Tornionjoen osayleiskaava Kuvakooste ja kohdeluettelot kulttuuriympäristökohteista ja alueista yleiskaava-alueella Liitteet: 2 karttaa (etelä ja pohjoinen) Voimassa olevan yleiskaavan inventointi (sis. kuvat kohteista) / Suunnittelukeskus Oy 84. Kristineström S w e co Y m p ä r is t ö O y 1 (21)
Maailmanperintökohteet Struven astemittausketju Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja kohteet Kulttuuriympäristöt (RKY 2009): 1.1 Aavasaksan kruununpuiston matkailurakennukset 1.2 Kristineström ja Ainola 1.3 Torniojoen jokivarsiasutus Kohteet: 1. Struven astemittausketju Maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja kohteet Kulttuuriympäristöt: 2.1 Aavasaksan kulttuurimaisema 2.2 Torniojokivarren kulttuurimaisema, Kainuunkylä Armassaari - Nuotioranta Suojeltu rakennusperintö / rakennusperintörekisteri Aavasaksan matkailumaja; Keisarinmaja (Asetus 480/85) Aavasaksan matkailumaja; Tanssilava Aavasaksan matkailumaja; Kioski Paikallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja kohteet Voimassa olevassa yleiskaavassa suojellut kohteet Voimassa olevassa yleiskaavassa on suojeltu noin 90 rakennuskohdetta, joista valtaosa esitetään jatkossakin yleiskaavassa suojeltaviksi. Kuvakooste voimassa olevassa yleiskaavassa suojelluista kohteista on liitteenä. Maastokäynnin perusteella voidaan esittää suojelumerkintää poistettavaksi seuraavista kohteista: 15. Lassheikki (Ranta) Rakennus on purettu. 45. Taronranta Ei juuri alkuperäisiä tyylipiirteitä jäljellä, ulkoasu on täysin muuttunut. 22. Anunti Pitkään tyhjillään ollut rakennus on heikossa kunnossa, ja rapistunut ja ränsistynyt edelleen sitten aiemman inventoinnin. 47. Nurmela Rakennus on purettu. 66. Sillanpää Rakennus on ilmeisesti purettu ja tilalle rakennettu uusi talo. 2 (21)
Muut yleiskaavassa suojellut kohteet: 1.Kaski 2. Ylikoski 3. Keskitalo 4. Alatalo 5. Pekka 6. Pieti 7. Mäntylä 8. Haapaniemi (Nikka) 9. Lakkala 10. Simula 11. Vanhatalo 12. Kumpula (Kallijärvi) 13. Ala-Lassheikki 14. Tyynelä (Poikkilahden koulu) 16. Alalauri (Poikkilahti) 17. Lauri 18. Puranen 19. Vettenranta 20. Tynilä 21. Ranta-Maijanen 23. Alakiviniemi 24. Torppa 25. Heikka (Palomaa) 26. Aro 27. Vaaraniemi 28. Ylitalo (Sandqvist) 29. Alahuhta (Uusitalo) 30. Rantala 31. Heikkilä 32. Koskela II (Yliheikkilä) 33. Ojalehto 34. Rautio (Peltoniemi) 35. Pirjetä 36. Alavainio 37. Peltola 38. Ylivainio 39. Huttula 40. Ainola 41. Rauhala 42. Pietari 43. Huttula 44. Päivärinta (kristillinen kansanopisto) 46. Piilola 48. Sukki 49. Naasko 50. Rantanaasko 51. Pasula 52. Rantahuhta 53. Alahuhta 54. Alapuranen 55. Rantapuranen 56. Arvola 57. Vaaraniemi 58. Aavasaksan asema 59. Rahtu 60. Keskitalo 61. Vanhainen 62. Juhola 63. Kotitörmä 64. Heinäranta 65. Uusitalo 67. Kaisanjuntti 68. Kangas 70. Alavikeväinen 71. Lätäkkö 72. Vanharanta 73. Niva 74. Matti 75. Kaulirannan vanha koulu 76. Ylinenpää 77. Laurila 78. Heikki 79. Tengeliön koulu 80. Korpi 81. Harila 82. Tolppi 83. Salomaa 84. Kristineström 85. Lahti 86. Hannu 87. Portimojärvi 88. Siivola 89. Rantatalo 90. Olli 91. Kotiranta (Pirjetä) 92. Niva (Metsävainio) 3 (21)
Koulurakennukset Alueella on useita vanhoja koulurakennuksia, joista suurimmassa osassa koulutoiminta on päättynyt ja koulurakennuksia on siirtynyt yksityiseen omistukseen. Kylien vanhoista koulurakennuksista ainoastaan Kaulirannan koulu on vielä koulukäytössä. Nuotiorannan koulu on vielä kunnan omistuksessa, mutta tyhjillään vailla käyttöä. Voimassa olevassa yleiskaavassa suojeltuja vanhoja koulurakennuksia ovat ainoastaan entinen Poikkilahden koulu ja Tengeliön koulu. Ohessa on kuvakooste kaava-alueen vanhoista koulurakennuksista. Alueen vanhat koulurakennukset ja esitys uusista suojelukohteista: 14. Tyynelä (Poikkilahden koulu) suojeltu jo voimassa olevassa yleiskaavassa 79. Tengeliön koulu suojeltu jo voimassa olevassa yleiskaavassa 93. Kaulirannan koulu uusi suojelukohde 94. Kuivakankaan koulu uusi suojelukohde 95. Alkkulan koulu 96. Alkkulan koulumuseo uusi suojelukohde 97. Nuotiorannan koulu 98. Kainuunkylän koulu 99. Vanha Pohjois-Portimon koulu uusi suojelukohde Seuraavat kaksi vanhaa koulurakennusta on inventoitu ja suojeltu jo voimassa olevassa yleiskaavassa: 14. Tyynelä (Poikkilahden koulu). Kouluhallituksesta tulleen ukaasin vuoksi Poikkilahden isännät joutuivat 1900-luvun alussa perustamaan oman koulun. Koululle katsottiin hyvä paikka mäeltä ja koko pihapiiri rakennettiin kerralla valmiiksi opettajan käyttöön tarkoitettua navettaa myöten. Paikalla toimi koulu vuoteen 1972 asti. Pihapiiri on suojaisa, metsän rajaama. Tontilla on paljon vanhoja mäntyjä ja kuusia. Pihapiiriin kuuluu koulurakennus, talousrakennus ja sauna. (Lähde: LKYT-tietokanta) 4 (21)
79. Tengeliön koulu on rakennettu vuonna 1931. Peruskorjaus on suoritettu vuonna 1988. Koulurakennus sijaitsee Tengeliöntien varressa rinteessä. Rakennus on tiensuuntainen. Talousrakennus on pihan itälaidalla ja pohjoisnurkassa on sauna. Piha on neliömäinen ja kahteen suuntaa avoin. (Lähde: LKYT-tietokanta) Muut koulurakennukset: 93. Kaulirannan koulu on rakennettu vuonna 1952. Kohteeseen kuuluu koulutalo ja opettajien asuinrakennus. 5 (21)
94. Kuivakankaan koulu (LKYT 193) on rakennettu vuonna 1950. Koulu on lakkautettu 1.8.2005 lukien. Pihapiirissä on 3 rakennusta: koulurakennus, ulkorakennus ja saunarakennus. Joista etenkin koulurakennus sijaitsee näyttävällä paikalla joen törmällä näkyen myös tielle. Rakennus on yksityisomistuksessa vuokra-asuntoina. 95. Alkkulan koulu ja 96. koulumuseo sijaitsevat vierekkäin, mutta eri kiinteistöillä. Pihapiiriä hallitsee nykyinen koulumuseo näyttävyytensä vuoksi. 6 (21)
95. Alkkulan koulurakennus on yksityisomistuksessa ja vuokra-asuntoina. Rakennus on rakennettu 1950-luvun puolivälissä. Asuntojen sisäänkäynnit ja piha suuntautuvat koulumuseosta poispäin. Kohteen ulkoasu on muuttunut alkuperäisestä mm. ulkonevien porraskäytävien, parvekkeiden ja sisääntulokatosten myötä. Asuinkäyttö voi lisätä tarvetta ulkoasuun vaikuttaville muutoksille myös jatkossa. 96. Alkkulan koulumuseo on vanha näyttävä koulurakennus, joka rakennettiin tienhaaraan Säipän maalle. Kansakoulu valmistui vuonna 1912. 7 (21)
97. Nuotiorannan koulun pihapiirissä on kaksi koulurakennusta. Pohjoispuolella oleva vanha koulu on rakennettu vuonna 1927 ja peruskorjattu vuonna 1964 (alempi kuva). Rakennus on ulkoasultaan melko umpinainen, sillä sisäpihan puolella on ainoastaan kaksi ikkunaa toisessa päädyssä. Uudempi koulu on rakennettu vuonna 1956 (ylempi kuva), ja rakennukseen on tehty useita muutoksia. Koulutoiminta päättyi Ylitornion lakkautetuista kyläkouluista viimeisimmäksi. Kunnan omistamat rakennukset ovat nykyisin tyhjillään, eikä tulevaa käyttöä ole tiedossa. 8 (21)
98. Kainuunkylän koulu on yksityisomistuksessa. Koulu on perustettu vuonna 1929. (kuva GoogleMaps, Johannalla parempi kuva) 99. Vanha Pohjois-Portimon koulu on rakennettu vuonna 1909. Koulurakennus on siirretty Kristineströmin kartanon mailta nykyiselle paikalleen vuonna 1928. Koulun toiminta lakkasi vuonna 1970. Nykyinen omistaja vuokrasi koulurakennuksen vuonna 1976 ja osti vuonna 1988. Hän perusti koululle mattokutomon. Saunarakennus on valmistunut 9.5.1928. Pihapiiri on kolmelta sivulta metsän ympäröimä.(lähde: LKYT-tietokanta) 9 (21)
Muut rakennuskohteet Muita maastokäynnillä havaittuja kohteita, jotka eivät ole voimassa olevan yleiskaavan suojelukohteiden joukossa ja alustava esitys uusista suojelukohteista. Näiden osalta suojelutarvetta arvioitaessa tulisi huomioida myös omistajalta saatava kaavapalaute ja sitä kautta saatavat tiedot kohteiden kunnosta ja säilymisedellytyksistä. 100. Saarela uusi suojelukohde 101. Alajaako uusi suojelukohde 102. Heikka uusi suojelukohde 103. Erkkilä uusi suojelukohde 104. Haavisto, Tuomirinne uusi suojelukohde 105. Räävin jääkärietappitalo uusi suojelukohde 106. Anttila uusi suojelukohde 107. Seurujärvi ei suojeltava kohde, mutta osa arvokasta kulttuuriympäristöä 108. Kuurunen ei suojeltava kohde, mutta osa arvokasta kulttuuriympäristöä 109. Tapiola uusi suojelukohde 110. Lamminrinne 100. Saarela Pihapiirissä on navetta, uusi asuinrakennus ja vanha asuinrakennus. Vanha päärakennus on rakennettu mahdollisesti 1900-luvun alkupuolella ja on entinen Turtolan meijeri mistä se on siirretty nykyiselle paikalleen vuonna 1931. Viimeksi vanhassa päärakennuksessa on asuttu vuonna 1971, jolloin nykyiset omistajat muuttivat uuteen omakotitaloon, joka sijaitsee samassa pihapiirissä. Nykyisin vanha päärakennus on varastotiloina. Muut pihapiirin rakennukset ovat uudempia. (Lähde: LKYT-tietokanta) 10 (21)
101. Alajaako Päärakennus on siirretty nykyiselle paikalle Pellosta Yrttiahon törmältä v.1862. Tila on toiminut karjatilana, mutta lopettanut karjanpidon 1980-luvulla. (Lähde: LKYT-tietokanta) 102. Heikka Rakennuksen pirtti -ja keittiöosa ovat 1800-luvulta, ja tupapää on 1900-luvun alussa rakennettu. 1940 50-lukujen vaihteessa korotettu kaksi hirsikertaa ja ylös rakennettu huoneita, 1950-luvulla pikkukamari ja vuosina 1959 64 isompi kamari. Nykyinen omistaja on ostanut kohteen perinnön jaosta. Pihassa, nykyisen asuinrakennuksen paikalla on ollut ennen kesätupa, mutta se on purettu. Vanha navetta on purettu 1900-luvun alkupuolella. (Lähde: LKYT-tietokanta) 11 (21)
103. Erkkilä Päärakennus on rakennettu v.1931. Päärakennuksen hirret on tuotu vanhasta myllypirtistä. Talvisodan aikana päärakennuksessa on asunut Sallalaisia erakoita. (Lähde:LKYT-tietokanta) 104. Räävin jääkärietappitalo Tila on perustettu vuonna 1680. Päärakennus on siirretty Tengeliöntien toiselta puolen nykyiselle paikalle vesiongelman vuoksi. Päärakennus on valmistunut 1700-1800 lukujen vaihteessa? (Lähde: LKYT-tietokanta) 12 (21)
105. Haavisto, Tuomirinne Päärakennus on vanha Räävin tilan kesäpuoli. Päärakennus on siirretty nykyiselle paikalleen 1930-luvun puolivälissä. Päärakennuksessa on asuttu vakituisesti vuoteen 1965. 1960-luvun lopussa ja 1970-luvulla on päärakennuksessa asunut vuokralaisia. Vuodesta 1980 lähtien ollut kylmillään, kunnes vuonna 2005 kunnostettiin talviasuttavaan kuntoon. Karjarakennus on rakennettu 1930-luvulla, ehkä hieman aikaisemminkin. Karjarakennuksen navettaosa (pohjoispuoli) on purettu 1980-luvun alkupuolella. Talli, lato -ja pikkupirtti on jäljellä karjarakennuksessa. 1940 ja 1950-luvulla pikkupirtti oli asumiskäytössä. (Lähde: LKYTtietokanta) 106. Anttila Päärakennus on valmistunut vuonna 1929. Päärakennus on ollut aina asuttuna. Karjarakennus on valmistunut vuonna 1939. Karjanpito on lopetettu 1970-luvulla. Makasiini -ja liiterirakennuksen hirsiosa on siirretty Hannukkalanniemestä 1930-luvun alkupuolella (ollut vanha riihi). Päärakennuksen toisessa päässä on toiminut kauppa vuodesta 1928 aina 1980- luvulle saakka. Pihapiiri sijaitsee komealla paikalla lähellä Portimojärveä ja vanhaa Pohjois- Portimon koulua. (Lähde: LKYT-tietokanta) 13 (21)
107. Seurujärvi, rakennusvuotta ei ole tiedossa. Sodan aikana Petsamosta evakkoon lähtenyt Seurujärven perhe osti tilan. Pihapiiriin kuuluu päärakennuksen ja navetan lisäksi sauna, liiteri, autotalli ja leikkimökki. (Lähde: LKYT-tietokanta) 108. Kuurunen Päärakennus on valmistunut v.1864. Navettarakennus on vuodelta 1955. Tilan vanha leipomatupa on purettu 1950-luvulla. Liiterirakennus on valmistunut 1952. (Lähde_LKYT-tietokanta) 14 (21)
109. Tapiola. Talo on alun perin rakennettu vuonna 1915, mutta siirretty nykyiselle paikalle Rantakylään vuonna 1978. (Lähde: LKYT-tietokanta) 110. Lamminrinne, rakennettu 1947? (RaHu-rekisteri). Talo on tyhjillään ja pihapiiri on kasvanut lähes umpeen. 15 (21)
Paikallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt 3.1 Taloniemi 3.2 Pohjois-Portimo 3.3 Tolppi 3.4 Taroniemi 3.5 Marjosaari 3.6 Kainuunkylä 3.1 Taloniemi 16 (21)
3.2 Pohjois-Portimo 3.3 Tolppi 17 (21)
3.4 Taroniemi 3.5 Marjosaari 18 (21)
3.6 Kainuunkylä 19 (21)
Muita vuonna kuvia voimassa olevassa yleiskaavassa suojelluista kohteista: 16. Alalauri (Poikkilahti) ja 17. Lauri 18. Puranen 22. Anunti 56. Arvola 74. Matti 76. Ylinenpää 20 (21)
Kiinteät muinaisjäännökset lähde: Museoviraston muinaisjäännösrekisteri 29.11.2016 http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/ 1. Iso Himovaara W, kivikautinen asuinpaikka (1000009683) 2. Vuosku, kivikautinen kiinteä muinaisjäännös (F1000009672) 3. Kreivilä, kivikautinen asuinpaikka (1000003152) 4. Aavasaksanvaara, esihistoriallinen raaka-aineen hankintapaikka (1000003467) 5. Heikinvaara, kiinteä muinaisjäännös (1000009673) 6. Heikinvaara S, ajoittamaton maarakenne (1000009674) 7. Kuuroskoski, kivikautinen asuinpaikka (1000009671) 8. Aavasaksan näkötorni, historiallinen muistomerkki, taide (1000009675) 9. Aavasaksa (Avasaksa), historiallinen muistomerkki, taide (1000014146) 10. Aavasaksa 1, kivikautinen asuinpaikka (1000003453) 11. Aavasaksa 2, kivikautinen asuinpaikka (1000003452) 12a. Aurinkokallio, ajoittamaton raaka-aineen hankitapaikka (1000009676) 12b. Aurinkokallio, ajoittamaton raaka-aineen hankintapaikka (1000009676) 13. Aavasaksa E-rinne, ajoittamaton raaka-aineen hankintapaikka (1000009677) 14. Kinnunen, kivikautinen asuinpaikka (1000003451) 15. Korpi, kivikautinen löytöpaikka (1000003449) 16. Myllysaajon laki, ajoittamaton kivirakenne (1000009680) 17. Myllysaajo SE, kivikautinen asuinpaikka (1000009681) 18. Flygare, kivikautinen löytöpaikka (1000009679) 19. Heikka, kivikautinen asuinpaikka (1000009678) 20. Närkki, kivikautinen asuinpaikka (1000003450) 21. Kannala, rautakautinen keskiaikainen asuinpaikka (1000009929) 22. Kierivaaran pohjoisrinne, kivikautinen asuinpaikka (1000009931) 23. Kierivaara itärinne, ajoittamaton kivirakenne (1000009940) 24. Lassheikin pahta, ajoittamaton muinaisjäännösryhmä (1000009917) 25. Rousunvaaran laki, ajoittamaton kivirakenne (1000009932) 26. Rovakangas, kivikautinen asuinpaikka (1000009949) 27. Vuennonkoski, kivikautinen asuinpaikka (1000009914 21 (21)