EU2020 strategia Kansallinen uudistusohjelma kevät 2017

Samankaltaiset tiedostot
EU2020 strategia Kansallinen uudistusohjelma kevät 2017

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

9878/19 sas/rir/he 1 LIFE 1.C

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Eurooppa-tason työmarkkinayhteistyö Sosiaalidialogin merkitys. Case 2: Eurooppalaisen talousohjausjakson paikallistaminen -hanke

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Ajankohtaista TEMistä / energiasta

Työmarkkinoiden toiminta, hallituksen työllisyystoimet ja saavutetut tulokset. Hallituksen strategiaistunto

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

1(6) VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN TEEMAT 2017 HAUSSA PAINOPISTEALUE 1. TYÖLLISYYS JA KILPAILUKYKY SELVITYS-/TUTKIMUSTEEMA

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet

Lappi vastaa hallitusohjelman haasteeseen. Lapin kuntapäivä

Ratkaisujen Suomi Suomen kuntoon laittaminen jatkuu. Puolivälitarkastelu Pääministeri Juha Sipilä

9229/16 ht/kr/hmu 1 DG B 3A - DG G 1A

Työllisyyden, välittämisen, osaamisen ja turvallisuuden budjetti 2018 talousarvioesitys. Pääministeri Juha Sipilä

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Talous- ja teollisuuspolitiikka vaalikauden puolivälissä. Teollisuuden Palkansaajat Olli Koski

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030

Suositus NEUVOSTON SUOSITUS. Tanskan vuoden 2013 kansallisesta uudistusohjelmasta

Ratkaisujen Suomi Suomen kuntoon laittaminen jatkuu. Puolivälitarkastelu Pääministeri Juha Sipilä

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

8340/11 VHK/mrc DG G 2B

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 134/2016 vp)

Kehyspäätös Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Asumisen energiailta - Jyväskylä Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.fi

Kestävän talouden Suomi. Talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

SOTE- ja maakuntauudistus

9291/17 mba/eho/vb 1 DG B 1C - DG G 1A

Edessä väistämätön muutos

TAE 2018 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Työllisyydenhoito kunnassa

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030

Ilmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta. Juhani Tirkkonen Tampere

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Eurooppa matkalla energiaunioniin

Vuoden 2016 talousarvioesitys; JTS:n pääkohdat TEM, pääluokka 32. Eduskunta, valtiovarainvaliokunta Budjettineuvos Eero Murto

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Sote-uudistuksen toteuttaminen ja muutoksen tuki

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta

Savon ilmasto-ohjelma

Pariisin ilmastosopimus

Sopimustoiminta kansallisen tason energiatehokkuustoimena

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä ilmastopolitiikan suunnitelmat ilmastolain valossa. Professori Kai Kokko Helsingin yliopisto

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous

Energiatuki Kati Veijonen

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Petteri Kuuva Sähköseminaari

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

HE Talousarvioksi 2018 (pl 32) Työvoiman kohtaanto-ongelma

Hallituksen talouspolitiikasta

EU ja energiatehokkuus

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät

Hallituksen yrittäjyyshanke

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm

Suomen askelmerkit EU:n uusiutuvan energian 2030 tavoitteiden toteuttamiseksi. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Pekka Grönlund

Suomen energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet. Bettina Lemström Korjausrakentamisen strategia 2050 kuulemistilaisuus

9195/16 ht/kr/si 1 DG B 3A - DG G 1A

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0341/61. Tarkistus. Flavio Zanonato S&D-ryhmän puolesta

Kestävää kasvua ja työtä

Asia EU; TSTK-neuvosto ; asiakohta 8c; Jäsenmaiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

#ammattiosaaminen2023

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Miten EU:n metsä- ja bioenergialinjaukset vaikuttavat Suomen metsäsektoriin? Miten Suomi vaikuttaa EU:ssa?

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Transkriptio:

EU2020 strategia Kansallinen uudistusohjelma kevät 2017 2.6.2017 Jenni Kellokumpu Sivistysvaliokunta VM/Budjettiosasto

Raportin rakenne 1. Johdanto 2. Makrotalouden tilanne ja skenaariot 3. Maakohtaisten suositusten täytäntöönpano 4. Edistyminen Eurooppa 2020 strategian mukaisten kansallisten tavoitteiden saavuttamisessa 5. EU-rahastot 6. Institutionaaliset asiat ja sidosryhmien osallistuminen 2

Maakohtaiset suositukset ja toimeenpano

Suositus 1: Julkisen talouden kestävyys varmistaa, että hallintouudistus, jolla pyritään parantamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannustehokkuutta, hyväksytään ja toteutetaan oikea-aikaisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja maakuntauudistus etenevät Tavoitteena tuottaa 3 mrd:n euron säästö vuonna 2029 suhteessa perusuraan 4

Suositus 2: Työmarkkinat varmistaa työmarkkinaosapuolten roolia kunnioittaen, että palkanmuodostusjärjestelmä lisää paikallista sopimista palkoista ja poistaa jäykkyyksiä ja edistää näin kilpailukykyä ja vientiteollisuusvetoisempaa lähestymistapaa; lisää kannustimia työn vastaanottamiseen ja varmistaa, että käytössä on kohdennettuja ja riittäviä aktiivisia työmarkkinatoimenpiteitä, myös maahanmuuttajataustaisille ihmisille; toteuttaa toimenpiteitä, joilla vähennetään alueellista ja osaamiseen liittyvää kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuutta Kilpailukykysopimus Työttömyysturvan uudistaminen Työ- ja elinkeinopalvelujen tehostaminen Työvoima- ja yrityspalveluiden alueelliset kokeilut Nuorten työllisyyden edistäminen Ammatillisen koulutuksen reformi Maahanmuuttajien kotouttaminen 5

Suositus 3: Kilpailu Jatkaa toimia, joilla lisätään kilpailua palvelualoilla, vähittäiskauppa mukaan lukien; edistää yrittäjyyttä ja investointeja muun muassa vähentämällä hallinnollista ja sääntelyyn liittyvää rasitetta, jotta voidaan tukea korkean arvonlisäyksen tuotannon kasvua Kaupan suuryksikkösääntelyn joustavoittaminen / osittainen purkaminen Laki liikenteen palveluista (liikennekaari) Muita kilpailun edistämiseen liittyviä muutoksia: Postilaki Joukkorahoituslaki Alkoholilainsäädännön kokonaisuudistus 6

Edistyminen Eurooppa 2020 strategian mukaisten kansallisten tavoitteiden saavuttamisessa

Suomen kansalliset tavoitteet Taulukko 1 EU:n yleistavoite Suomi vuonna 2015 Suomi vuonna 2020 Työllisyystavoite (20-64 -vuotiaat) 75 % 72,6% 78 % T & K -menot / BKT 3 % 2,90 tavoitetasona 4 % Ilmasto: Kasvihuonekaasupäästöt (päästökaupan ulkopuolella) -10 prosenttia vuoden 2005 tasosta 30,0 1) 28,4 milj. t CO2 ekvivalentteina - uusiutuvan energian osuus 20 % 38,7% 38 % - energiatehokkuus (energian loppukulutus) -20 % Koulutus: 297 TWh 310 TWh - Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet 30-34 -vuotiaat 40 % 45,5% 3) 42 % - Koulutuksen varhain keskeyttäneet 10 % 9,2% 4) 8 % Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävät 20 miljoonaa vähemmän 896 000 770 000 8

EU2020 strategian tavoitteet ja niihin linkittyvät toimet

Työllisyystavoite Työllisyystavoitteeseen 78% (20-64-vuotiaiden osalta vuonna 2020) on vielä matkaa Pitkään jatkunut taantuma ja hidas kasvu heikentävät työllisyyttä ja vaikeuttavat tavoitteen saavuttamista Toimia työllisyyden kohentamiseksi on tehty paljon, mutta vaikutukset tulevat viipeellä ja edellyttäisivät myös talouskasvun piristymistä 10

Tutkimus- ja kehitystavoite Suomen t&k-intensiteetti oli 2,9 % vuonna 2015 ja laski vuonna 2016 arviolta 2,8 prosenttiin Kehitys vääränsuuntaista suhteessa tavoitteeseen (4%) Hallituksen 26:sta kärkihankkeesta noin 10 kytkeytyy lähemmin tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan Toimia mm. Pääministerin johtama tutkimus- ja innovaationeuvosto asetettiin uudistetussa muodossa keväällä 2016 Tekesin nykyisiä ja uusia tutkimuksen hyödyntämisen instrumentteja suunnataan uudelleen 11

Ilmasto- ja energiatavoite Suomi on saavuttanut uusiutuvan energian osuutta ja energiatehokkuutta koskevat tavoitteet. Päästökaupan ulkopuolisen sektorin päästötavoitetta ei vielä ole saavutettu. Päästöt kuitenkin alenevat lupaavasti, ja tällä hetkellä näyttää siltä, että tämäkin tavoite voitaisiin saavuttaa. Hallituksella kunnianhimoiset tavoitteet mm. uusiutuvan energian osuuden kasvattamisessa, hiilenkäytöstä luopuminen, omavaraisuuden kasvattaminen jne. Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa 2017 on linjattu tarkemmin toimia ja tavoitteita. 12

Koulutustavoite Suomi saavuttaa EU:n yleistavoitteen molemmissa mittareissa Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on korkeampi kuin kansallinen tavoite Koulutuksen varhain keskeyttäneiden kansallista tavoitetta ei ole vielä saavutettu, joskin siinä tuorein kehitys on menossa hyvään suuntaan Uusi peruskoulu ohjelma Opettajien perus-, perehdyttämis- ja täydennyskoulutuksen uudistaminen 13

Köyhyydentorjuntatavoite Köyhyys- ja syrjäytymisriskissä olevien määrä ylittää tavoitteen reilusti Pitkään kestänyt taantuma ja julkisen talouden heikko tila vaikeuttavat köyhyyden hoitoa Hallitus on tehnyt mm. seuraavat toimet: Erityisen vaikeaan työmarkkina-asemaan joutuneille ikääntyneille pitkäaikaistyöttömille maksetaan eläketukea 1.6.2017 alkaen Vuoden 2017 alusta nuoren kuntoutusrahan ja Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan vähimmäismäärä korotettiin takuueläkkeen tasolle Perustulokokeilu alkoi 1.1.2017 14

Institutionaaliset asiat ja sidosryhmien osallistuminen

Sidosryhmien osallistuminen Tänä vuonna kiinnitetty erityisesti huomiota sidosryhmien osallistumisen kuvailuun. Vastuuministeriöt tuottivat keskeisistä uudistuksista kuvauksen, jossa kerrotaan miten sidosryhmät ovat osallistuneet uudistusten valmisteluun. Kuvaus mm. SOTE- ja maakuntauudistuksesta. Kaupan suuryksikkösääntelyn joustavoittamisen ja osittaiseen purkamisen hankkeesta Liikennekaaresta Kilpailukykysopimuksesta. 16

Kiitos!