OPETUSSUUNNITELMA

Luonnos 29.1.2017 OPETUSSUUNNITELMA 2017-2020 Ruotsin kieli Opetussuunnitelma on opettajille ja opiskelijoille tarkoitettu ohjeisto siitä, mitä ja miten opiskellaan. Tarkemmat tiedot kunkin lukuvuoden kontaktiopetuksesta löytyvät Korppi-kurssi- ja opintotietojärjestelmästä. Obs! Denna version är under arbete! Monialaiseksi kieliasiantuntijaksi tähtäävän pääaineopiskelijan kandidaatintutkinto rakentuu seuraavasti: Monialaisen kieliasiantuntijan kandidaattiohjelma 180 op Tutkinto-ohjelman perusopinnot 36 op Yhteiset perusopinnot 10 op Johdatusta kieleen ja sen tutkimukseen 2 op Kohti monialaista kieliasiantuntijuutta 5 op Kriittinen ajattelu ja tiedontuottaminen 3 op Ruotsin kielen opintosuunnan perusopinnot 26 op Tutkinto-ohjelman aineopinnot 5 Yhteiset aineopinnot 13 op Tutkimuksen teon perusteet Johdatus diskurssintutkimukseen Kieli- ja viestintäasiantuntijan osaaminen työmarkkinoilla 3 op Ruotsin kielen opintosuunnan aineopinnot 42 op (sis. kandiseminaarin ja -tutkielman, yht. 10 op) Tutkinto-ohjelman viestintä-, kieli- ja yleisopinnot 9 op Valinnaisia opintoja 80 op

Ruotsin kielen opintosuunnan perusopinnot 26 op monialaisilla kieliasiantuntijoilla (samat RUOP-kurssit kuin opettajalinjalla) Suuntautumis- ja muut yhteiset opinnot 10 op Viestintätaidot (8 op) Kielitieto (10 op) Kieli, kulttuuri ja yhteiskunta (8 op) KLSP004 Johdatus kieleen ja sen tutkimukseen MONP1000 Kohti monialaista kieliasiantuntijuutta MONP1001 Kriittinen ajattelu ja tiedontuottaminen RUOP201 Uttal och samtal RUOP202 Skriv- och textkompetens RUOP203 Språkets struktur och funktion IA RUOP204 Språkets struktur och funktion IB RUOP205 Introduktion till lingvistik RUOP206 Kultur och samhälle i Norden RUOP1207 Modern svensk litteratur 2 op 3 op 4 op 4 op 4 op 4 op 2 op 4 op 4 op Ruotsin kielen opintosuunnan aineopinnot 42 op, opettajalinjaan verrattuna eri kursseja ovat RUOA303 Samtal och interaktion (opettajalinjalla vastaava RUOA102 Klassrumsinteraktion), RUOA1209 Språk som påverkansmedel, e-tenta (opettajalinjalla vastaava RUOA1208 Teoretiska perspektiv på andraspråksdidaktik, e-tenta, (opettajalinjalla lisäksi valinnaisina tarjotaan: RUOA110 Undervisningsmaterial som resurs, RUOS229 Teori och praktik i grammatikundervisning) Suuntautumis- ja muut yhteiset opinnot 13 op Viestintätaidot (9 op) Kielitieto (8 op) Kieli, kulttuuri ja yhteiskunta (9 op) Tutkijan taidot (13 op) Valinnaiset ruotsin kielen suuntautumisopinnot (valitse 3 op) MONA1000 Johdatus diskurssintutkimukseen MONA1001 Kieli- ja viestintäasiantuntijan osaaminen työmarkkinoilla KLSA1000 Tutkimuksen teon perusteet RUOA200 Introduktion till pragmatik RUOA201 Skrivande i arbetslivet RUOA303 Samtal och interaktion RUOA204 Språkpraktik RUOA203 Språkets struktur och funktion II RUOA1209 Språk som påverkansmedel (e-tenta?) RUOA206 Svenskans grannspråk RUOA207 Svensk litteraturhistoria RUOA1212 Kandidatseminarium och kandidatavhandling RUOA213 Vetenskapligt skrivande RUOS217 Svenska språkets historia RUOS1218 Danska RUOS1219 Norska RUOS220 Språkplanering i Norden 3 op 1 op 3 op 2 op 3 op 4 op 4 op 4 op 10 op 3 op 3-3- 3-3-

RUOA221 Ungdomsspråk och slang RUOS228 Finlandssvensk kultur och identitet RUOA2001 Att skriva i digitala medier RUOA2002 Översättning från svenska till finska 3-3- 3-? 3-? Monialaiseksi kieliasiantuntijaksi tähtäävän maisterintutkinto rakentuu seuraavasti: Monialaisen kieliasiantuntijan maisteriohjelma 120 op Tutkinto-ohjelman syventävät opinnot 80 op Tutkielmaopinnot 4 Maisteriseminaari : Diskurssintutkimuksen maisteriseminaari tai ruotsin opintosuunnan maisteriseminaari Maisterin tutkielma 40 op Yhteiset syventävät opinnot valitse 10-1 Ruotsin opintosuunnan syventävät opinnot 20-2 Monialainen kieliasiantuntija työssä Näkökulmia monikielisyyteen Kriittinen diskurssintutkimus Multimodaalinen diskurssintutkimus Diskurssintutkimuksen kysymyksiä ja sovellusaloja: itseopiskelu Projektityöskentely diskurssintutkimuksen hankkeissa Viestintäyrittäjyys 3 op Soveltava kielentutkimus nyt: luentopassi 1-3 op Auktorisoidun kielenkääntäjän toimintavalmiudet Tutkinto-ohjelman yleisopinnot Maisterin portfolio **

Työssäoppiminen 5-1*** Valinnaisia opintoja siten, että 120 op täyttyy ** Maisterin portfoliota ei edellytetä Vaasan yliopistosta suoraan maisteriohjelmaan siirtyviltä *** Työelämätuntemuksen opintojaksoa ei edellytetä Vaasan yliopistosta suoraan maisteriohjelmaan siirtyviltä Ruotsin opintosuunnan syventävät opinnot 20-2 Viestintätaidot () Kielitieto (valitse 5-10 op) RUOS201 Vetenskaplig kommunikation RUOS203 Sociolingvistik RUOS204 Svensk fonologi RUOS206 Lexikal semantik och svenskt ordförråd RUOS217 Svenska språkets historia [KM1] Kieli, kulttuuri ja yhteiskunta (valitse 5-10 op) RUOS207 Skandinavisk litteratur RUOS208 Finlandssvensk litteratur RUOS228 Finlandssvensk kultur och identitet Sukukielet (valitse 0-10 op) Tutkijan taidot (4) RUOS1218 Danska RUOS1219 Norska RUOS211 Magisterseminarium tai KLSS148 Kielen oppimisen ja opettamisen maisteriseminaari RUOS212 Magisteravhandling 40 op Valinnaiset opinnot, kaikkien laajuus RUOS220 Språkplanering i Norden KLSS162 Sanakirjan laatiminen, käyttö ja tutkimus RUOS2001 Fackspråk och popularisering RUOS2002 Texter för ett specialiserat samhälle

KURSSIKUVAUKSET (OBS! Suuntautumis- ja muiden yhteisten opintojen eli KLS- ja MONkurssien kuvaukset viimeisinä) RUOP201 Uttal och samtal 4 op Kurssilla harjoitellaan ääntämisen teoriaa ja käytäntöä ja erityisesti työelämässä tarvittavia suullisia vuorovaikutustaitoja. Kurssi tukee hyvien vuorovaikutustaitojen omaksumista ja hallintaa. Sisältö: Opiskelija perehtyy ruotsin ääntämisen teoriaan ja käytäntöön, tunnistaa hyvän ääntämyksen tavoitteet sekä harjaantuu luontevaan suulliseen kommunikointiin ruotsin kielellä. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa käyttää foneettista ja fonologista terminologiaa sekä soveltaa tietämystään ääntämisestä omaan puheeseensa niin prosodisten kuin yksittäisten äänteidenkin osalta tunnistaa ja selittää omaa ja toisten ääntämistä selittää suomenruotsalaisen ja ruotsinruotsalaisen ääntämyksen tärkeimmät erot. Opiskelutapa: Lähiopetus, joka muodostuu ääntämisen ja suullisen viestinnän harjoituksista. Suositus ajoituksesta: 1. vuosi. Arviointi: Kurssiarvosana muodostuu suullisen ja kirjallisen kokeen keskiarvosta. Molemmat arvioidaan asteikolla 0 5. Kirjallisuus: M. Kuronen & K. Leinonen (2011) Svenskt uttal för finskspråkiga - teori och övningar i finlandssvenskt och rikssvenskt uttal; C.-C. Elert (2014) Allmän och svensk fonetik. (sid. 30-81). RUOP202 Skriv- och textkompetens 4 op Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia kirjallisia viestintätaitoja, tietoteknisiä taitoja, ryhmätyötaitoja ja palautteen antamisen taitoja. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa eri tyylilajeihin kuuluvia tekstejä osaa käyttää erilaisia apuvälineitä kirjoittamisessa (esim. sanakirjoja, käsikirjoja ja internetiä) hallitsee hyvin peruskieliopin, sanaston ja tekstin jäsennyksen osaa referoida toisten kirjoittamia tekstejä, antaa palautetta ja käyttää eri argumentointitapoja ja perusteluja kirjoittaessaan osaa soveltaa oppimaansa kirjoittaessaan erityyppisiä tekstejä. Opiskelutapa: Analysoidaan ja kirjoitetaan eri tyylilajeihin kuuluvia tekstejä ja tehtävätyyppejä sekä harjoitellaan prosessikirjoittamista sekä palautteen antamista toisten kirjoittamista teksteistä. Suositus ajoituksesta: 1. vuosi Arviointi: Jatkuva arviointi, 0 5. Kirjallisuus: Språkrådet (utg.)(2008) Svenska skrivregler; C. Garlén och G. Sundberg (2008) Handbok i svenska som andraspråk (valituin osin opettajan ohjeiden mukaan); T. G. Hultman (2003) Svenska Akademiens språklära; U. Fiilin och K. Hakala (2011) Fullträff igen, Ruotsin kielioppi aikuisille.

RUOP203-204 Språkets struktur och funktion IA 4op ja IB 4 op (yhteensä 8 op) Kielioppirakenteiden käytön hyvä tuntemus ja hallinta on edellytys niin kielen opettamisessa kuin työelämän muissakin asiantuntijatehtävissä. Kurssilla opitaan yhteistoiminnallisesti ja kehitetään vuorovaikutustaitoja. Sisältö: Kurssilla opiskelijat perehtyvät ruotsin kielen keskeiseen kielioppiin sekä suomen ja ruotsin kielen rakenteellisiin eroihin. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija on perehtynyt ruotsin kielen sanaluokkiin, lauseenjäsennykseen sekä ruotsin kielen vastineisiin ilmaista suomen kielen genetiivirakenteita on perehtynyt suomen ja ruotsin keskeisimpiin rakenteellisiin eroihin osaa keskeiset kieliopilliset termit sekä suomeksi että ruotsiksi osaa selittää muille suomen ja ruotsin kieliopin ilmiöitä suomeksi ja ruotsiksi osaa soveltaa kielioppisääntöjä kirjallisessa ja suullisessa tuotoksessa Opiskelutapa: Luentoja, harjoituksia ja ryhmätöitä. Kurssin loppupuolella kielenopettajiksi suuntautuvat tutustuvat ruotsin kielen oppikirjoihin ja eri tapoihin opettaa kielioppia. Kieliasiantuntijoiksi suuntautuvat opiskelijat syventyvät tarkemmin johonkin kieliopilliseen kysymykseen pienryhmissä. Suositus ajoituksesta: 1. vuosi. Arviointi: Luentoihin ja harjoituksiin perustuvia välikokeita (arvostelu: hyväksytty/hylätty) ja kirjallinen loppukoe, 0 5. Kurssin voi myös suorittaa kirjatenttinä opettajan ohjeiden mukaan. Opetusmateriaali/kirjallisuus: Luentomateriaali ja harjoitustehtävät sekä niiden ratkaisut. Kirjallisuus: Opetusmonisteen lisäksi T. G. Hultman (2003) Svenska Akademiens språklära; Språkrådet (2011) Språkriktighetsboken; Nikander & Jantunen (2008) Ruotsin kielioppi. RUOP205 Introduktion till lingvistik 2 op Kurssilla harjaannutetaan työelämässä tarvittavia analyyttisen ajattelun ja tiedonhankinnan taitoja. Kurssi lisää oman alan teoreettista osaamista. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa nimetä ihmiskielelle tyypilliset piirteet määritellä ja selittää fonologian, morfologian, syntaksin, sanaston, semantiikan ja pragmatiikan keskeiset peruskäsitteet ruotsiksi ja pystyy analysoimaan ruotsin kielen rakennetta niitä käyttäen. osaa antaa esimerkkejä kielitieteen tutkimuskohteista ja tutkimusalueista. Kohderyhmä: Pää- ja sivuaineopiskelijat. Edeltävät tiedot: KLSP004 Johdatusta kieleen ja sen tutkimukseen. Opiskelutapa: Luentoja ja harjoituksia. Vaihtoehtoisesti kirjatentti. Luennot moniviestimessä ja kirjallisuus. Arviointi: Kertauskuulustelu tai kirjatentti, 0 5. e-tentti, 0 5. Kirjallisuus: S. SJÖSTRÖM (2006) Språkets struktur, betydelse och användning.

RUOP206 Kultur och samhälle i Norden 4 op Kulttuurintuntemus on välttämätön osa kielen asiantuntijuutta. Kieli avaa oven kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia tiedonhankkimistaitoja, suullisen esitelmän valmistelu- ja esiintymistaitoja, tietoteknisiä taitoja ja ryhmätyötaitoja. Sisältö: Kurssilla tutustutaan Pohjoismaiden kulttuuriin, elinkeinoelämään ja politiikkaan sekä historiallisesta että nykypäivän näkökulmasta. Kurssilla perehdytään Pohjoismaisiin yhteiskuntiin, niiden yhtäläisyyksiin ja eroihin. Kurssilla kiinnitetään erityistä huomiota myös Suomen ruotsinkielisen väestön oloihin. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa kertoa Pohjoismaiden historian pääpiirteistä pohjoismaisen hyvinvointivaltion eri vaiheista suomenruotsalaisten ja ahvenanmaalaisten oikeuksista ja velvollisuuksista, kulttuurista, instituutioista, mediasta ja arjesta kulttuuri- ja työelämän pohjoismaisesta yhteistyöstä skandinaavisen kielialueen kulttuurista ja itse hankkia lisätietoa yhteiskunnan eri ilmiöistä. Opiskelutapa: Luentoja ja opiskelijoiden suullisia esityksiä. Suositus ajoituksesta: 1. vuosi. Arviointi: Luentopäiväkirja ja esitelmä. Vaihtoehtoisesti kurssin voi suorittaa itsenäisesti e-tenttinä. Kirjallisuus: Kurssin materiaali opettajan ohjeiden mukaan. Itseopiskelumateriaali: E. Theilgaard Brink (2016) Man skal bare kaste sig ud i det. En interviewundersøgelse af unge i Nordens nabosprogsforståelse i praksis; S. Hedenborg & L. Kvarnström (2009) Det svenska samhället 1720 2006. Böndernas och arbetarnas tid; Identitet och framtid (2005) (verkko-osoite http://www.folktinget.fi/site/data/1597/files/folktinget_low.pdf); Svenskt i Finland (verkko-osoite http://www.folktinget.fi/site/data/1597/files/svensk_i_finland.pdf); Åland Kort & Gott RUOP1207 Modern svensk litteratur 4 op Kirjallisuus osana muuta kulttuurintuntemusta on kieliasiantuntijalle tärkeää. Kielen mahdollisuudet ja ulottuvuudet tulevat monipuolisesti esiin kirjallisuudessa. Kurssilla kehittyvät sosiaaliset taidot, kirjalliset ja suulliset viestintätaidot sekä ajanhallintataidot. Sisältö: Opiskelija tutustuu ruotsinkieliseen kirjallisuuteen. Pääpaino on uudemmassa kirjallisuudessa. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa keskeisiä ruotsalaisia ja suomenruotsalaisia teoksia eritellä teosten olennaisia sisältötekijöitä tunnistaa teosten tyylillisiä ominaispiirteitä ja kertoa niistä ruotsiksi. Opiskelutapa: Kurssikirjallisuutta käsitellään tunneilla kurssilaisten toimiessa keskustelun alustajina ja johtajina. Lisäksi kirjoitetaan esseet kahdesta romaanista. Kirjallisuus: Romaaneja ja novelleja opettajan ohjeiden mukaan. Arviointi: Jatkuva arviointi, 0 5.

RUOA102 Klassrumsinteraktion 2 op Sisältö: Kurssilla harjaannutetaan työelämässä tarvittavia suullisia vuorovaikutustaitoja, esiintymistaitoa, palautteen antamisen taitoa sekä sosiaalisia ja ryhmätyötaitoja. Kurssilla harjoitellaan myös opetustaitoja ja opetusviestintää sekä reflektoidaan omaa toimintaa. Osaamistavoitteet: Jakson suoritettuaan opettajaksi opiskeleva osaa kommunikoida sujuvasti aktivoida muita sekä yleisluontoisissa että ammattiin liittyvissä puhetilanteissa ääntää ruotsia hyvin ja käyttää kieltä luontevasti hallitsee opetusviestinnän perusteet osaa soveltaa pragmatiikan teoriaa käytäntöön Edeltävät tiedot: RUOP201 Uttal och samtal, RUOA200 Introduktion till pragmatik Opiskelutapa: Aktiivinen osallistuminen, erilaisia suullisia harjoituksia ryhmässä, kouluvierailu Suositus ajoituksesta: 1. tai 2. vuosi, ennen pedagogisten perusopintojen harjoittelujaksoa. Arviointi: Jatkuva arviointi 0 5. Kirjallisuus: C. Garlén och G. Sundberg (2008) Handbok i svenska som andraspråk (valituin osin opettajan ohjeiden mukaan); A. Palmér (2010) Muntligt i klass-rummet (valituin osin opettajan ohjeiden mukaan). V. Blomström & C. Persson: Muntlig interaktion : i akademiska sammanhang RUOA200 Introduktion till pragmatik 1 op Kurssi muodostaa viestintätaitojen teoreettisen viitekehyksen ja edeltää kursseja RUOA303 Samtal och interaktion, RUOA102 Klassrumsinteraktion ja RUOA201 Skrivande i arbetslivet. Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia kriittisen ja analyyttisen ajattelun taitoja. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa määritellä pragmatiikan peruskäsitteet (esim. puheaktit, kohteliaisuus, deixis, yhteistyöperiaatteet) ja ymmärtää, miten niitä sovelletaan suullisessa ja kirjallisessa vuorovaikutuksessa tunnistaa kulttuurien välisiä eroja kommunikaatiossa Edeltävät tiedot: RUOP201 Uttal och samtal, RUOP202 Skriv- och textkompetens. Opiskelutapa: luennot Moniviestimessä ja kirjallisuus. Arviointi: e-tentti, 0-5. Kirjallisuus: C. Norrby & G. Håkansson (2007) Språkinlärning och språk-användning, kapitel 4-5. RUOA201 Skrivande i arbetslivet 3 op Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia kirjallisia viestintätaitoja, tietoteknisiä taitoja, ryhmätyötaitoja ja palautteen antamisen taitoja. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa käyttää erilaisia apuvälineitä (sanakirjoja, käsikirjoja, internetiä) kirjoittamisessa tunnistaa eri tekstityypit ja genret osaa analysoida tekstejä pragmatiikan käsitteitä käyttäen ja osaa soveltaa oppimaansa kirjoittaessaan työelämässä tarvittavia erityyppisiä tekstejä hallitsee hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsennyksen Edeltävät tiedot: RUOP202 Skriv- och textkompetens, RUOA200 Introduktion till pragmatik.

Opiskelutapa: Analysoidaan ja kirjoitetaan erilaisia tekstejä ja harjoitellaan palautteen antamista toisten kirjoittamista teksteistä. Suositus ajoituksesta: 2. vuosi Arviointi: Jatkuva arviointi ja portfolio, 0 5. Kirjallisuus: C. Garlén och G. Sundberg (2008) Handbok i svenska som andraspråk (valituin osin opettajan ohjeiden mukaan); Språkrådet (2011) Språkriktighets-boken; Språkrådet (2008) Svenska skrivregler; B. Ehrenberg-Sundin, K. Lundin, Å. Wedin och M. Westman (2014) Att skriva bättre i jobbet. En basbok om brukstexter valituin osin opettajan ohjeiden mukaan RUOA203 Språkets struktur och funktion II Sisältö: Kurssilla perehdytään ruotsin kielen rakenteisiin ja rakenteiden käyttöön erityisesti kirjallisessa, mutta myös suullisessa kielessä. Rakenteiden käytön hyvä tuntemus ja hallinta on edellytys niin kielen opettamisessa kuin työelämän vuorovaikutustaitojen omaksumisessakin. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija on perehtynyt suomen ja ruotsin keskeisimpiin morfologisiin, syntaktisiin ja semanttisiin eroihin osaa selittää muille suomen ja ruotsin kieliopin ilmiöitä ruotsiksi pystyy ratkaisemaan, onko joku rakenne kieliopillinen vai epäkieliopillinen tunnistaa erilaisten kielenkäyttötilanteiden asettamia vaatimuksia kielen rakenteille. Edeltävät tiedot: RUOP203-204 Språkets struktur och funktion IA ja IB. Opiskelutapa: Luentoja ja harjoituksia. Vaihtoehtoisesti kirjatentti. Vaihtoehtoisesti voisi olla myös lukupiirityöskentelyä + tehtävien ratkaisua ryhmissä, ainakin osana kurssia? Suositus ajoituksesta: 2. vuosi. Arviointi: Luentoihin ja harjoituksiin perustuva kirjallinen loppukoe tai kirjatentti, 0 5. Kotitentti? Opetusmateriaali: Luentomateriaali ja harjoitustehtävät sekä niiden ratkaisut. Kirjallisuus: M. Bolander (2005) Funktionell svensk grammatik; T. G. Hultman (2003) Svenska Akademiens språklära; Språkrådet (2011) Språkriktighetsboken. RUOA204 Språkpraktik 3 op Sisältö: Opiskelu, työskentely tai muu oleskelu ruotsin-, norjan tai tanskankielisessä ympäristössä kehittää opiskelijan kansainvälistä osaamista, kulttuurintuntemusta ja viestintätaitoja. Hänen omaaloitteisuutensa, rohkeutensa toimia uudessa ympäristössä, vastuunotto-, päätöksentekotaitonsa sekä taidot arvioida itseä ja ympäristöä paranevat. Osaamistavoitteet: Jakson suoritettuaan opiskelija on syventänyt kansainvälistä osaamistaan osaa kommunikoida luontevasti ja tilanteen vaatimalla tavalla syntyperäisten kanssa useissa käytännöllisissä ja sosiaalisissa tilanteissa pystyy seuraamaan yleiskielistä kerrontaa eri tilanteissa ja medioissa osaa tehdä havaintoja kielestä, kulttuurista, yhteiskunnasta ja ihmisistä syventäen näin kielellistä ja kulttuurista tuntemustaan. Suositus ajoituksesta: Suoritetaan niin aikaisin kuin mahdollista. Opiskelutapa: Kahden kuukauden oleskelu Ahvenanmaalla, Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassa. Kieliharjoittelun voi suorittaa kahdessa yhden kuukauden jaksossa. Vaihtoehtoisesti aktiivinen osallistuminen laitoksen hyväksymään noin kuukauden kestä-vään kielikurssiin Ahvenanmaalla,

Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassa. Lyhyt ruotsinkielinen raportti (1 2 sivua) ja todistus oleskelusta (esim. työtodistus ) tai kurssiin osallistumises-ta esitetään amanuenssille. Raportissa opiskelija kuvailee oppimiskokemuksiaan: mitä havaintoja ja tulkin-toja hän on tehnyt kielestä, kulttuurista, yhteiskunnasta ja ihmisistä sekä itsestään uudessa ympäristössä. Arviointi: Hyväksytty/hylätty. RUOA206 Svenskans grannspråk 4 op Sisältö: Pohjoismaisilla työmarkkinoilla ja hallinnon alueilla tieto lähisukukielistä on olennaista. Koska koulun kielenopetuksessa käsitellään myös ruotsin lähisukukieliä, niiden tuntemus on opettajalle tärkeää. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa kertoa pohjoisgermaanisista kielistä ja niiden piirteistä näiden kielten eroista ja yhteneväisyyksistä suhteessa ruotsin kieleen pohjoismaisesta kieliyhteistyöstä Opiskelutapa: Kontaktiopetusta ja ryhmäkeskustelua. Vaihtoehtoisesti kurssin voi suorittaa tenttinä. Suositus ajoituksesta: 2. vuosi. Arviointi: Luentopäiväkirja sekä kirjalliset tehtävät, 0-5. Tenttijät suorittavat kirjallisen loppukokeen, 0-5. Kirjallisuus: A. Karker et al. (red.) (1997) Nordens språk; A. Torp Nordiska språk i forntid och nutid (s. 19-74 teoksessa Norden/Nordisk Ministerråd (2004) Nordens språk med rötter och fötter myös http://eplads.norden.org/nordenssprak/kap2/2a/01.asp); B. Lindgren & A. Havaas (2012) Snacka skandinaviska sekä muu materiaali opettajan ohjeiden mukaan. RUOA207 Svensk litteraturhistoria Kirjallisuus osana muuta kulttuurintuntemusta on kieliasiantuntijalle tärkeää. Kielen mahdollisuudet ja ulottuvuudet tulevat kirjallisuudessa monipuolisesti esiin. Kurssilla kehittyvät ryhmätyötaidot, kirjalliset ja suulliset viestintätaidot sekä ajanhallintataidot. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa hahmottaa ja selittää ruotsalaisen kirjallisuuden kehityksen pääpiirteet osana skandinaavista ja eurooppalaista kirjallisuushistoriaa analysoida ja tulkita kaunokirjallisia teoksia. Edeltävät tiedot: RUOP207 Modern svensk litteratur Opiskelutapa: Luentoja ja itsenäistä työskentelyä. Vaihtoehtoisesti opintojakson voi suorittaa kokonaan itseopiskeluna. Opiskelijat analysoivat ja tulkitsevat teoksia eri aikakausilta huomioiden niiden kirjallisuushistorialliset taustat ja kirjoittavat teoksista esseitä opettajan ohjeiden mukaan. Kirjallisuus: B. Olsson & I. Algulin (2009) Litteraturens historia i Sverige. Kaunokirjallisuus ja muu taustakirjallisuus opettajan ohjeiden mukaan. Suositus ajoituksesta: 2. vuosi. Arviointi: 0 5. RUOA208 Teoretiska perspektiv på andraspråksdidaktik 4 op (e-tentti) Opintojakso harjaannuttaa työelämässä tarvittavaa kykyä itsenäiseen työhön, itsensä johtamisen taitoa, ajankäytön hallintaa ja kykyä hahmottaa kokonaisuuksia.

Osaamistavoitteet: Kirjatentin suoritettuaan opiskelija ymmärtää ja osaa selittää perustavanlaatuiset teoreettiset käsitteet osaa käyttää käsitteitä, reflektoida niitä ja soveltaa tietojaan muiden kurssien yhteydessä.. Edeltävät tiedot: Perusopinnot. Opiskelutapa: Itsenäinen työskentely. e-tentti. Kirjallisuus: Tentitään yhdessä tentissä seuraavat teokset 1) U. Tornberg (2005, kolmas painos) Språkdidaktik. 2) N. Abrahamsson (2009) Andraspråksinlärning. Arviointi: 0 5. RUOA1209 Språk som påverkansmedel 4 op (monialaisille kieliasiantuntijoille, e-tentti) Kieli on paitsi viestinnän myös vaikuttamisen väline. Koska kieli on sosiaalinen konstruktio, se heijastaa niitä käsityksiä, joita sitä käyttävällä yhteisöllä on mm. sukupuolista, ammateista, etnisyydestä ja sosiaalisesta luokasta. Kieliasiantuntijalle on tärkeää olla tietoinen siitä, miten kieli (voi) heijastaa ennakkoluuloja, asenteita ja epätasa-arvoa esimerkiksi työelämässä. Osaamistavoitteet: Kirjatentin suoritettuaan opiskelija ymmärtää, millä tavoin asenteet ja ennakkoluulot näkyvät kielessä tiedostaa ja osaa selittää, millä tavoin arvottavaa kieltä käytetään osaa käyttää kriittisen diskurssintutkimuksen käsitteitä analysoidessaan erilaisia tekstejä osaa soveltaa tietojaan omaan kielen käyttöönsä. Edeltävät tiedot: Perusopinnot. Opiskelutapa: E-tentti. Kirjallisuus: Tentitään yhdessä tentissä seuraavat teokset: L. Hornscheidt & M. Landqvist (2014) Språk och diskriminering, N. Fairclough (2014) Language and Power. Arviointi: 0 5. RUOA211 Kandidatseminarium 3 op (uusi kuvaus tiedekunnasta) Kandidaattiseminaari harjaannuttaa työelämässä tarvittavia suullisia viestintätaitoja, esiintymistaitoa, palautteen antamisen taitoa sekä tiedon hankinnan ja raportoinnin taitoa. Se kehittää myös ajankäytön suunnittelun taitoja. Osaamistavoitteet: Kandidaattiseminaarin suoritettuaan opiskelija osaa muotoilla tutkimuskysymyksiä laatia lyhyen tutkimussuunnitelman soveltaa tiedonhankinnan perusteita tutkimuskirjallisuuden etsimisessä antaa palautetta toisten töistä ja ottaa sitä vastaan omastaan sekä osallistua seminaarikeskusteluihin suunnitella pienimuotoisen tutkimusprojektin Edeltävät tiedot: Perusopinnot. Opiskelutapa: Kaksi lukukautta kestävä seminaarityöskentely. Ensimmäisen lukukauden aikana laaditaan tutkimussuunnitelma, joka esitellään seminaarissa ja toisena lukukautena kirjoitetaan varsinainen seminaarityö. Kukin opiskelija vuorollaan toimii opponenttina. Opiskelijat voivat tehdä seminaarityön yksin tai pareittain. Seminaarityöstä muokataan kandidaatintutkielma, jonka pohjalta kirjoitetaan maturiteettikoe. Seminaari vaaditaan vain ruotsia pääaineenaan opiskelevilta.

Suositus ajoituksesta: 3. vuosi. Kurssi suoritetaan samana lukuvuotena kuin KLSA012 Tutkielman teon perusteet ja RUOA213 Vetenskapligt skrivande. Kirjallisuus: P. Lagerholm (2005) Språkvetenskapliga uppsatser; P. Kalaja et al. (2011) Kieltä tutkimassa. Arviointi: 0-5. RUOA212 Kandidatavhandling 7 op (uusi kuvaus tiedekunnasta) Kandidaatintutkielmassa harjaannutaan työelämässä tarvittaviin projektin hallinnan, kriittisen ajattelun, analysoinnin, uuden tiedon tuottamisen sekä kirjallisiin raportoinnin taitoihin. Osaamistavoitteet: Kandidaatin tutkielman laadittuaan opiskelija osaa ohjatusti toteuttaa suppeahkon tutkimusprojektin yksin tai parin kanssa muotoilla tutkimusongelman tai -kysymyksen etsiä aiheeseen soveltuvaa tutkimuskirjallisuutta ja muuta tietoa kerätä aineistoa ja analysoida sitä soveltuvilla menetelmillä kirjoittaa tutkimusraportin Edeltävät tiedot: Kandidaattiseminaari. Opiskelutapa: Itsenäinen työ kandidaatinseminaarin yhteydessä. Arviointi: 0 5. Kirjallisuus: K. Mäntylä & J. Toomar & M. Reukauf (2013) Graka kaulassa gradun ja kandin tekijän selviytymisopas; P. Kalaja & R. Alanen & H. Dufva (toim.) (2011): Kieltä tutkimassa. Tutkielman laatijan opas. RUOA213 Vetenskapligt skrivande 3 op Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia kirjallisia viestintätaitoja, raportointitaitoja, tietoteknisiä taitoja, tiedon hankinnan taitoa, ryhmätyötaitoja ja palautteen antamisen taitoja. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa käyttää sanakirjoja sekä muita käsikirjoja, tietokonepohjaisia apuvälineitä, internetiä ja korpuksia kirjoittamisessa tunnistaa erityisesti tieteellisen tekstin ominaispiirteet osaa referoida tieteellisiä artikkeleita asianmukaisesti ruotsiksi osaa raportoida tutkimuksensa tuloksista kuvioita ja taulukoita käyttäen hallitsee hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsennyksen osaa soveltaa oppimaansa kandidaatintyössään Edeltävät tiedot: Perusopinnot. Opiskelutapa: Osallistutaan aktiivisesti tapaamisin, luetaan tieteellisiä tekstejä ja työstetään omaa kandidaatinseminaarityötä sekä annetaan palautetta toisten tekstistä. teksteistä Suositus ajoituksesta: Yhtä aikaa kandidaattiseminaarin kanssa. Pakollinen kurssi pääaineopiskelijoille. Arviointi: 0 5. Kirjallisuus: S. Strömquist (2006) Uppsatshandboken

RUOA303 Samtal och interaktion 2 op Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia suullisia vuorovaikutustaitoja, esiintymistaitoa, palautteen antamisen taitoa sekä sosiaalisia ja ryhmätyötaitoja. Siellä myös reflektoidaan omaa toimintaa. Keskeistä sisältöä on kulttuurien välinen viestintä, erityisesti Pohjoismaissa, sekä verbaalinen että non-verbaalinen viestintä. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa kommunikoida sujuvasti erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa käyttää kieltä luontevasti osaa analysoida puhetilanteita pragmatiikan käsitteitä käyttäen osaa soveltaa pragmatiikan teoriaa käytäntöön Edeltävät tiedot: RUOP201 Uttal och samtal, RUOA200 Introduktion till pragmatik. Opiskelutapa: Aktiivinen osallistuminen, suullisia harjoituksia ryhmässä. Suositus ajoituksesta: 2. vuosi. Arviointi: Jatkuva arviointi, 0 5. Kirjallisuus: V. Blomström & C. Persson (2014) Muntlig interaktion i akademiska sammanhang. Muu kirjallisuus valituin osin opettajan ohjeiden ja ryhmän mukaan. C. Garlén och G. Sundberg (2008) Handbok i svenska som andraspråk; L. Hellspong (2011) Konsten att tala. Handbok i praktisk retorik. RUOA110 Undervisningsmaterial som resurs 3- Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia analysointitaitoja, kriittisen ajattelun taitoa, ryhmätyötaitoja, palautteen antamisen taitoa, dokumentointi- ja raportointitaitoja ja luovuutta. Sisältö: Kurssilla keskustellaan autenttisten oppimateriaalien käytöstä opetuksessa ja oppimisesta eri konteksteissa. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa osaa kriittisesti analysoida ja arvioida erilaisia oppimateriaaleja osaa itse suunnitella ja tuottaa oppimateriaalia valitsemaansa tarkoitukseen Edeltävät tiedot: Opettajan pedagogiset perusopinnot. Opiskelutapa: Aktiivinen osallistuminen, oppimateriaalin suunnittelu ja työstäminen. Aktiivinen osallistuminen, ryhmätyöt, suullinen esitelmä, oppimateriaalin suunnittelu ja työstäminen. Suositus ajoituksesta: 3. vuosi. Kohderyhmä: Kurssin voi suorittaa aineopintotasolla 3-:n laajuisena. Arviointi: Aktiivinen osallistuminen, suullinen esitelmä, oppimateriaalin suunnittelu ja työskentelyn raportointi. 0 5. Kirjallisuus: Ajankohtaisia artikkeleita, kirjallisuutta opettajan ohjeiden mukaan. RUOA221 Ungdomsspråk och slang 3- Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia ryhmätyö- ja raportointi- ja esiintymistaitoja. Tuleville opettajille ja kieliasiantuntijoille on tärkeää tuntea kielen eri tyylilajeja ja myös nuorten arkielämässään suullisesti ja kirjallisesti käyttämää kieltä sekä slangia. Sisältö: Kurssilla perehdytään ajankohtaiseen tutkimukseen aiheesta ja nuorten keskinäisessä vuorovaikutuksessa käyttämään kieleen ja sen erityispiirteisiin. Kurssilla tehdään myös pienimuotoinen tutkimus, jossa kyselylomakkeiden, lehtien tai internetin avulla tutkitaan nuorten keskinäisessä kommunikaatiossa käyttämää kieltä, slangia ja vieraiden kielten vaikutusta.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija tunnistaa erilaisia nuorten suullisessa ja kirjallisessa kielessä (esim. chat, tekstiviestit ja nuorten lehdet) esiintyviä piirteitä (mm. slangi, koodinvaihto ja diskurssipartikkelit) osaa käyttää slangi- ja muita sanakirjoja selvittäessään slangisanojen merkityksiä ja alkuperää on tutustunut eri kielialueiden nuorten kieleen ja tavallisimpiin nuorten slangisanoihin ja arkikielisiin sanoihin tuntee slangisanojen tavallisimmat sananmuodostustavat Edeltävät tiedot: Perusopinnot. Opiskelutapa: Luentoja ja harjoituksia. Luentoja, harjoituksia, luentopäiväkirja, ryhmätöitä ja suullisia esitelmiä. Suositus ajoituksesta: 2. vuosi. Kohderyhmä: Kurssin voi suorittaa aineopintotasolla 3-:n laajuisena. Arviointi: Tentti ja pienimuotoinen tutkimus. Luentopäiväkirja, pienimuotoinen tutkimus ja esitelmä, 0 5. Opetusmateriaali/Kirjallisuus: Kirjallisuutta opettajan ohjeiden mukaan, luentomateriaali ja soveltuvin osin U.-B. Kotsinas (2000) Ungdomsspråk. RUOS217 Svenska språkets historia 3- Sisältö: Kurssilla perehdytään ruotsin kielen historiaan ja muutokseen sinä aikana, kun voidaan puhua ruotsin kielestä (n. 1000-luvulta alkaen). Kurssi sopii niin opettajiksi aikoville kuin tuleville kieliasiantuntijoillekin syventäen tietämystä ruotsin kielen menneisyyden ja nykymuotojen suhteesta ja siitä, miten kieli on muuttunut ja mitkä seikat ovat vaikuttaneet muutokseen. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija: osaa nimetä viime vuosisatojen aikana tapahtuneet ruotsin kielen tärkeimmät morfologiset muutokset niin substantiivien (taivutus ja sananmuodostus) kuin verbienkin osalta tuntee ja osaa nimetä ajanjakson tärkeimmät kirjalliset lähteet ja niiden merkityksen kielen kehitykselle osaa selittää ja luonnehtia konkreettisin esimerkein kielenmuutoksia ja ymmärtää niiden taustoja tuntee ruotsin sanastollisen kehityksen pääpiirteet ja tietää, miten, milloin ja mitkä kielet siihen ovat vaikuttaneet tuntee ja osaa käyttää ruotsin kielen historiaa kuvaavia keskeisiä lähteitä kuten etymologisia sanakirjoja Tämän lisäksi opiskelija, joka suorittaa kurssin syventävinä opintoina osaa selittää keskeisiä äänteenmuutoksia ja niiden vaikutusta mm. kieliopillisiin nykymuotoihin. Edeltävät tiedot: Perusopinnot ja/tai aineopinnot. Opiskelutapa: Luennot, keskustelut ja suulliset/kirjalliset tehtävät kirjallisuuden ym. materiaalin pohjalta tai pelkkä kirjallinen tentti. Suositus ajoituksesta: 2.-5. vuosi. Kohderyhmä: Aineopintoja ja syventäviä opintoja suorittavat opiskelijat. Kurssin voi suorittaa aineopintotasolla 3 op:n laajuisena ja syventävien opintojen tasolla :n laajuisena. Arviointi: Tentti 0-5.

Kirjallisuus: G. Bergman (2001) Kortfattad svensk språkhistoria; M. Kuronen & K. Leinonen (2011) Historiska och nya perspektiv på svenskan i Finland. s. 13-61; G. Pettersson (2005) Svenska språket under sjuhundra år. En historia om svenskan och dess utforskande. RUOS1218 Danska Tanska on historiallisesti ruotsin kielen lähin sukulainen. Ruotsin ja Tanskan valtiolliset historiat liittyvät toisiinsa läheisesti. Tanskan kielen osaamisesta on hyötyä kaupan ja hallinnon alueilla muissakin Pohjoismaissa. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa kertoa tanskan ja ruotsin eroista ja yhteneväisyyksistä hallitsee tanskan keskeisen sanaston osaa kertoa tanskalaisen yhteiskunnan ja maantieteen pääpiirteet osaa ääntää ja kirjoittaa tanskaa ymmärrettävästi ymmärtää puhuttua tanskaa Edeltävät tiedot: Ruotsin perusopinnot ja RUOA206 Svenskans grannspråk. Opiskelutapa: Luentoa ja harjoituksia. Vaihtoehtoinen suoritustapa on tanskan kielen kesäkurssi Tanskassa (www.nordkurs.org). Arviointi: Suullinen koe, 0 5. RUOS1219 Norska Norjan kielen osaajilla on kysyntää työelämässä. Myös ruotsin kielen opettajan on hyvä hallita perustiedot norjan kielestä ja kulttuurista. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa kertoa norjan kielen päävarianttien tärkeimmistä eroista sekä norjan ja ruotsin kielen eroista kertoa bokmålin ja nynorskan kehityksen pääpiirteistä perustiedot Norjan kirjallisuudesta ja nyky-yhteiskunnasta ymmärtää puhuttua norjaa Edeltävät tiedot: Ruotsin perusopinnot ja RUOA206 Svenskans grannspråk. Opiskelutapa: Luentoa ja harjoituksia. Kurssi järjestetään yleensä periodiopetuksena. Vaihtoehtoinen suoritustapa on norjan kielen kesäkurssi Norjassa (www.nordkurs.org). Arviointi: Kirjallinen koe, 0 5. RUOS220 Språkplanering i Norden 3- Sisältö: Kurssilla tutustutaan vertailevasta pohjoismaisesta näkökulmasta mm. kielipolitiikkaan, kieliä koskeviin lakeihin ja asetuksiin, koulutusjärjestelmiin, kielellisten vähemmistöjen ja enemmistöjen elinolosuhteisiin sekä eri kielten asemaan ja arvostukseen. Työelämävalmiuksista kurssilla harjaantuvat kyky hahmottaa kokonaisuuksia sekä tiedonhankinta- ja projektityötaidot. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee ja osaa esitellä pohjoismaisen kielidemografian, enemmistöjen ja vähemmistöjen kielelliset oikeudet, kielisuunnittelun perusteet ja käytännöt Suomessa koskien suomen ja ruotsin kieltä sekä vertailla näitä Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin käytänteisiin

tuntee ja osaa analysoida ajankohtaista kielisuunnitteluun liittyvää pohjoismaista keskustelua Edeltävät tiedot: RUOP206 Kultur och samhälle i Norden. Opiskelutapa: Luento, projektitöitä pienryhmissä. Itseopiskeluna tentaattorin kanssa sopien. Kohderyhmä: Aineopintoja ja syventäviä opintoja suorittavat opiskelijat. Kurssin voi suorittaa aineopintotasolla 3 op:n laajuisena (tentti) ja syventävien opintojen tasolla :n laajuisena (tentti ja projektityö). Suositus ajoituksesta: 2. vuosi tai myöhemmin. Kurssia ei järjestetä joka vuosi. Arviointi: tentti ja/tai projektityö, 0 5. Kirjallisuus: C. Norrby & G. Håkansson (2010) Introduktion till sociolingvistik. Muu kirjallisuus opettajan ohjeiden mukaan. RUOA2001 Att skriva i digitala medier Sisältö: Kurssilla opiskelija analysoi omia ja muiden tekstejä sekä tuottaa omia eri tekstilajeihin kuuluvia tekstejä, esimerkiksi kolumneja, blogeja, facebook- ja twitter-päivityksiä, tekstiviestejä ja verkkolehtitekstejä. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija Osaa tunnistaa ja analysoida digitaalisten viestimien tekstien luonteenomaisia piirteitä Osaa tuottaa erilaisia tekstejä ja ottaa tällöin huomioon tekstilajin, viestintävälineen ja vastaanottajan. Edeltävät tiedot:? Opiskelutapa: Aktiivinen osallistuminen. Kirjalliset harjoitukset. Suositus ajoituksesta:? Arviointi: jatkuva arviointi ja loppuraportti, 0 5 Opetusmateriaali: 1. Herbets, Ingrid & Helena Englund Hjalmarsson (2012). Språket i sociala medier. 2. Kempe Lotta (2016). Skriva för webben. (https://www.iis.se/lar-dig-mer/guider/hur-man-skriverfor-webben/) 3. Forsberg, Jenny (2013). Blogga, twittra och fejsbucka. (e-kirja) 4. Artikkeleita opettajan ohjeiden mukaan RUOA2002 Översättning från svenska till finska Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia tiedonhaku-, tekstianalyysi- ja kääntämistaitoja, palautteenantamisen taitoa. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa analysoida yleiskielisten ja ammattikielisten ruotsinkielisten tekstien rakennetta, tekstilajia, tyyliä, kohderyhmää ja kulttuuria. kääntää näitä tekstejä suomeksi ja ottaa tällöin huomioon ruotsin ja suomen kielten rakenteelliset erot ja kulttuurierot sekä käännöksen kohderyhmän ja käyttöympäristön käyttää kääntäessään erilaisia apuvälineitä ja suhtautua niihin kriittisesti analysoida kriittisesti omia ja muiden käännöksiä

pystyy kehittymään edelleen ruotsi suomi-kääntäjänä. Opiskelutapa: Ruotsinkielisten tekstien rakenteen, teksti- ja tyylilajin, kohderyhmän sekä kulttuurin analysointi, tekstien itsenäinen kääntäminen suomeksi kielten rakenne-erot, käännöksen kohderyhmä, kulttuurierot yms. huomioon ottaen. Muiden opiskelijoiden ruotsista suomeen kääntämien tekstien analysointi ja opponointi. Oman käännösprosessin reflektointi. Suositus ajoituksesta:?? Arviointi: jatkuva arviointi, 0-5 Kirjallisuus: oheislukemistona Ingo, Rune (2007). Konsten att översätta. översättandets praktik och didaktik http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ Käännettävien tekstien aihepiireihin liittyviä lähtö- ja kohdekielisiä rinnakkaistekstejä RUOS112 Svenska som andraspråk Sisältö: Kielitieteellisiä ja kielididaktisia luentoja ja ryhmäkeskusteluja ajankohtaisesta ruotsi toisena tai vieraana kielenä tutkimuksesta. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa selvittää erilaisia lähtökohtia, joista ruotsin oppimista toisena tai vieraana kielenä on tutkittu kertoa, millaisia tutkimuskysymyksiä, aineistoja ja analyyseja on käytetty ja mitä tuloksia on saatu arvioida tutkimuksia kriittisesti vertailla eri tutkimussuuntauksia. Edeltävät tiedot: Perusopinnot kokonaan ja aineopinnot pääosin. Opiskelutapa: Kurssina tai kirjatentti e-tenttinä. Suositus ajoituksesta: 4. vuosi. Pakollinen ruotsin opettajankoulutukseen valituille. Arviointi: 0 5. Kirjallisuus: Kurssimateriaali opettajan ohjeiden mukaan. Kirjatentin materiaali: K. Hyltenstam & I. Lindberg (2013) Svenska som andraspråk, (s. 27-543; 633-660; 685-724). RUOS113 Bedömning av svenska som andraspråk Sisältö: Opiskelija perehtyy kirjoitettujen ja suullisten tuotosten arviointiin eri arviointiasteikkojen avulla sekä palautteen antamiseen. Kurssilla harjoitetaan kirjallista ja suullista viestintätaitoa, palautteen antamisen taitoa, tietoteknisiä taitoja, tiedon hankinnan taitoa sekä ryhmätyötaitoja. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija pystyy määrittelemään tekstin tason annetun arviointiasteikon avulla pystyy määrittelemään puhutun tuotoksen tason annetun arviointiasteikon avulla osaa arvioida yleisimmin käytettyjen arviointivälineiden ja tehtävätyyppien toimivuutta esimerkiksi opettajan työn kannalta osaa tunnistaa oppijankielen ominaispiirteitä osaa antaa palautetta siitä, mitä kirjoittaja/puhuja jo osaa ja mitä hän voisi jatkossa tehdä parantaakseen kirjoitustaitoaan. Edeltävät tiedot: Perusopinnot kokonaan ja aineopinnot pääosin. Opiskelutapa: Kontaktiopetusta ja ryhmätöitä sekä itsenäistä työskentelyä. Suositus ajoituksesta: 4. vuosi. Pakollinen ruotsin opettajankoulutukseen valituille.

Arviointi: 0 5. Kirjallisuus: A. Flyman Mattsson & G. Håkansson (2010) Bedömning av svenska som andraspråk : en analysmodell baserad på grammatiska utvecklingsstadier. RUOS201 Vetenskaplig kommunikation Sisältö: Kurssilla harjoitellaan erityisesti tutkijan taitoja, esim. tieteellistä kirjoittamista, posterin laatimista ja sen esittelyä ja myös muita konferenssitaitoja. Yleisistä työelämätaidoista kehittyvät vuorovaikutustaidot, esiintymistaidot, projektityötaidot, kriittisen ajattelun taidot, tiedon hankinta ja analysointi. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa kommunikoida suullisesti ja kirjallisesti tieteellisissä yhteyksissä tietää mikä on tyypillistä tieteelliselle tyylille ja osaa argumentoida tieteellisesti osaa kriittisesti lukea ja analysoida tieteellisten artikkelien tyyliä, rakennetta ja argumentaatiota osaa etsiä lähdekirjallisuutta ja arvioida lähteiden soveltuvuutta tieteelliseen tutkimukseen tuntee mikä on tyypillistä eri kirjoitus- ja julkaisukonventioille eri tieteenaloilla, ennen kaikkea kielitieteessä. osaa laatia tieteellisen esityksen tai posterin. Edeltävät tiedot: RUOA213 Vetenskapligt skrivande ja RUOA212 Kandidatavhandling. Opiskelutapa: Luentoja, itsenäisiä kirjoitustehtäviä, suullisia esittelyjä. Kohderyhmä: Kurssille osallistuvat vain tutkielman ruotsiksi kirjoittavat pää- ja sivuaineopiskelijat. Suositus ajoituksesta: Samanaikaisesti seminaarin kanssa. Kurssin aikana työstetään maisterintutkielmaa. Arviointi: Aktiivinen osallistuminen luennolle, kirjalliset ja suulliset tehtävät, 0 5. Kirjallisuus: R. Nyberg & A. Tidström (red.) (2012) Skriv vetenskapliga uppsatser, examensarbeten och avhandlingar; J. Bell (2011, 4. painos) Introduktion till forskningsmetodik. RUOS203 Sociolingvistik Opintojakso harjaannuttaa työelämässä tarvittavaa kykyä itsenäiseen työhön, itsensä johtamisen taitoa, ajankäytön hallintaa ja kykyä hahmottaa kokonaisuuksia. Lisäksi harjaantuu kyky soveltaa teoreettista tietoa käytäntöön. Osaamistavoitteet: ymmärtää ja osaa selittää perustavanlaatuiset teoreettiset käsitteet, sosiolingvistiset teoriat ja suuntaukset osaa käyttää käsitteitä, pohtia niitä analyyttisesti ja soveltaa tietojaan muissa yhteyksissä. kan redogöra för aktuell sociolingvistisk forskning och sammankoppla den med relevant teori och metodologi Opiskelutapa: Lukupiiri. Suositus ajoituksesta: 4. vuosi. Arviointi: 0-5. Kirjallisuus: J. Einarsson (2009) Språksociologi; S. Boyd & S. Ericsson (2015) Sociolingvistik i praktiken; vetenskapliga artiklar enligt lärares anvisningar

RUOS204 Svensk fonologi Sisältö: Kurssin käytyään opiskelija on vahvistanut ääntämystaitoaan sekä syventänyt tietämystään ruotsin äänteistä, prosodiikasta ja alueellisesta vaihtelusta. Kurssilla oma ääntäminen ja käytännölliset analyysiharjoitukset kiinnittyvät tiukasti teoriaan. Hyvä ääntämys on osana suullista kielitaitoa tärkeä taito liki kaikissa tehtävissä työelämässä, ja siksi kurssi sopii niin tuleville opettajille kuin kieliasiantuntijoillekin. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija: osaa nimetä suomen- ja ruotsinruotsin segmentaaliset ja prosodiset pääerot tuntee artikulaation ohella myös perusteet puheen akustiikasta osaa analysoida tiettyjä puheen ilmiöitä akustisesti tietokoneella osaa nimetä pääpiirteet ruotsin alueellisista päävarianteista pystyy korjaamaan omaa ruotsin kielen ääntämystään ja antamaan ääntämisneuvoja muillekin, ts. oppii myös jossain määrin opettamaan ääntämistä. Opiskelutapa: Luennot ja tentti tai pelkkä kirjatentti. Suositus ajoituksesta: 4. vuosi. Arviointi: Tentti 0-5. Kirjallisuus: T. Riad (2014) The Phonology of Swedish; G. Bruce (2010) Vår fonetiska geografi; O. Kjellin (2002) Uttalet, språket och hjärna. RUOS206 Lexikal semantik och svenskt ordförråd Sisältö: Opintojaksolla perehdytään ruotsin sanastoon eri perspektiiveistä: kotoperäisiin sanoihin, uussanoihin, lainasanoihin, fraseologiaan ja sanontoihin. Kurssilla syvennytään erityisesti ruotsin kielen nykysanastoon. Käytännön osaaminen yhdistyy kurssilla teoreettiseen tietämykseen sanasemantiikasta ja semanttisesta analyysistä. Opintojakso soveltuu niin opettajiksi aikoville kuin kieliasiantuntijoillekin. Työelämätaidoista kurssilla harjaantuu tiedon hankinta ja analysointi. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija: osaa käyttää semanttista terminologiaa ja hallitsee sanasemanttisen analyysin tunnistaa erilaiset sanatyypit ruotsin nykysanastossa hallitsee laajahkosti ruotsin kielen idiomit ja sanonnat osaa nimetä ruotsin eri tyylilajeissa esiintyvät semanttiset erityispiirteet tuntee suomenruotsin ja ruotsinruotsin sanastolliset erot ja osaa selittää niiden syyt. Opiskelutapa: Luento-opetus ja kirjatentti tai pelkkä kirjatentti. Suositus ajoituksesta: 4. vuosi. Arviointi: 0-5. Kirjallisuus: L.-E. Edlund & B. Hene (1992) Lånord i svenskan. Om språkförändringar i tid och rum; S. Sjöström (2001) Semantisk förändring hur ord får nya betydelser (s. 11 66 ja 99 173); A. Vogel (2014) Laddade ord - Hur nya uttryck, som kategoriserar människor, tas in i svenskan; C. af Hällström-Reijonen (2009) Finlandssvensk språkvård - en resursrik ideologi? RUOS207 Skandinavisk litteratur Skandinaavisen kirjallisuuden tuntemus on tärkeää pohjoismaisissa yhteyksissä toimiville ja ruotsia opettaville kieliasiantuntijoille. Opintojakso harjaannuttaa itsenäisen työskentelyn, ajanhallinnan, analysoinnin ja kirjoittamisen taitoja.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa sijoittaa teoksen sen kulttuuriseen viitekehykseen analysoida ja tulkita kaunokirjallisia teoksia ja kirjoittaa esseitä. Edeltävät tiedot: RUOA207 Svensk litteraturhistoria, RUOA206 Svenskans grannspråk. Opiskelutapa: Itseopiskelu opettajan ohjeiden mukaan. Opiskelija valitsee yhdessä opettajan kanssa luettavat 6-8 kaunokirjallista teosta, joista vähintään yhden alkuperäiskieli on oltava norja, ruotsi tai tanska; myös fäärin- ja islanninkieliset teokset voivat tulla kyseeseen. Muut kuin ruotsinkieliset teokset voidaan lukea ruotsinnoksena. Teoksista kirjoitetaan esseitä. Arviointi: Esseet arvioidaan skaalalla 0-5. RUOS208 Finlandssvensk litteratur Sisältö: Suomenruotsalaisen kirjallisuuden kautta opiskelija luo kuvaa suomenruotsalaisesta väestöstä ja sen kulttuurista. Tätä tietoa kieliasiantuntijat tarvitsevat työelämässä. Opintojakso harjaannuttaa itsenäisen työskentelyn, ajanhallinnan, analysoinnin ja kirjoittamisen taitoja. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa sijoittaa teoksen sen kulttuuriseen viitekehykseen analysoida kaunokirjallisia teoksia ja kirjoittaa esseitä. Edeltävät tiedot: RUOA207 Svensk litteraturhistoria. Opiskelutapa: Itseopiskelu opettajan ohjeiden mukaan. Opiskelija valitsee yhdessä opettajan kanssa luettavat 6-8 kaunokirjallista teosta. Kirjallisuuteen tulisi kuulua proosaa, lyriikkaa, aikuisten, lasten ja nuorten kirjallisuutta, klassikkoja ja nykykirjallisuutta. Teoksista kirjoitetaan esseitä. Arviointi: Esseet arvioidaan skaalalla 0-5. RUOS211 Magisterseminarium (uusi kuvaus tiedekunnasta) Seminaarissa esitellään osa maisterintutkielmaa, jolloin projektin hallinnan, tiedon hankinnan, analysoinnin ja uuden tiedon tuottamisen taidot sekä kirjalliset raportointitaidot ovat keskeisiä. Seminaarissa harjoitellaan myös työelämässä tarvittavia suullisia viestintätaitoja, esiintymistaitoa ja palautteen antamisen taitoa. Osaamistavoitteet: Seminaarin suoritettuaan opiskelija osaa suunnitella pienimuotoisen tutkimushankkeen aiheen valinnasta lähtien ja laatia tutkimussuunnitelman nimetä tutkimusaiheensa kannalta relevantit tutkimuskysymykset ja löytää niihin sopivat tutkimuksen menetelmät aineiston hankintaan ja sen analyysiin esitellä ja puolustaa tutkimustaan suullisesti kirjoittaa seminaarityön, jonka voi liittää osaksi tutkielmaa antaa sekä kieltä että sisältöä koskevaa palautetta toisten tutkimussuunnitelmista ja seminaaritöistä sekä ottaa sitä vastaan omastaan Edeltävät tiedot: RUOA211 Kandidatseminarium ja muut aineopinnot. Opiskelutapa: Kaksi lukukautta kestävä seminaarityöskentely. Ensimmäisen lukukauden aikana laaditaan tutkimussuunnitelma, joka esitellään seminaarissa ja toisena lukukautena kirjoitetaan varsinainen seminaarityö. Kukin opiskelija vuorollaan toimii opponenttina ja kielentarkastajana. Seminaarityö on osa maisterintutkielmaa. Seminaari (2 lk) vaaditaan ruotsia pääaineenaan opiskelevilta ja 1 lk niiltä sivuaineopiskelijoita, jotka kirjoittavat maisterintutkielmansa ruotsiksi. Opiskelija voi myös osallistua kielten laitoksen yhteisiin seminaareihin.

Suositus ajoituksesta: 4. tai 5. vuosi. Kirjallisuus: P. Kalaja & al. (2011) Kieltä tutkimassa; R. Nyberg & A. Tidström (red.) (2012) Skriv vetenskapliga uppsatser, examensarbeten och avhandlingar; J. Bell (2011, 4. painos) Introduktion till forskningsmetodik. Arviointi: 0-5. RUOS212 Magisteravhandling 40 op (uusi kuvaus tulossa tiedekunnasta) Sisältö: Opiskelija perehtyy laajemmin ja syvällisemmin suuntautumisvaihtoehtonsa mukaiseen tutkimukseen ja tutkimusmenetelmiin. Maisterintutkielma harjoittaa työelämässä tarvittavia projektin hallinnan, tiedon hankinnan, analysoinnin ja uuden tiedon tuottamisen taitoja sekä kirjallisia raportointitaitoja. Myös oman alan teoreettinen osaaminen kasvaa. Osaamistavoitteet: Tutkielman laadittuaan opiskelija osaa toteuttaa itsenäisesti laajahkon tutkimusprojektin etsiä omalla alalla tärkeitä tutkimusalueita etsiä ja hyödyntää tutkimusaiheeseensa liittyvää kirjallisuutta ja muuta tietoa etsiä ja kriittisesti arvioida aikaisempaa tutkimusta rajata aiheen ja muotoilla tutkimusongelman tai -kysymyksen muotoilla tutkimukselleen teoreettisen viitekehyksen kerätä aineistoa ja analysoida sitä soveltuvilla menetelmillä kirjoittaa tutkimusraportin ja itse varmistaa, että raportti tekstinä täyttää tieteellisen kielen vaatimukset. Pääainetutkielman vähimmäismitta on 50 tekstisivua ja se voi koostua erillisistä artikkeleista. Opiskelutapa: Itsenäinen työskentely. Suositus ajoituksesta: 5. vuosi Arviointi: Erinomainen, kiitettävä, hyvä, tyydyttävä, välttävä. RUOS228 Finlandssvensk kultur och identitet 3- Sisältö: Kurssilla käsitellään suomenruotsalaista kulttuuria ja identiteettiä ja analysoidaan suomenruotsalaisuuden perustaa sekä suomenkielisestä että suomenruotsalaisesta näkökulmasta. Lisäksi kurssilla tarkastellaan suomenruotsalaisen kielen ja kulttuurin alueellisia eroja ja niiden ilmenemismuotoja. Kurssin työskentelyssä kehittyvät työelämätaidoista etenkin vuorovaikutustaidot, referointitaidot, analyyttinen ajattelu, kyky hahmottaa kokonaisuuksia, ja kyky itsenäiseen työskentelyyn. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee suomenruotsalaisen kulttuurin ja identiteetin pääpiirteet kykenee tarkastelemaan suomenruotsalaista kulttuuria ja identiteettiä eri näkökulmista osaa referoida aiheeseen liittyviä artikkeleita ja tekstejä tunnistaa suomenruotsalaisuuden merkityksen Suomessa sekä historiallisesta että nykypäivän näkökulmasta. Opiskelija, joka suorittaa kurssin syventävinä opintoina (), osaa lisäksi suunnitella ja toteuttaa haastattelun tai kartoituksen sekä raportoida siitä suullisesti ja kirjallisesti. Edeltävät tiedot: RUOP206 Kultur och samhälle i Norden.