PUUTAVARAN LAJITTELU MONITOIMIKONEILLA

Samankaltaiset tiedostot
ERIKOKOISTEN KUORMATRAKTOREIDEN TUOTOSTASO

7/1979 METSÄKULJETUS KONEELLISEN PUUTAVARAN VALMISTUKSEN JÄLKEEN. Mikko Kahala

JA JUONTOMENETELMISTÄ HARVENNUSMETSISSÄ. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 284

METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE. Jari Terävä. Teppo Oijala

H A R V E N N U S M E T S I E N. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 289

Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 287

MDSATIHO. SELOSTE Puhelin /1974 MONITOIMIKONEIDEN TUOTOSTEN JA YKSIKKÖKUSTANNUSTEN LASKENTASYSTEEMI

SELOSTE Puhelin. Metsätehon keräämään metsäkoneiden tuotos- ja kustannustilastoon saatiin. Kaikki kaato-juonte- koneet olivat yritysten omistamia.

RUNKOJUONTOVARASTOILLA. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 302

Opastiosilta 8 B HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin /1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY

KATSAUS METSATEHON PUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA / /1968

Ensiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus

5/1977. PALKKft2ERUSTEIDEN TARKISTUSTUTKIMUS. Tutkimusseloste KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN. Mikko Kahala

M 0 N I T 0 I M I K 0 N E I L L A V A L M I S T E T U N SAHATUKIN JA PITKÄN KUITUPUUN KUORMAJUONTO

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy

7/1978. LAITrEEN TYÖMENETELMÄTUTKIMUS ROVANIEMEN KONEPAJAN PUUNKAATO. Esko Mikkonen

ÖSA 705/260 -HARVESTERI

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

KORJUUKUSTANNUKSIIN. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 275

PUUTAVARAN LAJITTELU KORJUUN YHTEYDESSÄ

PR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE

LEIMIKON ARVONMUODOSTUS Myyntiarvo

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy

AJOMATKAN VAIKUTUS METSÄTRAKTORIN KUORMAN KOKOON JA AJONOPEUTEEN

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 1a/2017 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Arto Kariniemi

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2016

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, huhtikuu 2011

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8a/2018 Markus Strandström Metsäteho Oy

wili. HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU 20/1988 Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2011

IDSATIHO. 0 P I N T 0 ll A T K A ? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A. Rauhankatu Hel sinki 17 Puhelin

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2014

KORJUREIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSISTA

Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 2006

P 0 L T T 0 N E S T E E N

KATSAUS METSATEHON J A J U 0 N T 0 T R A K T 0 R E I L L A 18/ MONIT OIMIKONEm'

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta.

VERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2011

Valmet 901.4/350.1 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008

PUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA 1966/67. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, helmikuu 2014

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, helmikuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä

Joukkokäsittelyn työmallit. Heikki Ovaskainen

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, syyskuu 2014

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2012

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta

KATSAUS E R I 1 L I N E N KAHMAINNOSTURI PUUTAVARAN KUORMAUKSESSA TULOKSET

Puukauppa, helmikuu 2009

Puukauppa, tammikuu 2009

Viimeinen Seloste-sarjan julkai su

Puukauppa, maaliskuu 2011

Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013

Puukauppoja tehtiin vuoden alkuneljänneksellä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

massateollisuuden hake ja puru mukaan lukien, oli vuoden 2005 lopussa 11,2 miljoonaa kuutiometriä.

Puunkorjuu ja puutavaran kaukokuljetus vuonna Arto Kariniemi

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 8/10

Puukauppa, elokuu 2009

Moipu 400ES ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus

Kokopuun korjuu nuorista metsistä

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Arto Kariniemi

Ponsse Ergo/H7 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella

Algoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 LIITE 1 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy

Puukauppa, joulukuu 2013

Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa

KATSAUS METSÄTEHON LEI MIKON KOON VAIKUTUS PUUNKORJUUN METSÄVAIHEEN KUSTANNUKSIIN LEI.MIKON ICUSTANNUKSET 15/1967

TOIMINTAKATSAUS 10/1976. Korjuumäärien supistaminen ja korjuun rakenteen muuttaminen hidastivat tutkimusohjelman toteuttamista.

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Heinäkuu Heinäkuun hakkuut 3 miljoonaa kuutiometriä

Tuotosselvitys isoista prosessoreista

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2013

Puukauppa, kesäkuu 2009

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu Syyskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Puukauppa, helmikuu 2010

MONITOIMIKONEIDEN LEIMIKOITTAISIIN TUOTOKSIIN

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2013

Yksityismetsien alueellinen käyttöaste

Puukauppa, heinäkuu 2009

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat joulukuussa 5,5 miljoonaa kuutiometriä, 9 prosenttia

PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN

MITSATIHD. KOEALOJEN KOOSTA JA MÄÄRÄSTÄ TAi lvl iston K Ä S I T T E L Y N T Y ö V A 1 K E U D E N lvl Ä Ä R I T Y K S E S S Ä

Puukauppa, toukokuu 2008

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, joulukuu 2010

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014

Transkriptio:

6/977 PUUTAVARAN LAJITTELU MONITOIMIKONEILLA Lyhennelmä Metsätehon tiedotuksesta 344 Esko Mikkonen Kwt moni toimikonei l:le ominaisten laj ittez.umenetelmien Ust!ks-i lajitez.z.aan useita puutavaralajeja, aiheutuu vuoden 9'6 l.optm kustanmujtaso Z.l.a mene te l.rrrtjn mukaan pzosessoreiz.l.a ~Z.staZ.l.a,3 ~'8 mk:n/ m (4. 3 ~), P~ka ' -~ester:z.z.a 2,' mk:n/m ( 9 %) Ja 3kaato-JuontokoneeZ.l.a,35.. 2,25 mk:n/m (2. 9 %) l.aj i tte l.ukustannukset. Laj_itteZ.un yz.ujpitltmisestl! a~tuu kuormajutmnossa,2'..,45 mk:n/m kustannukset, kun kuljetetaan nez.jt:u puutavaralajia kahden asemesta. My:Js kunkin puutavaralajin suhteetunen osuus kuz.jetetusta puurnltltrlt~jtl! vaikuttaa lajittel.un yz.utpidon kustannuksiin. Koneellisissa korjuumenetelmissä lajittelu voidaan tehdä joko hakkuun suorittavalla koneella tai metsätraktorin kourakuormaimella. Lajittelu on mahdollista suorittaa myös kaukokuljetusvaiheessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa lajittelumenetelmät monitoimikoneilla, selvittää. menetelmie.n vaikutu.s tuotoksiin ja kustannuksiin sekä ennustaa havaittujen riippuvuuksien avulla lajittelun vaikutus koneiden tuotoksiin erilaisissa olosuhteissa. Tutkimuksen avull.a voidaan selvi ttä.ä monitoimikoneilla lajittelun vaikutus koko korjuuketjuun. Lisäksi saad.a an selville, mitä lajittelu muualla suoritettuna saisi enintään maksaa, jotta se olisi kustannuksiltaan edullisempaa kuin monitoimikoneilla lajittelu. TUTKIMUSAINEISTO Tutkimusaineisto käsittää kahdeksan mo~ toimikonetta, 8 953 runkoa ja 2 82 m. Aineistoa on kerätty sekä talvi- että sul.a n maan olosuhteissa. TUTKIMUSTULOKSET Lajittelu palstalla Prosessorit Tutkimuksessa kerättiin aineistoa yhteensä viideltä prosessorimerkiltä, jotka olivat Pika 52, Valmet, Kockums KS 837-78 ATK, Kockums KS 875-78 ATK ja Lokomo - Ösa 75. Lajittelun vaikutus eri koneiden tuotoksiin eri lajittelumenetelmiä käytettäessä on esitetty kuvissa -4 ( s. 2-3). Pika '? 5 -harvesteri Pika 75 -harvesterin tuotos puutavaraa eri tavoin lajiteltaessa on esitetty kuvassa 5 ( 8. 3). Lajit te l.u kaato-juontokonee Z.l.a Kaato-juontokoneella lajittelun tuotoksiin vaikutti eniten se, korjattiinko leimikon kaikki puut samalla kertaa vai lajiteltiinko puulajit erilleen. Mitä useampi puulaji lajiteltiin, sitä pienemmäk.s i jäi tuotos. Puulajijakauma vaikutti kahden puulajin lajittelusaa siten, että mitä vähäisempi oli vähemmistöpuulajin osuus, sitä pienemmäk.s i tuotoksen aleneminen osoittautui. Kolmen puulajin lajittelusaa ilmiö oli samansuuntainen joskaan ei yhtä huc:aattava.

' J 7 = Ma'ty- a!kuuslt lki t ekä - hayukui upu ~ eri Tea n T.,., ~.:: ::r~.r jo ~uu.: lri e~.; z - ~ mänty kuusi mänty -- mätty- a ' kuus)k it~ p j u- er' ll eetn 7 3 5 5 Puuaji suhde, % 3 7 kuusi 7 3 5 5 Puulajisuhde, % 3 7 Kuva 2. Puulajisuhteen vaikutus Kocltwu KS 837-78 ATIC - proseaaorin tuotokseen. Ti h ey s 5 runkoa/ ha, KuTa. Puulajisuhteen vaikutus Pika 52 ja Valmetprosessorin tuotoksiin. Tiheys 5 runkoa/ha, Lajittelu varastoija Valmistettaessa puutavaraa Pika 52 -prosessorilla kaato-juontokoneen muodostamista puutavarakasoista tehokkaimmaksi työskentelymenetelmäkai osoittautui noin 6metrisen kuusikuitupuun valmistaminen lajittelematta. Paras lajittelumenetelmä oli se, missä puhtaista mäntytaakoista valmistettiin 3~etrinen kuitupuu erilleen tukeista taskun avulla. Tämän menetelmän tuotos oli 9.. 92 % 6-metrisen kuitupuun valmistamisen tuotoksesta. Täydellinen puutavaran lajittelu sekataakoista ei Pika 52 -prosessorilla varastoolosuhteissa tule kysymykseen tuotoksen liian suuren alenemisen johdosta. Muut täydellistä lajittelua rajoittavat tekijät ovat varastotilan niukkuus sekä organisatoriset vaikeudet. Kustannukset Laji ttelun kustannukset koostuvat koko korjuuketjussa seuraavista kustannustekijöistä. Koneiden lajittelulaitteista suoranaisesti aiheutuvat pääomakustannukset. Neljän puutavaralajin 3ajit telun kustannukset keak.uää.ri~ korjattua kuutiocäärää koht i. Rungon keskikoko.2 m, j a tiheys a /ha Korjuuketju Moni toimikoneen lajit telemat puutavaralajit Hakkuun li säkust annukset (%) Metsäkuljetuksen lisäkustannukset Kouralaji ttelun li säkustannukaet Lajittelun kustannukset yhteensä rm./a3 Varaatolla erillään olevat puutavaralajit Pika 52 palstalla- havut ukki ja (O) o, o6...,2 o, o6... o,2 kuormatraktori,62...,7 (9... 2),29..,43,9...,lh aät,kut havukai tupuu havutukki () O, o6...,2 O,o6...,2 havukuitapuu,42..,58 (4... 7),29..,43,7...,,88...,25 (8.. 6),7...,,59... 2, (O) O,o6...,2 o, o6..., 2 måt, kut havukui tupuu,3...,6 (6.. 9),7...,,2... l,h6 måt, kut mäk, kuk ei lajitella () o,o6...,2 O,o6...,2 Pika 75 -harvesteri mät, mäk ) kut, kuk (),7...,,7..., mäk, kuk -kuormatraktori 2),8.. 2,7 (.. 9),7..., 2,5... 3, 55 cäk, kuk mät' kut 3) mäk, kul<,68... ~69 (5.. 6) '7...,,39...,5h lnt, kut Valmet proses sorikuormatraktori!cockums ICS 837-78 ATIC - havutukki kuoraatraktori ) 2) 2 mät ja mäk toiselle, kut ja kuk toiselle puolelle ajouraa mät ja kut ", m.åk ja kuk " " l J

LISÄYS METSÄTEHON KATSAUKSEEN 6/977 Taulukkoa tarkasteltaessa on otettava huomioon seuraavat seikat. Hakkuun lisäkustannukset on laskettu lajittelun ajanmenekkien perusteella. Sarakkeessa "Metsäkulj etuksen lisäkustannukset" esitetyt kustannukset on laskettu.2.976-3..977 voimassa olleen "Metsätraktoreilla tapahtuvan puutavarankuljetuksen ohjemaksut Etelä-Suomessa -vihkoseen perustuen. Lisäkustannukset syntyvät verrattaessa kolmen (mäntytukit, kuusitukit ja ) ja neljän (mäntytukit, kuusitukit, mäntykuitupuu ja kuusikuitupuu) puutavaralajin metsäkuljetuskustannuksia kahden puutavaralajin (havutukit ja ) metsäkuljetuskustannuksiin samoissa olosuhteissa. Sarakkeessa "Kouralajittelun lisäkustannukset" esitettyjen kustannusten perustana on mainitun ohjemaksuvihkosen 3 mukainen kouralla tapahtuvan lajittelun korvaus,, mk/m, erilleen lajitellulle puutavaralle.

, ~ ~... r ' ;.........,....:... -,.. \ - ~..., r.. ; : ; ~. :... r. - >! ~... :.~.. ' -r. < l

:"'neq. Ha vu ukki' n s kll Cll!nty- ja uusi ultu "un ~ l laji te l u loo t-- -<"'...--jf-2~ty- J_a, ~uu~~t~~~en sed.~n.y.uus "!. kul t ilpuun laj ~ttel ' J. o ~,8 ~,6 ~~4~--2~o~l~O~l~o-,* o --~o~~ lo,-~ 3~5 ~,7~ o~cy~ ~ 3 5 7 8 6 4 2 kuusi 3 5 7 8 6 4 2 leiltl ~ Puulaj suhde, S 8 6 4 3 5 Puulajisuhde, 2 7 S 8 5 7änt;y lokuusi 4. 2 leht i~ Kuva 3. Puulajisuhteen vaikutus Koe.l nuu KS 875-78 ATK -prosessorin tuotokaeen. Tiheys 5 runkoa/ha, 2 Lajittelutyöstä aiheutuvat välittömät kustannukset tuotoksen alenemisen muodossa. 3 Jo kerran suoritetun lajittelun ylläpitämisestä aiheutuvat kustannuk.s et. 4 Muut välilliset lajittelemisesta aiheutuvat kustannukset, kuten varastotilan kustannuk.s et ja organisatoriset kustannukset. Näiden kustannustekijöiden pohjalta tarkasteltiin lajittelun aiheuttamia kustannuksia koko korjuuketjussa. Edellä olevan taulukon sarakkeessa Kakkuun lisäkustannukset on esitetty lajittelun markkamääräiset ja suhteelliset kustannuk.s et korjattua puumaaraa kohti kahden puulajin lajittelussa. Vertailukohteena on kunkin koneen kohdalla käytetty sitä asianomaiselle koneelle ominaista lajittelumenetelmää, joka ei aiheuta tuotoksen alenemista. Vähiten kustannuksia aiheuttaa lajittelu Pika 75 -harvesterilla, jolla lajiteltaessa mäntytukit ja mäntykuitupuu sekä kuusitukit ja kuusikuitupuu oma.ll.e puolelleen ajouraa ei aiheudu lainkaan lisäkustannuksia. Kalleinta lajittelu on yksitaskuisella isolla prosessorilla. Näin on silloin, kun halutaan erilleen useita puu- ja puutavaralajeja. Kaato-juontokoneella aiheutuu kahden ~u lajin lajittelusta,35. 2,25 mk:n/m ja 2. 3 %:n keskimääräiset kustannukset ja kolmen puut~v~alajin lajittelusta,9.. 3,28 mk:n/m Ja 5 9 %:n kustannukset m:n juontomatkalla. Kuva 4. Puulajisuhteen vaikutus Lokcao - öaa 75 -proseeaorin tuotokaeen. Tiheys 5 runkoa/ha, Pika 52 -prosessorilla työskenneltäessä varastolla kaato-juontokoneen jälkeen 3metr~sen ~itupi;lun lajitteleminen 3eroon tukesta &heutt,6,3 mk:n/m kus3 tannukset rungon koon ollessa..3 m. Suhteelliset kustannukset ovat 8. 4% vertailumenetelmän, n. 6 m kui tupuun valmistamisen, kustannuksia suuremmat. Kun metsäkuljetuksessa usean puutavaralajin erillään kuljettamisesta aiheutuvat lajittelun ylläpitokustannukset sekä mahdolliset kouralajittelun kustannukset otetaan huomioon, saadaan taulukon sarakkeessa Metsäkuljetuksen lisäkustannukset esitetyt lajittelun kustannukset neljän puutavaralajin osalta koko korjuuketjussa... "' ~gd---t-~~~--~--~=-+-~r--.~~~~~.,c:c: Kuva 5. Puulajisuhteen vaikutus Pika 75 - harveaterin tuotokseen. Tiheys 5 runkoa/ ha, 3

. ~-....!. ::; ~ i +Kuva Jos kouralla suoritettu lajittelu jätetään ottamatta huomioon, muiden menetelmien lajittel~ustannukset ovat prosessoreilla 3"" 2 mk/m ja harvesterilla,7, mk/m. Kolmen puulajin lajittelusta aiheutuu prosessoreilla yleensä suuremmat kustannukset kuin kahden puulajin lajittelusta. Kockums KS 875-78 ATK -prosessorilla nämä ovat olleet viiden pu~tavaralajin lajittelusaa 2,55..,48 mk/m ja kuuden ~utavaralajin lajittelusaa 2,78...,67 mk/m Lokomo Ösa 75:llä vastaavat kustannukset kuuden puutavar&jajin lajittelusaa olivat,79,59 mk/m Samoin kuormajuonnesaa lajittelun ylläpidosta aiheutuvat kustannukset ovat kolmen puulajin tapauksessa suuremmat, sillä useampi puutavaralaji alentaa lajitiheyttä ja kohottaa siten kuormajuonnon kustannuksia. LAJITTELUN SEURANNAISVAI KUTUKSET Puutavaran lajittelu monitoimikoneella voidaan tehdä periaatteessa joko siten, että kone varustetaan täydellisillä lajittelulaitteilla tai siten, että käytetään hyväksi koneiden nykyisentyyppisiä lajittelumabdollisuuksia. Edellinen menetelmä 6. Laji ttel.un lruatannultaet nostaa koneiden hankintahintaa ja tuntikustannuksia. Jål.lr.immäinen menetelmä taas alentaa tuotosta ja siten kohottaa yksikkökustannuksia. Kuvassa 6 esitetystä nomogrammista voidaan lukea erihintaisten ja -tuotoksisten monitoimikoneide.n lajittelun kustannukset kuutianetriä kohti tuotoksen alenemise.n ja lajiteltavan puutavaramäärän funktiona. KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT Lajittelu joudutaan vielä kauan suorittamaan puunkorjuun ja kuljetuksen yhteydessä, olipa sitten kyse ihmistyövaltaisista tai koneellisista menetelmistä. Hakkuu- ja työmenetelmiä tulisi kehittää siihen suuntaan, että lajittelu sinänsä aiheuttaisi mahdollisimman vähän kustannuksia ja että lajittelun ylläpitämisestä aiheutuvat kustannukset jäisivät alhaisiksi. Koneellisessa hakkuusaa tämä merkitsee sitä, että koneet on varustettava lajittelulaitteilla tai että ne rakennetaan sellaisiksi, ettei lajittelu niillä aiheuta kustannuksia. Edelleen koneiden tulisi kohottaa puutavaralajitiheys ajouran varressa nun suureksi, ettei siitä aiheudu m.e tsäkuljetuskustannusten kohoamista. Metsäteho Reviev 6/977 Tlt3ER SffiTI~ BY fu..timpose fo!achjnes Brie:r acount o:r a study the detailed results o:r vhich are published in Metsäteho Report 344, vhich has a summary in English. METSÄTEHO SUOMEN METS.J.TEOLLISUUOEN KESKUSU mo RY:N METS.J.TYONTUTKIMUSOSASTO Opastinailta 8 B 52 HELSINKI 52 Puhe in 9-4 HElSINKI 977 PAINOVAUAISflÖ