AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 21 Sari Koivunen 9.11.211 Nro 15-11-6226

2 (23) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (21)

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (21) 3 (23) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA PERUSTE... 5 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 5 3. SÄÄ- JA VIRTAAMAOLOT... 8 4. KUORMITUS... 11 4.1. Taajamien jätevesikuormitus... 11 4.2. Hajakuormitus ja luonnonhuuhtouma... 11 5. TUTKIMUSTEN TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU... 14 5.1. joki... 14 5.1.1. Vedenlaatu talvella... 14 5.1.2. Vedenlaatu keväällä... 16 5.1.3. Vedenlaatu kesällä... 16 5.1.4. Vedenlaatu syksyllä joen alajuoksulla (54 ja 58)... 2 5.1.5. Vedenlaatu vuonna 21 alajuoksulla... 2 5.2. Vähäjoki... 22 6. TIIVISTELMÄ... 23 Liitteet Liite 1. Vesinäytteiden tutkimustulokset (AURA) Liite 2. Vesinäytteiden tutkimustulokset (AU54, AURA_LOS) Liite 3. joen ainevirtaamalaskelma

4 (23) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (21) Jakelu n kunta/tekninen lautakunta n kunta/kunnanhallitus n kunta/kunnanhallitus Turun kaupunki/ympäristö- ja kaavoituslautakunta Turun kaupunki/turun Vesiliikelaitos Liedon kunta/rakennus- ja ympäristölautakunta Liedon kunta/ympäristöterveydenhuolto/n ja n terveystarkastajat n kunta/ympäristönsuojelulautakunta joki Oy/Kulmala n kansanterveystyön kuntayhtymä/terveyslautakunta Varsinais-Suomen ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat/janne Suomela V-S ELY-keskus/Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri/kalatalousyksikkö Sähköpostitse Kaarinan kaupunki/ympäristönsuojelulautakunta/tarja.kiviranta@kaarina.fi jokisäätiö/sinikka.kauko-vainio@aurajoki.net Kosken Tl kunta/ympäristönsuojelulautakunta/ymparisto@koski.fi Turun kaupunki/ympäristönsuojelutoimisto/olli-pekka.maki@turku.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/janne.suomela@ely-keskus.fi Yhteystiedot (Y 1564941-9) Telekatu 16, 236 TURKU puh. 2-274 2, sähköp. etunimi.sukunimi@lsvsy.fi

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (21) 5 (23) 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA PERUSTE Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys (vuodesta 2 alkaen Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy) on tarkkaillut vuodesta 1976 lähtien n asemanseudun ja vuodesta 1981 n Riihikosken taajaman jätevesien vaikutuksia joen veden laatuun. n taajaman jätevesien vaikutuksia on seurattu vuodesta 1987 lähtien. Tarkkailututkimukset on tehty mainittujen kuntien toimeksiannosta alueellisen ympäristöviranomaisen (nyk. Varsinais-Suomen ELY-keskus) edellyttämällä tavalla. Vuoden 1989 alusta yhteistarkkailua laajennettiin joen alajuoksulle ja Vähäjokeen Turun kaupungin toimeksiannosta. Tutkimuksella seurataan myös joki Oy:n jätevesien vaikutuksia ssa. n kunnan Asemanseudun jätevedenpuhdistamolle 11.6.28 myönnetyn ympäristölupapäätöksen (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto, Dnro LSY-27-Y-39) mukaan jätevesien vesistövaikutuksia on tarkkailtava Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Analyysivalikoima on n osalta päivitetty luvassa ehdotetulla tavalla vuoden 21 aikana. n kunnan Riihikosken jätevedenpuhdistamolle 19.12.26 myönnetyssä ympäristöluvassa (Lounais-Suomen ympäristökeskus, Dnro LOS-25-Y-176-121) määrätään, että jätevesien vaikutuksia vesistön tilaan on tarkkailtava Lounais- Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla osana joen yhteistarkkailua. n Riihikosken osalta joen tarkkailuohjelma on päivitetty vuonna 27 uuden ympäristöluvan myötä. n kunnan jätevesien vaikutuksia joen vedenlaatuun on seurattu Turun vesi- ja ympäristöpiirin 19.1.1994 antamalla päätöksellä (nro 292A494/121). Kyseisessä päätöksessä on tehty aikaisemmin hyväksyttyyn (Turun vesipiirin vesitoimiston hyväksymiskirje 22.1.1986) tarkkailuohjelmaan muutoksia. Lounais- Suomen ympäristökeskuksen n kunnan jätevedenpuhdistamolle 21.9.24 myöntämässä ympäristölupapäätöksessä (LOS-23-Y- 426-121) velvoitettiin jätevesien vaikutuksia vesistön tilaan ja veden laatuun tarkkailtavaksi vähintään hakemuksessa esitettyä vastaavalla tavalla. n jätevedenpuhdistamoa koskeva uusi ympäristölupahakemus on tullut vireille 3.9.21 Etelä-Suomen Aluehallintovirastossa. 2. AINEISTO JA MENETELMÄT joen yläjuoksulla ssä veden laatua seurattiin velvoitetarkkailuna kahdessa havaintopaikassa (14 ja 15, kuva 1) kahdesti (1.2. ja 26.7.21). llä ja ssa velvoitetarkkailututkimusta tehtiin yhteensä neljässä havaintopaikassa (25, 26, 34 ja 42) kolmena tutkimuskertana (1.2., 2.4. ja 26.7.21). Tutkimustulokset on esitetty liitteessä 1. Joen alajuoksulla veden laatua seurattiin Halistenaltaan yläosassa (54) ja Halistenkosken alapuolella (58) yhteensä viisi kertaa (1.2., 2.4., 26.7., 3.9. ja 4.11.21; liite 1). Lisäksi tarkkailuun sisältyi 1.2., 28.4. ja 26.7.21 tehty Vähäjoen eli Paat-

6 (23) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (21) tistenjoen alajuoksun vedenlaadun seuranta yhdessä havaintopaikassa. Näiden havaintopaikkojen tutkimukset eivät kuulu varsinaiseen velvoitetarkkailuun. selvitti viidellä lisänäytteenottokerralla joen ainevirtaamia havaintopaikassa 54. Lisäksi Varsinais-Suomen ELYkeskus otti vuonna 21 vesinäytteitä 41 kertaa havaintopaikasta 54. Näiden tutkimusten tuloksia on hyödynnetty tässä raportissa (liite 2). Halistenkosken ainevirtaama (liite 3) on laskettu Suomen ympäristökeskuksen menettelyohjetta soveltaen siten, että kalenterivuosi on jaettu neljään jaksoon (tammi-maaliskuu, huhtikuu, touko-syyskuu ja loka-joulukuu). Kunkin jakson ainevirtaama on laskettu jakson virtaaman ja jaksoon osuneiden pitoisuuksien keskiarvon tulona. Jos jaksoon ei ole sattunut yhtään pitoisuusmittausta, laskelmassa on siltä osin käytetty pitoisuuden vuosikeskiarvoa. Virtaama-arvoina on käytetty joen koko valuma-alueelle (F = 874 km 2 ) Halistenkosken (F = 73 km 2 ) valunta-arvojen perusteella laskettuja virtaama-arvoja. Vuoteen 27 saakka ainevirtaamat laskettiin käyttämällä suoraan Halistenkosken virtaama-arvoja. Turun Vesiliikelaitoksen laboratorio on seurannut joen veden laatua lähinnä Halistenaltaan alaosassa. Vesinäytteiden otossa ja analysoinnissa käytettiin vesiviranomaisten hyväksymiä menetelmiä, joista suurin osa on julkaistu SFS-standardeina ja akkreditoitu. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T11, joka täyttää standardin ISO/IEC 1725 vaatimukset. Laboratorion voimassaoleva pätevyysalue löytyy FINAS-akkreditointipalvelun internet-sivuilta: www.finas.fi kohdasta Akkreditoidut toimielimet» Testauslaboratoriot. Veden laadun arvostelussa on käytetty neljäportaista asteikkoa: puhdas, lievästi likaantunut, likaantunut ja voimakkaasti likaantunut. Lisäksi veden hygieenistä laatua on luokiteltu ympäristöhallinnon yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan (Suomen ympäristökeskus 25), jolloin veden hygieeninen tila voi olla erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä tai huono.

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (21) 7 (23)

8 (23) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (21) 3. SÄÄ- JA VIRTAAMAOLOT Loppuvuonna 29 Ilmatieteen laitoksen tietojen mukaan marraskuun loppu oli Turussa ennätyslämmin, kun taas joulukuun loppu oli hyvin kylmä. Sademäärä oli pieni, ja pysyvä lumipeite tuli joulun alla. Vuonna 21 tammi- ja helmikuussa sää oli hyvin talvinen. Sademäärä oli pieni tai keskimääräinen, mutta lunta oli tavallista enemmän (taulukko 1). Maaliskuun lauhan alun jälkeen yöpakkaset muuttivat sään talviseksi, ja vasta kuun lopussa tuli keväisempää. Kuu oli hieman tavanomaista kylmempi ja lumisempi. Huhtikuun alkupäivinä lumi suli sään lauhtumisen myötä. Kuun keskilämpötila oli lähes tavanomainen. Rannikolla sademäärä jäi hieman tavanomaista pienemmäksi, ja Turussa sateet tulivat varsin tasaisesti pitkin kuukautta. Toukokuun puolivälissä oli poikkeuksellisen pitkä hellejakso mutta muuten oli viileää; keskilämpötila oli tavallista korkeampi. Helteisiin liittyi ukkoskuuroja, ja Perniössä rankkasateet aiheuttivat poikkeuksellisia tulvia; Turussa sademäärä oli vain hieman keskiarvoa suurempi. Kesäkuussa oli etenkin keskivaiheilla tavanomaista viileämpää. Kuun lopulla sää lämpeni, mutta keskilämpötila oli hieman tavallista alempi. Sademäärä oli Turussa lähellä keskimääräistä, mutta pääosin sade tuli muutamana päivänä kuun puolivälissä. Heinäkuussa ilma oli poikkeuksellisen lämmin ja helteinen, ja keskilämpötila oli selvästi tavallista korkeampi. Sademäärä oli pieni. Elokuun puoliväliin asti jatkui lämmin ja helteinen sää. Loppukuu oli viileä, eikä keskilämpötila noussut erityisen korkeaksi. Sademäärä vaihteli paikallisesti; Turussa sadetta tuli vähän. Kesä eli kesä-elokuu oli paikoin yksi mittaushistorian lämpimimmistä. Kuurosateet jakautuivat epätasaisesti, mutta Turussa kesän sademäärä jäi keskimääräistä pienemmäksi. Syyskuun alussa sää viileni, mutta ajoittain oli vielä kesäistä. Turussa keskilämpötila oli hieman korkeampi kuin vertailujaksolla. Sateet tulivat lähes kokonaan kuun puolivälin tietämillä, mutta kuurottaisuuden vuoksi paikalliset erot olivat suuria. Turussa sademäärä oli selvästi korkeampi kuin keskimäärin etenkin yhden sateisen päivän vuoksi. Lokakuun alussa sää oli lämmin ja yölämpötilat korkeita. Kuun puolivälissä sää viileni ja muuttui sateiseksi. Keskilämpötila oli hyvin lähellä vertailuarvoa, mutta sademäärä oli pieni. Alkusyksyllä sää oli siis varsin lämmin ja vähäsateinen. Marraskuu alkoi Varsinais-Suomessa lauhana ja ajoittaisilla sateilla, sisämaassa sateet tulivat osin lumena. Lumet sulivat kuitenkin vielä pois. Terminen talvi alkoi Varsinais-Suomessa marraskuun 17. päivä ja samalla alkoi koko loppuvuoden kestänyt pakkasjakso. Kuun lopulla Varsinais-Suomessa oli lunta 5 1 cm. Kylmä jakso laski kuukauden keskilämpötilaa. Sademäärä jäi rannikolla keskiarvoa pienemmäksi, sisämaassa satoi tavanomaisesti. Joulukuussa jatkui kylmä ja luminen kausi. Kuukauden keskilämpötila jäi Turussa kuusi astetta tavanomaista alemmaksi. Sademäärä jäi koko Varsinais-Suomessa tavanomaista pienemmäksi, suurin sademäärä mitattiin Turun Artukaisissa. Maa oli lumen peitossa Varsinais-Suomessa koko joulukuun, keskimäärin lunta oli vuodenvaihteessa kymmenisen senttiä.

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (21) 9 (23) Koko vuoden keskilämpötila oli Turussa 4,4 astetta, mikä oli vajaan asteen vertailujakson keskiarvoa alempi (taulukko 1). Koko vuoden sadekertymä oli Turussa 542 mm, mikä oli 22 % tavanomaista pienempi. Vuorokauden maksimisademäärä (44 mm) saatiin Turussa 21.9.21. Lokakuun 21 alusta lähtien lämpötilat on mitattu Turun Artukaisten automaattiasemalta (aiemmin Turun lentoasemalta). Sademäärät on mitattu Artukaisista heinäkuun 26 alusta lähtien. Normaalijakson 1971 2 tiedot ovat Turun lentoasemalta. Vuonna 21 joen keskivirtaama Hypöistenkoskella oli 1,9 m 3 /s ja Halistenkoskella 4,4 m 3 /s (taulukko 2, kuva 2). Hypöistenkosken keskivirtaama oli vuoden 29 tavoin selvästi pitkäaikaiskeskiarvoa pienempi; huhtikuuta lukuun ottamatta jokaisen kuukauden keskivirtaama jäi pitkänajan keskiarvoa alhaisemmaksi. Talvella virtaamat olivat hyvin vähäisiä kylmästä säästä johtuen. Kevään virtaamahuippu ajoittui huhtikuun alkuun. Heinä-elokuussa virtaamat olivat jälleen hyvin pieniä. Syyssateet nostivat virtaamia hetkellisesti syys- ja marraskuussa. Kaikilla velvoitetarkkailukerroilla joen virtaama oli ajankohdan keskimääräistä pienempi. Huhtikuun tarkkailukerta ajoittui kevään virtaamahuipun jälkeen. Turun Vesiliikelaitos pumppasi Paimionjoesta jokeen lisävettä 4.6. 2.9.21 välisenä aikana keskimäärin,66 m 3 /s. TAULUKKO 1. Turun lentoaseman säätietoja vuodelta 21 ja normaalijaksolta 1971 2. Lähde: Ilmatieteen laitos, Ilmastokatsaus. I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I-XII Lämpötila 21-1,5-8,5-2,5 4, 11,2 14, 21,1 17,1 11,8 5,7-1,4-8,7 4,4 (ºC) 1971 2-4,5-5,3-1,8 3,4 1, 14,7 16,9 15,5 1,3 5,5,7-2,7 5,2 Sademäärä 21 8 4 44 29 41 51 23 5 115 41 52 48 542* (mm) 1971 2 55 4 43 37 35 52 76 79 68 74 74 66 699* * Sademäärien summa TAULUKKO 2. joen keskivirtaamat (m 3 /s) sekä näytteenottopäivien virtaamat Hypöistenkoskessa (Lähde: Hydrologiset vuosikirjat, Virtaamarekisteri). I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII koko vuosi 1961 9 2,1 2, 2,5 11,9 4,4,88 1,2 1,3 1,9 4,1 6, 3,1 3,4 1991 5 3,6 2,5 4,2 9,4 2,5 1,1 1,2 1,2 1,4 2,9 4,6 3,9 3,2 25 1,4 1,7,18 2,8,81,38,23 2,5,65 1,2 5,4 1,7 2,3 26 1,5,16,12 12,5 2,4,76,15,16,28 5, 9,5 9,1 3,5 27 6,3,24 5,5 2,,69,73,26,47,37,75 4,3 9,4 2,6 28 8, 5,7 4,1 4,5,45,58,43 2, 2,2 6,9 9,2 6,8 4,2 29,6,25,28 6,,85,65,15,1,11,66 2,8,91 1,1 21,15,15,28 14,8 1,6,7,11,1,81,53 3,,19 1,9 näytteen-,14 3,3,1,6 1,1 ottopäivä

1 (23) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (21) VIRTAAMA m 3 /s 8 AURAJOKI 7 6 5 4 3 2 1 I III V VIII X XII 21 KUVA 2. joen virtaamat vuonna 21. Velvoitetarkkailun näytteenottoajankohdat on merkitty valkoisilla neliöillä ja joen alajuoksun näytteenottoajankohdat valkoisilla kolmioilla. (sininen viiva = Halisten virtaama, punainen viiva = Hypöistenkosken virtaama).

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (21) 11 (23) 4. KUORMITUS 4.1. Taajamien jätevesikuormitus joen yläjuoksulle johdetaan Jauhijoen kautta n kirkonkylän jätevesiä, jotka on vuodesta 1985 lähtien puhdistettu biologis-kemiallisesti. Puhdistamoa on saneerattu heinäkuussa 1999. Vuonna 21 n puhdistamolta tuleva BHK- ja fosforikuormitus olivat pienempiä kuin 2-luvun keskimäärin (taulukko 3, kuva 3). Typpikuormitus oli tavanomaisella tasolla. n Riihikosken taajaman biologis-kemiallisesti puhdistettujen jätevesien BHK- ja fosforikuormitus olivat vuonna 21 samaa suuruusluokkaa kuin 2- luvulla keskimäärin, mutta typpikuormitus oli keskimääräistä suurempi (kuva 3). n asemanseudun biologis-kemiallisesti puhdistettujen jätevesien aiheuttama BHK- ja fosforikuormitus olivat vuonna 21 selvästi suurempia kuin 2-luvulla keskimäärin (kuva 3). Typpikuormitus oli samalla tasolla kuin 2-luvulla. 4.2. Hajakuormitus ja luonnonhuuhtouma joen mereen kuljettaman fosforivirtaaman suuruus on vaihdellut vuosina 198 21 välillä 15 125 tonnia vuodessa (kuva 4). Vuotuinen typpivirtaama on vastaavasti ollut 24 1 7 tonnia. Pääosan vuotuisesta ravinnevirtaamasta on arvioitu olevan hajakuormitusta (fosforista n. 83 %; Turun vesi- ja ympäristöpiiri 199). Lisäksi ravinnevirtaama-arvoihin sisältyy luonnonhuuhtouma. Vuonna 21 joen koko valuma-alueen fosforivirtaama oli yhteensä 21 tonnia ja typpivirtaama 382 tonnia (liite 3). Ainevirtaamat olivat etenkin fosforin osalta selvästi tavanomaista pienempiä johtuen suurelta osin alhaisista virtaamista. Hajakuormitus ja luonnonhuuhtouma eivät jakaudu tasaisesti koko vuodelle, vaan ainevirtaamien huiput ajoittuvat tavallisesti kevään ja syksyn runsasvirtaamaisiin kausiin. Kesäisin jätevesikuormitus muodostaa usein pääosan jokeen tulevasta ravinnekuormituksesta. Vuonna 21 valtaosa joen kautta tulevista ravinteista ja kiintoaineesta päätyi mereen huhtikuun aikana, kun taas syksyllä kuormitus oli melko pieni muun muassa aikaisen talventulon seurauksena. Talvella kuormitus jäi vähäiseksi.

12 (23) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (21) TAULUKKO 3. Jätevedenpuhdistamoilta vuonna 21 jokeen johdettu kuormitus. BHK 7ATU Fosfori Kokonaistyppi Ammoniumtyppi kg O 2 /d kg P/d kg N/d kg N/d,6,8 3,8,24, 2,1,26 15,19 12,57 14 2,9 Yhteensä 15,91 33 3,3 BHK 7 kg/d 1 8 6 4 2 ORIPÄÄ 87 89 91 93 95 97 99 1 3 5 7 9 FOSFORI kg/d 1,8,6,4,2 ORIPÄÄ 87 89 91 93 95 97 99 1 3 5 7 9 TYPPI kg/d 8 6 4 2 BHK 7 PÖYTYÄ kg/d 65 5 4 3 2 1 76 79 82 85 88 91 94 97 3 6 9 FOSFORI kg/d PÖYTYÄ 3 2,5 2 1,5 1,5 76 79 82 85 88 91 94 97 3 6 9 TYPPI kg/d 2 15 1 5 BHK 7 kg/d 5 4 3 2 1 AURA 16 76 79 82 85 88 91 94 97 3 6 9 FOSFORI AURA TYPPI kg/d kg/d 1 25,8 2,6 15,4 1,2 5 76 79 82 85 88 91 94 97 3 6 9 KUVA 3. n, n ja n keskustaajamien jätevesissä jokeen joutunut kuormitus. Oikeanpuoleisissa kuvissa fosforikuormitus on merkitty pylväillä ja typpikuormitus viivakaaviona.

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (21) 13 (23) Fosfori keskivirtaama 14 16 Fosforvirtaama (t/v) 12 1 8 6 4 2 14 12 1 8 6 4 2 Keskivirtaama (m 3 /s) 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 Typpi keskivirtaama 12 16 1 8 6 4 2 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 Typpivirtaama (t/v) 14 12 1 8 6 4 2 Keskivirtaama (m 3 /s) KUVA 4. joen mereen kuljettaman fosforin ja typen määrä sekä vuosittainen keskivirtaama Halistenkoskella vuosina 198 21.

14 (23) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (21) 5. TUTKIMUSTEN TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU 5.1. joki 5.1.1. Vedenlaatu talvella Helmikuussa (1.2.21) osa havaintopaikoista oli sulana, kun taas osassa oli yli 4 cm paksuinen jääpeite. joen virtaamat olivat alkuvuoden aikana erittäin vähäisiä talven pitkän pakkasjakson seurauksena. joen veden typpipitoisuus, enterokokkien kaltaisten bakteerien määrä ja BOD 7 - arvo kasvoivat selvästi yläjuoksulla havaintopaikkojen 14 ja 15 välillä johtuen todennäköisesti n puhdistamolta jokeen johdetuista jätevesistä (kuva 5). BOD 7 -arvon osalta vesi muuttui puhtaasta lievästi likaantuneeksi hygieenisen tilan heiketessä välttävästä huonoksi. Ammoniumtyppipitoisuus oli lievästi likaantuneille jokivesille tyypillinen molemmissa paikoissa. Havaintopaikan 14 bakteerimäärä ja kokonaistyppipitoisuus olivat pienempiä kuin edellisenä kymmenenä talvena keskimäärin. n Riihikosken jätevesien vaikutukset näkyivät jokiveden ravinnepitoisuuksien ja bakteerimäärän kasvuna havaintopaikkojen 25 ja 26 välillä. Veden hygieeninen tila heikkeni välttävästä huonoksi. Ammoniumtypen pitoisuudet ilmensivät lievää likaantuneisuutta, kun taas BOD 7 -arvot olivat puhtaille jokivesille ominaisia. Kummassakin paikassa vedessä oli lievää hapenvajausta. Havaintopaikkojen vesi oli yläjuoksua sameampaa. Havaintopaikkojen 34 ja 42 veden laadussa ei ollut havaittavissa viitteitä n jätevesien vaikutuksista. Ammoniumtypen määrät olivat lievästi likaantuneiden jokivesien tasoa ja BOD 7 -arvot puhtaille vesille tyypillisiä. Puhdistamon yläpuolisessa havaintopaikassa 42 vedessä havaittiin runsaasti enterokokkien kaltaisia bakteereita; hygieeninen tila oli huono. Puhdistamon alapuolella vesi oli hygieenisesti välttävälaatuista. Veden sinkkipitoisuudet olivat pieniä eikä joki Oy:n jätevesien vaikutuksia ollut havaittavissa. joen alajuoksulla havaintopaikoissa 54 ja 58 vesi oli luokiteltavissa hyvän happitilanteen, BOD 7 -arvojen ja bakteerimäärien perusteella puhtaaksi. Havaintopaikassa 54 ammoniumin määrä ilmensi lievää likaantuneisuutta, mutta alempana paikassa 58 se oli laskenut puhtaille jokivesille ominaiseksi. Bakteerimäärät olivat selvästi pienempiä kuin keskimäärin kymmenenä edellisenä talvena, mutta havaintopaikan 54 vedessä havaittiin tavallista runsaammin typpeä. Helmikuun tutkimuskerralla joen veden sameus- ja COD Mn -arvot sekä kiintoainepitoisuudet olivat lähes kaikissa havaintopaikoissa ajankohtaan nähden keskimääräistä pienempiä. Yläjuoksua lukuun ottamatta sähkönjohtavuusarvot olivat sen sijaan tavanomaista suurempia.

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (21) 15 (23) AURAJOKI 1.2.21 HAPPIKYLL. % KIINTOAINE mg/l 1 8 6 4 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 kk kk KOK.FOSFORI µg/l KOK.TYPPI µg/l 3 25 2 15 1 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 kk kk AMMONIUMTYPPI µg/l ENTEROKOKIT (tai fek. kolim. bakteerit) kpl/1 ml 35 5 3 25 2 4 3 15 1 5 2 1 kk kk KUVA 5. joen veden laatu yläjuoksulta alajuoksulle helmikuussa 21 (havaintopaikkojen sijainti on kuvattu vaaka-akselilla mustilla vinoneliöillä, jätevedenpuhdistamot on merkitty valkoisilla neliöillä). n lupapäätöksen mukaan havaintopaikoista 25 ja 26 tehtiin enterokokkien sijaan fekaaliset kolimuotoiset bakteerit.

16 (23) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (21) 5.1.2. Vedenlaatu keväällä joen kevään virtaamahuippu ajoittui huhtikuun alkuun. Näytteenottopäivänä (2.4.21) virtaamat olivat laskusuunnassa; Hypöistenkoskella virtaama oli 3,3 m 3 /s ja Halisissa 12,1 m 3 /s. Huhtikuun näytteenottokerralla vedessä havaittujen lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien määrä kasvoi huomattavasti havaintopaikkojen 25 ja 26 välillä ja veden hygieeninen tila heikkeni välttävästä huonoksi (kuva 6). Lisäksi ravinteiden määrä ja BOD 7 -arvo olivat n Riihikosken puhdistamon alapuolella hieman yläpuolta suurempia. Ammoniumtypen pitoisuudet ja BOD 7 -arvot olivat kuitenkin lähinnä puhtaille jokivesille tyypillisellä tasolla. Veden happitilanne oli hyvä. joen vedenlaatu ei muuttunut oleellisesti havaintopaikkojen 34 ja 42 välillä, joten n kunnan ja joki Oy:n jätevesien vaikutuksista ei ollut nähtävissä viitteitä. Myös n tasalla vesi oli ammoniumtypen ja BOD 7 -arvojen osalta luokiteltavissa puhtaaksi. Vesi oli hygieenisesti välttävälaatuista. Kokonaistypen määrät olivat n havaintopaikkoihin verrattuna hieman pienempiä. joen alajuoksun havaintopaikoissa 54 ja 58 vedenlaatu oli melko samanlaista. Molemmissa paikoissa vesi oli ammoniumtypen ja BOD 7 -arvojen sekä hyvän happitilanteen osalta luokiteltavissa puhtaaksi. Vedessä havaittujen enterokokkien kaltaisten bakteerien määrän perusteella hygieeninen tila oli välttävä. Alajuoksun kokonaistyppipitoisuudet olivat muita havaintopaikkoja pienempiä. Tutkimuskerralla liuenneen kokonaisfosforin pitoisuudet olivat keski- ja alajuoksulla ajankohdan keskimääräistä alhaisempia, kun taas enterokokkien kaltaisia bakteereita havaittiin tavanomaista runsaammin. Muilta osin vedenlaatu oli ajankohdalle tyypillistä. 5.1.3. Vedenlaatu kesällä Kesän aikana joen virtaamat olivat pääosin melko pieniä. Näytteenottopäivänä (26.7.21) Hypöistenkosken virtaama oli vain,1 m 3 /s. Heinäkuun tutkimuskerralla joen veden kokonaistyppipitoisuus ja bakteerimäärä kasvoivat selvästi havaintopaikkojen 14 ja 15 välillä, mikä saattoi johtua n jätevedenpuhdistamolta jokeen johdetuista jätevesistä (kuva 7). Hygieeninen tila heikkeni välttävästä huonoksi havaintopaikkojen välillä. Ammoniumtypen pitoisuudet olivat molemmissa havaintopaikoissa puhtaille jokivesille tyypillisiä BOD 7 -arvojen ilmentäessä lievää likaantuneisuutta. Yläjuoksun vedessä oli melko runsaasti happea. n Riihikosken jätevesien vaikutukset näkyivät ilmeisesti etenkin kokonaistypen pitoisuuden ja myös bakteerimäärän kasvuna havaintopaikkojen 25 ja 26 välillä. Bakteerimäärän perusteella jokiveden hygieeninen tila heikkeni hyvästä välttäväksi. Ammoniumpitoisuus oli kummassakin n havaintopaikassa puhtaiden vesien tasoa, mutta vedessä oli selvää hapenvajausta. Ylemmässä havaintopaikassa levä-

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (21) 17 (23) määrää kuvaava a-klorofyllipitoisuus oli poikkeuksellisen suuri ja vastasi erittäin reheville järville tyypillisiä lukemia. Mikroskooppitarkastelun perusteella näytteessä oli runsaasti Synura sp. -kultaleväkolonioita ja melko runsaasti Euglena sp. -silmäleviä, panssarileviä (Dinophyceae) ja Cryptomonas sp. -nieluleviä. Pientä lajistoa oli vähän, mutta melko runsaasti havaittiin Trachelomonas sp. -silmäleviä. Puhdistamon alapuolella klorofyllin määrä oli yläpuolta huomattavasti pienempi ja tyypillinen lievästi reheville järville. Myös n jätevedet kasvattivat jokiveden typpipitoisuutta ja huononsivat sen hygieenistä tilaa havaintopaikkojen 34 ja 42 välillä. Hygieeninen tila muuttui erinomaisesta välttäväksi. BOD 7 -arvojen osalta jokivesi oli lievästi likaantunutta, mutta ammoniumin pitoisuudet olivat alhaisia. Havaintopaikassa 34 vedessä oli hapen ylikyllästystä, kun taas alapuolisen havaintopaikan 42 vedessä oli huomattavaa hapenvajausta. Fosforipitoisuudet olivat joen ylempiin havaintopaikkoihin verrattuna pienempiä. Veden sinkkipitoisuus jäi alle määritysrajan kummassakin havaintopaikassa. Myös n tasalla oli runsaasti levää suurien a-klorofyllipitoisuuksien perusteella. Havaintopaikasta 34 otetussa näytteessä havaittiin runsaasti Synura sp. -kultaleväkolonioita ja melko runsaasti Cryptomonas sp. -nieluleviä. Pientä lajistoa oli vähän. Alemmassa havaintopaikassa 42 vedessä oli runsaasti Euglena sp. -silmäleviä ja melko runsaasti Pandorina morum sekä Eudorina sp. -viherleväkolonioita. Näytteessä tavattiin myös jonkin verran panssarileviä (Dinophyceae) ja Cryptomonas sp. -nieluleviä ja Trachelomonas sp. -silmäleviä. joen alajuoksulla havaintopaikan 58 ravinnepitoisuudet sekä BOD 7 -arvo olivat paikkaa 54 suurempia. BOD 7 -arvot ilmensivät molemmissa paikoissa lievää likaantuneisuutta, kun taas ammoniumtypen pitoisuudet olivat puhtaille vesille ominaisia. Hygieeninen tila oli luokiteltavissa hyväksi ja jokivedessä oli runsaasti happea. Havaintopaikassa 54 levämäärää kuvaava a-klorofyllipitoisuus oli samaa suuruusluokkaa kuin rehevissä järvissä. Heinäkuun tutkimuskerralla n ja n puhdistamojen alapuolisissa havaintopaikoissa kokonaistypen pitoisuudet olivat tavanomaista suurempia. Alhaisista virtaamista johtuen jätevesien laimeneminen oli vähäistä. Veden fosforipitoisuudet sekä sameus- ja COD Mn -arvot olivat kaikissa joen havaintopaikoissa ajankohdan keskimääräistä pienempiä vähäisten sateiden ja valumien seurauksena.

18 (23) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (21) AURAJOKI 2.4.21 HAPPIKYLL. % 1 8 6 4 2 KIINTOAINE mg/l 5 4 3 2 1 kk kk KOK.FOSFORI µg/l 12 1 8 6 4 2 KOK.TYPPI µg/l 25 2 15 1 5 kk kk AMMONIUMTYPPI µg/l 12 1 8 6 4 2 ENTEROKOKIT (tai fek. kolim. bakteerit) kpl/1 ml 5 4 3 2 1 kk kk KUVA 6. joen veden laatu yläjuoksulta alajuoksulle huhtikuussa 21 (havaintopaikkojen sijainti on kuvattu vaaka-akselilla mustilla vinoneliöillä, jätevedenpuhdistamot on merkitty valkoisilla neliöillä). n lupapäätöksen mukaan havaintopaikoista 25 ja 26 tehtiin enterokokkien sijaan fekaaliset kolimuotoiset bakteerit.

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (21) 19 (23) AURAJOKI 26.7.21 HAPPIKYLL. % KIINTOAINE mg/l 14 12 1 8 6 4 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 kk kk KOK.FOSFORI µg/l KOK.TYPPI µg/l 16 14 12 1 8 6 4 2 4 35 3 25 2 15 1 5 kk kk AMMONIUMTYPPI µg/l ENTEROKOKIT (tai fek.kolim.bakteerit) kpl/1 ml 9 8 7 6 5 4 3 2 1 12 1 8 6 4 2 kk kk KUVA 7. joen veden laatu yläjuoksulta alajuoksulle heinäkuussa 21 (havaintopaikkojen sijainti on kuvattu vaaka-akselilla mustilla vinoneliöillä, jätevedenpuhdistamot on merkitty valkoisilla neliöillä). n ja n lupapäätösten mukaan havaintopaikoista 25 ja 26 sekä 34 ja 42 tehtiin enterokokkien sijaan fekaaliset kolimuotoiset bakteerit.

2 (23) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (21) 5.1.4. Vedenlaatu syksyllä joen alajuoksulla (54 ja 58) Syyskuussa joen virtaamat olivat alhaisia lukuun ottamatta kuun loppupuolta, jolloin runsaat sateet nostivat virtaamia hetkellisesti. Syyskuun näytteenottopäivänä (3.9.21) virtaama oli jälleen alhainen. Lokakuussa ja marraskuun alussa virtaamat jäivät ajankohdan keskimääräistä pienemmiksi. Syksyllä joen veden laatu oli melko samanlaista tutkituissa havaintopaikoissa sekä eri tutkimuskerroilla (3.9., 4.11.). Syyskuussa havaintopaikassa 54 oli lievää hapenvajausta, kun taas marraskuun alussa happitilanne oli hyvä molemmissa havaintopaikoissa. Syyskuussa vedessä havaittiin hieman marraskuuta runsaammin kiintoainetta. Marraskuussa kiintoaineen pitoisuus jäi ajankohdan keskimääräistä lukemaa pienemmäksi, mutta muilta osin joen veden laatu oli ajankohdalle tyypillistä kummallakin tutkimuskerralla. 5.1.5. Vedenlaatu vuonna 21 alajuoksulla Vuonna 21 joen alajuoksun havaintopaikasta 54 otettiin näytteitä yhteensä 51 kertaa (kuva 8). Alajuoksun fosfori- ja kiintoainepitoisuudet olivat suuria kevään virtaamahuipun aikana sekä ajoittain syksyllä. Kokonais- ja nitriitti/nitraattitypen pitoisuudet olivat vuoden aikana suurimmillaan kesäkuun lopulla. Kokonais- ja nitriitti/nitraattitypen pitoisuudet olivat vuoden keskimääräistä suurempia myös syksyllä. Ammoniumtypen pitoisuudet olivat tammi-huhtikuussa pääosin lievästi likaantuneille jokivesille tyypillisiä, ja suurimmillaan huhtikuussa. Loppuvuonna ammoniumpitoisuudet olivat puhtaille vesille ominaisia.

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (21) 21 (23) AURAJOKI (havaintopaikka 54) Kiintoaine mg/l 1 8 6 4 2 Kok.typpi µg/l 7 6 5 4 3 2 1 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 21 21 Kok.fosfori µg/l 25 NO X -typpi µg/l 6 2 15 1 5 5 4 3 2 1 NH 4 -typpi µg/l 3 25 2 15 1 5 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 21 21 Liuk.kok.P µg/l 8 7 6 5 4 3 2 1 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 21 21 KUVA 8. joen havaintopaikan 54 veden laatu vuonna 21 (kaaviot perustuvat Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen aineistoihin). Kiintoainepitoisuus on määritetty käyttämällä Nuclepore,4 -suodatinta.

22 (23) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (21) 5.2. Vähäjoki Helmikuussa (1.2.21) Vähäjoen havaintopaikassa (V34) vedessä oli selvää hapenvajausta. Ammoniumtypen osalta vesi oli lievästi likaantunutta, mutta BOD 7 - arvo oli puhtaille vesille ominainen. Enterokokkien kaltaisten bakteerien määrän perusteella veden hygieeninen tila oli tyydyttävä. Veden kokonaisravinnepitoisuudet olivat selvästi joen alajuoksuun verrattuna alhaisempia. Näytteenottopäivänä Vähäjoen vesi oli monelta osin parempilaatuista kuin yleensä vastaavana ajankohtana. Sähkönjohtavuusarvo oli tavanomaista suurempi. Huhtikuun näytteenottokerralla (28.4.21) Vähäjoen kokonaisfosfori- ja kiintoainepitoisuudet sekä sameus- ja BOD 7 -arvot olivat suurempia ja kokonaistypen määrä samalla tasolla joen alajuoksuun verrattuna. BOD 7 -arvo ilmensi lievää likaantuneisuutta ammoniumtypen ollessa puhtaille vesille ominainen. Vedessä oli runsaasti happea. Vähäjoen hygieeninen tila oli tyydyttävä; enterokokkien kaltaisia bakteereita havaittiin jokeen verrattuna vähemmän. Heinäkuun tutkimuskerralla (26.7.21) Vähäjoen kokonaistyppipitoisuus oli tavanomaista pienempi eikä vedessä havaittu ammoniumtyppeä. Myös veden sameusja väriarvot olivat keskimääräistä pienempiä. Enterokokkien kaltaisten bakteerien määrän perusteella veden hygieeninen tila oli välttävä. BOD 7 -arvo ilmensi lievää likaantuneisuutta ja oli tavanomaista suurempi. Myös sähkönjohtavuusarvo oli poikkeuksellisen suuri. Vedessä oli selvä hapen ylikyllästystila.

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (21) 23 (23) 6. TIIVISTELMÄ Velvoitetutkimuksen tarkoituksena oli seurata joen taajamien jätevesien vaikutuksia joen vedenlaatuun. Lisäksi seurattiin joen alajuoksun ja Vähäjoen vedenlaatua. Vuoden 21 keskilämpötila oli Turussa vajaan asteen vertailujakson keskiarvoa alempi. Myös vuoden sademäärä jäi tavanomaista pienemmäksi, mikä näkyi edelleen joen virtaamissa. Hypöistenkosken keskivirtaama oli selvästi pitkäaikaiskeskiarvoa pienempi; huhtikuuta lukuun ottamatta jokaisen kuukauden keskivirtaama jäi keskimääräistä alhaisemmaksi. Vuonna 21 n puhdistamolta tuleva BHK- ja fosforikuormitus olivat keskimääräistä pienempiä, kun taas typpikuormitus oli tavanomaisella tasolla. n Riihikosken jätevesien BHK- ja fosforikuormitus olivat samaa suuruusluokkaa kuin 2-luvulla keskimäärin, mutta typpikuormitus oli normaalia suurempi. n asemanseudun jätevesien aiheuttama BHK- ja fosforikuormitus olivat selvästi suurempia kuin 2-luvulla keskimäärin. joen fosforivirtaama oli yhteensä 21 tonnia ja typpivirtaama 382 tonnia. Ainevirtaamat olivat etenkin fosforin osalta selvästi tavanomaista pienempiä johtuen suurelta osin alhaisista virtaamista. Pääosa kuormituksesta päätyi mereen huhtikuun aikana. joen yläjuoksulla n jätevesien vaikutukset näkyivät veden kokonaistyppipitoisuuksien ja bakteerimäärien kasvuna. n tasalla Riihikosken jätevedet nostivat veden ravinnepitoisuuksia ja heikensivät hygieenistä tilaa. n jätevesien vaikutuksista ei ollut havaittavissa selviä viitteitä talvella ja keväällä, mutta kesällä jätevedet saattoivat nostaa veden ravinnepitoisuuksia ja bakteerimäärää. joen vesi oli ammoniumtypen osalta talvella lievästi likaantunutta, ja keväällä ja kesällä puhtaille vesille tyypillistä. BOD 7 -arvot olivat talvella ja keväällä pääosin puhtaille vesille ominaisia, mutta kesällä vedessä oli runsaammin happea kuluttavaa orgaanista ainesta, ja vesi oli siltä osin lähinnä lievästi likaantunutta tai alajuoksulla jopa likaantunutta. Veden hygieeninen tila oli n puhdistamon alapuolella huono sekä talvella että kesällä. Myös n Riihikosken puhdistamon alapuolella hygieeninen tila oli huono talvella ja keväällä. Alajuoksulla vedessä havaittiin ylä- ja keskijuoksua vähemmän bakteereita. joen happitilanne oli talvella ja keväällä pääosin hyvä. Kesällä vedessä oli paikoitellen hapenvajausta, mutta n tasalla vedessä oli hapenylikyllästystila. Kesällä levämäärää kuvaavat klorofyllipitoisuudet olivat useassa paikassa poikkeuksellisen suuria, ja näytteissä havaittiin runsaasti muun muassa kulta-, silmä- ja nieluleviä. Vähäjoen vesi oli talvella ammoniumtypen osalta lievästi likaantunutta, mutta BOD 7 -arvo oli puhtaille vesille ominainen. Keväällä ja kesällä ammoniumtypen pitoisuudet olivat puhtaille jokivesille ominaisia, kun taas BOD 7 -arvot ilmensivät puolestaan lievää likaantuneisuutta ja kesällä jopa likaantuneisuutta. Kesällä vedessä oli selvä hapenylikyllästystila luultavasti runsaan levätuotannon seurauksena. Talvella ja keväällä Vähäjoen hygieeninen tila oli tyydyttävä ja kesällä välttävä. Turussa 9. marraskuuta 211 Sari Koivunen biologi

Vesinäytteiden tutkimustuloksia joki (AURA) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht ph Väri.s CODMn BOD 7 Kok.N NH4-N Kok.P PO4-P KokP.l Enterokok. Fek.k.44 C Klorof. Cl Zn Levä kval. Näyte C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l /1 ml /1 ml µg/l mg/l µg/l 1.2.21 AURA / 14 Jauhij. liitt yp 14 Kok.syv.,3 m; Näk.syv.,3 m; Lumi 1 cm; Jää 14 cm; Klo 12:; Näytt.ottaja JS/LK; Ilm.lt. -1 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. E;,15,2 13, 89 17 9,3 16 7,5 25 3,3 1,4 13 21 94 16 1.2.21 AURA / 15 n raja 15 (L15) Kok.syv.,2 m; Näk.syv.,1 m; Lumi 2 cm; Jää 2 cm; Klo 12:3; Näytt.ottaja JS/LK; Ilm.lt. -1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. E;,1,1 12,9 88 16 7,3 19 7,5 25 3,2 2,2 28 3 98 47 1.2.21 AURA / 25 Arkkilan silta 25 (L 25) Näk.syv.,3 m; Lumi 25 cm; Jää 3 cm; Klo 13:; Näytt.ottaja JS/LK; Ilm.lt. -9 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. E; 1,3 1,3 71 49 16 22 7,2 8,2 1,5 2 12 14 11 17 1.2.21 AURA / 26 mts 26 (L 26) Kok.syv. 1, m; Näk.syv.,3 m; Lumi 1 cm; Jää 42 cm; Klo 13:15; Näytt.ottaja JS/LK; Ilm.lt. -9 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. E;,5,1 11,6 79 4 11 26 7,3 8,7 1,8 41 16 28 24 34 1.2.21 AURA / 34 Kuuskosken silta 34(L34) Kok.syv.,4 m; Klo 13:35; Näytt.ottaja JS/LK; Ilm.lt. -9 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. E;,2,2 11,6 8 28 6,1 24 7,2 13 1,9 28 14 19 84 1 13 <2 1.2.21 AURA / 42 Nahkateht ap 42 (L 42) Näk.syv.,4 m; Lumi 1 cm; Jää 4 cm; Klo 14:1; Näytt.ottaja JS/LK; Ilm.lt. -9 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. E; 1,,3 11,8 81 28 6,5 26 7,3 12 1,6 29 15 18 74 32 17 2 1.2.21 AURA / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,3 m; Lumi 1 cm; Jää 4 cm; Klo 15:2; Näytt.ottaja JS/LK; Ilm.lt. -9 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. E; 1,,1 13,3 91 32 4,3 24 7,4 18 18 1,6 28 12 13 53 2 1.2.21 AURA / 58 Halisten uusi s Kok.syv.,2 m; Näk.syv.,2 m; Klo 15:5; Näytt.ottaja JS/LK; Ilm.lt. -1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. E;,1,1 13,1 9 34 4,9 23 7,4 18 16 1,6 25 88 12 42 1 1.2.21 AURA / V34 Maarian kk mts Kok.syv.,3 m; Näk.syv.,3 m; Klo 15:5; Näytt.ottaja JS/LK; Ilm.lt. -1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. E;,15,5 9, 62 15 9,4 52 7,2 45 5,8 1,5 14 23 5 11 8 FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T11 Liite 1, sivu 1/4

Vesinäytteiden tutkimustuloksia joki (AURA) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht ph Väri.s CODMn BOD 7 Kok.N NH4-N Kok.P PO4-P KokP.l Enterokok. Fek.k.44 C Klorof. Cl Zn Levä kval. Näyte C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l /1 ml /1 ml µg/l mg/l µg/l 2.4.21 AURA / 25 Arkkilan silta 25 (L 25) Kok.syv. 2,5 m; Näk.syv.,2 m; Klo 1:3; Näytt.ottaja JH; Ilm.lt. 8 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 1, 2,5 11,8 86 53 2 11 7,1 2 1,6 2 83 96 23 16 2.4.21 AURA / 26 mts 26 (L 26) Kok.syv. 1,5 m; Näk.syv.,2 m; Klo 1:45; Näytt.ottaja JH; Ilm.lt. 8 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1, 3,2 12,2 91 58 2 11 7,1 19 1,8 21 1 11 3 44 2.4.21 AURA / 34 Kuuskosken silta 34(L34) Kok.syv. 1,2 m; Näk.syv.,2 m; Klo 11:1; Näytt.ottaja JH; Ilm.lt. 8 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W;,5 2,9 12,1 89 51 15 1 7,1 2 1,8 19 79 97 24 62 5,5 <2 2.4.21 AURA / 42 Nahkateht ap 42 (L 42) Kok.syv. 3, m; Näk.syv.,2 m; Klo 11:4; Näytt.ottaja JH; Ilm.lt. 8 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1, 3,6 12,4 93 54 17 1 7,1 2 1,7 18 83 97 23 35 5,8 <2 2.4.21 AURA / 54 Ohikulkut s 54 Kok.syv. 4,9 m; Näk.syv.,2 m; Klo 12:2; Näytt.ottaja JH; Ilm.lt. 8 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 2, 3,7 12,5 95 6 21 11 7,2 18 19 1,9 17 67 98 18 14 2.4.21 AURA / 58 Halisten uusi s Kok.syv. 1, m; Klo 12:35; Näytt.ottaja JH; Ilm.lt. 8 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W;.5 4,2 12,5 96 61 21 11 7,3 16 19 1,7 17 62 99 2 18 28.4.21 AURA / V34 Maarian kk mts Kok.syv.,5 m; Näk.syv.,2 m; Klo 9:45; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW;,3 4,5 11,9 92 93 41 16 7,5 16 11 2,2 17 93 15 38 66 26.7.21 AURA / 14 Jauhij. liitt yp 14 Kok.syv.,4 m; Näk.syv. >,4 m; Klo 11:2; Näytt.ottaja KL; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 7 /8;,2 18,5 8,3 88 9,6 4,3 15 7,5 5 5,1 2,6 11 43 13 4 26.7.21 AURA / 15 n raja 15 (L15) Kok.syv.,4 m; Näk.syv. >,4 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja KL; Ilm.lt. 24 C; Pilv. 7 /8;,2 18,5 7,7 82 13 7,3 18 7,4 45 5,2 2,8 27 51 15 11 FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T11 Liite 1, sivu 2/4

Vesinäytteiden tutkimustuloksia joki (AURA) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht ph Väri.s CODMn BOD 7 Kok.N NH4-N Kok.P PO4-P KokP.l Enterokok. Fek.k.44 C Klorof. Cl Zn Levä kval. Näyte C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l /1 ml /1 ml µg/l mg/l µg/l 26.7.21 AURA / 25 Arkkilan silta 25 (L 25) Kok.syv. 2,4 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja KL; Pilv. 4 /8; 1, 2,2 4,7 51 3,5 6,1 23 7,4 12 3,2 66 <3 1 36 2 -,5 92 Kts. laus. 26.7.21 AURA / 26 mts 26 (L 26) Kok.syv. 1, m; Näk.syv. >1, m; Klo 12:35; Näytt.ottaja KL; Ilm.lt. 25 C; Pilv. 4 /8;,5 2,4 5,1 56 14 7,3 27 7,4 13 1,8 23 38 15 93 26 -,5 7,6 26.7.21 AURA / 34 Kuuskosken silta 34(L34) Kok.syv.,5 m; Näk.syv. >,5 m; Klo 13:; Näytt.ottaja KL; Ilm.lt. 25 C; Pilv. 4 /8;,2 22, 1, 115 4,1 5,6 21 7,8 19 4,8 16 11 94 14 <1 13 <2 -,3 77 Kts. laus. 26.7.21 AURA / 42 Nahkateht ap 42 (L 42) Kok.syv. 2,5 m; Näk.syv. <1, m; Klo 13:3; Näytt.ottaja KL; Ilm.lt. 25 C; Pilv. 4 /8; 1, 2,8 4,3 48 12 8,3 28 7,3 15 2,2 37 79 96 37 31 17 <2 -,5 82 Kts. laus. 26.7.21 AURA / 54 Ohikulkut s 54 Kok.syv. 4,5 m; Näk.syv.,5 m; Klo 14:2; Näytt.ottaja KL; Ilm.lt. 25 C; Pilv. 8 /8; 1, 22,6 8, 93 19 9,9 16 7,6 8 13 2,3 13 19 96 19 14 -,5 21 26.7.21 AURA / 58 Halisten uusi s Kok.syv.,4 m; Klo 14:45; Näytt.ottaja KL; Ilm.lt. 25 C; Pilv. 8 /8;,2 23,1 8,4 98 14 16 18 7,8 8 14 5,6 15 14 12 14 4 26.7.21 AURA / V34 Maarian kk mts Kok.syv.,2 m; Näk.syv. >,2 m; Klo 15:; Näytt.ottaja KL;,1 21,2 12, 135 9,6 17 49 7,9 6 9,5 5,1 74 <3 13 18 14 3.9.21 AURA / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,2 m; Klo 1:; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. N; 1, 1, 8,8 78 67 12 17 7,2 15 FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T11 Liite 1, sivu 3/4

Vesinäytteiden tutkimustuloksia joki (AURA) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht ph Väri.s CODMn BOD 7 Kok.N NH4-N Kok.P PO4-P KokP.l Enterokok. Fek.k.44 C Klorof. Cl Zn Levä kval. Näyte C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l /1 ml /1 ml µg/l mg/l µg/l 3.9.21 AURA / 58 Halisten uusi s Kok.syv.,5 m; Näk.syv.,2 m; Klo 1:2; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. N;,3 1,1 1,4 92 59 18 7,4 15 4.11.21 AURA / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,2 m; Klo 1:3; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 5 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1, 5,7 11,3 9 62 8,3 18 7,5 15 4.11.21 AURA / 58 Halisten uusi s Näk.syv.,2 m; Klo 1:45; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 5 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW;.3 5,7 11,6 92 59 18 7,6 15 FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T11 Liite 1, sivu 4/4

Vesinäytteiden tutkimustuloksia joen ravinnevirt. (AU54) LOSyk:n seurantatutkimus (joki) (AURA_LOS) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka.4N Ka GF/C Sähk.joht ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P.L KokP.l PO4-P Cl Fe fotom. Mn fotom. As Gran alk COD Mn jv SO4 Näyte C mg/l Kyll % FNU mg/l mg/l ms/m mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l mmol/l mgo2/l mg/l 6.4.21 AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,2 m; Klo 14:3; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 5 C; Pilv. 7 /8; 1,3 53 25 18 59 21 64 13.4.21 AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,2 m; Klo 13:5; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 4 /8; 1 3,6 42 22 15 53 14 24 26.4.21 AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Kok.syv. 4,7 m; Näk.syv.,3 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 14:35; Näytt.ottaja JH; Ilm.lt. 9 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 4,7 37 28 22 45 16 24 12.5.21 AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Kok.syv. 4, m; Näk.syv.,3 m; Klo 8:45; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 8, 12 73 9 4 91 19 21.9.21 AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Kok.syv. 4,3 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 12:2; Näytt.ottaja JH; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 12,5 11 23 15 41 13 34 19.1.21 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 14:45; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1,2 11,6 8 35, 31, 21, 7,4 18 25 19 91 98, 32, 44, 69, 13,8 28, 15,,68 1,1 17, 22,8 1.2.21 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 15:2; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1,3 29, 24, 25, 7,4 16 29 23 11 14, 48, 56, 1, 26, 1,3 2.3.21 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,5 m; Klo 8:35; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1,3 23, 19, 24, 7,4 24 19 11 13, 44, 52, 98, 16, 2.3.21 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 12:4; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1,2 22, 18, 21, 7,6 16 21 16 85 12, 38, 47, 88, 23, 1,2 15.3.21 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 8:3; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1,5 14,4 99 23, 18, 21, 7,4 16 21 15 83 12, 33, 41, 85, 13, 23, 13, 1,2 1,1 18, 17, 24.3.21 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 13:15; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1,3 26, 17, 24, 7,5 22 16 17 12, 37, 41, 94, 17, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T11 Liite 2, sivu 1/5

Vesinäytteiden tutkimustuloksia joen ravinnevirt. (AU54) LOSyk:n seurantatutkimus (joki) (AURA_LOS) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka.4N Ka GF/C Sähk.joht ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P.L KokP.l PO4-P Cl Fe fotom. Mn fotom. As Gran alk COD Mn jv SO4 Näyte C mg/l Kyll % FNU mg/l mg/l ms/m mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l mmol/l mgo2/l mg/l 3.3.21 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 13:45; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1,3 47, 37, 19, 7,4 12 27 2 27 17, 59, 67, 13, 3,,86 7.4.21 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 12:45; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1,2 14,1 97 9, 76, 9, 7, 16 26 18 58 17, 44, 52, 96, 4, 46, 34,,75,35 16, 8, 13.4.21 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 13:3; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 2,7 88, 66, 9, 7, 2 23 15 52 13, 16, 24, 73, 45,,34 14.4.21 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,3 m; Klo 13:3; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 3,5 84, 63, 1, 7, 21 14 57 13, 15, 24, 58, 2, 19.4.21 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 15:45; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 4, 12,7 96 63, 51, 11, 7,2 18 17 11 64 1, 12, 18, 25, 5,9 35, 14,,63,38 18, 11, 22.4.21 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 14:3; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 4,2 54, 47, 11, 7,2 18 16 1 65 93, 12, 24, 47, 33,,42 28.4.21 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 15:25; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 5,9 11,7 94 77, 68, 12, 7,3 2 24 17 29 12, 13, 23, 53, 7, 45, 15,,66,45 17, 13, 3.5.21 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,25 m; Klo 14:5; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 9,4 53, 43, 13, 7,3 17 11 54 93, 1, 19, 47, 17, 4.5.21 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 14:4; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 8,8 54, 43, 12, 7,3 24 16 1 54 93, 11, 2, 46, 33,,49 1.5.21 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 14:; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 7,6 11, 92 48, 4, 13, 7,3 16 14 83 47 9, 11, 13, 47, 9,1 31, 13,,7,55 17, 14, 17.5.21 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,25 m; Klo 8:2; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 15,6 45, 41, 14, 7,3 15 82 34 82, 9, 21, 48, 16, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T11 Liite 2, sivu 2/5

Vesinäytteiden tutkimustuloksia joen ravinnevirt. (AU54) LOSyk:n seurantatutkimus (joki) (AURA_LOS) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka.4N Ka GF/C Sähk.joht ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P.L KokP.l PO4-P Cl Fe fotom. Mn fotom. As Gran alk COD Mn jv SO4 Näyte C mg/l Kyll % FNU mg/l mg/l ms/m mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l mmol/l mgo2/l mg/l 24.5.21 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 14:3; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 17,1 8,8 91 46, 41, 15, 7,3 18 16 89 33 1, 16, 2, 56, 9,3 3, 13,,98,74 17, 14, 1.6.21 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,35 m; Klo 14:35; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 18,1 3, 29, 19, 7,5 22 15 4 11, 11, 17, 49, 17, 14.6.21 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 14:35; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 16,2 8,2 83 48, 4, 18, 7,6 14 37 31 24 11, 8, 18, 47, 12, 29, 13, 1,,85 19, 16, 15.6.21 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 13:3; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 16, 51, 43, 19, 7,4 32 25 27 1, 12, 21, 47, 16, 28.6.21 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,4 m; Klo 13:4; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 18,3 23, 2, 25, 7,6 61 51 23 76, 2, 11, 25, 13, 12.7.21 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 14:; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 23,1 15, 8,8 25, 7,6 37 29 29 57, <2, 1, 14, 11, 12.7.21 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 13:; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 24,7 22, 26, 2, 7,9 9 32 23 5 72, 3, 12, 17, 15, 1,1 26.7.21 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 13:15; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 22,2 12, 14, 2, 7,6 15 69 48 58, <2, 14, 1, 11, 2.8.21 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv. 1 m; Klo 8:15; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 21,1 16, 15, 18, 7,6 11 43 4 74, 2, 1, 19, 12, 3.8.21 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 14:45; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 22,8 11, 127 2, 25, 14, 8, 9 12 19 5 13, 3, 13, 29, 9,3 14, 15, 1,9 1, 12, 11, 16.8.21 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 14:5; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 22,7 2, 16, 16, 8, 1 1 5 13, 3, 17, 35, 14, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T11 Liite 2, sivu 3/5

Vesinäytteiden tutkimustuloksia joen ravinnevirt. (AU54) LOSyk:n seurantatutkimus (joki) (AURA_LOS) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka.4N Ka GF/C Sähk.joht ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P.L KokP.l PO4-P Cl Fe fotom. Mn fotom. As Gran alk COD Mn jv SO4 Näyte C mg/l Kyll % FNU mg/l mg/l ms/m mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l mmol/l mgo2/l mg/l 7.9.21 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 14:4; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 14,5 13, 14, 16, 7,8 73 5 4 78, 8, 19, 3, 12, 7.9.21 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 14:1; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 13,7 11,1 17 12, 12, 15, 8,1 8 76 <5 <3 74, 3, 2, 16, 9,7 67, 84, 1, 1, 13, 2, 23.9.21 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,15 m; Klo 13:3; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 11,8 11, 84, 2, 7,3 36 28 44 21, 33, 48, 97, 17, 4.1.21 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 8:2; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 8,2 8,7 73 59, 39, 18, 7,2 2 42 34 35 14, 28, 41, 77, 12, 32, 2,,99,52 28, 19, 4.1.21 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 7:5; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 9,2 59, 47, 18, 7,1 4 31 49 15, 28, 4, 8, 23, 18.1.21 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,35 m; Klo 13:; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 5,3 38, 31, 19, 7,3 39 29 65 13, 25, 48, 67, 22, 18.1.21 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 12:4; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 4,7 36, 27, 17, 7,3 2 35 26 56 12, 24, 41, 65, 24,,54 1.11.21 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 11:2; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 5,1 11,9 93 58, 52, 17, 7,5 28 28 21 47 13, 29, 35, 8, 2, 39, 14,,97,7 18, 36, 8.11.21 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,2 m; Klo 14:3; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 3,8 1, 89, 19, 7,4 42 33 4 21, 31, 4, 12, 21, 24.11.21 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 14:; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 1, 96, 8, 16, 7,2 36 51 41 42 18, 23, 32, 79, 58,,4 3.11.21 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 11:2; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1, 64, 59, 17, 7,1 45 37 43 13, 24, 34, 6, 21, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T11 Liite 2, sivu 4/5

Vesinäytteiden tutkimustuloksia joen ravinnevirt. (AU54) LOSyk:n seurantatutkimus (joki) (AURA_LOS) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka.4N Ka GF/C Sähk.joht ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P.L KokP.l PO4-P Cl Fe fotom. Mn fotom. As Gran alk COD Mn jv SO4 Näyte C mg/l Kyll % FNU mg/l mg/l ms/m mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l mmol/l mgo2/l mg/l 8.12.21 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 13:15; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1,2 12,8 88 35, 28, 16, 7,2 22 32 25 62 11, 28, 49, 47, 11, 27, 96,,72,57 21, 2, 2.12.21 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 12:15; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1,1 31, 27, 17, 7,2 28 22 68 83, 24, 33, 49, 24, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T11 Liite 2, sivu 5/5

LIITE 3 joen ainevirtaama-arvio vuodelta 21 Keskiarvot Jakso Virtaama 1) Kiintoaine, Kiintoaine, hieno 2) karkea 3) Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P m3/s mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l I-III,6 23 4 2463 1829 13 129 95 IV 41,3 62 38 219 1556 55 135 59 V-IX 2,5 31 11 211 1435 28 1 38 X-XII 2,2 48 8 382 299 51 139 72 Koko vuosi 38 21 2529 1857 55 12 59 Ainevirtaama Jakso Virtaama 1) Kiintoaine, Kiintoaine, hieno 2) karkea 3) Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P m3 t t t t t t t I-III 4457436 1 2 11 8,6,6,4 IV 1761212 662 41 234 167 5,9 14 6,3 V-IX 3356451 13 38 71 48,9 3,4 1,3 X-XII 17333326 83 14 66 52,9 2,4 1,3 Yhteensä 16241625 858 464 382 275 8 21 9 Jakso Virtaama 1) Kiintoaine, Kiintoaine, hieno 2) karkea 3) Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P % % % % % % % % I-III 3 1,4 3 3 7 3 5 IV 66 77 88 61 61 71 69 68 V-IX 21 12 8 18 18 11 16 14 X-XII 11 1 3 17 19 11 12 14 Yhteensä 1 1 1 1 1 1 1 1 Merkintöjen selityksiä: 1) Virtaama on laskettu Halistenkosken virtaama-arvoista vastaamaan koko joen valuma-aluetta. 2) Kiintoainepitoisuus on määritetty käyttämällä Nuclepore,4 µm suodatinta (koko vuosi: n=41) 3) Kiintoainepitoisuus on määritetty käyttämällä GF/C suodatinta (koko vuosi: n=1) kok.n = kokonaistyppi NO23-N = nitraatti- ja nitriittitypen yhteismäärä NH4-N = ammoniumtyppi Kok.P = kokonaisfosfori PO4-P = fosfaattifosfori I-III = tammi-maaliskuu IV = huhtikuu V-IX = touko-syyskuu X-XII = loka-joulukuu t = tonnia µg/l = mg/m3