Vesilaitosyhdistyksen uutisia

Vesilaitosyhdistyksen uutiskirje 1/2014 Vesilaitosyhdistyksen uutisia Vesilaitosyhdistyksen vuosikokous Vuosikokous pidetään 10.4.2010 Sokos Hotel Presidentissä Helsingissä. Aika kannattaa varata jo nyt kalenterista. Vuosikokousedustajat ovat perinteisesti voineet halutessaan osallistua Vesihuoltolaitosten hallinto- ja talousseminaarin lounaalle ennen vuosikokousta alkaen kello 12.00. Vuosikokousedustajien ilmoittautuminen ja valtakirjojen vastaanotto alkaa kello 12.00 ja vuosikokous klo 13.00. Vuosikokouksen valtakirjat Osakeyhtiömuotoisten ja osuuskuntamuotoisten jäsenten toimitusjohtajat eivät tarvitse valtakirjaa. Sen sijaan muut tarvitsevat valtakirjan. VVY:n toimisto suosittelee, että VVY:n toimistoon toimitettaisiin pysyvä valtakirja esim. vesihuoltolaitoksen johtajalle - ei siis tietylle henkilölle. Myös VVY:n yhteistoimintajäsenet voivat osallistua vuosikokoukseen. Yhteistoimintajäsenellä on oikeus osallistua yhdistyksen kokouksissa keskusteluun, mutta ei päätöksentekoon. Vuosikokousta ennen on samassa paikassa Vesihuoltolaitosten hallinto- ja talousseminaari 9. 10.4.2014. Hallinto- ja talousseminaarin ohjelma julkaistaan helmikuussa. Lue myös Vesilaitosyhdistyksen hallituksen erovuoroisten jäsenten ja valinnan valmistelusta. Vaalitoimikunta tulee helmikuussa tekemään vuosikokoukselle ehdotuksensa valinnoista. Kotisivulla on linkki aiheeseen: VVY:n hallituksen jäsenten valinnan valmistelu. Haussa ansiokas talous- tai jätevesien puhdistaja Palkintoraati pyytää ehdotuksia vuoden 2014 Kemira-palkinnon saajaksi. Kemira-palkinto annetaan merkittävästä veden tai jäteveden puhdistuksen hyväksi tehdystä työstä. Ensisijaisesti palkinto myönnetään edellisenä vuonna tehdystä työstä, mutta myös pidempiaikainen työ vesienpuhdistuksen hyväksi voidaan palkita. Palkinnon saajan ansioiden tulee olla pääasiassa tieteellisiä tai teknillisiä ja niiden pitää liittyä puhdistusmenetelmiin vesi- ja viemärilaitoksilla. Palkinto voidaan myöntää myös henkilölle, joka jollain muulla tavalla, esimerkiksi positiivista julkisuutta luomalla, on edistänyt vesienpuhdistusta vesi- ja viemärilaitoksilla. Kemira-palkinnon on perustanut vuonna 1996 Kemira 0yj ja se luovutetaan vuosittain Vesilaitosyhdistyksen toimesta valtakunnallisten vesihuoltopäivien yhteydessä. Vuosina 1996-2009 palkinnon nimi oli Kemwaterpalkinto. Palkinnon saajasta päättää Vesilaitosyhdistyksen hallituksen nimeämä raati, jossa on edustajat vesihuoltolaitoksilta, Vesilaitosyhdistyksestä, alan korkeakoulusta tai tutkimuslaitoksesta sekä Kemira Oyj:stä. Ehdotukset vuoden 2014 palkinnon saajaksi pyydetään toimittamaan perusteluineen 4.4.2014 mennessä Riina Liikaselle (riina.liikanen@vvy.fi), joka toimii palkintoraadin sihteerinä. Päivitetystä Vesilaitostekniikka ja hygienia -opas Suomen Vesilaitosyhdistys ry Finlands Vattenverksförening rf Asemapäällikönkatu 7, FI-00520 HELSINKI, puhelin 09 8689 010, faksi 09 8689 0190 vvy@vvy.fi, www.vvy.fi, Y-tunnus 0202570-3

2 Vesityökortin suorittamiseen valmentavan oppaan vuonna 2012 päivitettyyn toiseen painokseen on tehty pieniä korjauksia ja päivityksiä. Vesilaitostekniikka ja hygienia -oppaan toista painosta aletaan toimittaa vuoden 2014 alussa. Muutokset ensimmäiseen painokseen verrattuna ovat pieniä korjauksia ja päivityksiä, joten ensimmäinen painos soveltuu edelleen erinomaisesti vesityökortin suorittamiseen. Ruotsinkielisestä Vattenverksteknik och hygien -julkaisusta toista painosta aletaan toimittaa vuoden 2014 aikana. Vesilaitostekniikka ja hygienia on VVY:n julkaisusarjan julkaisu numero 51 ja Vattenverksteknik och hygien julkaisu numero 52. Oppaita voi tilata VVY:n julkaisumyynnistä Tehdään vesihuoltopalvelua tunnetuksi Vesivisa-peli on tarkoitettu kaikille suomalaisille, joita kiinnostaa vesi ja sen merkitys sekä luonnonsuojelu. Kaikki jäsenet voivat halutessaan linkittää pelin omille sivuilleen ja käyttää oheista PELAA VESIVISA banneria. Vesivisa-tietovisa pelin on toteuttanut Netvisa Oy. Pelin kysymyksiä on pohtinut Vesilaitosyhdistyksen väki yhteistyössä Netvisan kanssa. Netvisa Oy kerää vuosittain Vesivisa-peliin vesialan toimijoita yhteistyökumppaniksi. Kumppaneiden osallistumismaksuun sisältyy muun muassa kumppaneiden omia vesiaiheisia kysymyksiä peliin. Jäsenlaitoksille räätälöidyistä peleistä Netvisa tiedottaa ja ohjeistaa suoraan niitä jäsenlaitoksia, jotka ovat tilanneet oman räätälöidyn Vesivisan. Mikäli jokin jäsenlaitos haluaa vielä oman räätälöidyn visan, voi olla yhteydessä Atte Karsikkaaseen 044-0575757. Yhteistoimintajäsenten yhteyshenkilönä on Ari-Pekka Jokitalo 044-755 5557 tai ap.jokitalo@netvisa.fi Mikä on syy kampanjoida? - Kuluttajien tietoisuuden lisääminen. Tehdä vesihuoltopalvelua tunnetuksi. Ketkä kuuluvat kohderyhmään? Ketä tavoittelemme viestillämme? - Kaikki suomalaiset, kuitenkin vähintään yläkouluikäiset. Ihmiset, joita kiinnostaa vesi ja sen merkitys sekä luonnonsuojelu. Peli tulee linkkinä Vesilaitosyhdistyksen kotisivuille sekä Joka päivä on vesipäivä facebooksivulle. Lisäksi peli tulee olemaan www.peliplaza.fi sivulla. Lisätietoja Vesilaitosyhdistys, tiedottaja Eeva Hörkkö, puh. 09 8689 0123 tai eeva.horkko@vvy.fi Linkki, jonka jäsenet voivat julkaista kotisivuillaan on: http://www.peliplaza.fi/fi/vesi Alla banneri, jonka jäsenet voivat julkaista kotisivuillaan.

3 Kehittämisrahasto Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston haku on käynnissä Kehittämisrahaston kevään haku on auki helmikuun loppuun. Nyt on siis otollinen hetki ideoida hankkeita ja koota yhteen eri tahoja niiden toteuttamiseksi. Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto rahoittaa vesihuoltolaitosten toimintaa edistävää tutkimus- ja kehittämistyötä. Erityisesti halutaan tukea käytännön toiminnan kannalta tärkeitä ja vesihuoltoalaa laajasti hyödyttäviä hankkeita. Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston painopistealueet, joilta hakemuksia ja tutkimus- ja kehittämistoimintaa erityisesti toivotaan, ovat vuonna 2014 seuraavat: Vesihuollon energia-, ympäristö-, resurssi- ja kustannustehokkuuden kehittäminen Verkostojen hallinnan kehittäminen: kuntotietojen kartoittamisen työkalut, saneerausmenetelmät, vuoto- ja hulevesien hallinta Lietteiden hyötykäytön ja ravinteiden kierrätyksen edistäminen sekä puhdistamolietteiden tuotteistamine Vesihuoltolaitosten kestävä talous ja asiakassuhteet Varoja myönnetään ensisijaisesti hankkeisiin, joissa rahaston jäsenet tai muut vesihuoltolaitokset ovat olleet aktiivisia. Rahoitusta pyritään ohjaamaan tasapuolisesti eri vesihuollon osa alueille, eri hakijaorganisaatiolle sekä erikokoisille laitoksille. Rahoitusta hakevaa pyydetään täyttämään ja lähettämään Kehittämisrahaston sivuilla oleva hakemuslomake. Lomakkeeseen pitää liittää tiivis rahoitushakemus. (Kotisivulla on linkki rahoitushakemukseen.) Rahoitushakemus vesihuoltolaitosten kehittämisrahastolle on vapaamuotoinen. Kotimaisilla kielillä laaditun hakemuksen tulee kuitenkin sisältää oheisessa ohjeessa esitetyt tiedot. Kotisivulla on linkki aiheeseen: Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston rahoitushakemuksen sisältö Lisätietoja kehittämisrahastosta, rahoitetuista hankkeista ja rahoituksen hakemisesta löytyy rahaston wwwsivuilta www.vvy.fi/kehittamisrahasto. Taitava kuntarakennuttaja Kunnallisen rakennuttamisen uusi ohjeistus on ilmestynyt RIL-julkaisuna. Ohjeessa käsitellään sekä talonrakentamista että infrarakentamista. Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston on rahoittanut hanketta. Julkaisun on tehnyt yhteistyössä RIL ja Suomen Kuntaliitto. Julkaisussa kuvataan rakennuttamisen eri vaiheet ja niihin liittyvät toimenpiteet kuntarakennuttamisen sekä muun julkisen rakennuttamisen kannalta. Julkaisussa on otettu huomioon kunnallisen toimintaympäristön erityispiirteet monitasoisen päätöksenteko, julkiset hankintamenettelyt, uudet rahoitusmuodot sekä julkisuuden ja median kiinnostus rakennuttamishankkeisiin. Julkaisun voi tilata RIL kirjakaupasta tästä linkistä: http://www.ril.fi/kirjakauppa/product/show/2/ohjeet-ja-normit/616/ril-262-2014-taitava-kuntarakennuttaja Huleveden johtamisesta esite kiinteistöille Vantaanjoen jätevesipäästöjen hallinta-hankkeessa on tuotettu kiinteistönomistajille suunnattu esite huleveden oikeasta johtamisesta kiinteistöllä. Tavoitteena on vähentää jätevesiviemäriin johdettavan huleveden määrää. Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston on rahoittanut hanketta.

4 Vesilaitosyhdistyksen jäsenlaitokset voivat lähettää esitettä esim. laskujen mukana tai taittaa aineiston asiakaslehteensä tai jakaa aluesaneerauskohteissa. Aineisto on vapaasti ladattavissa hyödynnettävissä Vesilaitosyhdistyksen kotisivuilla kohdassa Etusivu > Vesihuolto, linkit, lainsäädäntö > Selvitykset ja ohjeet kohta Hulevedet Suora linkki: http://www.vvy.fi/vesihuolto_linkit_lainsaadanto/selvitykset_ja_ohjeet Mikäli jäsenlaitokset haluavat, toimitamme tarvittaessa esitteen painokelpoisen originaalin. Yhteydenotot tiedottaja Eeva Hörkkö eeva.horkko(a)vvy.fi Tapahtuu jäsenlaitoksilla Kempeleen Vesihuolto Oy juhli 50-vuotista taivaltaan Kempeleen Vesihuolto Oy:n 50-vuotisjuhlat pidettiin 9.1.2014 Kokkokankaan seurakuntakeskuksessa. Juhliin osallistui toistasataa kutsuvierasta. Tilaisuuden juhlapuhujana oli kansanedustaja Juha Sipilä. Vesiyhtiön toiminta alkoi samoihin aikoihin kun Kempeleen kunnan kasvu käynnistyi. 50 vuotta sitten kunnan väkiluku oli noin 3000 ja nyt se on jo lähes 17 000. Vesiyhtiö on ollut osaltaan mukana kunnan kasvussa ja rakentamisessa. Juhlatilaisuudessa julkistettiin myös talousneuvos Lauri Pesälän laatima yhtiön 50-vuotishistoriikki. Rantalakeus lehti uutisoi juhlista seuraavaa: http://www.rantalakeus.fi/etusivu/vedell%c3%a4_on_v%c3%a4li%c3%a4_6730738.html Kempeleen Vesihuolto Oy:n tiedote http://www.kempeleenvesihuolto.fi/uutinen.php?newsid=118 Kempeleen Vesihuolto Oy:n kotisivut www.kempeleenvesihuolto.fi Ajankohtaista vesihuoltoalalla Valtio tukee henkilöstön koulutusta vuonna 2014 Tämän vuoden alusta lähtien työnantaja voi saada taloudellista tukea työntekijöiden koulutukseen. Enimmillään tukea voi saada kolmelle koulutuspäivälle työntekijää kohden vuodessa. Tuen saamisen edellytys on, että koulutus perustuu vuosittain laadittavaan koulutussuunnitelmaan. Työnantaja saa koulutustuen joko koulutusvähennyksenä verotuksessa (elinkeinoverolaki tai maatilatalouden tuloverolaki) tai koulutuskorvauksena (muut työnantajat). Koulutuskorvaus maksetaan työttömyysvakuutusmaksun perinnän yhteydessä. Uudistukseen liittyvät lakimuutokset tulivat voimaan vuoden 2014 alussa. Uudistuksen tarkoituksena on edistää koulutusta, joka on tarpeen työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi vastaamaan työn ja työtehtävien asettamia vaatimuksia ja ennakoitavissa olevia osaamistarpeita. Uudistus koskee lähes kaikkia työnantajia, työpaikan koosta riippumatta. Sen ulkopuolella on ainoastaan joitain valtion työpaikkoja. Koulutussuunnitelmien sisällöstä säädetään yhteistoimintalaeissa, joita on täsmennetty ja yhdenmukaistettu. Suunnitelmissa käsitellään aikaisempaa yksityiskohtaisemmin mm. työpaikan henkilöstön rakennetta ja määrää, mukaan lukien toteutuneiden määräaikaisten työsopimusten määrä ja arvio niiden kehittymisestä. Vuosittain

5 laadittavissa suunnitelmissa ja niiden toteutumisen seurannassa voidaan ottaa huomioon sekä työnantajan tarpeet että koko henkilöstön pitkän aikavälin työllistymismahdollisuudet. Vuosittain tarjottavat koulutukset voidaan kohdentaa yrityksen toiminnan kannalta tarkoituksen mukaisella tavalla. Koulutuskorvauksen keskeisenä tarkoituksena ja tavoitteena on laajentaa ammatillisen osaamisen kehittämiseen osallistuvien työntekijöiden piiriä siten, että kehittämistoimista pääsisivät tulevaisuudessa osallisiksi myös ne työntekijät, jotka nykyisin usein jäävät niiden ulkopuolelle. Verottaja on päivittänyt ohjetta työnantajan kustantaman koulutuksen verotuksesta. Sen kohdassa 11 käsitellään koulutusvähennykseen oikeuttavaa koulutusta. http://www.vero.fi/fi- FI/Syventavat_veroohjeet/Elinkeinoverotus/Tyonantajan_kustantaman_koulutuksen_vero(30723) Tarkempaa tietoa hallituksen esityksestä ja asian käsittelystä löytyy seuraavien linkkien takaa: http://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiat/he+99/2013 http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2013/20130099.pdf Uudet EU-kynnysarvot Uudet EU-kynnysarvot on julkaistu HILMA:ssa ja julkisten hankintojen neuvontayksikön verkkosivulla. Julkisia hankintoja koskevat EU- kynnysarvot muuttuivat 1.1.2014 alkaen. Uusista EU-kynnysarvoista on lisätietoa esim. HILMA-palvelun etusivulla ja Kuntaliiton yhteydessä toimivan julkisten hankintojen neuvontayksikön sivulla linkeissä http://www.hankintailmoitukset.fi http://www.hankinnat.fi Julkisten hankintojen neuvontayksikkö on työ- ja elinkeinoministeriön ja Suomen Kuntaliiton ylläpitämä ja rahoittama hanke, joka toimii Kuntaliiton organisaatiossa. Neuvontayksikkö antaa maksutonta neuvontaa hankintayksiköille sähköpostitse tai puhelimitse. Lisäksi neuvontayksikön verkkosivulla (hankinnat.fi) on runsaasti tietoa hankinnoista ja asiakirjamalleja. Vesistöjen tilannetietoa saatavilla vesihuoltolaitoksille Vesihuoltolaitosten kannattaa hyödyntää Suomen ympäristökeskuksen palvelu, joka lähettää tietyn vesistön automaattisen viranomaisvaroituksen sähköpostina. Tietoa ajankohtaisesta vesi-, lumi- ja jäätilanteesta löytyy Suomen ympäristökeskuksen verkkosivulta: www.ymparisto.fi/vesitilanne Verkkosivun vasemmassa reunassa on otsikko Varoitukset, jonka alla julkaistaan tietoa ajankohtaisista varoituksista koskien esim. vedenkorkeutta, tulvia, virtaamia tai sateita. Nämä tiedot ovat tärkeitä vesihuoltolaitoksen toiminnan suunnittelussa ja muuttuviin tilanteisiin reagoimiseksi. Vesihuoltolaitokset voivat pyytää SYKEltä tietyn vesistön automaattisen viranomaisvaroituksen lähettämistä sähköpostina ottamalla yhteyttä johtava hydrologi Bertel Vehviläiseen (etunimi.sukunimi@ymparisto.fi). Viranomaisvaroitukset ovat ilmaisia. Pohjavesialueiden rakenneselvitykset GTK:n verkkopalvelusta Kotisivulla on linkki sivulle GTK rakenneselvitykset Pohjavesialueiden rakenneselvityksillä saadaan uutta tietoa ja varmuutta pohjavesialueiden geologisesta rakenteesta ja hydrogeologisista ominaisuuksista. Näin tutkimuksilla vastataan myös EU:n Vesipuitedirektiiviin edellyttämään pohjavesimuodostumien alku- ja lisätarkasteluun. Selvityksen perustana käytetään painovoimamittauksiin ja kairauksiin pohjautuvaa kallionpintamallia tutkimusalueesta.

6 Rakenneselvitysten tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa pohjaveden suojelussa, vedenhankinnan tehostamisessa, uusien vedenottopaikkojen määrittämisessä, pohjaveden pilaantumistutkimuksissa ja yleisesti maankäytön suunnittelun tausta-aineistona. Metsät ja Vesi tutkimusohjelma käynnissä Metsäntutkimuslaitoksen tutkimus- ja kehittämisohjelman tavoitteena on mm. tuottaa uutta tutkimustietoa metsien ja metsätalouden vaikutuksista veden kiertoon, pinta- ja pohjavesiin sekä puhtaan veden saatavuuteen. Vuosina 2013-2017 käynnissä oleva tutkimus- ja kehittämisohjelma kattaa veden kierron keskeiset vaiheet metsäpuiden fysiologisista prosesseista Itämeren valuma-alueen veden kiertoon. Ohjelman kotisivulta löytyy tietoa siihen liittyvistä tutkimushankkeista: http://www.metla.fi/ohjelma/h2o/index.htm Lainsäädännössä tapahtuu Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta Hallituksen esitys (HE 218/2013 vp) eduskunnalle laeiksi vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta annettiin eduskunnalle 16.1.2014. Vesihuoltolakiin sekä maankäyttö- ja rakennuslakiin ehdotetaan muutoksia ja lisäyksiä. Vesihuoltolakiin keskeisiä muutoksia olisivat säännökset häiriötilanteisiin varautumisesta, vesihuollon eriyttämisestä kirjanpidossa, vesihuoltolaitoksen toimintakertomuksesta ja vesihuollon tietojärjestelmästä. Kiinteistön liittämisvelvollisuutta laitoksen verkostoon lievennettäisiin taajamien ulkopuolella. Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädettäisiin hulevesien kokonaishallinnasta. Kunnan tulisi suunnitella hulevesien hallinta ja järjestää se asemakaava-alueilla. Se voisi periä hallinnasta maksuja. Hulevesien viemäröinnistä säädettäisiin vesihuoltolaissa. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.9.2014. (MMM lainsäädäntöneuvos Antti Belinskij 0295 162 156) Linkki: Maa- ja metsätalousministeriön tiedote16.1.2014 10.05 Hallitus haluaa vähentää vesihuollon riskejä http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=406316 Hallituksen esitys (HE 218/2013) löytyy Eduskunnan sivulta osoitteesta http://www.eduskunta.fi» Uusimmat eduskunnalle annetut hallituksen esitykset. Uusi osuuskuntalainsäädäntö voimaan 1.1.2014. Uusi osuuskuntalaki (421/2013) ja laki osuuskuntalain voimaanpanosta (422/2013) tulivat voimaan vuoden 2014 alusta. Näillä uusilla laeilla myös kumottiin aikaisemmat lait. Uudella lainsäädännöllä on useita tavoitteita, ja yhtenä tavoitteena on keventää erityisesti pienten osuuskuntien hallintobyrokratiaa ja perustamista. Lisäksi osuuskuntalakia on joiltain osin yhdenmukaistettu osakeyhtiölain kanssa. Kuten osakeyhtiössä, yksikin perustajajäsen riittäisi jatkossa osuuskunnan perustamiseen. Uuden osuuskuntalain ja voimaanpanolain taustalla oleva hallituksen esitys hyväksyttiin viime kesänä (HE 185/2012). Uutta osuuskuntalakia sovelletaan myös lain voimaantullessa olemassa olleisiin osuuskuntiin siltä osin kuin voimaanpanolaista ei muuta ilmene. Voimaanpanolaissa säädetään tarkemmin siitä, kuinka uutta osuuskuntalakia sovelletaan ennen sen voimaantuloa perustettuihin osuuskuntiin. Tarkoituksena on, että niiden ei tarvitsisi juuri muuttaa toimintatapojaan. Jos osuuskunnan sääntöihin sisältyy uuden lain vastainen määräys, sen sijasta noudatetaan uutta lakia, jos voimaanpanolaissa ei toisin sanota. Voimaanpanolain 3 :n mukaan uuden lain vastaisten sääntöjen muutos

7 uuden lain mukaiseksi on ilmoitettava rekisteröitäväksi viimeistään kolmen vuoden kuluttua lain voimaantulosta, ellei muista syistä aiheudu sääntömuutostarpeita jo sitä ennen. Edellä mainitut lait löytyvät osoitteesta http://www.finlex.fi ja hallituksen esitys on osoitteessa http://www.eduskunta.fi. Hallituksen esitys uudeksi ympäristönsuojelulaiksi Teollisuuspäästödirektiiviin piiriin kuuluu nyt myös hyödynnettävän jätteen biologinen käsittely. Hallitus antoi 19.12. 2013 eduskunnalle esityksen uudeksi ympäristönsuojelulaiksi (HE 214/2013 vp). Lain uudistuksen tavoitteena on mm. tehostaa ympäristönsuojelun lupamenettelyä ja ympäristölupien valvontaa. EU:n teollisuuspäästöjä koskevan direktiivin vaatimukset on myös tarkoitus saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä. Teollisuuspäästödirektiiviin piiriin kuuluu nyt myös hyödynnettävän jätteen biologinen käsittely Teollisuuspäästödirektiivin piiriin kuuluvia laitoksia ovat myös direktiivissä määritellyn kapasiteetin ylittävät kompostilaitokset ja mädättämöt. Muun kuin vaarallisen jätteen biologiselle käsittelylle kapasiteettiraja on 75 tonnia vuorokaudessa, kun jäte hyödynnetään ja 50 tonnia vuorokaudessa, kun kyseessä on loppukäsittely. Jos ainoa jätteidenkäsittelytoiminta on anaerobinen käsittely eli mädätys, tämän toiminnan kapasiteettia koskeva raja-arvo on 100 tonnia vuorokaudessa. Teollisuuspäästödirektiivin ulkopuolelle on kuitenkin tältä osin rajattu yhdyskuntajätevesien käsittelystä annettuun direktiiviin 91/271/ETY kuuluvat toiminnot. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämisestä oikeudellisesti sitova Ympäristönsuojelulailla tuodaan teollisuuspäästödirektiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä. Teollisuuspäästödirektiivillä pyritään vähentämään teollisuuden aiheuttamia ympäristö- ja terveyshaittoja ja veden sekä energian ja materiaalien kulutusta tehostamalla ja yhdenmukaistamalla teollisuuden ympäristönsuojeluvaatimuksia. Tähän pyritään käyttämällä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämisestä tulisi oikeudellisesti sitova. Velvoite esitetään päästötasoina, jotka vahvistetaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan päätelmissä. Päätelmät laaditaan komission täytäntöönpanopäätöksinä ja ne ovat jäsenvaltioita suoraan velvoittavaa säännöstöä. Lisäksi direktiivilaitoksille asetetaan vaatimus maaperän ja pohjaveden tilaa koskevan perustilaselvityksen laatimisesta toiminnassa, jossa käytetään, varastoidaan tai jossa muuten syntyy merkityksellisiä vaarallisia aineita. Lisätietoa: Lakiesityksestä on lisää tietoa ympäristöministeriön tiedotteessa, joka on päivätty 19.12.2013 ja löytyy esim. seuraavasta linkistä http://www.ym.fi/fi-fi/ajankohtaista. Lisäksi siitä tiedotetaan valtioneuvoston päätössivulla http://valtioneuvosto.fi/toiminta/paatokset/yleisistunto/fi.jsp. Edellä mainituissa tiedotteissa on myös linkki lakiesitykseen. Ajankohtaista hallinnossa ja taloudessa Korkolain mukainen viitekorko ja viivästyskorot Suomen Pankki tiedotti 30.12.2013 korkolain mukaisesta viitekorosta ja viivästyskoroista ajalle 1.1.2014-30.6.2014. Suomen Pankin tiedotteen mukaan korkolain mukainen viitekorko on 0,5 % ajalle 1.1. 30.6.2014. Tavanomainen viivästyskorko tälle ajanjaksolle on siten 7,5 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 :n mukaisella 7 prosenttiyksikön lisäkorolla).

8 Lisäksi samassa tiedotteessa ilmoitettiin ns, kaupallisiin sopimuksiin sovellettava viivästyskorko. Tiedote on Suomen Pankin verkkosivulla osoitteessa http://www.suomenpankki.fi Rankkasade- ja vesistötulvien aiheuttamat vahingot Korvaaminen valtion varoista päättyi. Poikkeukselliset vesistötulvat ja rankkasateet otetaan jatkossa huomioon vakuutusehdoissa. Vesistötulvista aiheutuvia rakennus- ja irtaimistovahinkoa ei korvata enää 1.1.2014 alkaen valtion varoista. Niiden varalta on kuitenkin mahdollista saada vakuutus. Muutos perustuu lakiin poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta annetun lain kumoamisesta (1001/2011). Finanssialan keskusliiton tiedotteen 12.12.2013 mukaan monet vakuutusyhtiöt ovat lisänneet tulvaturvan tiettyihin vakuutuksiinsa. Vakuutuksista voidaan korvata vesistötulvista, merenpinnan noususta ja rankkasateista aiheutuvia tulvavahinkoja. Kuten kumottu laki, vakuutusturvakin koskee nimenomaan poikkeuksellisten tulvien aiheuttamia vahinkoja. Edellä mainitun lain perusteluiden mukaan (HE 295/2010 vp) poikkeuksellisena pidettäisiin yleensä sellaista vedennousua tai sadetta, joka toistuu keskimäärin kerran 50 vuodessa tai sitä harvemmin. Toistaiseksi tulvien sadolle aiheuttamat vahingot korvataan valtion kassasta. Eduskunta päätti kuitenkin ennen joulua, että myös satovahinkojen osalta siirrytään valtion korvausjärjestelmästä vakuutuspohjaisiin järjestelmiin vuoden 2016 alusta. Lisätietoa on mm. maa- ja metsätalousministeriön ja Finanssialan keskusliiton verkkosivuilla MMM/Tiedotteet / 131212_tulvavahingot http://www.fkl.fi/ajankohtaista/tiedotteet Julkaisuja ja selvityksiä Haja-asutuksen jätevesilietteiden paikallinen käsittely Hankkeen loppuraporttiin on koottu tietoa ja konkreettisia esimerkkejä paikallisesta lietteiden käsittelystä niin haja-asutuksen kiinteistöillä kuin ympäristöluvanvaraisissa yhteiskäsittelypisteissä. Haja asutuksen kiinteistöistä muodostuvien jätevesilietteiden paikallista käsittelyä (kalkkistabilointia) ja lietteen ravinteiden ja orgaanisen aineen hyötykäyttöä ja kierrätystä vaihtoehtona lietteiden kuljettamiselle yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoille selvitettiin Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen Haja- asutuksen jätevesilietteiden kalkkistabilointi ja hyötykäyttö hankkeessa. Raportissa käsitellään myös haja-asutuksen lietteiden laatua, määrän vähentämistä sekä lietteiden keskitettyä keräystä. Raportin voi ladata kotisivulla olevan linkin kautta: Haja-asutuksessa muodostuvien jätevesilietteiden paikallinen käsittely osana haja-asutuksen jätevesihuoltoa ja ravinteiden kierrätystä

9 Vesilaitosyhdistys kouluttaa Vesihuoltolaitokset ja haja-asutuksen vesihuolto -koulutus Päivän aikana käsitellään mm. politiikkaa, jolla kunnat lähtevät tukemaan vesiosuuskuntia ja kuullaan ajankohtaiset haja-asutuksen vesihuollon rahoituksesta. Kaksi vesihuoltolaitosta kertoo esimerkkejä haja-asutuksen vesihuollon järjestämisestä ja luodaan katsaus vesihuoltolakiin ja muuhun vesihuollon lainsäädäntöön. Iltapäivällä paneudutaan vielä valvontatutkimusohjelmiin erityisesti pienen vesilaitoksen näkökulmasta. Koulutus järjestetään Hämeenlinnassa 6.2.2014, paikkana on Cumulus Hämeenlinna, Raatihuoneenkatu 16-18. Tervetuloa koulutukseen! Koulutusvuoden avaus Helsingissä 28.1.2014 Mitä on hyvä omistajaohjaus? Miksi ja milloin kannattaa yhtiöittää? Millaiset ovat Suomen talouden tulevaisuudennäkymät ja kuntasektorilla suunnitteilla olevat hallinnolliset uudistukset? Mitä on tietojärjestelmiin perustuva toiminnanohjaus ja kuinka sitä voitaisiin kehittää vesihuoltolaitoksilla? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia Talouden ja kehittämisen johtaminen -koulutuksessa 28.1.2014 Helsingissä. Lisäksi käsitellään tuoreimpia kuulumisia lainsäädännöstä sekä koulutusvähennystä ja suunnitelmaa. Koulutukseen voi ilmoittautua VVY:n nettisivujen kautta vielä 17.1.2014 ja sen jälkeen sähköpostitse koulutus(a)vvy.fi. Tervetuloa! Verkostomestaripäivät Vantaalla Verkostomestaripäivillä, helmikuun puolessa välissä, käsitellään mm. hulevesien ja vuotojen hallintaa sekä talousveden laadun turvaamista. Tutustumiskäynti suuntautuu Sinebrychoffin Keravan tuotantolaitokselle. Ensimmäisenä päivänä saadaan katsaus vesihuoltolain uudistamiseen ja sen mukaisiin liittymissopimuksiin. Viime vuonna valmistuneeseen vesijohtojen ja viemäreiden saneeraustyö -oppaaseen perehdytään yleisen työselostuksen ja määrämittausohjeen sekä rakennuttamisasiakirjojen osalta. Iltapäivän aluksi kuullaan pumppaamojen tavoitteellisesta varustetasosta sekä huolto- ja käyttötoimintamalleista. Hulevesien ja vuotojen hallintaan liittyen tutustutaan uuteen Hulevedet eivät kuulu jätevesiviemäriin esitteeseen ja kuullaan EU-tuomioistuimen hulevesiin liittyvistä päätöksistä. Päivän päätteeksi pureudutaan rakennustuotteiden CE-merkintään. Torstain aamupäivä kuluu tutustumiskäynnillä. Sinebrychoffin Keravan tuotantolaitoksella tutustutaan mm. laitoksella tapahtuvaan vesienkäsittelyyn. Talousveden laadun turvaamiseen liittyen tutustutaan standardiin 1717 sekä erityyppisiin venttiileihin ja niiden käytettävyyteen erilaisissa kohteissa. Iltapäivä jatkuu etäluettavien ultraäänivesimittareiden ja kehitteillä olevan aluesaneerausmallin parissa. Päivien lopuksi kuullaan vielä, mihin toimenpiteisiin Porvoossa ryhdyttiin Jyväskylän vesitornin sortumisen jälkeen. Verkostomestaripäivät järjestetään Tikkurilassa, Sokos Hotel Vantaan tiloissa 12.-13.2.2014. Ilmoittautumisaikaa on 28.1.2014 asti. Tervetuloa! Tervetuloa tutustumaan päivitettyihin desinfiointioppaisiin! Desinfiointioppaat on päivitetty kloorauksen ja UV-desinfioinnin osalta. Uusiin oppaisiin ja desinfiointiin liittyviin asioihin voi tutustua Tampereella 4.2.2014 järjestettävässä Desinfiointipäivässä. Talousveden klooraus -opasta on tarkennettu kauttaaltaan. Siinä käsitellään eri klooriyhdisteitä, kloorauksen tehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä, kloorin määritystä, kloorauksen suorittamista, kloorauslaitteiden ylläpitoa sekä käyttöturvallisuutta ja työsuojelua. Talousveden desinfiointi ultraviolettivalolla -oppaassa esitetään perustiedot UV-desinfioinnista, laitteiston hankinnasta, asennuksesta ja käytöstä.

10 Desinfiointipäivän yhteydessä tutustutaan uusiin desinfiointioppaisiin ja pohditaan desinfioinnin riskejä ja niiden hallintakeinoja. Desinfiointimenetelmistä perehdytään tarkemmin kloorauksen, otsonoinnin ja UV-käsittelyn käytäntöihin. Koulutukseen tulisi ilmoittautua viimeistään maanantaina 20.1.2014. Tervetuloa! Vesilaitosyhdistys kouluttaa Helsinki 28.1.2014 Talouden ja kehittämisen johtaminen ilm. viim. 17.1.2014, tai suoraan toimistolle Tampere 4.2.2014 Desinfiointipäivä ilm. viim. 20.1.2014 Hämeenlinna 6.2.2014 Vesihuoltolaitokset ja haja-asutuksen vesihuolto ilm. viim. 23.1.2014 Vantaa 12.-13.2.2014 Verkostomestaripäivät ilm. viim. 28.1.2014 Kaikki koulutukset koulutuskalenterissa tästä. Vesihuolto 2014 -päivät Finlandiatalolla 3. - 4.6. Vesilaitosyhdistyksen jäsenet ja yhteistoimintajäsenet voivat ilmoittaa alan avoimista työpaikoista yhdistyksen kotisivulla. Kotisivuilla linkki kohtaan Avoimet työpaikat

11 Vesihuoltolaitokset muutospaineissa olemmeko valmiita kehittymään? Työntäyteinen vuosi 2013 saatiin valmiiksi ja olemme vuodenvaihteen levähdystauon jälkeen taas energisinä valmiit kohtaamaan alkaneen vuoden 2014 edunvalvonnan haasteet vesihuoltoalalla. Kaikkien meidän kuumeisesti odottama vesihuoltolainsäädännön uudistaminen ei tullut valmiiksi vuoden 2013 aikana. Valtioneuvosto antoi hallituksen esityksen eduskunnalle laeiksi vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta 16.1.2014, joten eduskunta ottaa sen käsittelyynsä kevätistuntokauden alkaessa. Tiedotamme asiasta lisää lähiaikoina. Kannattaa itsekin tarkkailla eduskunnan ja maa- ja metsätalousministeriön nettisivuja. Kuntarakenneuudistuksen vaikutukset kuntajakoon näyttäisivät siirtyvän hallituksen aiempia kaavailuja myöhemmäksi, pääosin seuraavan vaalikauden puolelle. Loppuvuodesta esitetyssä rakennepaketissa oli kuitenkin kuntien kannalta jo esimakua siitä, millaisia rohtoja päättäjät ovat kestävyysvajeen ja kuntien resurssoinnin suhteen määräämässä. Kuntien tilanne ei näytä tulevina vuosina ainakaan helpottuvan. Vesihuollon ja vesihuoltolaitosten suhteen näköpiirissä olevat kuntien rakennemuutokset eivät välittömästi valtavia muutospaineita aiheuttane. Rakennepaketissa esitetyistä toimenpiteistä päätös vesihuollon kehittämissuunnitelman pakollisuudesta luopumisesta oli selkeä leikkaus, jonka haitat saattavat muodostua säästöhyötyjä suuremmiksi. Toki kuntien tilanteen edelleen kiristyminen välillisesti vaikuttanee myös vesihuoltolaitosten toimintaan. Monessa kunnassa pohditaan parhaillaankin organisaatiojärjestelyjä, joiden tavoitteena ei liene pelkästään palvelujen parantaminen vaan pikemminkin kuntatalouden pelastaminen. Rakenteellisia muutoksia ja toiminnan kehittämistä tarvitaan vesihuoltoalallakin. Vesihuoltolainsäädännön uudistukset osaltaan vauhdittavat muutosta. Tulevien vuosien kuntaliitokset ravisuttavat vesihuoltolaitoskenttää ja laitosten lukumäärää rajummin kuin aiemmin. Näiden lisäksi toimialan ja laitosten pitäisi aikaisempaa enemmän kiinnittää huomiota omaehtoiseen kehittämistoimintaan. Oman edun kannalta on parempi olla askel edellä kuin odottaa viimeiseen saakka muiden tahojen pakkotoimia. Vesilaitosyhdistys laitosten ja alan edunvalvontajärjestönä pyrkii edesauttamaan tätä omaehtoista kehittämistä. VVY:n ja Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston toiminnan uudistaminen ja terävöittäminen tähtää siihen, että laitoskenttä saa hankkeiden kautta hyviä malleja ja aihioita toimintansa parantamiseen ja uudistamiseen. Vesihuoltopoolin tavoitteena on toiminnallaan edistää laitosten jatkuvuudenhallintaa. Vastaavasti käynnissä oleva VVY:n koulutustoiminnan uudistaminen tähtää laitosten ja alan henkilöstön osaamisvalmiuksien kehittämiseen, kun muutospaineita jatkossa tulee lisää sekä alan sisältä että ulkopuolelta. Alkuvuoden aikana tulemme lähestymään laitoksia koulutuksen kehittämiseen liittyvän kartoituksen tiimoilta. Samalla pyrimme aktivoimaan laitoksia osallistumaan VVY:n koulutuksiin. Vuoden alussa voimaan tullut koulutustuki ja verovähennysoikeus toivottavasti osaltaan lisäävät laitosten kiinnostusta alan oman etujärjestön tarjoamaan koulutukseen. Kiitän VVY:n jäseniä ja yhteistyökumppaneita hyvästä yhteistyöstä vuonna 2013 ja kannustan kaikkia vielä aiempaa aktiivisempaan ja tuloksellisempaan toimintaan yhteisen yhdistyksemme piirissä alkaneena vuonna 2014. Osmo Seppälä toimitusjohtaja