S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 9.9.213 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen vesitarkkailujen vuosiyhteenvedon 212. SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tuomas Puranen MMM, limnologi Toimisto ja Kuopion laboratorio Joensuun laboratorio Y-tunnus Yrittäjäntie 24 Jokikatu 8 1869466-1 715 Kuopio 822 Joensuu Puhelin: 17-2647 2 Puhelin: 5-36 38 www.ymparistotutkimus.fi vsy@ymparistotutkimus.fi laboratorio.joensuu@ymparistotutkimus.fi etunimi.sukunimi@ymparistotutkimus.fi
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY E 5127 ENDOMINES OY ENDOMINES OY:N PAMPALON KAIVOKSEN VESITARKKAILUJEN VUOSIYHTEENVETO 212 KUOPIO 9.9.213 TUOMAS PURANEN
SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. YLEISTÄ 2 2. SÄÄOLOT 2 2.1 Säätila 2 2.2 Virtaamat ja vesivarat 6 3. TARKKAILUN TOTEUTUS 7 4. TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 8 4.1 Juoksutusvesi 8 4.2 Kaivos- ja suotovedet 8 4.3 Pintavesi 1 4.4 Pohjavesi 13 5. YHTEENVETO 15 LIITTEET
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy ENDOMINES OY E 5127 1. YLEISTÄ Itä-Suomen ympäristölupavirasto myönsi 21.8.28 antamallaan päätöksellä Endomines Oy:lle Pampalon kultakaivosta ja rikastamoa koskevan ympäristöluvan (nro 23/8/2, Dnro ISY-24-Y-271). Päätöksessä todetaan mm. seuraavaa: 3. Käenjoen valuma-alueen suuntaan johdettavat vedet on pyrittävä juoksuttamaan keskitetysti kevät- ja syystulvien aikana. Juoksuttamisen ajankohdasta on ilmoitettava ennalta Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle. 4. Rikastamoa, rikastushiekka-allasta, selkeytysaltaita ja biologista puhdistamoa on käytettävä ja hoidettava siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos ja että jätevesistä aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. 5. Rikastushiekka-altaan ylitevesi on käsiteltävä kemiallisesti tai vastaavantehoisella menetelmällä siten, että vesistöön johdettavan veden happamuuden on oltava välillä 6-9, kiintoainepitoisuuden alle 2 mg/l ja nikkelipitoisuuden alle 1, mg/l. Pitoisuusrajat on saavutettava jokaisella mittauskerralla. Määräyksen noudattamisen täyttymisen arvioinnissa on otettava huomioon näytteen ottamisesta ja analysoinnista aiheutuva kokonaisvirhe. Rikastushiekka-altaan ylitevesien kemikalointia ja jälkiselkeytystä tai vastaavan tasoista menetelmää koskeva vesienkäsittelysuunnitelma sijoitus- ja mitoitustietoinen on toimitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ennen vesien johtamista rikastushiekka-altaasta. Tarkkailu toteutettiin Endomines Oy:n laatiman (päivätty 6.2.212) tarkkailuohjelman mukaisesti. Vesienkäsittelysuunnitelma toimitettiin Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen hyväksyttäväksi 15.8.212. 2. SÄÄOLOT 2.1 Säätila Tarkkailuvuoden 212 sääoloja Pohjois-Karjalassa on arvioitu Joensuussa ja Lieksan Lampelassa havaittujen ilman lämpötilan ja sademäärien perusteella (kuvat 1-4). Vuosi 212 oli lämpötiloiltaan hyvin normaali: helmi- ja joulukuu olivat ainoat kuukaudet, jolloin keskilämpötila jäi alle pitkän ajan keskiarvon (vuosilta 1981-21). Tiedot ovat Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen vesikatsauksista ja Ilmatieteenlaitoksen ilmastokatsauksista. 2
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Kuva 1. Joensuun kuukausittainen keskilämpötila vuonna 212 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Kuva 2. Joensuun kuukausittainen sademäärä vuonna 212 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. 3
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Kuva 3. Lieksan Lampelan kuukausittainen keskilämpötila vuonna 212 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Kuva 4. Lieksan Lampelan kuukausittainen sademäärä vuonna 212 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Tammikuun alkupuoli oli tavanomaista lauhempi, kun taas kuukauden loppupuolisko oli selvästi tavanomaista kylmempi. Kuukauden lopussa lunta oli Pohjois-Karjalassa 6-8 cm, kun sitä normaalisti on reilut 5 cm. Lumikuorma oli normaali, 76-12 kg/m². Helmikuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalassa vajaat -15 astetta. Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna lukema on lähes viisi astetta tavanomaista kylmempi. Lumipeitteen paksuus oli helmikuun lopussa suurimmassa osassa maakuntaa 5-7 cm. Lumipeite pysyi maaliskuussa lähes samana ja oli kuun lopussa suurimmassa osassa maakuntaa keskimäärin 65 cm. 4
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Huhtikuussa vesisateiden ja lämpimien päivien ansiosta lumipeite hupeni kuun loppupuolella nopeasti. Kuun lopussa sitä oli enää lähinnä vain maakunnan pohjois- ja itäosissa. Lumien esiintyminen helmi-toukokuussa 212 on esitetty kuvassa 5. Toukokuun alussa viimeisetkin lumet sulivat pois. Sademäärä toukokuussa oli noin viidenneksen tavanomaista suurempi. Kuva 5. Lumen esiintyminen helmi-toukokuussa 212. Ilmatieteen laitoksen mukaan kesäkuun keskilämpötila vaihteli maan itäosissa 12-14 asteen välillä. Lukemat osoittavat keskilämpötilan olleen,5 1 astetta tavanomaista viileämpää. Kesäkuun sadannassa oli kesälle tyypillisten kuurosateiden vuoksi alueellisia eroja. Vettä tuli Pohjois-Karjalassa 19-123 millimetriä, kun kesäkuussa sataa keskimäärin 71 milliä. Heinäkuun keskilämpötila oli 15,5 astetta, joka on,1 astetta alle pitkäaikaisen keskiarvon. Sademäärät olivat heinäkuussa noin 1,5-2- kertaiset normaaliin verrattuna. Koko maan elokuun keskilämpötila oli 13,3 astetta, mikä oli vain,1 astetta alle pitkäaikaisen keskiarvon. Maan etelä- ja itäosissa oli hieman tavanomaista viileämpää. Elokuussa satoi noin neljänneksen normaalia enemmän. Syyskuun sademäärä Pohjois-Karjalassa oli lähes kaksinkertainen. Maakunnassa satoi syyskuun aikana keskimäärin 113 mm, kun tavallisesti sataa 63 mm. Lokakuun keskilämpötila oli hieman tavanomaista viileämpi. Sateita saatiin lähes tavanomaisesti, loppukuun sateet tulivat lumena. Loppukuusta lumipeitteen paksuus Kuuksenvaaran pohjavesiasemalla oli 1 cm. Marraskuussa oli 1 4 astetta tavanomaista leudompaa. Kuukauden keskilämpötila vaihteli +3 - -3 asteen välillä. Sateita Pohjois-Karjalassa tuli lähes tavanomaisesti. Kuukauden sadanta oli 55 mm, kun tavallisesti sataa 6 mm. Sateet tulivat vetenä, räntänä sekä lumena. Marraskuun lopussa lunta oli vain nimeksi. Joulukuu oli selvästi tavanomaista kylmempi. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kuukauden keskilämpötila vaihteli maassamme -6 asteesta -16 asteeseen. Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna poikkeama oli suurin maan keskiosissa, jossa oli runsaat viisi astetta tavanomaista kylmempää. Joulukuun sademäärä oli Pohjois-Karjalassa 38 mm, kun se keskimäärin on ollut 57 mm. Vuodenvaihteessa lunta oli 3-4 cm, 1 cm tavallista enemmän. 5
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Kuva 6. Lumen esiintyminen loka-joulukuussa 212. 2.2 Virtaamat ja vesivarat Vuonna 212 Pohjois-Karjalassa satoi normaalia enemmän. Sateisin kuukausi oli Lieksassa heinäkuu ja Joensuussa kesäkuu, jolloin molemmissa mittauspisteissä satoi kaksinkertaisesti normaaliin verrattuna. Vähiten normaaliin verrattuna satoi helmikuussa. Syksyn sateisin kuukausi oli syyskuu. Kokonaisvuosisadanta oli Pohjois- Karjalan alueella selvästi normaalia runsaampi. Tammikuun lopussa ja helmikuussa järvien vedenkorkeudet vaihtelivat ajankohdan keskimääräisen molemmin puolin. Samanlainen trendi jatkui myös maaliskuussa. Lumen sulaminen käänsi huhtikuussa järvien vedenkorkeudet nousuun. Toukokuun loppupuolella mitatut vedenkorkeudet olivat kaikilta osin keskiarvojen yläpuolella ja vedenpintojen nousu jatkui kesä- heinäkuussa. Pohjois-Karjalan järvien vedenpinnat laskivat hieman elokuun aikana. Järvien vedenkorkeudet olivat kuitenkin vielä yleisesti 2 76 cm keskimääräistä ylempänä. Syyskuun alussa järvien pinnankorkeudet lähtivät laskuun, mutta kovat sateet pysäyttivät pintojen laskun syyskuun aikana. Lokakuussa pinnat laskivat aluksi ja kuun loppua kohden lähtivät taas nousuun. Järvien vedenpinnat laskivat vielä marraskuun alkupuolella, mutta kääntyivät nousuun kuukauden loppupuolella. Järvien vedenpinnat laskivat joulukuun aikana. Vuodenvaihteessa järvien vedenkorkeudet olivat laskusuunnasta huolimatta yleisesti tavanomaista ylempänä. Jokien virtaamat vaihtelivat tammikuussa keskimääräisen molemmin puolin. Suurimpien jokien keskivirtaamat olivat helmikuussa ajankohdan keskiarvon tuntumassa. Pienimpien jokien virtaamat olivat lähellä ajankohdan keskiarvoa tai jopa sen yli. Maaliskuussa suurien jokien vesimäärät olivat keskimäärin 9 prosenttia normaalista ja pienempien jokien noin kuudenneksen normaalia pienempiä. Huhtikuuhun ajoittunut lumien sulaminen ja vesisateet nostivat pienien jokien virtaamat jopa kaksinkertaiseksi normaaliin verrattuna. Suuremmissa joissa virtaamat pysyivät normaalina. Touko- ja heinäkuussa sekä pienien että suurten jokien virtaamat olivat tavanomaista suurempia. Vielä elo- syyskuussa virtaamat olivat huomattavasti normaalia korkeammat. Myös loka- joulukuussa jokien keskivirtaamat olivat selvästi normaalia suuremmat. 6
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Pohjavedenkorkeudet olivat tammikuun lopussa Ilomantsin Kuuksenvaaran ja Kontiolahden Jakokosken mittauspisteissä 37-47 cm ajankohdan keskiarvoja ylempänä. Pinnat pysyivät lähes samoissa arvoissa myös helmi-, maalis- ja huhtikuun ajan. Toukokuussa ainoastaan Kontiolahden Jaamankankaan mittauspisteessä pohjaveden pinnankorkeus oli tavanomaista matalampana, muissa mittauspisteissä normaalia korkeammalla. Kesä- syyskuussa pinnat olivat kaikkialla normaalia korkeammalla. Vielä loka- marraskuussakin pohjavedenpinnat olivat normaalia kohommalla. pohjavedenkorkeus oli joulukuun lopussa 16 8 cm ajankohdan keskiarvoa ylempänä. Routaa mittauspaikoissa joulukuussa oli 1-22 cm, kun sitä normaalisti on ollut noin 14 cm. Tammikuun aikana järvien jäät vahvenivat keskimäärin 5-1 cm. Tammikuun päättyessä jäänpaksuus oli yleisesti ottaen noin 3 cm. Helmikuussa jäänpaksuus kasvoi noin 4 cm:iin ja maaliskuussa 5 cm:iin. Huhtikuun lopussa järvien jäät olivat paikoin ohentuneet jo niin heikoiksi, ettei niiden paksuutta voitu mitata. Orivesi- Pyhäselästä jäät lähtivät 6. päivä ja Pielisestä 14. päivä toukokuuta. Jäidenlähtö ajoittuu Pielisellä ja Orivesi-Pyhäselällä keskimääräiseen ajankohtaan. Pienet järvet, lammet sekä isojen järvien matalat ja suojaisat lahdet jäätyivät marras- joulukuun vaihteessa. Suurten järvien selkävedet jäätyivät tai olivat jäätymässä marrasjoulukuun vaihteessa. Joulukuun pakkasjakso vahvisti järvien jääpeitettä. Joulukuun päättyessä jäänpaksuus vaihteli maakunnan järvissä 24 37 cm. 3. TARKKAILUN TOTEUTUS Tarkkailuohjelman mukaiset kaivos-, suoto- ja pintavesinäytteet otettiin 28.2., 14.5., 21.8 ja 21.11.212. Kaivoksen ensimmäisen juoksutusjakson aikana (15.1.212 12.2.213) näytteet otettiin 17.1., 7.11., 21.11 ja 12.12.212 sekä 2.1., 22.1 ja 12.2.213. Pohjavesiputkien veden laadun tarkkailu toteutettiin ohjelman mukaisesti kahdesti vuodessa 14.5 ja 22.11.212. Lisäksi putkien pinnankorkeudet mitattiin 28.2 ja 21.8.212. Pohjavesiputket tyhjennettiin ennen näytteenottoa. Näytteet analysoitiin Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa ja jokaisesta tarkkailukerrasta on laadittu erillinen lausunto. Sosiaalijätevesien puhdistamon toiminnasta on laadittu erilliset lausunnot, jotka ovat tämän raportin liitteenä. Havaintopaikat on esitetty liitekartoissa. Näytepisteiden nimityksissä on huomioitava, että Pampalon kaivokselle on syksyllä 212 rakennettu uusi allas rikastushiekka-altaan poistoveden lopullista selkeytystä varten. Tässä raportissa jälkiselkeytysaltaaksi nimetty näyte vastaa nykyisellään selkeytysallasta ja jälkiselkeytysaltaalla tarkoitetaan jatkossa viimeistä selkeytysallasta. 7
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 4. TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 4.1 JUOKSUTUSVESI Kaivoksen ensimmäinen juoksutusjakso alkoi 15.1.212, ja jatkui vuoden 213 puolelle (12.2.213). Juoksutettu vesimäärä oli yhteensä 198 37,9 m 3. Näytteitä otettiin juoksutuskauden aikana yhteensä 7 kpl. Juoksutusvesi sisälsi runsaasti typen yhdisteitä, kokonaistypestä selvästi suurin osa oli nitraattimuodossa. Kokonaisfosforin pitoisuudet vaihtelivat erittäin rehevästä vedestä ylirehevään veteen. Vedestä todettiin kohonneita pitoisuuksia sulfaattia, joka näkyi myös kohonneina sähkönjohtavuuden arvoina. Sulfaatin pitoisuudet olivat kuitenkin esimerkiksi juomaveden suositustasoa pienemmät. Raskasmetalleista arseenia todettiin juoksutuksen loppupuolella hieman kohonneita pitoisuuksia, pitoisuudet ylittivät mm. STM:n juomaveden laatuvaatimustason neljällä viimeisellä havaintokerralla. Muuten raskasmetallien pitoisuudet olivat alle määritysrajan tai pieniä. Veden ph-arvot (6,9-7,7) sekä kiintoaineen (3-12 mg/l) ja nikkelin (1,9-4,3 µg/l) pitoisuudet olivat lupaehtojen mukaisia. Juoksutustulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 1. 4.2 KAIVOS- JA SUOTOVEDET Kaivoksesta rikastushiekka-altaalle pumpattu vesi oli kiintoaine- ja suolapitoista sekä ravinteikasta (kuva 7). Kokonaisfosforin pitoisuus oli runsaan kiintoaineen myötä helmi- ja marraskuussa ylirehevän veden tasoa, kokonaisfosforin ja kiintoaineen maksimit todettiin marraskuussa havaintokerralla (kuva 7). Toukokuussa kiintoainetta ja fosforia esiintyi muita havaintokertoja selvästi vähemmän. Kokonaistypestä suurin osa oli nitraattimuodossa (kuva 7), joka viittaa räjähdeaineiden käyttöön. Sulfaattia todettiin vedestä kohonneita pitoisuuksia ja veden ph-arvot osoittivat emäksisyyttä. Liukoisten metallien pitoisuudet olivat pääosin pieniä tai alle määritysrajan. Jälkiselkeytysaltaan veden ph-arvot osoittivat myös emäksisyyttä (ph-arvot 7,9-8,4). Vesi oli ravinteikasta ja suolapitoista, kokonaisfosforin pitoisuudet vaihtelivat helmija toukokuun ylirehevästä vedestä loppuvuoden näytteiden erittäin rehevään veteen. Allastus pienensi yleisesti kiintoainepitoisuuksien lisäksi typen yhdisteitä, marraskuussa nitraattityppeä todettiin kuitenkin kaivosvettä enemmän (kuva 7). Myös kokonaisfosforin pitoisuudet olivat alkuvuoden näytteissä kaivosvettä suuremmat. Rautaa esiintyi vedessä runsaasti helmikuussa. Nikkeliä todettiin helmikuussa selvästi muita havaintokertoja enemmän (kuva 7), nikkelimaksimi (35 µg/l) oli kuitenkin lupaehtotasoon nähden pieni. Muuten raskasmetallien pitoisuudet jäivät yleisesti pieniksi tai alle määritysrajan. Purkuojan vedessä (rikastushiekka-altaan suoto-ojista kosteikkoon purkautuva vesi) veden ph-arvo vaihteli lievästi happamasta vedestä lievään emäksisyyteen. Kokonaisfosforin pitoisuus vaihteli helmikuun ylirehevästä vedestä marraskuun rehevään veteen. Typen yhdisteitä oli vedessä selvästi kaivoksesta pumpattavaa vettä ja jälkiselkeytysallasta vähemmän, elokuussa selvästi muita havaintokertoja runsaammin (kuva 7). Vedestä todettiin runsaasti rautaa, varsinkin helmikuussa. Raskasmetalleista arseenia todettiin vedestä helmikuussa muita havaintokertoja 8
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy enemmän, helmikuuta lukuun ottamatta arseenipitoisuudet jäivät kuitenkin esimerkiksi juomaveden laatuvaatimustasoa (1 µg/l) pienemmiksi (kuva7). Helmikuussa virtaama oli pieni ja siten kuormituskin vähäinen. Muuten raskasmetallien pitoisuudet jäivät yleisesti pieniksi tai alle määritysrajan. Lupaehdot täyttyivät veden ph-arvon (6,6-7,6) ja nikkelin (6,6-11 µg/l) osalta kaikilla havaintokerroilla. Kiintoaineen pitoisuus oli lupaehtoa suurempi helmikuussa (42 mg/l), muilla havaintokerroilla kiintoaineen pitoisuudet (2-8 mg/l) olivat lupaehtojen mukaisia. 2 mg/l 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Kiintoaine Kaivosvesi Jälkiselkeytysallas Purkuoja 28.2. 14.5. 21.8. 21.11. µg/l 3 25 2 15 1 5 Kok.P Kaivosvesi Jälkiselkeytysallas Purkuoja 28.2. 14.5. 21.8. 21.11. 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 µg/l Kok.N Kaivosvesi Jälkiselkeytysallas Purkuoja 28.2. 14.5. 21.8. 21.11. µg/l 16 14 12 1 8 6 4 2 NO3N+NO2N Kaivosvesi Jälkiselkeytysallas Purkuoja 28.2. 14.5. 21.8. 21.11. µg/l 4 Nikkeli Kaivosvesi Jälkiselkeytysallas Purkuoja µg/l 6 Arseeni Kaivosvesi Jälkiselkeytysallas Purkuoja 35 3 25 5 4 2 3 15 1 5 2 1 28.2. 14.5. 21.8. 21.11. 28.2. 14.5. 21.8. 21.11. Kuva 7. Kaivoksesta pumpattavan veden, jälkiselkeytysaltaan ja purkuojan veden laatutietoja vuoden 212 havaintokerroilla. 9
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 4.3 PINTAVESI Lietojanlammen vesi oli värin ja CODMn-pitoisuuden perusteella voimakkaan humuspitoista ja veden ph-arvot osoittivat happamuutta, happamuus oli voimakkain marraskuun näytteenottokerralla (kuva 8). Sateinen kesä (kuva 3) näkyi todennäköisesti elokuussa mm. muita havaintokertoja voimakkaampana humusleimaisuutena sekä suurempina typen yhdisteiden ja raudan pitoisuuksina (kuva 8). Kokonaisfosforin pitoisuudet olivat lievästi rehevän veden tasoa kaikilla havaintokerroilla. Raskasmetallien pitoisuudet olivat pieniä tai alle määritysrajan. Lietojan veden laatu oli pääosin hyvin samankaltainen Lietojanlammen kanssa, veden ph-arvot osoittivat hieman voimakkaampaa happamuutta (kuva 8). Humusleimaisuus ja typen yhdisteiden pitoisuudet olivat hieman Lietojanlampea pienemmät. Riitaojassa vesi oli alkuvuoden näytteissä selvemmin humusleimaista ja lievästi hapanta, elo- ja marraskuun näytteissä humusleimaisuus oli lievempää ja veden pharvot olivat lähellä neutraalia. Rautaa oli vedessä erittäin runsaasti, varsinkin alkuvuoden näytteissä (kuva 8). Kokonaisfosforin pitoisuudet olivat myös yleisesti muita pintavesiasemia suuremmat ja vaihtelivat erittäin rehevästä vedestä helmikuun ylirehevään veteen (kuva 8). Vedestä todettiin elo- ja marraskuussa kohonneita pitoisuuksia typen yhdisteitä (kuva 8) ja sulfaattia, joka viittaa kaivosalueen vesien vaikutukseen. Marraskuussa näytteenottokerralla oli juoksutus käynnissä. Raskasmetalleista arseenia todettiin muista pintavesiasemista poiketen kohonneita pitoisuuksia (9,6-36 µg/l) (kuva 8). Pampalon alueella on maaperässä luontaisestikin runsaasti arseenia, ja mm. suurimmat tunnetut turpeen arseenipitoisuudet Suomessa on havaittu juuri Pampalon alueelta (Virtanen et. al 1997). Muuten raskasmetallien pitoisuudet olivat alle määritysrajan tai pieniä. Sivakkojoen asemien vesi oli erittäin hapanta (kuva 8), niukkaelektrolyyttistä sekä humus- ja rautapitoista, joka on asemille luontaista. Kokonaisfosforin pitoisuudet vaihtelivat lievästi rehevästä vedestä erittäin rehevään veteen. Sivakkojoen alemman veden laadussa näkyi marraskuussa juoksutusvesien vaikutus lähinnä vertailuasemaan nähden kohonneina typen yhdisteiden pitoisuuksina sekä lievänä sulfaatin ja sähkönjohtavuuden nousuna. Muuten veden laatu oli Sivakkojoen asemilla pääosin hyvin samankaltainen (kuva 8). Sivakkojoen molempien asemien raskasmetallien pitoisuudet olivat alle määritysrajan tai pieniä. 1
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 8 ph-arvo Lietojanlampi Lietoja Riitaoja Sivakkojoki 18 Sivakkojoki 1 mg/l 14 Sulfaatti Lietojanlampi Lietoja Riitaoja Sivakkojoki 18 Sivakkojoki 1 7,5 7 6,5 6 5,5 5 4,5 12 1 8 6 4 2 4 28.2. 14.5. 21.8. 21.11. 28.2. 14.5. 21.8. 21.11. µg/l 12 1 8 6 4 2 Kok.P Sivakkojoki 1 28.2. 14.5. 21.8. 21.11. Lietojanlampi Lietoja Riitaoja Sivakkojoki 18 µg/l 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Kok.N Sivakkojoki 1 28.2. 14.5. 21.8. 21.11. Lietojanlampi Lietoja Riitaoja Sivakkojoki 18 µg/l 8 Rauta Lietojanlampi Lietoja Riitaoja Sivakkojoki 18 Sivakkojoki 1 µg/l 4 Arseeni Lietojanlampi Lietoja Riitaoja Sivakkojoki 18 7 35 6 3 5 25 4 2 3 15 2 1 1 5 28.2. 14.5. 21.8. 21.11. 28.2. 14.5. 21.8. 21.11. Kuva 8. Pintavesiasemien veden laatutietoja vuoden 212 havaintokerroilla. Hattujärven asemalla 1 helmikuussa 212 alusveden happitilanne oli välttävä, matalammalla havaintoasemalla 2 happitilanne oli alusvedessäkin hyvä (kuva 9). Myös aseman 1 päällysvedessä oli havaittavissa voimistunutta hapen kulumista. Aseman 2 alusveden paremmasta happitilanteesta huolimatta alusveteen oli kerrostunut selvästi päällysvettä typpipitoisempaa vettä, muuten Hattujärven asemien veden laatu oli hyvin samankaltainen pinnasta pohjaan (kuva 9). Päällysveden kokonaisfosforin perusteella Hattujärvi luokittui lievästi reheväksi - reheväksi. Asemien vesi oli hapanta ja humusleimaista, happamuus ja humusleimaisuus olivat voimakkaammat lähempänä Sivakkojoen suualuetta sijaitsevalla asemalla 1. Raskasmetallien pitoisuudet olivat muuten alla määritysrajan tai pieniä, mutta arseenia todettiin asemalta 2 mm. hieman STM:n juomaveden laatuvaatimustasoa (1 µg/l) enemmän (11 µg/l). 11
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Elokuussa 212 asemalla 1 vesi oli vielä lievästi lämpötilakerrostunut, alusvesi oli lähes hapeton (kuva 9). Heikentynyt happitilanne näkyi selvänä fosforin ja raudan sisäisenä kuormituksena, typen yhdisteiden nousu alusvedessä oli lievempää (kuva 9). Alusvesi oli myös varsin samea. Matalammalla havaintoasemalla 2 lämpötilakerrostuneisuutta ei ollut havaittavissa ja happitilanne oli päällys- ja alusvedessä samaa tasoa, happea riitti vedessä tyydyttävästi (kuva 9). Veden laatu oli myös muutoin hyvin tasalaatuista koko vesirungossa. Päällysveden kokonaisfosforin perusteella Hattujärvi luokittui lievästi reheväksi - reheväksi. Levämäärää kuvaavan klorofylli-a:n pitoisuudet osoittivat kohtalaista levätuotantoa, levämäärän perusteella asemat luokittuivat fosforin tavoin lievästi reheväksi - reheväksi. Veden ph-arvot osoittivat happamuutta ja väriluvut ja CODMn-pitoisuus voimakasta humusleimaisuutta. Raskasmetallien pitoisuudet olivat pääosin alle määritysrajan tai pieniä, arseenia todettiin Hattujärven aseman 1 alusvedestä mm. STM:n juomaveden laatuvaatimustasoa enemmän (21μg/l), aseman 1 alusveden maksimipitoisuus oli myös selvästi helmikuulta suurempi (kuva 9). 12
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy mg/l 14 12 1 8 6 4 2 Happi 28.2. 21.8. Hattu1/1m Hattu1/p-1m Hattu2/1m Hattu2/p-1m µg/l 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Kok.N 28.2. 21.8. Hattu1/1m Hattu1/p-1m Hattu2/1m Hattu2/p-1m µg/l 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Kok.P 28.2. 21.8. Hattu1/1m Hattu1/p-1m Hattu2/1m Hattu2/p-1m mg/l O2 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 COD Mn 28.2. 21.8. Hattu1/1m Hattu1/p-1m Hattu2/1m Hattu2/p-1m µg/l Rauta Hattu1/1m Hattu1/p-1m Hattu2/1m Hattu2/p-1m µg/l Arseeni Hattu1/1m Hattu1/p-1m Hattu2/1m Hattu2/p-1m 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 28.2. 21.8. 25 2 15 1 5 28.2. 21.8. 4.4 POHJAVESI Kuva 9. Hattujärven havaintoasemien asemien 1 ja 2 veden laatutietoja vuoden 212 havaintokerroilla. 1m = 1 metrin näytesyvyys ja p-1m = 1 metri pohjan yläpuolelta. Pohjavesiputket PVP1 ja PVP2 sijaitsevat läjitysalueiden ympäristössä ja putket PVP3 ja PVP4 rikastushiekka- ja jälkiselkeytysaltaiden laidoilla. Useiden pohjavesiputkien (PVP1-PVP4) veden laatua heikensi runsas kiintoaines (kuva 1), joka johtuu putkien vähävetisyydestä. Läjitysalueen läheisyydessä sijaitsevasta putkesta PVP2 todettiin selvästi eniten suoloja, typen yhdisteitä sekä raskasmetalleista nikkeliä (kuva 1). Muuten raskasmetallien pitoisuudet olivat yleisesti putkissa pieniä tai alle määritysrajan, arseenia todettiin kaikista putkista vain pieniä pitoisuuksia (kuva 1). 13
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy mg/l Kiintoaine PVP1 PVP3 PVP2 PVP4 ph-arvo PVP1 PVP3 PVP2 PVP4 14 6,8 12 6,6 1 6,4 8 6,2 6 6 4 5,8 2 5,6 14.5. 22.11. 5,4 14.5. 22.11. ms/m Sähkönjohtavuus PVP1 PVP3 PVP2 PVP4 mg/l Sulfaatti PVP1 PVP3 PVP2 PVP4 14 7 12 6 1 5 8 4 6 3 4 2 2 1 14.5. 22.11. 14.5. 22.11. µg/l Kok.N PVP1 PVP3 PVP2 PVP4 µg/l Rauta PVP1 PVP3 PVP2 PVP4 12 45 1 8 4 35 3 6 4 25 2 15 2 14.5. 22.11. 1 5 14.5. 22.11. µg/l 7 Nikkeli PVP1 PVP3 PVP2 PVP4 µg/l 8 Arseeni PVP1 PVP3 PVP2 PVP4 6 5 4 3 2 1 7 6 5 4 3 2 1 14.5. 22.11. 14.5. 22.11. Kuva 1. Pohjavesiputkien veden laatutietoja vuoden 212 havaintokerroilla. 14
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Pohjavesiputkien veden laatua verratessa tutkittujen suureiden osalta valtioneuvoston asetuksessa (341/29) annettuihin pohjaveden ympäristölaatunormeihin, niin putkessa PVP2 ympäristölaatunormitaso ylittyi selvästi nikkelin ja sulfaatin osalta. Arseenia todettiin hieman ympäristölaatunormitasoa enemmän putkessa PVP1. Pohjavesiputkien pinnan korkeudet putken päähän (m) olivat seuraavat: 28.2.212 14.5.212 21.8.212 22.11.212 PVP1 3,17 2,1 2,4 2,34 PVP2 4,86 4,17 4,16 4,16 PVP3 2,43 2, 2,6 1,82 PVP4 1,75 1,18 1,35 1,1 5. YHTEENVETO Pampalon kaivoksen velvoitetarkkailun toteutti vuonna 212 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Endomines Oy:n laatiman tarkkailuohjelman mukaisesti. Kaivoksesta rikastushiekka-altaalle pumpattu vesi oli kiintoaine- ja suolapitoista sekä ravinteikasta. Kokonaistypestä suurin osa oli nitraattimuodossa, joka viittaa räjähdeaineiden käyttöön. Veden ph-arvot osoittivat emäksisyyttä. Liukoisten metallien pitoisuudet olivat pääosin pieniä tai alle määritysrajan. Jälkiselkeytysaltaan veden ph-arvot osoittivat myös emäksisyyttä (ph-arvot 7,9-8,4). Vesi oli ravinteikasta ja suolapitoista, sähkönjohtavuutta nostava sulfaatin pitoisuus oli kuitenkin esimerkiksi juomaveden suositustasoa pienempi. Allastus pienensi yleisesti kiintoainepitoisuuksien lisäksi typen yhdisteitä, marraskuussa nitraattityppeä todettiin kuitenkin kaivosvettä enemmän. Nikkeliä todettiin helmikuussa selvästi muita havaintokertoja enemmän, nikkelimaksimi oli kuitenkin lupaehtotasoon nähden pieni. Muuten raskasmetallien pitoisuudet jäivät yleisesti pieniksi tai määritysrajan. Kaivoksen ensimmäinen juoksutusjakso alkoi 15.1.212, ja jatkui vuoden 213 puolelle (12.2.213). Juoksutettu vesimäärä oli yhteensä 198 37,9 m 3. Juoksutusvesi oli mm. ravinteikasta, kokonaistypestä selvästi suurin osa oli nitraattimuodossa. Kokonaisfosforin pitoisuudet vaihtelivat erittäin rehevästä vedestä ylirehevään veteen. Vedestä todettiin kohonneita pitoisuuksia sulfaattia, joka näkyi myös kohonneina sähkönjohtavuuden arvoina. Sulfaatin pitoisuudet olivat kuitenkin esimerkiksi juomaveden suositustasoa pienemmät. Raskasmetalleista arseenia todettiin juoksutuksen loppupuolella hieman kohonneita pitoisuuksia, pitoisuudet ylittivät mm. STM:n juomaveden laatuvaatimustason neljällä viimeisellä havaintokerralla. Muuten raskasmetallien pitoisuudet olivat alle määritysrajan tai pieniä. Veden ph-arvot (6,9-7,7) sekä kiintoaineen (3-12 mg/l) ja nikkelin (1,9-4,3 µg/l) pitoisuudet olivat juoksutusjaksolla lupaehtojen mukaisia. Purkuojan vedessä veden ph-arvo vaihteli lievästi happamasta vedestä lievään emäksisyyteen. Typen yhdisteitä oli vedessä selvästi kaivoksesta pumpattavaa vettä ja jälkiselkeytysallasta vähemmän. Vedestä todettiin runsaasti rautaa, varsinkin 15
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy helmikuussa. Raskasmetalleista arseenia todettiin vedestä helmikuussa kohonnut pitoisuus, muuten raskasmetallien pitoisuudet jäivät yleisesti pieniksi tai alle määritysrajan. Lupaehdot täyttyivät veden ph-arvon (6,6-7,6) ja nikkelin (6,6-11 µg/l) osalta kaikilla havaintokerroilla. Kiintoaineen pitoisuus oli lupaehtoa suurempi helmikuussa (42 mg/l), muilla havaintokerroilla kiintoaineen pitoisuudet (2-8 mg/l) olivat lupaehtojen mukaisia. Lietojanlammen vesi oli värin ja CODMn-pitoisuuden perusteella voimakkaan humuspitoista ja veden ph-arvot osoittivat happamuutta. Kokonaisfosforin pitoisuudet olivat lievästi rehevän veden tasoa kaikilla havaintokerroilla. Raskasmetallien pitoisuudet olivat pieniä tai alle määritysrajan. Lietojan veden laatu oli pääosin hyvin samankaltainen Lietojanlammen kanssa. Riitaojassa vesi oli alkuvuoden näytteissä selvemmin humusleimaista ja lievästi hapanta, elo- ja marraskuun näytteissä humusleimaisuus oli lievempää ja veden ph-arvot olivat lähellä neutraalia. Rautaa oli vedessä erittäin runsaasti, varsinkin alkuvuoden näytteissä. Vedestä todettiin elo- ja marraskuussa kohonneita pitoisuuksia typen yhdisteitä ja sulfaattia, joka viittaa kaivosalueen vesien vaikutukseen. Marraskuussa näytteenottokerralla oli juoksutus käynnissä. Raskasmetalleista arseenia todettiin muista pintavesiasemista poiketen kohonneita pitoisuuksia, pitoisuudet olivat myös marraskuuta lukuun ottamatta esimerkiksi juomaveden laatuvaatimustasoa suuremmat. Pampalon alueella on kuitenkin maaperässä luontaisestikin runsaasti arseenia. Muuten raskasmetallien pitoisuudet olivat alle määritysrajan tai pieniä. Sivakkojoen asemien vesi oli erittäin hapanta, niukkaelektrolyyttistä sekä humus- ja rautapitoista. Sivakkojoen alemman veden laadussa näkyi marraskuussa juoksutusvesien vaikutus lähinnä vertailuasemaan nähden kohonneina typen yhdisteiden pitoisuuksina sekä lievänä sulfaatin ja sähkönjohtavuuden nousuna. Muuten veden laatu oli Sivakkoejoen asemilla pääosin hyvin samankaltainen. Sivakkojoen molempien asemien raskasmetallien pitoisuudet olivat alle määritysrajan tai pieniä. Hattujärvessä asemalla 1 alusveden happitilanne oli heikentynyt varsinkin elokuussa. Elokuun heikentynyt happitilanne näkyi selvänä fosforin ja raudan sisäisenä kuormituksena, typen yhdisteiden nousu alusvedessä oli lievempää. Matalammalla havaintoasemalla 2 happitilanne säilyi vähintään tyydyttävänä, helmikuussa paremmasta happitilanteesta huolimatta aseman 2 alusveteen oli kerrostunut selvästi päällysvettä typpipitoisempaa vettä, muuten Hattujärven asemien veden laatu oli helmikuussa hyvin samankaltainen pinnasta pohjaan. Päällysveden kokonaisfosforin perusteella Hattujärvi luokittui lievästi reheväksi reheväksi. Elokuussa levämäärää kuvaavan klorofylli-a:n pitoisuudet osoittivat kohtalaista levätuotantoa, levämäärän perusteella asemat luokittuivat fosforin tavoin lievästi reheväksi reheväksi. Päällysvedessä ph-arvot osoittivat vähintään lievää happamuutta ja vesi oli voimakkaan humusleimaista. Rautaa todettiin Hattujärven asemilta runsaasti. Raskasmetallien pitoisuudet olivat muuten alle määritysrajan tai pieniä, mutta arseenia todettiin havaintoasemilta esimerkiksi STM:n juomaveden laatuvaatimustasoa enemmän (11-21 µg/l). 16
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Pohjavesiputkien veden laatua heikensi runsas kiintoaines, joka johtuu putkien vähävetisyydestä. Läjitysalueen läheisyydessä sijaitsevasta putkesta PVP2 todettiin edellisen vuoden tapaan selvästi eniten suoloja, typen yhdisteitä sekä raskasmetalleista nikkeliä. Putkessa PVP2 ympäristölaatunormitaso ylittyi selvästi nikkelin ja sulfaatin osalta. Arseenia todettiin hieman ympäristölaatunormitasoa enemmän putkissa PVP1. SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tuomas Puranen limnologi, MMM VIITTEET Virtanen, K., Kokkola, M. & Sandberg, E. 1997. Turpeen geokemialliset tutkimukset Ilomantsin Pampalossa. Vuorimiesyhdistys. Sarja B 64, 13 19. LIITTEET 1. Tarkkailutulokset 212 2. Havaintopaikkakartat 17
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/1 Endomines Oy Pampalon kaivoksen tarkkailu (5127) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Väri suod. Sameus K-aine COD-Cr Liuk.CODCr COD-Mn LiukCODMn Kok. N Liuk.N NO3N+NO2N Kok. P Liuk.P Sulfaatti Kalsium Ca liuk Kalium Kalium liu oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt mg/l Pt FNU mg/l mg/l O2 mg/l O2 mg/l O2 mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l 28.2.212 5127 / Kaivosve Kaivoksesta pumpattava vesi (ylin pumppuasema) Klo 1:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen;,1 2,9 7,7 54 45 81 77 <3 17 17 13 13 19 15 72 68 15 12 14.5.212 5127 / Kaivosve Kaivoksesta pumpattava vesi (ylin pumppuasema) Klo 9:4; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka;,1 7,8 7,9 66 E 23 29 63 18 13 4 22 9 13 21.8.212 5127 / Kaivosve Kaivoksesta pumpattava vesi (ylin pumppuasema) Klo 1:1; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen;,1 11, 7,9 65 28 65 49 19 15 77 21 9 13 21.11.212 5127 / Kaivosve Kaivoksesta pumpattava vesi (ylin pumppuasema) Klo 1:5; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen;,1 6, 8,8 55 45 19 88 16 11 19 14 E 7 13 28.2.212 5127 / Jälallas Jälkiselkeytysallas Klo 11:1; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen;,1 4,5 8,1 56 37 42 42 32 96 96 71 26 21 11 42 4 52 48 14.5.212 5127 / Jälallas Jälkiselkeytysallas Klo 1:2; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka;,1 8, 8,3 5 2 18 <3 1 73 2 11 34 45 21.8.212 5127 / Jälallas Jälkiselkeytysallas Klo 1:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen;,1 16, 7,9 55 14 2 <3 1 1 63 16 37 5 21.11.212 5127 / Jälallas Jälkiselkeytysallas Klo 1:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen;,1 2,5 8,4 67 6 5 <3 14 12 63 17 49 55 28.2.212 5127 / Purkuoja Suoto-ojista kosteikkoon purkautuva vesi Klo 1:5; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen;,5,9 6,6 28 47 42 <3 <3 94 9 42 12 59 69 36 34 6,6 6,4 14.5.212 5127 / Purkuoja Suoto-ojista kosteikkoon purkautuva vesi Klo 1:3; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka;,5 1, 7,3 37 84 7 <3 11 81 43 12 55 7,3 21.8.212 5127 / Purkuoja Suoto-ojista kosteikkoon purkautuva vesi Klo 9:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Virt 4,6 l/s;,1 13,5 7,6 53 26 2 <3 73 73 53 16 45 4 21.11.212 5127 / Purkuoja Suoto-ojista kosteikkoon purkautuva vesi Klo 9:5; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen;,1 3, 7, 4 47 8 <3 16 12 3 12 54 7,1 28.2.212 5127 / Lietolam Lietojanlampi 52 Jää 4 cm; Lumi 3 cm; Klo 1:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -6 C-ast; Pilv. 7 /8; 1,,7 6, 5,6 24 2 32 29 7 63 43 19 12 7,7 7,8 6, 1,1 1, Akkreditoitu testauslaboratorio T47
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 2/1 Endomines Oy Pampalon kaivoksen tarkkailu (5127) Pvm. Hav.paikka Natrium Na liuk Magnesium Mg liuk Rauta Rauta liuk Sinkki Sinkki liu Kromi Kromi liuk Kupari Kupari liu Kadmium Cd liuk Lyijy Lyijy liuk Nikkeli Ni liuk Arseeni Arsee liuk Elohopea Hg liuk Klorof.-a mg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 28.2.212 5127 / Kaivosve Kaivoksesta pumpattava vesi (ylin pumppuasema) Klo 1:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen;,1 14 13 17 14 6 35 4 2,6 2 <,5 12 4,1 <,5 <,1 8,6 <,5 24 13 2 1 <,5 <,5 14.5.212 5127 / Kaivosve Kaivoksesta pumpattava vesi (ylin pumppuasema) Klo 9:4; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka;,1 13 17 38 6,9,48 2,2,9 <,2 24 7,9 <,1 21.8.212 5127 / Kaivosve Kaivoksesta pumpattava vesi (ylin pumppuasema) Klo 1:1; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen;,1 14 16 28 <2,44 3, <,5 <,2 14 8,5 <,1 21.11.212 5127 / Kaivosve Kaivoksesta pumpattava vesi (ylin pumppuasema) Klo 1:5; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen;,1 E 11 11 4 <1 1,7 2,6 <,5 <,2 5,4 17 <,1 28.2.212 5127 / Jälallas Jälkiselkeytysallas Klo 11:1; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen;,1 33 31 13 11 21 18 15 3,7 9,6 <,5 14 3, <,5 <,1 11 <,5 35 6,2 7,7 4,1 <,5 <,5 14.5.212 5127 / Jälallas Jälkiselkeytysallas Klo 1:2; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka;,1 29 1 63 2,9 3, 4, <,5 1,8 4,4 4,5,7 21.8.212 5127 / Jälallas Jälkiselkeytysallas Klo 1:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen;,1 33 1 17 2,4,88 3,9 <,5,71 2,1 6,6 <,1 21.11.212 5127 / Jälallas Jälkiselkeytysallas Klo 1:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen;,1 36 9,7 16 2,,81 3,4 <,5,55 2,2 1,21 28.2.212 5127 / Purkuoja Suoto-ojista kosteikkoon purkautuva vesi Klo 1:5; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen;,5 9,8 9,7 6,9 6, 85 38 <1 4,3 5,8 <,5 5,7,9 <,5 <,1 <2 <,5 11 4,6 48 23 <,5 <,5 14.5.212 5127 / Purkuoja Suoto-ojista kosteikkoon purkautuva vesi Klo 1:3; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka;,5 7,3 7,6 24 4,2,43 1,6 <,5 <,2 6,6 5,8 <,1 21.8.212 5127 / Purkuoja Suoto-ojista kosteikkoon purkautuva vesi Klo 9:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Virt 4,6 l/s;,1 28 1, 54 <2,4 1,9 <,5,32 9,7 5,5 <,1 21.11.212 5127 / Purkuoja Suoto-ojista kosteikkoon purkautuva vesi Klo 9:5; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen;,1 6,1 7,3 19 7,4 1,5 1,9,69,49 11 4,6 <,1 28.2.212 5127 / Lietolam Lietojanlampi 52 Jää 4 cm; Lumi 3 cm; Klo 1:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -6 C-ast; Pilv. 7 /8; 1, 1,8 1,8 2, 1,6 15 11 7,8 6,2 1,2 1, 1,3 1,1 <,1 <,1 <,5,8 3,2 2,4 2,1 1,4 <,5 <,5 Akkreditoitu testauslaboratorio T47
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 3/1 Endomines Oy Pampalon kaivoksen tarkkailu (5127) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Väri suod. Sameus K-aine COD-Cr Liuk.CODCr COD-Mn LiukCODMn Kok. N Liuk.N NO3N+NO2N Kok. P Liuk.P Sulfaatti Kalsium Ca liuk Kalium Kalium liu oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt mg/l Pt FNU mg/l mg/l O2 mg/l O2 mg/l O2 mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l 14.5.212 5127 / Lietolam Lietojanlampi 52 Klo 9:5; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 11 C-ast; Pilv. 1 /8;,1 9, 5,9 4,2 24 3 32 63 57 19 1, 5,6,96 21.8.212 5127 / Lietolam Lietojanlampi 52 Klo 1:35; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 3 /8;,1 13, 5,8 3,7 46 2 54 88 16 23 5,8 6,,61 21.11.212 5127 / Lietolam Lietojanlampi 52 Klo 11:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 8 /8;,1 1, 5,5 4,2 28 2 38 64 61 14 7,8 4,9,72 28.2.212 5127 / Lietoja Lietoja 51 Jää 15 cm; Lumi 5 cm; Klo 15:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -6 C-ast; Pilv. 7 /8;,2,3 5,6 3,4 2 2 27 25 67 64 6 25 17 5,5 3,2 3,1 1,,97 14.5.212 5127 / Lietoja Lietoja 51 Klo 8:4; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 11 C-ast; Pilv. /8; Virt ~7 l/s;,1 5,7 5,1 2,5 23 1 32 57 28 21 4,6 2,7,61 21.8.212 5127 / Lietoja Lietoja 51 Klo 1:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 3 /8; Virt ~5 l/s;,1 9, 5,8 2,7 34 1 4 64 21 24 3,1 3,5,55 21.11.212 5127 / Lietoja Lietoja 51 Klo 9:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 8 /8;,1 3, 5, 2,8 29 16 42 66 41 29 3, 2,8,6 28.2.212 5127 / Riitao23 Riitaoja 23 Jää 1 cm; Lumi 3 cm; Klo 12:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -6 C-ast; Pilv. 7 /8;,1,3 6,6 21 15 7 1 7,7 76 7 11 1 8 44 2 2 5, 4,8 14.5.212 5127 / Riitao23 Riitaoja 23 Klo 11:5; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 11 C-ast; Pilv. 1 /8; Virt ~1 l/s;,1 6, 6,6 17 18 6 16 72 16 69 48 18 4,2 21.8.212 5127 / Riitao23 Riitaoja 23 Klo 11:55; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 3 /8; Virt ~2 l/s;,1 1,5 6,9 39 89 4 7,2 41 35 74 11 32 25 21.11.212 5127 / Riitao23 Riitaoja 23 Klo 11:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 8 /8;,1 2,5 7, 49 81 5 1 88 78 53 12 37 37 28.2.212 5127 / Sivakkoj Sivakkojoki 18 (mts) Jää 1 cm; Lumi 2 cm; Klo 12:35; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -6 C-ast; Pilv. 7 /8; Virt ~8 l/s;,3,4 5,3 2,5 27 <1 35 33 64 61 63 38 33 2,8 2,3 2,3,61,58 14.5.212 5127 / Sivakkoj Sivakkojoki 18 (mts) Klo 11:45; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 1 /8; Virt ~12 l/s;,5 7, 4,6 2,1 28 <1 35 54 23 25 1,8 1,5,33 Akkreditoitu testauslaboratorio T47
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 4/1 Endomines Oy Pampalon kaivoksen tarkkailu (5127) Pvm. Hav.paikka Natrium Na liuk Magnesium Mg liuk Rauta Rauta liuk Sinkki Sinkki liu Kromi Kromi liuk Kupari Kupari liu Kadmium Cd liuk Lyijy Lyijy liuk Nikkeli Ni liuk Arseeni Arsee liuk Elohopea Hg liuk Klorof.-a mg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 14.5.212 5127 / Lietolam Lietojanlampi 52 Klo 9:5; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 11 C-ast; Pilv. 1 /8;,1,82 1,2 77 8,7 1,1 2,5 <,5,42 3,4 2,2 <,1 21.8.212 5127 / Lietolam Lietojanlampi 52 Klo 1:35; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 3 /8;,1,92 1,4 18 5,7 1,9 2,8 <,5,65 3,6 3,9 <,5 21.11.212 5127 / Lietolam Lietojanlampi 52 Klo 11:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 8 /8;,1,85 1,4 84 3,5 1,7,97 <,5,42 2,3 1,8 <,1 28.2.212 5127 / Lietoja Lietoja 51 Jää 15 cm; Lumi 5 cm; Klo 15:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -6 C-ast; Pilv. 7 /8;,2 2,1 2, 1,,99 92 76 8,2 8,4 1,1,8,8,8 <,1 <,1,62,6 1,6 1,5 1,9 1,2,5 <,5 14.5.212 5127 / Lietoja Lietoja 51 Klo 8:4; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 11 C-ast; Pilv. /8; Virt ~7 l/s;,1,82,69 62 4,,76,98 <,5,4 1,9 1,6 <,1 21.8.212 5127 / Lietoja Lietoja 51 Klo 1:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 3 /8; Virt ~5 l/s;,1 1,3,95 11 2,3 1,2,68 <,5,52 2, 2,2 <,5 21.11.212 5127 / Lietoja Lietoja 51 Klo 9:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 8 /8;,1 1,1,84 93 5,4 1,6 2, <,5,58 2, 1,7 <,1 28.2.212 5127 / Riitao23 Riitaoja 23 Jää 1 cm; Lumi 3 cm; Klo 12:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -6 C-ast; Pilv. 7 /8;,1 9,9 9,6 5,3 5,1 75 46 <2 <2,6 <,5 <,5 <,5 <,1 <,1 <,5 <,5 2,8 2,8 35 2 <,5 <,5 14.5.212 5127 / Riitao23 Riitaoja 23 Klo 11:5; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 11 C-ast; Pilv. 1 /8; Virt ~1 l/s;,1 6,9 4,2 47 4,2,5 <,5 <,5,23 3,7 19 <,1 21.8.212 5127 / Riitao23 Riitaoja 23 Klo 11:55; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 3 /8; Virt ~2 l/s;,1 21 7,6 28 <2,45 1, <,5,21 6,8 16 <,1 21.11.212 5127 / Riitao23 Riitaoja 23 Klo 11:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 8 /8;,1 25 7,6 14 2,5,6 1,4 <,5,34 2,3 9,6 <,1 28.2.212 5127 / Sivakkoj Sivakkojoki 18 (mts) Jää 1 cm; Lumi 2 cm; Klo 12:35; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -6 C-ast; Pilv. 7 /8; Virt ~8 l/s;,3 1,6 1,6,6,61 17 16 7,5 6,6,8,8 4,4 4,1 <,1 <,1 1,2,9 1,8 1,3 7,4 6,6 <,5 <,5 14.5.212 5127 / Sivakkoj Sivakkojoki 18 (mts) Klo 11:45; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 1 /8; Virt ~12 l/s;,5,73,35 77 6,3,46 1,9 <,5,53,68 4, <,1 Akkreditoitu testauslaboratorio T47
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 5/1 Endomines Oy Pampalon kaivoksen tarkkailu (5127) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Väri suod. Sameus K-aine COD-Cr Liuk.CODCr COD-Mn LiukCODMn Kok. N Liuk.N NO3N+NO2N Kok. P Liuk.P Sulfaatti Kalsium Ca liuk Kalium Kalium liu oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt mg/l Pt FNU mg/l mg/l O2 mg/l O2 mg/l O2 mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l 21.8.212 5127 / Sivakkoj Sivakkojoki 18 (mts) Klo 12:1; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 3 /8; Virt ~2 l/s;,1 1,8 4,9 2, 43 2 46 79 16 43,92 2,1,19 21.11.212 5127 / Sivakkoj Sivakkojoki 18 (mts) Klo 11:45; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 8 /8;,5 3, 4,5 2,6 41 1 56 74 21 28 1,7 2,,2 28.2.212 5127 / Sivakk1 Sivakkojoki 22, joen suu Jää cm; Lumi cm; Klo 14:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -6 C-ast; Pilv. 7 /8; Virt ~8 l/s;,5,4 5,8 4,4 3 3 31 28 63 58 39 53 41 6,9 4,3 4,3 1,,97 14.5.212 5127 / Sivakk1 Sivakkojoki 22, joen suu Klo 12:4; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 1 /8; Virt ~12 l/s;,3 7, 4,6 2,2 28 1 35 52 14 24 2,1 1,6,26 21.8.212 5127 / Sivakk1 Sivakkojoki 22, joen suu Klo 12:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 3 /8;,1 11, 5,2 3,1 45 4 45 8 22 46 4,8 3,1 1,1 21.11.212 5127 / Sivakk1 Sivakkojoki 22, joen suu Klo 12:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 8 /8;,4 3, 4,7 5,2 36 2 46 12 43 28 9,8 3,7 2,5 28.2.212 5127 / Hattu1 Hattujärvi 3 Korkeasaari Kok.syv. 7, m; Jää 4 cm; Lumi 2 cm; Klo 13:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -6 C-ast; Pilv. 7 /8; 1,3 9,2 63 5,4 2,9 26,97 36 31 61 6 41 25 21 3,6 3,5,49,47 6, 3,5 5,7 43 5,1 2,8 3 1,2 4 41 72 66 31 32 25 3,1 3,4 3,4,38,38 21.8.212 5127 / Hattu1 Hattujärvi 3 Korkeasaari Kok.syv. 7, m; Näk.syv.,8 m; Klo 13:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; 1 15,8 6,4 65 5,6 2,1 29 1,7 31 6 12 3 1,8 2,8,4 6, 12,7,88 8,3 5,4 2,3 47 15 46 87 23 82 1,8 3,,39-2 28.2.212 5127 / Hattu2 Hattujärvi 2 Rutikkaniemen länipuoli Kok.syv. 4, m; Näk.syv. 1, m; Jää 4 cm; Lumi 2 cm; Klo 13:45; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -6 C-ast; Pilv. 7 /8; 1,6 13,2 92 6,3 2,1 15,56 15 14 41 41 21 31 27 2,4 2,5 2,5,53,49 3, 3, 9,7 72 6, 2,3 15,6 16 15 82 75 27 29 26 2,4 2,7 2,5,49,47 21.8.212 5127 / Hattu2 Hattujärvi 2 Rutikkaniemen länipuoli Kok.syv. 4,5 m; Näk.syv.,9 m; Klo 13:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; 1 15,8 7, 7 5,9 1,9 22 1,3 23 48 12 23 1,8 2,5,41 3,5 15,7 6,9 69 5,9 1,9 22 1,2 23 47 12 25 1,9 2,6,41-2 14.5.212 5127 / PVP1 Pohjavesiputki PVP1 Klo 13:55; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Vesipinta 2,1 m; Ilm.lt. 11 C-ast; Putki 4,2 6,7 6,3 18 38 <3 16 11 42 13 6,8 1,4 22.11.212 5127 / PVP1 Pohjavesiputki PVP1 Klo 11:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Vesipinta 2,34 m; Putki 5,3 6,7 4, <5 E 7 <3 87 12 12 5,9 4, 1,1 Akkreditoitu testauslaboratorio T47
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 6/1 Endomines Oy Pampalon kaivoksen tarkkailu (5127) Pvm. Hav.paikka Natrium Na liuk Magnesium Mg liuk Rauta Rauta liuk Sinkki Sinkki liu Kromi Kromi liuk Kupari Kupari liu Kadmium Cd liuk Lyijy Lyijy liuk Nikkeli Ni liuk Arseeni Arsee liuk Elohopea Hg liuk Klorof.-a mg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 21.8.212 5127 / Sivakkoj Sivakkojoki 18 (mts) Klo 12:1; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 3 /8; Virt ~2 l/s;,1,98,48 2 2,8,87 <,5 <,5,76,94 9,1 <,5 21.11.212 5127 / Sivakkoj Sivakkojoki 18 (mts) Klo 11:45; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 8 /8;,5,85,42 16 9,4,7 3,1 <,5,91 1,2 6,9 <,1 28.2.212 5127 / Sivakk1 Sivakkojoki 22, joen suu Jää cm; Lumi cm; Klo 14:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -6 C-ast; Pilv. 7 /8; Virt ~8 l/s;,5 2,4 2,4 1,1 1,1 35 28 3,1 2,3,9,8 <,5 <,5 <,1 <,1,53,5 1, 1,1 1 7,8 <,5 <,5 14.5.212 5127 / Sivakk1 Sivakkojoki 22, joen suu Klo 12:4; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 1 /8; Virt ~12 l/s;,3,73,37 94 3,6,49 <,5 <,5,43,57 4,4 <,1 21.8.212 5127 / Sivakk1 Sivakkojoki 22, joen suu Klo 12:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 3 /8;,1 1,8,74 28 2,5,93 <,5 <,5,65 1,1 9,4 <,5 21.11.212 5127 / Sivakk1 Sivakkojoki 22, joen suu Klo 12:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 8 /8;,4 2,4,86 16 3,8,64,78 <,5,65,86 5,6 <,1 28.2.212 5127 / Hattu1 Hattujärvi 3 Korkeasaari Kok.syv. 7, m; Jää 4 cm; Lumi 2 cm; Klo 13:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -6 C-ast; Pilv. 7 /8; 1 1,4 1,4,66,65 16 16 3,4 2,9,7,7,5,7 <,1 <,1 <,5 <,5,8,83 6,4 6,,5 <,5 6, 1,3 1,3,63,63 15 15 5,7 5,8,6,6,6,9 <,1 <,1,62,6,87,91 7, 6,5,7,6 21.8.212 5127 / Hattu1 Hattujärvi 3 Korkeasaari Kok.syv. 7, m; Näk.syv.,8 m; Klo 13:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; 1 1,,5 16 2,7,59 <,5 <,5,51,73 8,2 <,5 6,,99,55 45 3,8,76,61 <,5,92,98 21 <,5-2 15 28.2.212 5127 / Hattu2 Hattujärvi 2 Rutikkaniemen länipuoli Kok.syv. 4, m; Näk.syv. 1, m; Jää 4 cm; Lumi 2 cm; Klo 13:45; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -6 C-ast; Pilv. 7 /8; 1 1,3 1,2,52,52 19 17 3,3 2,8,5 <,5,6,5 <,1 <,1 <,5 <,5,54 <,5 11 11 <,5 <,5 3, 1,3 1,2,53,53 18 16 6, 2,7,5 <,5 1,1 <,5 <,1 <,1,5 <,5,51,53 1, 9,4 <,5 <,5 21.8.212 5127 / Hattu2 Hattujärvi 2 Rutikkaniemen länipuoli Kok.syv. 4,5 m; Näk.syv.,9 m; Klo 13:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; 1 1,,49 13 2,8,43 <,5 <,5,4,66 7,2 <,5 3,5 1,,49 13 2,4,43 <,5 <,5,39,63 9,8 <,5-2 7,3 14.5.212 5127 / PVP1 Pohjavesiputki PVP1 Klo 13:55; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Vesipinta 2,1 m; Ilm.lt. 11 C-ast; Putki 2,1 2, <5 4,1 1, 2,4 <,5 <,2 7,6 5,4 <,1 22.11.212 5127 / PVP1 Pohjavesiputki PVP1 Klo 11:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Vesipinta 2,34 m; Putki 2, 1,1 <5 2,4 1,5 1,2 <,5 <,2 4,5 7,5 <,1 Akkreditoitu testauslaboratorio T47
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 7/1 Endomines Oy Pampalon kaivoksen tarkkailu (5127) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Väri suod. Sameus K-aine COD-Cr Liuk.CODCr COD-Mn LiukCODMn Kok. N Liuk.N NO3N+NO2N Kok. P Liuk.P Sulfaatti Kalsium Ca liuk Kalium Kalium liu oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt mg/l Pt FNU mg/l mg/l O2 mg/l O2 mg/l O2 mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l 14.5.212 5127 / PVP2 Pohjavesiputki PVP2 Klo 13:4; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Vesipinta 4,17 m; Ilm.lt. 11 C-ast; Putki 6, 6,5 12 37 1 76 11 32 7 58 19 2 22.11.212 5127 / PVP2 Pohjavesiputki PVP2 Klo 11:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Vesipinta 4,16 m; Putki 7, 6,7 11 55 E 42 43 57 45 52 45 17 21 14.5.212 5127 / PVP3 Pohjavesiputki PVP3 Klo 14:1; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Vesipinta 2, m; Ilm.lt. 11 C-ast; Putki 5,2 6,7 4,1 65 12 96 28 36 12 4, 2,6 2,5 22.11.212 5127 / PVP3 Pohjavesiputki PVP3 Klo 11:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Vesipinta 1,82 m; Putki 4,5 6,7 4,6 19 E 48 <3 71 55 62 3,7 2,8 2,6 14.5.212 5127 / PVP4 Pohjavesiputki PVP4 Klo 13:25; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Vesipinta 1,18 m; Ilm.lt. 11 C-ast; Putki 6,6 6,1 2,7 14 82 55 13 28 1 4,1 1,9,69 22.11.212 5127 / PVP4 Pohjavesiputki PVP4 Klo 1:5; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Vesipinta 1,1 m; Putki 4,3 5,9 2,9 <5 E 24 <3 83 23 39 3,9 1,9,67 Akkreditoitu testauslaboratorio T47
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 8/1 Endomines Oy Pampalon kaivoksen tarkkailu (5127) Pvm. Hav.paikka Natrium Na liuk Magnesium Mg liuk Rauta Rauta liuk Sinkki Sinkki liu Kromi Kromi liuk Kupari Kupari liu Kadmium Cd liuk Lyijy Lyijy liuk Nikkeli Ni liuk Arseeni Arsee liuk Elohopea Hg liuk Klorof.-a mg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 14.5.212 5127 / PVP2 Pohjavesiputki PVP2 Klo 13:4; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Vesipinta 4,17 m; Ilm.lt. 11 C-ast; Putki 3,5 64 89 29,65 5,2,4 <,2 58,56 <,1 22.11.212 5127 / PVP2 Pohjavesiputki PVP2 Klo 11:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Vesipinta 4,16 m; Putki 4,3 65 39 13,66 3,,11 <,2 55,71 <,1 14.5.212 5127 / PVP3 Pohjavesiputki PVP3 Klo 14:1; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Vesipinta 2, m; Ilm.lt. 11 C-ast; Putki 3,6,84 <5 3,1 <,3 1,4 <,5 <,2 4,4,45 <,1 22.11.212 5127 / PVP3 Pohjavesiputki PVP3 Klo 11:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Vesipinta 1,82 m; Putki 3,8,83 5,4 5,4,27 1,9 <,5 <,2 4,2,26 <,1 14.5.212 5127 / PVP4 Pohjavesiputki PVP4 Klo 13:25; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Vesipinta 1,18 m; Ilm.lt. 11 C-ast; Putki 2,7,45 <5 4,8 <,3 2,5 <,5 <,2 9,3 1,5 <,1 22.11.212 5127 / PVP4 Pohjavesiputki PVP4 Klo 1:5; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Vesipinta 1,1 m; Putki 2,6,44 <5 4,8,11 1,4 <,5 <,2 7,6 1,3 <,1 Akkreditoitu testauslaboratorio T47
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 9/1 MERKINTÖJEN SELITYKSIÄ HAVAINTOPAIKAT 5127 / Hattu1 = Hattujärvi 3 Korkeasaari (698649-456367) 5127 / Hattu2 = Hattujärvi 2 Rutikkaniemen länipuoli (698593-45664) 5127 / Jälallas = Jälkiselkeytysallas 5127 / Kaivosve = Kaivoksesta pumpattava vesi (ylin pumppuasema) 5127 / Lietoja = Lietoja 51 (67878-45642) 5127 / Lietolam = Lietojanlampi 52 (698771-456439) 5127 / Purkuoja = Suoto-ojista kosteikkoon purkautuva vesi 5127 / PVP1 = Pohjavesiputki PVP1 (6994552-3716132) 5127 / PVP2 = Pohjavesiputki PVP2 (6994181-3715974) 5127 / PVP3 = Pohjavesiputki PVP3 (6994359-3715693) 5127 / PVP4 = Pohjavesiputki PVP4 (6993818-3715245) 5127 / Riitao23 = Riitaoja 23 (699372-3715176) 5127 / Sivakk1 = Sivakkojoki 22, joen suu (6992896-3713132) 5127 / Sivakkoj = Sivakkojoki 18 (mts) (6987453-456118) MÄÄRITYKSET Kok.syv. = Kokonaissyvyys (m) Vesipinta = Vesipinnan etäisyys putken yläreunasta (cm) Näk.syv. = Näkösyvyys (m) Ilm.lt. = Ilman lämpötila (ast-c) Pilv. = Pilvisyys (-8) Tuulnop. = Tuulen nopeus (m/s) Tuulsuunt. = Tuulen suunta (ast.) Jää = Jään paksuus (cm) Lumi = Lumen paksuus (cm) Virt = Lämpöti = Lämpötila Happi = SFS-EN 25813 (31.5.1993) Happi% = Kyllästys%, laskennallinen suure ph = SFS 321 (15.2.1974), muunneltu Sähkönj. = SFS-EN 27888 (1994),korj. 25oC, mittaus huon.lämpöt. Väriluku = SFS-EN ISO 7887, osa 6 (212) Väri suod. = SFS-EN ISO 7887, osa 6 (212), suod. Sameus = SFS-EN ISO 727 (3.6.2) K-aine = SFS-EN 872 (25), suodatin Whatman GF/C COD-Cr = ISO 1575 (22), fotometrinen menetelmä Liuk.CODCr = ISO 1575 (22), fotom. menetelmä COD-Mn = SFS 336 (1981), autom.titraus LiukCODMn = SFS 336 (31.12.1981) autom.titr. suod.,45 µm Kok. N = SFS 555 (22.8.1988), muunneltu Liuk.N = Sis.FIA-menet., modif. SFS-EN ISO 1195-1 (31198), suod. NO3N+NO2N = SFS-EN ISO 13395 (7197), FIA-menetelmä Kok. P = Sisäinen FIA-menet. (peruste kumottu SFS EN 1189, 25.8.1997) Liuk.P = Sisäinen FIA menetelmä (peruste SFS EN 1189, 25.8.1997) Sulfaatti = SFS-EN ISO 134-1 (29), ionikromatograf.menetelmä Kalsium = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 ja -2, SFS-EN ISO 15587-2, mikr Ca liuk = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (26) ja 17294-2(25), suod. Kalium = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 ja -2, SFS-EN ISO 15587-2, mikr Kalium liu = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (26) ja 17294-2(25), suod. Natrium = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (26) ja 17294-2(25) Na liuk = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (26) ja 17294-2(25), suod. Magnesium = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 ja -2, SFS-EN ISO 15587-2, mikr Mg liuk = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (26) ja 17294-2(25), suod. Rauta = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 ja -2, SFS-EN ISO 15587-2, mikr Rauta liuk = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (26) ja 17294-2(25), suod Sinkki = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 ja -2, SFS-EN ISO 15587-2, mikr Sinkki liu = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (26) ja 17294-2(25), suod. Kromi = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 ja -2, SFS-EN ISO 15587-2, mikr Kromi liuk = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (26) ja 17294-2(25), suod. Kupari = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 ja -2, SFS-EN ISO 15587-2, mikr Kupari liu = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (26) ja 17294-2(25), suod. Kadmium = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (26) ja 17294-2(25) Cd liuk = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (26) ja 17294-2(25), suod. Lyijy = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 ja -2, SFS-EN ISO 15587-2, mikr Lyijy liuk = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (26) ja 17294-2(25), suod. Nikkeli = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (26) ja 17294-2(25) Akkreditoitu Ni liuk = ICP-MS, testauslaboratorio SFS-EN ISO T47 17294-1 (26) ja 17294-2(25), suod.
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/1 MERKINTÖJEN SELITYKSIÄ Arseeni = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (26) ja 17294-2(25) Arsee liuk = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (26) ja 17294-2(25), suod. Elohopea = SFS-EN ISO 17852; 28 Hg liuk = SFS-EN 1483, suodatettu,45 µm Klorof.-a = SFS 5772 (23.8.1993) MUITA MERKINTÖJÄ P = määritys kesken, E = tulos hylätty, < = pienempi kuin,> = suurempi kuin, ~ = noin. Akkreditoitu testauslaboratorio T47
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/2 Endomines Oy Pampalon kaivoksen tarkkailu (5127) Pvm. Hav.paikka ph Sähkönj. Väriluku K-aine COD-Cr Kok. N NO3N+NO2N Kok. P Sulfaatti Magnesium Kalsium Natrium Kalium Rauta Sinkki Arseeni Kromi Kadmium Kupari Nikkeli Lyijy Elohopea ms/m mg/l Pt mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 17.1.212 5127 / Juoks Juoksutusvesi Näytt.ottaja Henna Mutanen; Juoksutusvesi 6,9 49 94 12 <3 85 74 88 14 8, 33 3 43 5 13 4,7 1,9,81 3,6 4,3,49 <,1 7.11.212 5127 / Juoks Juoksutusvesi Kaivosta lähtevä 7,3 61 14 6 <3 12 1 59 16 9,8 45 35 51 12 2,9 5,7,5 <,5 2,4 2,2,31 <,1 21.11.212 5127 / Juoks Juoksutusvesi Klo 9:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Kaivosta lähtevä 7,6 69 9 5 <3 13 12 63 16 9,7 48 35 53 17 1,1 8,6,94 <,5 2,4 2,2,45 <,1 12.12.212 5127 / Juoks Juoksutusvesi Näytt.ottaja Henna Mutanen, Anne Simanen; Kaivosta lähtevä 7,7 65 7 5 <3 14 14 79 18 9,5 48 37 55 16 1,1 13 1, <,5 2,2 2,,61 <,1 2.1.213 5127 / Juoks Juoksutusvesi Näytt.ottaja Mutanen Henna; Kaivosta lähtevä 7,6 69 6 3 <3 17 14 1 2 9,2 48 38 56 1 <1 17 1, <,5 1,8 1,9,39 <,1 22.1.213 5127 / Juoks Juoksutusvesi Näytt.ottaja Mutanen Henna; Kaivosta lähtevä 7,4 78 2 3 <3 17 16 12 19 8,9 49 4 62 1 7,3 18 1,4,5 1,9 2,3,4 <,1 12.2.213 5127 / Juoks Juoksutusvesi Klo 1:15; Näytt.ottaja Henna Mutanen; Kaivosta lähtevä 7,2 7 8 3 <3 19 16 14 2 8,4 46 41 59 86 1,1 16,88 <,5 1,4 1,9,17 <,1 Akkreditoitu testauslaboratorio T47
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 2/2 MERKINTÖJEN SELITYKSIÄ HAVAINTOPAIKAT 5127 / Juoks = Juoksutusvesi MÄÄRITYKSET ph = SFS 321 (15.2.1974), muunneltu Sähkönj. = SFS-EN 27888 (1994),korj. 25oC, mittaus huon.lämpöt. Väriluku = SFS-EN ISO 7887, osa 6 (212) K-aine = SFS-EN 872 (25), suodatin Whatman GF/C COD-Cr = ISO 1575 (22), fotometrinen menetelmä Kok. N = SFS 555 (22.8.1988), muunneltu NO3N+NO2N = SFS-EN ISO 13395 (7197), FIA-menetelmä Kok. P = Sisäinen FIA-menet. (peruste kumottu SFS EN 1189, 25.8.1997) Sulfaatti = SFS-EN ISO 134-1 (29), ionikromatograf.menetelmä Magnesium = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (26) ja 17294-2(25) Kalsium = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (26) ja 17294-2(25) Natrium = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (26) ja 17294-2(25) Kalium = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (26) ja 17294-2(25) Rauta = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (26) ja 17294-2(25) Sinkki = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (26) ja 17294-2(25) Arseeni = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (26) ja 17294-2(25) Kromi = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (26) ja 17294-2(25) Kadmium = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (26) ja 17294-2(25) Kupari = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (26) ja 17294-2(25) Nikkeli = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (26) ja 17294-2(25) Lyijy = ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (26) ja 17294-2(25) Elohopea = ICP-MS MUITA MERKINTÖJÄ P = määritys kesken, E = tulos hylätty, < = pienempi kuin,> = suurempi kuin, ~ = noin. Akkreditoitu testauslaboratorio T47