10 000 kpl ruotsin kielellä 6000 kpl saksan kielellä 6000 kpl englannin kielellä 6000 kpl, yhteensä 28 000 kpl. - Julisteita painettiin 1000 kpl. 4.3. Vastoinkäymisten analyysi Aluetyöryhmien kokoaminen Aluetyöryhmien aikaansaamisessa lähestyttiin hevosjalostusliittojen puheenjohtajia, toiminnanjohtajien tunnistusasetuksen aiheuttamasta kiireestä johtuen. Monet puheenjohtajat tarttuivat aiheeseen avoimesti, mutta hyvin monet kokivat tehtävän vaikeaksi. Vastaavan tyyppistä työtä tehtiin suomenhevosen juhlavuonna 2007. Tällöin valmistautuminen ja suunnittelu pystyttiin aloittamaan jo vuotta etukäteen. Todennäköistä on, että valmistautumisaika koettiin nyt liian lyhyeksi. Samoin suomenhevosen juhlavuonna punaisena lankana oli suomenhevosen kantakirjan 100-vuotisjuhla. Tähän teemaan oli helppo saada alueella mukaan toimijoita ja teema oli helppo. Nyt teemana ollut Tulevaisuuden suomenhevonen koettiin kenties liian vaikeaksi. Suomenhevosen juhlavuonna aluetyöhön oli käytettävissä myös pieni taloudellinen tuki, joka aktivoi ja kannusti toimimaan. Aluetyöryhmät olisivat vaatineet jatkuvaa kannustamista ja ideointia, johon ei hankkeen resursseilla ollut mahdollisuutta. Toisaalta on hyvin ymmärrettävää, että pelkkään vapaaehtoisuuteen ja talkootyöhön pohjautuen ei aluetyöltä voinut laajaa näkyvyyttä odottaakaan.
20 Vaikka aluetyöryhmien kokoamisessa määrällisesti onnistuttiin hankkeen tavoitteiden mukaisesti, jäi aluetyöryhmien työ jäi kokonaisuudessaan melko näkymättömäksi. Aluetyöryhmien tuloksena syntyneet: Kylmäverisesti paras -valmennusseminaari, Suomenhevonen unelmista totta seminaari sekä Kuopioon suunniteltu suomenhevosten myynti- ja markkinointitapahtuma (joka ei ilmoitettujen varsojen vähäisestä määrästä johtuen kuitenkaan toteutunut) olivat ammattitaidolla järjestettyjä ja hyvin onnistuneita tapahtumia. Odotettavaa olisi ollut, että jokainen aluetyöryhmä olisi toteuttanut vähintään yhden oman alueensa mahdollisuuksia hyödyntävän tai tarpeisiin vastaavan tapahtuman. Aluetyön tuloksena syntyneet tapahtumat olivat esimerkillisen hyviä ja omalla panoksellaan kannustivat myös muita toimimaan. Suomenhevosratsuinfon järjestäminen Suomenhevosratsuinfon toteuttaminen osoittautui ennakoitua hankalammaksi. Info oli tarkoitus ensimmäisen kerran toteuttaa kesäkuussa Ypäjällä YES-tapahtuman yhteydessä. Tapahtuman mittakaavan supistuttua suunnitellusta, päädyttiin infoa siirtää elokuussa Suomen Ratsastajainliitto ry:n Etelä-Suomen ratsastusjaoston järjestämään Passion-tapahtumaan. Passion-tapahtuma on suunnattu pääasiassa nuorille hevosharrastajille ja hevosista kiinnostuneille. Passion-tapahtuma olisi kohderyhmältään sopinut erinomaisesti Suomenhevosratsuinfon -järjestämispaikaksi. Talkoilla järjestettävä Passion-tapahtuma kärsi kuitenkin talkooväen puutteesta ja tapahtuman järjestäminen peruuntui. Elma-messut kohderyhmältään ei ollut paras mahdollinen infon toteuttamiselle, mutta kuitenkin paras olemassa olevista vaihtoehdoista. Muita huomioita Vuoden mittaisella osa-aikaisella työpanoksella tehtävän hankkeen vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset. Hanke on voinut tilaisuuksiensa kautta kuitenkin nostaa keskusteluun ajankohtaisia aiheita suomenhevosen ympäriltä. 5. HANKKEEN TEEMAA KOSKEVAT KEHITTÄMIS- JA TOIMENPIDE-ESITYKSET Suomenhevosen verkostohankkeen ohjausryhmä on jättänyt kirjelmän jatkotoimenpiteistä Suomen Hippos ry:n sekä Suomen Ratsastajainliitto ry:n hallituksille. Kirjelmä on kokonaisuudessaan loppuraportin liitteenä. Suomenhevosen verkostohankkeen myötä on havaittu jatkotoimenpide-ehdotuksia, joista osa koskee niin rahoittajia ja T&K - toimintaa kuin hevosalan sisäistä päätöksentekoa, järjestöjä ja niiden hallituksia. Kaiken taustalla tulee olla hevosalan elinkeinon kehittäminen ja hevosalan kysyntään vaikuttaminen. Hankerahoitusten piiriin soveltuvia asioita sisältyy jokaiseen osa-alueeseen; jalostus ja kasvatus, omistaminen, raviurheilu ja kilpailutoiminta, ratsastus ja monikäyttö, kansainvälistyminen ja näkyvyys. Hankeaihiot voivat liittyä tutkimukseen, kehittämiseen, koulutukseen, neuvontaan ja markkinointiin. Tulosten ja tavoitteiden toteuttaminen ja jalkauttaminen tapahtuu hankkeiden kautta, mutta myös käytännön toimenpitein, joista vastaavat alan toimijat ja organisaatiot.
21 Yritysyhteistyö, niin suomenhevosasian kuin koko hevosalan kannalta, olisi omiaan paikallisten ja alueellisten hankkeiden toiminnaksi. Tämän valtakunnallisen hankkeen kautta konkreettinen talliyritysten yhteistyöhön vaikuttaminen on ollut vaikeaa, sillä alueelliselle toiminnalle ei ollut tarjota lisäresurssia. Yritysyhteistyön edesauttaminen vaatii ennen kaikkea aktiivista yhteydenottoa tallinpitäjiin, esimerkkejä konkreettisista yhteistyökuvioista ja alueellista aktiivisuutta. Suomenhevosen tulevaisuuden turvaamiseksi työn tulee jatkua edelleen. Toivottavaa on, että hevosalan järjestöt, yhdistykset ja raviradat ottavat suomenhevosen jatkossakin huomioon päätöksenteossa seuraavilla osa-alueilla. Ohjausryhmän arvion mukaan tärkeitä kehittämiskohteita ovat mm. 5.1. Jalostus ja kasvatus Jalostuksen kierron nopeuttaminen ja sukupolven välisen ajan lyhentäminen on tärkeässä asemassa suomenhevosravurin kehittymisen ja säilymisen kannalta. Suomen Hippoksen olisi selvitettävä keinot, joilla huipputammat siirretään nykyistä varhaisemmin siitokseen, kuitenkin niin, että kiinnostus myös suomenhevostammojen omistamista kohtaan lisääntyy. Omistajapohjan uudistuessa alan järjestöjen on kehitettävä alueellisia neuvontapalveluja jalostuksen ja kasvatuksen näkökulmasta. Kasvattajien ja valmentajien on tärkeää kiinnittää huomiota nuorten hevosten liikuttamiseen ja valmennukseen. Suomenhevoskasvatus sekä kilpailutoiminta tulee jatkossa nähdä selkeämpänä yhtenäisenä kokonaisuutena ja jatkumona. Kilpailupoliittisten ratkaisujen merkitys suomenhevoskasvatukselle on pystyttävä ennakoimaan. Harkinnan arvoista on, tarvitaanko suomenhevosravurille selkeämmät määrälliset tavoitteet (kilpailevien lkm, nuorten hevosten startti%, jalostushevosten lkm jne.), jotta yhtenäiset keinot tavoitteiden saavuttamiseksi pystytään rakentamaan. Kasvatuksen ja jalostuksen kannattavuuden parantamisessa kasvattajien yhteistyö ja yritysten erikoistuminen voivat tuoda uusia mahdollisuuksia. Esimerkiksi ns. välikasvattamoille, 1-2 - vuotiaille hevosille kohdistetuille erikoistuneille opetus- ja täysihoitopalveluille voisi olla tarvetta, etenkin omistajakunnan kaupunkilaistumisen myötä. Ravi- ja ratsuyrittäjien sekä harrastajien yhteistyötä suomenhevoskasvatukseen ja palveluntarjontaan liittyen tulee edistää. Hevosjalostusliitoilla ja muilla alueellisilla toimijoilla on tässä keskeinen rooli. 5.2. Omistaminen Järjestöjen, yhdistysten raviratojen ja kasvattajien on yhteistyössä kohdistettava panoksia suomenhevosen omistajuuden muotojen kehittämiseen. Järjestöjen nuorisotoiminnan yhteistyön kautta lasten ja nuorten kiinnostusta suomenhevosia kohtaan on lisättävä kummihevos- tmv. kampanjan kautta. Suomenhevosten yhteisomistaminen on ymmärrettävä entistä vahvemmin tärkeänä osana suomenhevosten tulevaisuutta. Omistamisen rakenteiden muuttuminen on kaikessa alan toiminnassa yritystason toiminnasta keskusjärjestön toimintaan asti otettava huomioon entistä tarkemmin. Kaikin keinoin on kehitettävä toimenpiteitä, joilla saadaan uusia suomenhevosten omistajia. Vain riittävän laajapohjainen omistajakunta varmistaa tulevaisuuden suomenhevoskasvattajareservin.
22 5.3. Raviurheilu ja kilpailutoiminta Tulevaisuudessa on tärkeää rakentaa sellainen kilpailutoiminnan kokonaisuus, joka tukee suomenhevosen kehittymistä. Tarvitaan keinoja, joilla voidaan tukea nuorten hevosten kasvavaa starttiintuloa ja kehittymistä, tammojen kilpailuttamista ja aiempaa varhaisempaa siirtoa siitokseen. Aktiivisuutta niin kilpailuttajilta, kuin kilpailujen järjestäjien tahoilta tarvitaan. 5.4. Ratsastus ja monikäyttö Raviurheilun ja ratsastuksen ammattilaisten yhteistyötä mm. suomenhevosratsujen ajoopetuksessa ja suomenhevosravureiden jatkokoulutuksessa ratsuksi on lisättävä. Koulutettujen suomenhevosratsujen kysyntään on pystyttävä vastaamaan laadukkaan kasvatuksen ja ammattimaisen koulutuksen kautta. 5.5. Kansainvälistyminen Pitkän tähtäimen tavoitteena on, että suomenhevonen on kansainvälisesti tunnettu hevosrotu. Kansainvälisissä Suomessa järjestettävissä hevosalan tapahtumissa tavoitteena on aina oltava suomenhevosen esillä oleminen. Ravikilpailutoiminnassa pohjoismainen kansainvälinen yhteistyö on edelleen tärkeä kohde. Suomenhevosravurin kilpailukykyä tulee järjestöjen ja kasvattajien yhteistyöllä kehittää niin että suomenhevosravurin omistaminen myös muissa pohjoismaissa kiinnostaa. 5.6. Näkyvyys Hevosalan myönteistä näkyvyyttä mediassa on lisättävä. Suomenhevospersoonien, hevosten erikoisten nimien, taustajoukkojen, tarinoiden ja legendojen hyödyntäminen kaikessa markkinointiviestinnässä tapahtumissa ja medioissa tarjoaa mahdollisuuksia niin suomenhevosen kuin koko hevosalan kysynnän lisäämiseen. Lehtiartikkelit ovat sanan ja tiedon leviämisen kannalta tärkeitä jatkossakin.