AJANKOHTAISTA SUOMENHEVOSEN JALOSTUSOHJESÄÄNNÖN UUDISTAMISESTA

Transkriptio

1 Suomenhevosen jalostusohjesäännön uudistaminen AJANKOHTAISTA SUOMENHEVOSEN JALOSTUSOHJESÄÄNNÖN UUDISTAMISESTA Jalostuspäivät Joensuu Minna Mäenpää & Suvi Louhelainen Suomen Hippos ry

2 Suomenhevosen jalostusohjesäännön uudistaminen "Suomenhevonen on ainutlaatuinen rotu. Se on nyt meidän käsissämme. Jos me sen tärvelemme, uutta emme enää mistään saa. Markku Pihkala, Suomenhevoskasvatuksen seminaari 2003

3 Astutus- ja varsamäärien kehitys Astutettujen tammojen lkm Syntyneiden varsojen lkm

4 Astutusmäärät

5 Tunnuslukuja J-suunnan suomenhevoset vuotiaiden määrä ,6 % vähemmän kuin vuonna 2001, laskee edelleen Kilpailevien osuus 11,7 % Startteja/hevonen 8,85 (9,06)

6 Uudistuksen tarve Viranomaisten määräykset jalostusohjesäännön ja kantakirjan rakenteen muuttamiseksi (jalostuslainsäädäntö) Jalostuksen edistyminen Populaation pienentyminen - geneettinen monimuotoisuus Hevostalouden ja yhteiskunnan muuttuminen

7 Suomenhevosen raviominaisuuksien geneettinen edistyminen

8 Jalostusohjelma Tavoitteiden asettaminen Ominaisuuksien mittaaminen (keinot) Perinnöllisesti parhaiden eläinten valinta ja käyttö Perinnöllisen muutoksen seuranta Arviointi ja tarvittavat muutokset jalostusohjelmaan

9 Suomenhevosen rotumääritelmä ja jalostustavoite Suomenhevonen, alkuperäinen suomalainen hevonen, on rotumääritelmän mukaisesti monipuolinen yleishevonen. Se on keskikokoinen, hyväryhtinen ja melko vankka. Sen pää on kuiva ja suora, kaula melko tukeva ja runko pyöreä ja pitkä. Se on luonteeltaan yhteistyöhaluinen, pyrkivä ja nöyrä ja sillä on selvä sukupuolileima. Suomenhevosta jalostetaan puhdassiitoksella juoksija-, ratsu-, työ- ja pienhevoseksi. Tavoitteena on jalostaa ja kasvattaa rotumääritelmän mukaisia monipuolisia käyttöhevosia, jotka ovat suorituskykyisiä, helposti käsiteltäviä, hyväliikkeisiä, kestäviä ja terveitä. Suomenhevosen laatutyyppi tukee sen käyttötarkoitusta. Juoksijahevonen on kevytmuotoinen, mutta kuitenkin lihaksikas. Runko ja jalat ovat melko pitkät. Ratsuhevonen on ryhdikäs, pienipäinen, pitkäkaulainen ja viistolapainen, säkä on selväpiirteinen, runko ei ole kovin pitkä. Työhevonen on jykevä ja raskasrakenteinen sekä pitkä- ja syvärunkoinen. Pienhevonen on sopusuhtaisen pieni kaikilta osiltaan.

10 Taustakysymyksiä ja kommentteja 1. Millaisena näette suomenhevosen nykytilanteen suomalaisessa hevosurheilussa? 2. Mitkä ovat mielestänne suomenhevosen merkittävimmät vahvuudet ja heikkoudet, entä millaisia mahdollisuuksia tai uhkakuvia suomenhevosrodun tulevaisuuteen mielestänne liittyy? 3. Miten näette jalostussuuntien eriytymisen tilanteen? * Tuleeko suomenhevosta jalostaa edelleen monipuolisena yleishevosena? Tulisiko suuntien eriytyä edelleen? * Millaisia tavoitteita eri jalostussuunnille tulisi tulevaisuudessa asettaa? Vahva kannatus monipuolisen yleishevosen jalostukseen edelleen, eri suunnat tarvittaessa geenipankkina toisilleen Toisaalta toivotaan enemmän eriytymistä eri suunnille Juoksija ja ratsu pidettävä erillään, koska lajit edellyttävät erilaisia ominaisuuksia suorituskyvyn ja rakenteen suhteen Tällä hetkellä voidaan vielä käyttää yksilöitä ristiin eri jalostussuuntien välillä

11 4. Mitä ajatuksia suomenhevosten tuoteselostemalli (vrt. lämminveriset) teissä herättää? Tuoteselostemalli ei ole saanut suurta kannatusta suomenhevosten osalta Tarvitaan edelleen minimirajat hyväksymiseen Huoli erityisesti suoritus- ja terveysominaisuuksista Toisaalta kaivattaisiin laajempaa tiedon tuottamista jalostushevosista Lisäisi kasvattajien valinnan vapautta 5. Pitäisikö suomenhevosen sukupolvien välistä kiertoa nopeuttaa? * Millaisin keinoin sukupolvien välistä kiertoa tulisi nopeuttaa? Jalostuksen kannalta on toivottu sukupolvien välisen kierron nopeuttamista sekä tammojen että oriiden osalta Kannusteita nuorten tammojen käytössä siitokseen Neuvontaa tammanomistajille orivalinnoissa Oriiden vaatimukset ikäluokittain kaikille jalostussuunnille

12 6. Terveysvaatimukset * Ovatko olemassa olevat kriteerit selkeät? * Tulisiko terveysvaatimuksia joiltain osin tarkentaa tai kiristää? Terveysominaisuudet edelleen erittäin tärkeitä Selkeytettävä määritteitä, millä perusteella voidaan hyväksyä jalostukseen, vaikka olisi todettu kasvuhäiriömuutoksia Edellisellä perusteella hyväksyttävien oriiden tammakiintiöt Kesäihottuman huomioon ottaminen 7. Miten turvataan populaation elinvoimaisuus? * Ovatko oriiden tammakiintiöt tarkoituksenmukaiset vai tulisiko tammakiintiöitä pienentää? * Millaisia muita keinoja näette tarpeellisena sukusiitosasteen kasvun hillitsemiseksi? Tulisiko tammakiintiötä suhteuttaa populaation kokoon? Harvinaisten sukulinjojen säilyttäminen jalostuksessa Populaation riittävän koon säilyttäminen Erisukuisuuden arvostaminen

13 8. Kantakirjaustilaisuus * Miten luonteen arviointi tulisi jatkossa suorittaa, antaako nykyinen toimintamalli luotettavan tiedon? * Onko nykyisten käyttökokeiden vaatimustaso riittävä, ovatko nykyiset käyttökokeet tarkoituksenmukaiset? Luonteen arviointia pidetään tärkeänä, mutta arviointi on haasteellista Mahdollisuuksien mukaan hevosten intensiivisempi seuraaminen testin aikana Palkitsemisrajoja tulisi kiristää Kilpailutulokset kertovat paljon luonteesta, samoin ajokoe, ratsastettavuus R-suunnalla käyttökokeet painottavat liikaa koulukoetta ja vähän painoarvoa esteominaisuuksilla Pienhevosten ajettavuuskokeen kehittäminen tarpeen, enemmän tehtäviä 9. BLUP * Millaisia mahdollisuuksia näette BLUP-indeksissä jalostusarvostelussa ja jalostushevosten valinnassa? BLUP toimii hyvin suomenhevosilla ja sitä tulisi hyödyntää enemmän Voisiko indeksi korvata kilpailutulosvaatimukset, jos tammalla ei kilpailusuorituksia (esim. loukkaantunut)? R-suunnan indeksien kehittäminen suoritusominaisuuksille

14 Menossa olevat/tulevat opinnäytetyöt ja hankkeet Suomenhevosten nivelten kasvuhäiriömuutosten esiintyminen ja perinnöllisyys Suomenhevosen sukulaisuuksien kehitys jalostussuunnittain Nuorten suomenhevosratsujen rakenne- ja suoritusominaisuuksien perinnölliset tunnusluvut DMRT3, ravivarmuusgeeni, geneettinen tutkimus suomenhevospopulaatiosta Valtakunnallisen varsanäyttelyn menestyjien ura raviradoilla T-suunnan kantakirjatulosten tarkastelu Selvitys harvinaisista suomenhevossuvuista Nuoret kasvattajat hanke

15 Suomen Hippoksen hallitus ja Jalostusvaliokunta J-TYÖRYHMÄ R-TYÖRYHMÄ P-TYÖRYHMÄ T-TYÖRYHMÄ Suomen Hippoksen toimisto

16 TYÖRYHMÄT J-SUUNTA pj Toini Immonen Antti Ojanperä Risto Tupamäki Jukka-Pekka Kauhanen Mikko Väisänen Timo Ryynänen Antti Karhila Jenni Timlin Jukka Huuskola R-SUUNTA pj Heidi Sihvo Liisa Mattila Laura Kajanto Kirsti Palva Elina Kylämäki Heidi Sinda Anne-Mari Pekonen Susanna Frey Katja Kannisto

17 TYÖRYHMÄT P-SUUNTA pj Katja Kannisto Soile Pakkanen Lia Merimaa Leena Kalalahti T-SUUNTA pj Hannu Ala-Korpi Reijo Tuomaala Matti Ahola Kauko Tuominen Anna Karhila

18 TERVEYSOMINAISUUDET ell-työryhmä, pj Kristiina Ertola KUTSUTTAVINA ERITYISASIANTUNTIJOINA Terttu Peltonen Päivi Laine Markku Saastamoinen Jukka Niskanen

19 2015 J-&Ttyöryhmä Tammi Helmi Huhti Touko KESKUSTELU- TILAISUUS Tervetuloa! Työryhmät Syys Loka JOS toimitus Eviraan, jalostusohjelman kokoaminen jatkuu UUSI JOS R-&Ptyöryhmä Asiantuntija- VOIMAAN ELL- ASTUU ryhmä LAUSUNTO- KIERROS Marras 2016 Tammi

20

21 Suomenhevosen jalostusohjesäännön uudistaminen Ideat ja kannanotot Suomen Hippos ry Minna Mäenpää, jalostusjohtaja puh Suvi Louhelainen, jalostuspalveluiden kehityspäällikkö puh