1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriön kirjaamo PL 33 00023 Helsinki Viite STM 095:00/2007 Asia Lausunto tupakkapoliittisia lakimuutoksia ja toimia valmistelevan työryhmän ehdotuksista Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt lausuntoa tupakkapoliittisia lakimuutoksia ja toimia valmistelleen työryhmän ehdotuksista. Palkansaajien keskusjärjestöt Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Toimihenkilökeskusjärjestö ry ja ry toteavat ehdotuksista seuraavaa: Tupakkapoliittisten lakimuutosten ja toimien tavoitteet Hallitusohjelman mukaiset tavoitteet vähentää tupakkatuotteiden käytöstä aiheutuvia terveydellisiä ja yhteiskunnallisia haittoja ovat hyviä ja kannatettavia. Tupakka ja tupakansavu ovat syöpävaarallisia aineita, joille altistumista on pyrittävä edelleen vähentämään muun muassa työpaikoilla. Lausunnonantajat kiinnittävät huomiota edellisten tupakkalakien myötä saavutettuun myönteiseen kehitykseen eri toimialojen työpaikoilla ja muissa julkisissa tiloissa ja toivovat, että myönteinen kehitys jatkuu edelleen. Lausunnonantajat pitävät tärkeänä, että savuton työpaikka otetaan työyhteisöissä tavoitteeksi ja että työntekijöille tarjotaan apua ja tukea tupakasta vieroittautumiseen. Tupakkatuotteiden näkyvä esilläpito vähittäismyynnissä Ehdotuksen mukaan tupakkatuotteita ja niiden tuotemerkkejä ei saisi pitää näkyvästi esillä tupakkatuotteiden vähittäismyynnissä (8 a ). Myyjä voisi kuitenkin esittää asiakkaalle tämän pyynnöstä nähtäväksi listan myytävistä tupakkatuotteista. Listaa ei saisi antaa asiakkaalle mukaan, vaan se olisi aina palautettava myyjälle. Tupakkatuotteiden näkyvän esilläpidon kieltäminen voi käytännössä lisätä vähittäismyyntipisteissä työskentelevään henkilöstöön kohdistuvaa väkivallan uhkan riskiä. Kassatyöntekijä voi joutua uhkaavaan tilanteeseen esimerkiksi päihtyneen tai aggressiivisen asiakkaan pyrkiessä itse ottamaan tupakkatuotteita myyjän työpisteestä. Onkin pohdittava, voitaisiinko tupakkatuotteiden näkyvän esilläpidon kieltämisen sijasta tupakkatuotteet sijoittaa myyntipisteisiin kassatyöntekijöiden työturvallisuutta vähemmän vaarantavalla tavalla ja siten, että tupakkatuotteet herättäisivät mahdollisimman vähän asiakkaiden huomiota. Työturvallisuusnäkökohtien lisäksi tupakkatuotteiden sijoittelussa tulee ottaa huomioon muun muassa ergonomiakysymykset. Lausunnonantajat toteavat myös, että tupakkatuotteiden esilläpitoa vähittäismyynnissä koskevien rajoitusten vuoksi tehtävien myyntipisteiden rakenteellisten muutosten toteuttamiselle on varattava riittävän pitkä siirtymäaika.
2 (5) Sosiaali- ja terveysministeriössä toimineen väkivallan uhka -jaoston tehtävänä on ollut muun muassa määritellä alat, joilla väkivallan uhka on ilmeinen sekä arvioida voimassaolevien säädösten tehostamisen ja säännösmuutosten tarpeita työturvallisuuden parantamiseksi näillä aloilla. Palkansaajapuoli on esittänyt uusien säädösten antamista väkivallan uhkatilanteisiin varautumiseksi työpaikoilla. Lausunnonantajat katsovat, että ehdotettuja tupakkalain muutoksia olisi tarkasteltava laajemmasta, kuten työntekijöiden työturvallisuuden näkökulmasta. Väkivallan uhka -jaoston tehtäviin olisi luontevasti kuulunut myös tämän asian tarkempi jatkovalmistelu Tupakointikiellot erilaisissa ympäristöissä Ehdotuksessa laajennetaan tupakointikieltoa tavoitteena muun muassa lasten ja nuorten savuton elinympäristö sekä sairaaloiden ja terveyskeskusten savuttomuus (12 ). Tavoitteet ovat erittäin kannatettavia ja todennäköisesti kestäviä tuloksia saavutetaan tasapainoisella pakotteiden, houkutteiden ja vapaaehtoisen terveysvalistuksen yhdistelmällä. Näkökulmat ja säätelytarve ovat myös osittain erilaiset työympäristössä ja vapaa-ajan ympäristössä, jotka fyysisesti ovat sama sisä- tai ulkotila. Lausunnonantajat kannattavat tupakointikiellon laajentamista, mutta katsovat, että sairaaloissa ja muissa hoitolaitoksissa asioiville potilaille ja omaisille on järjestettävä mahdollisuus tupakointiin kohtuullisen etäisyyden säteellä sijaitsevissa ulkotiloissa, joissa tupakoitsijat eivät aiheuta haittaa muille kiinteistössä asioiville. Täydellinen tupakointikielto myös sairaaloiden ulkoalueilla saattaisi olla kohtuuton osalle potilaita ja heidän omaisiaan. Nikotiiniriippuvaiset henkilöt saattaisivat jopa aiheuttaa lisääntyneitä turvallisuusriskejä henkilöstölle, joka muutoinkin terveydenhuoltoalalla työskentelee kuormitettuna ja koko ajan lisääntyneen väkivallan uhan alaisena. Mahdollisuudet kohdentaa toimialan resursseja vartiointityöhön ovat rajalliset. Lisäksi ulko- ja sisäalueiden käsitteet voivat aiheuttaa käytännössä tulkinnanvaraisuutta, minkä vuoksi määritelmien tarkkuuteen on jatkovalmistelussa kiinnitettävä huomiota. Työryhmä ehdottaa myös tupakointitilojen rakenteellisten ja toimivuutta koskevien teknisten vaatimusten tarkentamista (13 ). Ehdotuksen tavoitteena on suojata työntekijöitä tahattomalta tupakansavualtistukselta työssä. Vaikka tupakointitilojen teknisten vaatimusten tiukentamisella onkin hyväksyttävät tavoitteet, saattaa tiukennuksista seurata, että tupakointitilojen rakentaminen työpaikalle tulee käytännössä mahdottomaksi. Lisäksi ehdotuksen mukaan rakennuksen tai ulkoalueen omistaja tai haltija voisi suojellessaan sisä- ja ulkotiloissa ja ulkoalueella asioivia ja oleskelevia tahattomalta tupakansavualtistukselta kieltää tupakoinnin muuallakin omistamassaan tai hallinnassaan olevassa sisä- ja ulkotilassa ja ulkoalueella, jossa tupakointi ei ole suoraan lain nojalla kielletty (13 7 mom.). Lausunnonantajat katsovat, että ehdotettu säännös rajoittaisi suhteettomasti työntekijöiden ja muiden ulkoalueilla liikkuvien henkilöiden itsemääräämisoikeutta ainakin niiltä osin kuin tupakansa-
3 (5) vu ei voi kulkeutua ulkoalueelta sisätiloihin. Tupakkalain tavoitteena ei ole kieltää tupakointia kokonaan, vaan rajoittaa sitä ainoastaan niillä alueilla, joilla muutkin kuin tupakoivat voisivat altistua tupakansavulle. On myös huomattava, että jos tupakointi voitaisiin kieltää työpaikan kaikilla ulkoalueilla, saattaisi se käytännössä merkitä sitä, ettei työntekijä voisi tupakoida lainmukaisten lepotaukojen aikana. Työnantaja ei kuitenkaan voi lähtökohtaisesti kieltää tupakointia lepotauoilla, ellei kieltämiselle ole laillista perustetta. Tästä johtuen ja epäselvyyksien välttämiseksi työpaikoilla tarvittaisiin selkeitä säännöksiä, apua ja ohjeistusta yhteisten pelisääntöjen sopimisesta työpaikalla tupakoinnista. Lausunnonantajat pitävät myös tärkeänä, että työntekijöille tarjotaan mahdollisuuksia maksuttomaan nikotiinikorvaushoitoon silloin, jos tupakointi työpaikalla kielletään. Samoin kiinteistöissä, joissa tupakointi on kielletty ja joissa oleskellaan pitempiä aikoja (kuten sairaalakiinteistöt) tulisi aina olla myynnissä nikotiinikorvaushoidon tuotteita asiakkaille. Lausunnonantajat toteavat lisäksi, että absoluuttinen, rangaistuksen alainen tupakointikielto alaikäisten lasten ulkoilualueilla saattaa aiheuttaa kohtuuttoman hankalia tilanteita työntekijälle, joka yksin työskennellessään ei tietenkään voi jättää lapsia hetkeksikään ilman valvontaa. Kohtuuttomalta tuntuisi sekin ratkaisu, että käytännössä vain sellaisten henkilöiden katsottaisiin sopivan terveys- tai sosiaalipalvelujen työntekijöiksi, jotka eivät itse tupakoi. On myös huomattava, että lienee käytännössä mahdotonta estää ohikulkijoitakaan, edes rangaistuksen uhalla, tupakoimasta esimerkiksi kerrostalon hiekkalaatikon läheisyydessä. Muun muassa näiltä osin tupakkalakiin esitettyjä muutoksia olisikin jatkovalmistelussa tarkasteltava suhteellisuusperiaatteen valossa siten, ettei työntekijöille aseteta kohtuuttomia rajoituksia ja velvoitteita suhteessa niillä tavoiteltavaan päämäärään. Tupakansavulle työympäristössään altistuvat tänä päivänä enää sellaiset työntekijät, jotka työskentelevät asiakkaiden kodeissa. Joskus kotipalvelujen työntekijät saattavat joutua työssään voimakkaankin tupakansavualtistuksen alaiseksi. Tämä on selkeä epäkohta, johon tupakkapoliittinen työryhmä ei esitä ratkaisuehdotuksia. Myyntikiellot ja niiden rikkomista koskevat seuraamukset Työryhmä ehdottaa tupakkalakia muutettavaksi siten, että myyntiä koskevien säännösten rikkominen olisi myyntirikos (31 c-f :t). Ehdotuksesta ei kuitenkaan käy ilmi, miten rikosoikeudellinen vastuu työnantajan ja myyjänä toimivan työntekijän kesken jakautuisi. On varmistettava, etteivät säännökset johda kohtuuttomaan lopputulokseen esimerkiksi tilanteessa, jossa myyjä ei ole saanut riittävää perehdytystä tupakkatuotteiden myyntiä koskeviin rajoituksiin. Samoin esimerkiksi tilanteet, joissa yksin työskentelevä ja turvallisuutensa uhatuksi kokenut myyntihenkilö joutuu henkilökohtaiseen rikosoikeudelliseen vastuuseen säännösten vastaisen myyntitapahtuman seurauksena, ovat asianomaiselle henkilölle kohtuuttoman ankaria. Lausunnonantajat katsovat, että ehdotettuja rangais-
4 (5) tussäännöksiä tulisi täsmentää jatkovalmistelussa yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Lisäksi jatkovalmistelussa olisi erityisesti pohdittava tupakkatuotteiden määräaikaisen tai pysyvän myyntikiellon mahdollisuutta, tai muita henkilön sijasta myyntiorganisaatioon kohdistuvia rangaistustoimenpiteitä myyntiä koskevien säännösten rikkomisen seuraamuksena. Valvonta Lausunnonantajat kannattavat alkoholilain ja tupakkalain mukaisten valvontaviranomaisten yhteistyön tehostamista (13 e ). Valvontaviranomaisille on kuitenkin taattava riittävät resurssit valvontatoimintaa varten. Varsinkin nykytilanteessa, jossa valtionhallinnon asiantuntijaresursseihin kohdistuvat voimakkaat säästöpaineet ns. tuottavuusohjelman ja aluehallintouudistuksien puitteissa, herää huoli resurssien riittävyydestä määrältään ja laadultaan asianmukaisen valvonta- ja neuvontatyön toteuttamiseksi. Nikotiinivalmisteiden myynnin laajentaminen ravintoloihin ja ravitsemusliikkeisiin Työryhmän esitys nikotiinikorvaushoitotuotteiden myynnin laajentamisesta ravintoloihin ja ravitsemusliikkeisiin on kannatettava. Ehdotus tukee tavoitetta tupakkatuotteiden ja nuuskan käytön vähentämisestä. Nikotiinivalmisteita tulisi olla helposti saatavilla myös esimerkiksi kioskeissa ja sairaalakiinteistöissä. Tupakkapoliittisten lakimuutosten ja toimien jatkovalmistelu Lausunnonantajat kiinnittävät huomiota valmisteilla olevien tupakkapoliittisten lakimuutosten ja muiden toimien tiukkuuteen verrattuna esim. muihin terveysriskeihin ja muuhun rikoslainsäädäntöön. Tupakointi on yksi merkittävimmistä tunnetuista terveysriskeistä, muttei suinkaan ainoa. Toteutettavien toimien tulee olla oikeassa suhteessa muihin tiedossa oleviin riskeihin ja niiden vastaisiin toimenpiteisiin. Monesti asiallisen, eri kansalaisryhmille sopivalla tavalla esitetyn tiedon myönteiset vaikutukset ovat vähintäänkin yhtä hyviä kuin sääntely rangaistuksen uhalla. Samoin rikosoikeudellisten seuraamusten tulee olla tasapainossa muun rikoslain yksityiskohtaisuuden ja ankaruuden kanssa. Mahdolliset ylilyönnit eivät johda toivottuihin myönteisiin lopputuloksiin, vaan yleisen oikeustajun vastaiseksi koettu lainsäädäntö päinvastoin saattaa jopa heikentää sekä tupakoinnin edelleen vähentymistä, että jopa muutakin yleistä lainsäädännön ja oikeuslaitoksen kunnioittamista. Työmarkkinajärjestöt eivät ole olleet mukana valmistelemassa tupakkapoliittisia lakimuutoksia ja toimia koskevia ehdotuksia, eikä työryhmä ole valmistelun kuluessa kuullut työmarkkinajärjestöjä. Kuten edellä on käynyt ilmi, työryhmän ehdotuksilla on kuitenkin olennaisia vaikutuksia työntekijöiden asemaan ja oikeuk-
5 (5) siin sekä työturvallisuuteen. Sen vuoksi myös työmarkkinajärjestöt tulee ottaa lakimuutosten jatkovalmisteluun mukaan. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Toimihenkilökeskusjärjestö ry Akava ry Lisätietoja: SAK:n lakimies Anne-Mari Mäkinen, puh. 020 774 0162 :n sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi, puh. 1315 2209 Akavan lakimies Paula Ilveskivi, puh. 020 7489 408