Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää (kokonaisfosfori 16 44 µg/l) ja hapettomuus on yleistä alusvedessä (Ranta 1). Alajärven keskiosan mittauspaikalla kokonaisfosforipitoisuus pintavedessä on kohonnut harvoin lievästi rehevälle tasolle (<15 µg/l) (Ymparisto.fi 16b). Viimeisen viiden vuoden aikana kesäajan kokonaisfosforipitoisuuksissa on hieman nouseva trendi verrattuna 9- lukuun ja -luvun alkuun (kuva 1). Syvänteessä (17 m) on hieman korkeammat kokonaisfosforipitoisuudet ja muutamia piikkejä, jolloin kokonaisfosforipitoisuus on noussut huomattavasti yli rehevän tason (<5 µg/l) (kuva ) (Ymparisto.fi 16b). Kokonaistyppipitoisuudet ovat pysyneet pintavedessä melko tasaisina koko mittaushistorian ajan, mutta -luvulla on mitattu kaikista korkeimmat pitoisuudet (84 93 µg/l), jotka kertovat rehevästä vedestä (Ymparisto.fi 16b). Kokonaistyppipitoisuudet ovat olleet korkeimmillaan lopputalvesta ja laskeneet lievästi rehevälle tasolle kesäisin. Keskiosan syvänteessä on rehevälle vedelle tyypillinen kokonaistyppipitoisuus (<6 µg/l) (kuva 4) (Ymparisto.fi 16b). Mittaushistorian alussa pitoisuudet ovat olleet lievästi reheviä. Typen ja fosforin keskimääräinen suhde on 1:, (fosforirajoitteinen) vuosina 15. Fosforin ja klorofyllin suhde on 1:56 vuosina 15. Syvänteessä on liukoista happea joskus varsin paljon, mutta useina -luvun keväinä ja loppukesinä pitoisuudet ovat olleet lähellä nollaa (kuva 5). Alajärven näkösyvyydessä on havaittavissa -luvulla hieman laskeva trendi (kuva 6). Näkösyvyys on laskenut silloin tällöin alle kahden metrin. Alajärven keskiosan väriluvussa on havaittavissa hieman nouseva trendi (kuva 8). Yleisimmin väriluku on humuspitoiselle vedelle tyypillinen (4 1 mg Pt/l). Joskus väriluku on kohonnut jopa erittäin humuspitoista vettä indikoivaksi (<1 mg Pt/l) (Ymparisto.fi 16b). Verrattaessa Alajärven keskiosan näytepaikkaa Järviöistenselän näytepaikkaan huomataan selkeitä eroja kokonaisravinnepitoisuuksissa pohjan lähellä. Järviöistenselällä on ollut -luvulla paljon korkeammat kokonaisfosfori- ja typpipitoisuudet (kuva 3). Pintaveden kokonaisravinnepitoisuuksissa ei ole juurikaan eroja näytepaikkojen välillä. Myös happipitoisuus on ollut elokuussa pohjan lähellä koko mittaushistorian ajan alhainen tai jopa nollassa. Näkösyvyys on yleisellä tasolla hieman alhaisempi, kuin keskiosassa (kuva 7). Myös Järviöistenselällä on hieman nouseva trendi väriluvuissa yhden metrin syvyydessä, mutta paljon korkeampi nouseva trendi 1 11 metrin syvyydessä (kuva 9). Väriluku on kohonnut roimasti vuodesta 7 lähtien ja on kesäisin reilusti erittäin humuspitoisen veden raja-arvon yläpuolella. Värilukujen korkeat arvot johtuvat veden rautapitoisuuden noususta, joka on seurausta rautaan sidoksissa olevan fosforin vapautumisesta pohjasta. Alajärven keskiosan rautapitoisuus on kohonnut muutamana vuonna mikrogrammaan litrassa, jonka jälkeen pitoisuus on alkanut laskea. Pitoisuuden nousussa on nähtävissä selvä lineaarinen trendi (kuva 1).
µg/l µg/l 3 kokonaisfosfori, 1 m 5 15 1 5 Kuva 1. Alajärven keskiosan kokonaisfosforipitoisuus vuosina 1976 15. 5 kokonaisfosfori, 17 m 4 3 1 Kuva. Alajärven keskiosan kokonaisfosforipitoisuus vuosina 1977 15.
1.8.1977 1.8.1979 1.8.1981 1.8.1983 1.8.1985 1.8.1987 1.8.1989 1.8.1991 1.8.1993 1.8.1995 1.8.1997 1.8.1999 1.8.1 1.8.3 1.8.5 1.8.7 1.8.9 1.8.11 1.8.13 1.8.15 µg/l 9.8.1976 9.8.1978 9.8.198 9.8.198 9.8.1984 9.8.1986 9.8.1988 9.8.199 9.8.199 9.8.1994 9.8.1996 9.8.1998 9.8. 9.8. 9.8.4 9.8.6 9.8.8 9.8.1 9.8.1 9.8.14 µg/l 14 kokonaisfosfori 1,5-11m 1 1 8 6 4 Kuva 3. Alajärven Järviöistenselän kokonaisfosforipitoisuus vuosina 1976 15. 18 16 14 1 1 8 6 4 kokonaistyppi, 17 m Kuva 4. Alajärven keskiosan kokonaistyppipitoisuus vuosina 1977 15.
1.9.1966 1.9.1968 1.9.197 1.9.197 1.9.1974 1.9.1976 1.9.1978 1.9.198 1.9.198 1.9.1984 1.9.1986 1.9.1988 1.9.199 1.9.199 1.9.1994 1.9.1996 1.9.1998 1.9. 1.9. 1.9.4 1.9.6 1.9.8 1.9.1 1.9.1 1.9.14 metriä 1.8.1977 1.8.1979 1.8.1981 1.8.1983 1.8.1985 1.8.1987 1.8.1989 1.8.1991 1.8.1993 1.8.1995 1.8.1997 1.8.1999 1.8.1 1.8.3 1.8.5 1.8.7 1.8.9 1.8.11 1.8.13 1.8.15 mg/l 1 9 8 7 6 5 4 3 1 happi liukoinen, 17 m Kuva 5. Alajärven keskiosan liukoisen hapen pitoisuus vuosina 1977 15. 5 näkösyvyys 4 3 1 Kuva 6. Alajärven keskiosan näkösyvyys vuosina 1966 ja 1976 15.
mg Pt/l 13.4.1976 13.4.1977 13.4.1978 13.4.1979 13.4.198 13.4.1981 13.4.198 13.4.1983 13.4.1984 13.4.1985 13.4.1986 13.4.1987 13.4.1988 13.4.1989 13.4.199 13.4.1991 13.4.199 13.4.1993 13.4.1994 13.4.1995 13.4.1996 13.4.1997 13.4.1998 13.4.1999 13.4. 13.4.1 13.4. 13.4.3 13.4.4 13.4.5 13.4.6 13.4.7 13.4.8 13.4.9 13.4.1 13.4.11 13.4.1 13.4.13 13.4.14 13.4.15 metriä 3,5 3,5 1,5 1,5 näkösyvyys Kuva 7. Alajärven Järviöistenselän näkösyvyys vuosina 1976 15. 1 1 8 6 4 väriluku, 1 m Kuva 8. Alajärven keskiosan väriluku vuosina 1976 15.
1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 1 3 5 7 9 11 13 15 Rauta µg/l 1.4.1976 1.1.1977 1.8.1979 1.4.1981 1.1.198 1.8.1984 1.4.1986 1.1.1987 1.8.1989 1.4.1991 1.1.199 1.8.1994 1.4.1996 1.1.1997 1.8.1999 1.4.1 1.1. 1.8.4 1.4.6 1.1.7 1.8.9 1.4.11 1.1.1 1.8.14 mg Pt/l 5 4 3 1 väriluku, 1-11 m Kuva 9. Alajärven Järviöistenselän väriluku vuosina 1976 15. 5 15 1 5 Rauta 17 m Vuosi Kuva 1. Alajärven keskiosan rautapitoisuus vuosina 198-15.
1.9.1966 1..1969 1.7.1971 1.1.1973 1.5.1976 1.1.1978 1.3.1981 1.8.1983 1.1.1986 1.6.1988 1.11.199 1.4.1993 1.9.1995 1..1998 1.7. 1.1. 1.5.5 1.1.7 1.3.1 1.8.1 1.1.15 µg/l Takajärvi Vedenlaatutiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertasta. Näytteenottoja on tehty 15 kpl vuosina 1966 16 Kotsaaren pohjoispuolella. Näytteenottopaikalla veden syvyys on hieman yli 18 m. Takajärven vesi on yleisellä tasolla erinomaista. Takajärven vedenlaadussa ei ole vuosikymmenien aikana tapahtunut suuria muutoksia. Mittaushistoriassa on kuitenkin pitkiä ajanjaksoja, joilta ei ole tehty vedenlaadun mittauksia. Kokonaisfosforin osalta pitoisuudet ovat vaihdelleet todella vähän, välillä 5 9 µg/l (kuva 11). Kokonaisfosforipitoisuuden osalta Takajärvi on reilusti karujen järvien kokonaisfosforipitoisuuden raja-arvon (<15 µg/l) alapuolella. Myös kokonaistyppipitoisuudet ovat pysyneet tasaisina (4 49 µg/l) (kuva 1) ja ovat nykytasollaan vain hieman lievästi rehevän veden raja-arvon yläpuolella (>4 µg/l). Väriluku kertoo Takajärven veden olevan nykyisellään humuspitoista/keskihumuksista. Vesi on ollut muutamia kertoja mittaushistorian aikana vain lievästi humuspitoista (3 35 mgpt/l), mistä johtuu hieman nouseva trendi nykytilaan (kuva 13). Väriluvun suhteen ei ole ollut juurikaan vaihtelua pintaveden ja syvemmän veden välillä. Happipitoisuuksissa pohjan läheisyydessä ja pohjalla ei ole tapahtunut muutosta huonompaan suuntaan (kuva 14). Happipitoisuudet ovat varsin hyvällä tasolla kalojen ja pohjaeläinten esiintymiseen pohjalla ja sen läheisyydessä. Näkösyvyydessä on ollut hieman vaihtelua, mutta näkösyvyys on ollut yleensä vähintään 3 metriä (kuva 15). Veden ph on pysynyt myös tasaisena koko mittaushistorian ja vaihtelee neutraalin ja lievästi happaman välillä. 1 8 6 4 kokonaisfosfori 16-18, m Kuva 11. Takajärven kokonaisfosforipitoisuudet vuosina 1966 16.
1.9.1966 1.1.1968 1.3.1971 1.6.1973 1.9.1975 1.1.1977 1.3.198 1.6.198 1.9.1984 1.1.1986 1.3.1989 1.6.1991 1.9.1993 1.1.1995 1.3.1998 1.6. 1.9. 1.1.4 1.3.7 1.6.9 1.9.11 1.1.13 1.3.16 1.9.1966 1..1969 1.7.1971 1.1.1973 1.5.1976 1.1.1978 1.3.1981 1.8.1983 1.1.1986 1.6.1988 1.11.199 1.4.1993 1.9.1995 1..1998 1.7. 1.1. 1.5.5 1.1.7 1.3.1 1.8.1 1.1.15 µg/l 6 kokonaistyppi 16-18, m 5 4 3 1 Kuva 1. Takajärven kokonaistyppipitoisuudet vuosina 1966 16. 8 7 6 5 4 3 1 väriluku 1 m Kuva 13. Takajärven väriluku vuosina 1966 16.
1.9.1966 1.1.1968 1.3.1971 1.6.1973 1.9.1975 1.1.1977 1.3.198 1.6.198 1.9.1984 1.1.1986 1.3.1989 1.6.1991 1.9.1993 1.1.1995 1.3.1998 1.6. 1.9. 1.1.4 1.3.7 1.6.9 1.9.11 1.1.13 1.3.16 metriä 1.9.1966 1..1969 1.7.1971 1.1.1973 1.5.1976 1.1.1978 1.3.1981 1.8.1983 1.1.1986 1.6.1988 1.11.199 1.4.1993 1.9.1995 1..1998 1.7. 1.1. 1.5.5 1.1.7 1.3.1 1.8.1 1.1.15 mg/l 1 1 8 6 4 happi 16-18, m Kuva 14. Takajärven liukoisen hapen pitoisuudet vuosina 1966 16. 5 4 3 1 näkösyvyys Kuva 15. Takajärven näkösyvyys vuosina 1966 16.
Lähteet Jutila, H. (1). 17..1: Alajärven suojeluyhdistyksen perustamista valmisteleva ympäristöfoorumin kokous, esitys: Alajärven tila ja haasteet. Ranta, T. (1). Hämeenlinnan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma v. 13 17. ProAgria Häme/Hämeen kalatalouskeskus. Ymparisto.fi. Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu (16b). Liite 3. Vedenlaatuluokituksen rajaarvot ja lähteet. < http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7b8a7cacb5-3a3-4443-847-e61aebcf5fa%7d/91995>. Luettu 19.4.16. Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta. Pintavesien tila < http://www.syke.fi/fi- FI/Avoin_tieto/Ymparistotietojarjestelmat>