Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen
Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku = Ydinalueen osuus (%) koko alueesta (250 m ruudut), jonne työntekijät sijoittuvat (siis ei kaupunkiseudun koko)
Helsingin seudun kasautumisluvut (kl) kl=16 kl=34 kl=43
Lappeenranta, toimistotyön sijoittuminen vuosina 1990 ja 2007 2007 1990
Toimistotyön kasautumisen tyypillinen kehitys
Lappeenranta, palveluiden ja kaupan sijoittuminen vuosina 1990 ja 2007 2007 1990
Kaupan ja palveluiden kasautumisen tyypillinen kehitys pienemmillä seuduilla
Lappeenranta, teollisuuden ja logistiikan sijoittuminen vuosina 1990 ja 2007 2007 1990
Teollisuuden ja logistiikan kasautumisen tyypillinen kehitys pienemmillä seuduilla
Suuri seutu, Toimistotyö 2007 1990
Suuren seudun toimistotyö, yli 50 tp Kl=n.16 2007 1990
Suuren seudun palvelut, yli 50 tp. Kl=n.43 2007 1990
Hgin seutu, Teollisuus 2007 1990 ja logistiikka Kl=n.34
Perushavainnot toimialojen sijoittumisesta ja kasautumisesta Toimistotyö sijoittuu keskuksiin ja kasautuu, kasautumisen taso ei laske ajan myötä, vaikka uusia alakeskuksia syntyisikin Palvelut ja kauppa sijoittuu monipuolisesti sekä vahvoihin keskuksiin että hajautuvammin Teollisuus väistää, mutta pyrkii edelleen kasautumaan varsinkin suurilla seuduilla Uudet alakeskukset ja työpaikkakeskittymät syntyvät tavoitettaviin paikkoihin
Kasautuminen ja kaupunkirakenne kasautuminen seudun mittakaavassa vähenee kaikilla toimaloilla (tavallisesti pienillä seuduilla), mutta Toimistotyön koko käytössä oleva maa ala pysyy samana (kasvanut 90 luvulla), osa paikoista muuttuu ydinalueiksi. Kaupan ja palveluiden sekä teollisuuden koko maa ala on kasvanut 90 luvulla, mutta pienentynyt 2000 luvulla Ydinalueiden määrä pysyy palveluissa samana ja teollisuudessa usein jopa kasvaa. Laitamien määrä siis vähenee ja isojen keskittymien koko ei vaadi enempää enempää maa alan kasvua kuin työvoiman määrän kasvu. Toimialat siis kasautuvat mielellään ja hajauttavat vain kuin on tunkua, mutta uusien ydinalueiden sijainti on kriittinen tekijä yhdyskuntarakenteen hallinnassa?
Saavutettavuus, väylät ja kaavoitus Suurten väylien ja erityisesti liittymien vetovoima: lähellä väljentää, kauempana monikeskustoi Vaikka toimipaikkojen kasautuminen säilyisikin, kaupunkirakenne kokonaisuutena saattaa hajautua Koskee erityisesti palveluita (ja myös teollisuutta ja logistiikkaa mutta ehkä luonnollisempaa ) Toimintojen erottelu kaavoituksen keinoin tukee tätä kehitystä?
Esimerkki väylästä Pietarsaari, palvelut
Esimerkki väylästä: Kokkola, palvelut
Lahti, Kauppa ja palvelut
Toimistotyön kasautumiseen vaikuttavia muita tekijöitä Koko: pieni = väljä, suuri = kasaava Muiden keskusten vetovoima: väljentää Pienellä tai keskisuurella väljällä seudulla voimakas talouskasvu tyypillisesti kasaa Pienellä tai keskisuurella tiiviillä seudulla voimakas talouden taantuma tyypillisesti väljentää Paikalliset tekijät ja geografia (tyypillisesti estää väljentymistä)
Kasautuminen suhteessa seudun kokoon
Kaupunkiseutujen kasautumistyypit Suuret (yli 50 ktp): kasautumisluku 16 20 Keskisuuret (yli 20 ktp): kl > 22 Pienet (alle 20 ktp) kehittyvät: kl < 25 Pienet (alle 20 ktp) taantuvat: kl > 25 Kaupunkiparit : kl 25 Helsinki ja sen satelliitit: kl 16 30
Suuret kaupungit Toimistotyön kasautumisluku (kl) koon mukaan stabiili 16 20 Noudattavat peruslogiikkaa
Keskisuuret kaupungit Toimistotyön kasautumisluku (kl) kohti 22:a Jo väljät (kl>24) ja kehittyvät tiivistyvät (Seinäjoki, Lappeenranta) Aiemmin tiiviit (kl<20) kehittyvät väljentyvät (Kuopion, Joensuu, Rovaniemi, Vaasa) Aiemmin tiiveissä (kl<20) taantuminen johtaa helposti väljentyvään kehitykseen (Pori, Kouvola) Väljentyvissä kaupungeissa ydinalueet (90 % toimistotyöpaikoista) laajentuneet voimakkaasti(35 85 %)
Helsinki ja sen satelliitit Helsingin toimistotyön kasautumisluku (kl) stabiili 16 17 Lohja (pieni, kehittyvä), Salo (myös Turun satelliitti) ja Hämeenlinna (keskisuuria kehittyviä), Lahti ja Porvoo (pieni taantuva) ovat oman tyyppisiä (ks. muut tyypit) mutta niiden kasautuminen riippuu selvästi Helsingin seudun vaikutuspiiristä, mikä vähentää omaa kasautumista (kl nousee selvästi jopa 30:een)
Parikaupungit Toimistotyön kasautumisluku (kl) stabiili 25 Hyvinkää Riihimäki, Kotka Hamina, Kemi Tornio, Lappeenranta Imatra (ollut) Nyt Lappeenranta kasvaa ja kasautuu kun taas Imatra taantuu ja väljentyy
Pienet kaupunkiseudut Vähän kehittyviä (Mikkeli, Pietarsaari, Kokkola). Ovat tiiviitä, kasautumisluku reilusti alle 25 (paitsi Kokkola, jossa ohitustie?) Paljon taantuvia ja tyypillisesti väljentyviä, toimistotyön kasautumisluku lähes 30 Poikkeuksena Kajaani ja Savonlinna (ks n. 20) Vain Forssa kasautuu (29 > 26)
KUVIA
Tampere toimistotyö
Tampere, kauppa ja palvelut
Tre, teollisuus ja logistiikka
Oulu, toimistot
Oulu, palvelut ja kauppa
Oulu, teollisuus
Turku toimistotyö
Turku, kauppa ja palvelut
Turku, teollisuus ja logistiikka
Jyväskylä, palvelut
Jyväskylä, teollisuus
Lahti, toimistotyö
Lahti, teollisuus
Kouvola, toimistot
Porvoo, toimistot
Kemi, palvelut
Kokkola, teollisuus
Vaasa, tomistotyö
Rovaniemi, toimistotyö
Seinäjoki, toimistot
Pietarsaari, toimistotyö
Pietarsaari, teollisuus ja logistiikka