Hoitokalastus ja vaikutusten seuranta Jukka Ruuhijärvi, RKTL, Evo Lapin kalastusaluepäivät Saariselkä, Inari 15.-16.11.212
Hoitokalastuksen teoriaa ja termejä Ravintoketjukunnostus eli biomanipulaatio Rehevöityneiden järvien hoitokeino Hoitokalastus tärkein menetelmä Kutsutaan myös teho- tai poistokalastukseksi Tavoitteena alun perin levähaittojen vähentäminen ja veden kirkastuminen Muokkaamalla ravintoketjua Vähentämällä kalojen aiheuttamaa järven sisäistä ravinnekuormitusta Tyypillisiä kohteita rehevöityneet pienet tai keskikokoiset järvet, joiden sisäinen kuormitus on runsasta
Ravintoketjukunnostuksen periaate Eläinplanktonia syöviä kaloja vähentämällä voidaan lisätä kasviplanktoniin kohdistuvaa laidunnusta Petokalojen runsastuminen vaikuttaa samoin ja vakauttaa kalakantojen rakenteen tasapainoisemmaksi Kalojen väheneminen voi myös pienentää sisäistä kuormitusta ja hidastaa ravinteiden kiertoa Vaikutukset edellyttävät, että suurin osa planktoninsyöjäkaloista saadaan pyydetyksi muutamassa vuodessa N P
Hoitokalastus ja kalavesien hoito Monissa järvissä hoitokalastuksen päätavoite on kalatalouden kohentaminen Rehevöityminen ja petokaloja valikoiva kalastus suosivat särkikaloja, joiden osuus kalastosta kasvaa Särkikaloja hoitokalastamalla voidaan nuorentaa niiden kantoja, jolloin petokaloille on tarjolla enemmän ravintoa Ravintokilpailun väheneminen suosii ahventa, jonka kasvu yleensä paranee Tyypillisiä kohteita suurehkot rehevöitymisen vaivaamat järvet Kalakantojen tasapainon turvaamiseen riittää kohtuullisempi saalis kuin vedenlaadun paranemista tavoiteltaessa Petokalojen kalastuksen ohjaus (solmuvälit, alamitat) myös tärkeää
Minne hoitokalastus soveltuu? Parhaat onnistumisedellytykset järvissä, joiden ulkoinen kuormitus ei ole enää liian suuri, mutta sisäinen kuormitus pitää rehevyyttä yllä Runsaat särkikalakannat vallitsevat ravintoverkkoa Matalat järvet, joiden vesi voi kirkastua ja uposkasvillisuus levitä
Missä ja milloin hoitokalastus ei auta? Jos ulkoinen kuormitus on voimakasta ja jatkuvaa Savisameissa ja syvissä järvissä Lyhytviipymäisissä järvissä Tällaisissakin järvissä voidaan säännöllisesti hoitokalastamalla pitää yllä hieman parempaa tilaa ja parantaa kalataloutta
Hoitokalastuksen saalistavoitteet Jos vedenlaatua pyritään parantamaan, pitäisi valtaosa (>75 %) särkikaloista saada pyydetyksi 3-5 vuotta tehopyyntiä, sen jälkeen voi riittää ylläpitävä kalastus Aluksi kalojen lisääntyminen tehostuu ja poistettava kalamäärä korvautuu nopeasti Kalamäärän arviointi on vaikeaa Käytetty yksikkösaaliin alenemaa, kaikuluotausta, populaationalyysia ja verkkokoekalastusta
Verkkokoekalastus Verkkokoekalastus antaa vain indeksiomaista tietoa kalakantojen rakenteesta ja runsaudesta Verkko yliarvioi ahvenen ja kuhan, aliarvioi lahnan, hauen ja kuoreen osuuksia Runsaskalaisessa järvessä verkon täyttyminen ongelma Karkeasti 1 kg särkikalaa/verkko = 1 kg/ha särkikalaa järvessä <3 m Syvyysvyöhykkeet TL 3-6 m <3 m 3-6 m TL TL >6 m >6 m TL Satunnaisesti valitut pyyntipaikat TL
Yksikkösaaliin alenema Soveltuu nuottauksiin, mikäli eivät ole parvien kiertonuottausta Vaatii pyynnin satunnaisuutta tai samojen apajien toistuvaa pyytämistä Kertoo vain kalastettavan alueen tilanteen Antaa siksi herkästi aliarvioita kalamääristä Käytetty esim. Köyliönjärvellä (talvinuottaus)
Toimii vain syvissä järvissä Vertikaaliluotaus yli 6 m syvillä alueilla, horisontaalista luotausta kehitellään Rinnakkainen kalanäyte, josta kalaston rakenne ja kokojakauma Pohjan, pinnan ja matalan kalat jäävät havaitsematta Ulapan pelagisille lajeille (esim. kuore) toimiva menetelmä Esimerkkinä Vesijärven Enonselän luotauslinjat Kaikuluotaus
Populaatioanalyysi (VPA) Vaatii hyvin tehokkaan kalastuksen ja paljon näytteitä, joista määritetään kalojen iät Perustuu kunkin ikäryhmän osuuden pienenemiseen kalastuksen ja muun kuolevuuden johdosta Antaa takautuvasti arvion kalamäärästä Voidaan myös ennustaa kalastuksen vaikutuksia Esimerkkinä Tuusulanjärven lahnan yksilömäärät
Esimerkkejä hoitokalastusjärvistä Lahden Vesijärvi Säkylän Pyhäjärvi Tuusulanjärvi Äimäjärvi
Lahden Vesijärvi Alunperin kirkasvetinen tuottoisa järvi Syvät selkävedet ja laajat matalat alueet Yhteys Päijänteeseen ja Kymijoen kautta Suomenlahteen Tärkeimmät kalat: muikku, lahna, ankerias, hauki, ahven, särki LAITIALANSELKÄ 5 km KAJAANSELKÄ KIRKONSELKÄ N VÄÄKSY 25º3' 61º' outlet KOMONSELKÄ PAIMELANLAHTI ENONSELKÄ KUKKILAN- SELKÄ LAHTI
Ympäristömuutosten vaikutus kalastoon ja kalastukseen Useampi järven lasku Vaikuttaneet eniten matalilla alueilla Kymijoen ja Vääksynjoen padot Lahden kaupungin ja teollisuuden jätevedet (vuoteen 1976) Hajakuormitus 197-luvulla Enonselkä pahoin saastunut, muukin järvi rehevöitynyt Särkeä, kuoretta, lahna kitukasvuista, muikku vähissä Pyydysten limoittumista, kalasairauksia, makuhaittoja
Tavoite ja keinot Vesijärvi kunnostetaan hyväksi kalavedeksi (198-luvulta) Keinot Teho- ja hoitokalastus (1989-) Petokalaistutukset, erityisesti kuhan kotiutus (1984-91, 1997-99) Kalastuksen ohjaus, 23-49 mm verkkojen kielto (1997- Enonselkä, 28- koko järvi, samalla 42 cm alamitta kuhalle
Saalis tonnia Enonselän kymmenen vuoden Enonselän hoitokalastus Troolisaaliit 118 tonnia (keskimäärin 78 kg/ha vuodessa) vuosina 1989-1993 - särkeä 52 tonnia (51 %) - kuoretta 282 tonnia (28 %) - ahventa 112 tonnia (11 %) Nuotta- ja rysäsaaliit 44-88 tonnia vuodessa 1994-1998 Kotitarve- ja virkistyskalastuksen saaliit 2-25 tonnia vuodessa kunnostus Troolaus 18 16 Särki 14 12 1 Kuore 8 6 Ahven 4 2 Lahna 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 Vesi kirkastui ja levähaitat vähenivät 1992, tilanne pysyi hyvänä 199-luvun lopulle
Kannan runsaus yks/ha Yksikkösaalis Kannan runsaus yks/ha Enonselän hoitokalastuksen vaikutukset särkeen ja kuoreeseen Särki yksikkösaalis Kuore 2 5 4 8 6 15 VPA 3 2 1 VPA Kaikuluotaus 4 2 1 5 Kaikuluotaus 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996
8 7 6 5 kg 4 3 2 1 Enonselän hoitokalastussaaliit 1997-23 1997 1998 1999 2 21 22 23 muut kuore ahven lahna salakka särki 3 Vaikutusten ylläpito hoitokalastuksella Enonselän koeverkkojen yksikkösaaliit (g/verkko) Hoitokalastus ei ollut riittävää Särki runsastui 2-luvulla, ei kuitenkaan entisiin määriin Kalaston rakenne parempi, ahven ja kuha runsastuivat myös 25 2 15 1 5 muut kalat kuore kuha ahven muut särkikkalat särki Veden laatu alkoi heikentyä uudelleen 2-luvulla 1998 1999 2 21 22 23 24
saalis kg Solmuvälirajoituksen vaikutukset verkkosaaliisiin (23-49 mm verkot kielletty vuodesta 1997) Enonselän harvojen verkkojen kuha-, siika- ja ahvensaaliit 1996-25 16 14 12 1 8 6 kuha siika ahven 4 2 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25
Vesijärven kalatalous 2-luvulla Vesijärvi 2-projekti 22-6 Tavoitteena laajentaa hoitokalastus koko järven alueelle Pysäyttää veden laadun heikkeneminen Nosti hoitokalastussaaliin noin 2 tonniin vuodessa vuosina 23-5 Edisti talkookalastusta ja särjen ammattikalastusta Pohjusti solmuvälisäätelyn levittämistä koko järvelle Lisäsi petokalojen osuutta kalastossa
Hoitokalastus on pääasiassa kuntien rahoittamaa, Vesijärvisäätiön kautta Lahna, särki, salakka tärkeimmät kohdelajit Isommat lahnat liian suuria petokaloille Petokalat vapautetaan nuotasta Enimmäkseen ammattikalastajien työtä, syysnuottaus, vuosittainen tarjouskilpailu Talkoo- ja kunnallinen kalastus lisäksi Särkeä pyydetään nykyään lisäksi kevättalvisin katiskoilla purkitettavaksi
Vesijärven hoitokalastussaaliit 1987-211 35 3 25 2 15 1 muu järvi Enonselkä 5
Vesijärvisäätiö ja Vesijärviohjelma Hoitokalastus on saatu vakiinnutetuksi Solmuvälisäätely ja kuhan alamitta 42 cm koko järvelle 28 Kokonaissaalis Vesijärvestä on vähintään 3 tonnia vuodessa (hoitokalastus ja muu kalastus), noin 3 kg/ha 25 2 15 1 5 28 29 21 211 Muut Kuore Ahven Lahna Salakka Särki
Lkm % Paino % Lkm % Paino % Vaikutusten seuranta koekalastuksilla Kalaryhmien osuudet 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 Kajaanselkä Enonselkä Muut Särkikalat Ahvenkalat Petokalojen osuus 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 45 4 35 3 25 2 15 1 5 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 Kajaanselkä Enonselkä 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 Kajaanselkä Enonselkä 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 Kajaanselkä Enonselkä
1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 Vesijärven kuhasaaliit 6 1 5 9 8 4 kg 3 2 Anglers Other basins Enonselkä kg/ha 7 6 5 4 3 Enonselkä Other basins Anglers 1 2 1 Saaliit parantuneet kalastuksen ohjauksen ansiosta Hehtaarisaalis yhä korkeampi Enonselällä Uistelijoiden osuus saaliista on noussut (9 % 22, 17% 21)
Petokalojen osuus on kasvanut, mutta hoitokalastusta tarvitaan vielä
Pyhäjärven perustietoja Valuma-alue 615 km 2 Pinta-ala 154 km 2 Keskisyvyys 5,4 m Suurin syvyys 26 m Rantaviivaa 8 km Pyhäjärven kalvot: Anne-Mari Ventelä Pyhäjärvi-instituutti
198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 µg/l 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 µg/l 25 2 15 Total P Kokonaisfosfori 211: 21 ug/l 2-21: 19,5 ug/l 1 5 12 Kloforylli 211: 7,2 ug/l 2-21: 7,4 ug/l 1 8 6 4 2
Pyhäjärven suojeluohjelma 1. Valuma-alueen kunnostus 2. Järven kunnostus, kalastus 3. Tiedotus 4. Koulutus 5. Tutkimus ja seuranta
23 ammattikalastajaa järvellä = Pyhäjärven ravintoketjun huippu!
Pyhäjärven hoitokalastus = Kaupallinen muikun ja siian pyynti + Vähempiarvoisen kalan tuettu pyynti Kiiski Särki Kuore Pieni ahven
1. Ravintoketjun kautta Kaloja paljon, vesikirppuihin (eläinplankton) kohdistuu voimakas saalistuspaine Vesikirput saaliina, vähenevät Levien määrä (kasviplankton) lisääntyy kun vesikirput eivät kontrolloi
2. Ravinteiden poiston kautta Kalojen mukana poistuu järvestä sinne jo kertynyttä fosforia Esim. Säkylän Pyhäjärvessä 26 % vuosittaisesta fosforikuormituksesta poistuu kalansaaliin mukana! Lähivalumaalueelta +24 % Kalojen mukana poistuu - 26 % Eurajoen kautta - 18 % Järveen jää 56 % Ilmasta + 1 % Pyhäjoesta +12 % Yläneenjoesta +54 %
Vähempiarvoisen kalan tuki Vähempiarvoisen kalan tuki vaihdellut vuosien kuluessa rahoituksen mukaan 1995-21 paikallinen rahoitus (kalastusalue ja suojeluohjelma) 22-26 EU-hankkeet (KOR ja EAKR) 27-28 ei rahoitusta 29 paikallinen rahoitus 21-211 valtion budjettirahoitus Ulkoisen kuormituksen vähentäminen hidasta tarve hoitokalastukselle jatkuu
kg Säkylän Pyhäjärven ammattikalastus Kalansaalis 22-21 8 7 6 5 4 3 2 1 muikku ja siika muut kiiski kuore särki ahven 22 23 24 25 26 27 28 29 21 vuosi
Tuusulanjärvi: Syysnuottaus tärkein hoitokalastusmenetelmä
Särkikalat ja kuore saaliiksi, petokalat takaisin järveen
Kg yhteensä Tuusulanjärven hoitokalastus 714 tonnia (119 kg/ha) saalista 15 vuodessa 12 Ahven Kuha Kiiski Kuore Särki Salakka 1 Pasuri Lahna Sorva Muut YHT 8 6 4 2 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211
Koekalastusten tavoitteet ja menetelmät Seurattu Tuusulanjärven kunnostuksen vaikutuksia kalakantoihin 1996, 1998-29 Hoitokalastus, hapetus, valuma-aluekunnostus Tutkittu myös kalastomuutosten vaikutuksia eläinplanktoniin, kalojen kasvua ja ravintoa Jatkossa kolmen vuoden välein, ekologisen tilan seuranta, seuraavan kerran 212
Kpl / verkko Kg / verkko Hoitokalastuksen vaikutuksia Vähenivätkö kalat? Koekalastusten saaliit vain runsastuivat vuoteen 23 Voimakas poikastuotanto Kalojen kasvu nopeutui Särkikalojen valta-asema on säilynyt Pasuri ja särki vuorottelevat runsaimpina lajeina Ahven on runsastunut ajoittain, mutta taantunut erityisesti v. 28 Kuhakanta säilynyt hyvänä 6 5 4 3 2 1 5 4 3 2 1 Ahven Kuha Kiiski Kuore Särki Salakka Pasuri Lahna Sorva Muut 1996 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 1996 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29
7 6 5 4 3 1 9 8 7 6 5 4 Vähenivätkö levähaitat? a-klorofylli µg l -1 Kasviplanktonbiomassa mg l -1 2 1 3 2 1 7 72 74 76 78 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 Vuosi Kokonaisbiomassa a-klorofyllin keskiarvo Sinileväbiomassa Trendiviiva (klorofylli)
14.1.198 14.1.1981 14.1.1982 14.1.1983 14.1.1984 14.1.1985 14.1.1986 14.1.1987 14.1.1988 14.1.1989 14.1.199 14.1.1991 14.1.1992 14.1.1993 14.1.1994 14.1.1995 14.1.1996 14.1.1997 14.1.1998 14.1.1999 14.1.2 14.1.21 14.1.22 14.1.23 14.1.24 14.1.25 14.1.26 14.1.27 14.1.28 14.1.29 näkösyvyys m Kirkastuiko vesi? Tuusulanjärvi 3 2,5 2 1,5 1,5
Daphnian pituus, mm Vesikirppuja, yks/l Selittääkö eläinplankton levien määrää? 4 3 2 Tuusulanjärvi muut Chydorus Bosmina Suurimmat vesikirpputiheydet tehokkaan hoitokalastuksen jälkeen vuosina 1999 ja 2 1 Daphnia 1,4 1,2 1,,8,6,4,2 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 1996 1998 2 22 24 26 28 Daphnia-vesikirppujen koko suurimmillaan v. 2 ja 24 ja HOKA-saalis ennen ko kasvukausia > 1 kg/ha Vasta > 1 kg/ha HOKA-saalis voi vaikuttaa? ja silloinkin mm. kasvukauden sääolot ovat avainasemassa?
Särkikalojen vasteita hoitokalastukseen on tutkittu myös populaatioanalyysilla Perustuu eri-ikäisten kalojen osuuksien muutokseen saaliissa Voidaan arvioida kalakannan koko takautuvasti Lahna runsastui 26-29 Särkikanta vakaampi
Hoitokalastuksen vaikutus särkikalakantoihin Kalakantojen tuotto vaihtelee vuosittain Lämmin kesä tuottaa moninkertaisesti kylmään verrattuna Hoitokalastuksen teho on vaihdellut voimakkaasti, saalis ei aina riipu kalojen määrästä Tuusulanjärven särki-, lahna- ja pasurikantojen vuotuiset biomassat kasvukauden lopussa (tumma + vaalea pylväs) ja vuoden lopussa, kun syysnuottauksen saalis ja luonnollinen kuolevuus on huomioitu (tumma pylväs).
Johtopäätöksiä Tuusulanjärven kalatutkimusten perusteella Kalaa paljon ja kalatuotanto korkea Ekologinen tila välttävä Hoitokalastus vaikuttaa lajien runsaussuhteisiin, samoin veden sameus ja kesän lämpötilat Kylmät sateiset kesät ja samea vesi suosivat lahnaa ja pasuria Kuivat kesät ja kirkkaampi vesi suosivat ahventa ja särkeä Lahnaa saadaan hyvin nuotalla vain kirkkaan veden syksyinä Kuhakanta vaihtelee, kuten kaikkialla, lämpimät kesät parhaita poikastuotannolle
Kalastuksen ja järven hoidon yhteispeli Hoitokalastus korjaa rehevöitymisen haittoja Hoitokalastuksen tavoite väh 1 kg/ha vuodessa, lahna tärkein kohde (tasapainosaalis 2 t vuodessa) Tilanne ei pysy ilman sitä parempana ellei ulkoinen kuormitus laske Petokaloja suosimalla kalastusta ohjaamalla voidaan myös pitää kalakannat järven kunnon kannalta paremmassa jamassa. Yhteistyötä ja suunnitelmallisuutta järven hoidossa pitäisi pyrkiä parantamaan
Riittävän voimakas kalaston väheneminen vaikuttaa Äimäjärven happikato ja kalakuolema Pohjoisosa ÄIMÄ- JÄRVI 3 5 km P E Hämeenlinna 1 km Lahti Helsinki 3 6 1 km Eteläosa
Äimäjärven hapetusavanto maaliskuussa 23
Äimäjärven hapetusavanto maaliskuussa 23
Äimäjärven talven 23 kalakuoleman vaikutukset Kalliomaan selältä kuolivat kaikki kalat, Rastinselällä osa kaloista selvisi 23 keväällä kalat levittäytyivät nopeasti koko järvelle. Vesi kirkastui, ravinnepitoisuus laski Eläinplankton runsastui ja yksilökoko kasvoi alkukesällä 23 Sinilevät vähissä, limalevä runsastui Vesirutto ja karvalehti runsastuivat matalassa vedessä Kuha katosi, palautettu istutuksin Kalojen kasvu nopeutui, suurta ahventa runsaasti 23-7
TL mm TL mm Ahvenen kasvu nopeutui 23-5 Sekä poikasten että vanhempien ahventen kasvu nopeutui vuosiksi 23-5 35 3 25 2 15 1 5 Northern basin Kalliomaa 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 26 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 35 3 25 2 15 1 5 Southern basin Rastinselkä 26 27 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26
TL mm TL mm Särkien kasvu Myös särjen kasvu nopeutui kalakuolematalven jälkeen Kasvu alkoi hidastua jo vuonna 25 3 25 2 15 1 5 The growth of roach, Northern basin Kalliomaa 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 Year-class 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 3 25 2 15 1 5 The growth of roach, Southern basin Rastinselkä 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 Year-class 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27
g/verkko kpl/verkko g/verkko kpl/verkko Koekalastusten kokonaissaaliit 7 6 5 g/verkko kpl/verkko Kalliomaa 7 6 5 4 4 3 2 1 1997 1998 Pohjoispäästä noin kaksinkertainen määrä kaloja 1999 2 21 23 24 25 26 27 28 29 Rastinselän saaliin paino nousi hitaammin kalakuoleman jälkeen 3 2 1 45 4 35 3 25 2 15 1 5 1997 1998 g/verkko kpl/verkko Rastinselkä 1999 2 21 23 24 25 26 27 28 29 45 4 35 3 25 2 15 1 5
Kpl/verkko g/verkko 35 3 25 2 Äimäjärven pohjoispää Kalliomaa 21 23 24 25 26 27 28 29 Särjen poikastuotto hyvin voimakas 23 Särjen määrä noussut pikkuhiljaa 15 1 5 Ahven Kuha Kiiski Hauki Särki Salakka Pasuri Lahna Sorva Säyne Suutari Ruutana Salakka kadoksissa monta vuotta, 29 taas havaintoja Suutari runsastunut Ahven runsastui nopeasti kalakuoleman jälkeen, vähentynyt pari viime vuotta 25 2 15 Kalliomaa 21 23 24 25 26 27 28 29 Hauki myös hyvin runsas 1 Istutuskuhista havaintoja vasta 27, 29 jo runsaasti 5 Ahven Kuha Kiiski Hauki Särki Salakka Pasuri Lahna Sorva Säyne Suutari Ruutana
Kpl/verkko g/verkko Äimäjärvi, Rastinselkä 3 25 2 15 1 5 Rastinselkä 21 23 24 25 26 27 28 29 Särjen poikastuotto 23 runsas Särkien massa vakaa Muita särkikaloja niukemmin kuin pohjoisosassa Ahven Kuha Kiiski Hauki Siika Särki Salakka Pasuri Lahna Suutari Sorva Ahven runsastui hitaammin kuin pohjoisosassa, 25-7 hyvin runsas, 28-9 vähentynyt 2 15 1 Rastinselkä 21 23 24 25 26 27 28 29 Kuha palannut, kutukypsiä kuhia on jälleen Haukia myös runsaasti 5 Ahven Kuha Kiiski Hauki Siika Särki Salakka Pasuri Lahna Suutari Sorva
g/verkko g/verkko kpl/verkko kpl/verkko Petokalojen merkitys Petoahventen (>15 cm) koekalastussaaliit Kalliomaa Rastinselkä 3 25 g/verkko kpl/verkko 3 25 3 25 g/verkko kpl/verkko 25 2 2 15 2 15 2 15 15 1 1 1 1 5 5 5 5 1997 1998 1999 2 21 23 24 25 26 27 28 29 1997 1998 1999 2 21 23 24 25 26 27 28 29 Puolet saaliista oli petoahvenia 25 Sen jälkeen niiden määrä on vähentynyt Johtuuko ympäristön muuttumisesta vai kalastuksesta?
Verkkokoekalastusta 25 ja 28 Kuinka iso ahven saadaan runsastumaan uudelleen?
Viime vuosien kehityssuuntia 27 vesirutto väheni ja vesi sameni matalilla alueilla 29 karvalehti runsastui Pohjoispään kalayhteisö on 28 ja 29 jo särkikalavaltainen Särkikalojen osuus kasvoi 28-9 myös Rastinselällä Verkkokalastus aloitettiin Rastinselällä 28
Matalat alueet olivat 23-6 vesiruton valtaamia, edullinen, kirkasvetinen elinympäristö nuorille ahvenille ja hauille Rantavedet samenivat jälleen 27-8
29 karvalehden vuoro Karvalehti kirkastaa vesiruton tavoin rantavedet Haittaa veneilyä ja kalastusta Saattaa olla eduksi ahvenelle ja hauelle Katoaa aikanaan tai korvautuu vesirutolla
Voiko Äimäjärvelle tehdä mitään? Särkeä on taas paljon, auttaisiko hoitokalastus? Pitäisi pyytää vähintään 2 kg/ha kerralla, jotta vaikuttaisi 15-2 tonnia kalaa Ei onnistu talkootyönä, vaatii ammattikalastajan ja paljon rahaa (noin 1 e) Vaikutus silti todennäköisesti ohimenevä
Entäs muut kunnostustoimet? Valuma-alueen vesiensuojelu ainut keino vähentää ulkoista kuormitusta, vaikuttaa hitaasti Ravinteiden siirtyminen veteen pohjasta (sisäinen kuormitus) ylläpitää silti rehevyyttä, vaikea estää, mekanismeja pitäisi ensin tutkia Karvalehden ja vesiruton niitto ei hyödytä Kalastolle vesikasvillisuus ja kirkastunut rantavesi ovat eduksi, suosii ahventa ja haukea Kuhakantaa voi turvata korottamalla pyyntikokoa (verkon solmuväli 55 mm, alamitta 5 cm)
Ahven Kiiski Hauki Siika Made Särki Seipi Peledsiika Taimen g/verkko kpl/verkko g/verkko kpl/verkko Soveltuuko hoitokalastus Lappiin? Lokan koekalastus v. 28 125 1 75 g/verkko kpl/verkko 25 2 15 Särkeä yli 1 kg/verkko 5 25 1 5 Ahven Kiiski Hauki Siika Särki Seipi Porttipahta 28 6 5 g/verkko kpl/verkko 12 1 Särkeä alle,5 kg 4 3 8 6 Petokalojen osuus korkeampi kuin Lokassa 2 1 4 2
Kpl/verkko g/verkko g/verkko g/verkko kpl/verkko Lapin hajakuormitusjärvien koekalastustuloksia Pasmajärvi 3 25 Kelu-Matalajärvi g/verkko kpl/verkko 6 5 2 4 35 3 25 Paino 27 21 15 1 3 2 2 5 1 15 1 5 Ahven Kiiski Hauki Muikku Siika Särki Seipi 175 15 125 Ahven Kiiski Hauki Muikku Särki Salakka Seipi Lukumäärä 27 21 2 15 Paino 29 212 1 1 75 5 5 25 Ahven Kiiski Hauki Muikku Särki Salakka Seipi Ahven Kiiski Hauki Särki Lahna Säyne Särkilahna Kuhajärvi
Johtopäätöksiä Kalakantojen tila tutkittava ennen hoitokalastukseen ryhtymistä (koekalastus) Tavoite määriteltävä ja riittävät resurssit varmistettava Yhteisymmärrys kuntoon Tuloksia seurattava Kalan hyötykäyttö järjestettävä Hoitokalastusta tukeva kalavesien hoito kuntoon
Kiitokset mielenkiinnosta